Tulevaisuus ja tulevaisuuden nuorisopalvelut tutkaimessa: ZET-hankkeen verkostotyöpaja Hangossa 24.10.2016

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi järjesti YK:n päivänä Hangossa tulevaisuustyöpajan, jossa pohdittiin tulevaisuutta nuorten näkökulmasta. Paikalla oli kolmekymmentä nuorta ja/tai nuorten kanssa työskentelevää toimijaa, jotka pienemmissä ryhmissä työstivät uusia palvelukonsepteja tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin erilaisissa skenaarioissa palvelumuotoilun menetelmin. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Laureasta.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita eli mahdollisia tulevaisuuden toimintaympäristöjä nuorten palveluille oli neljä: Ensimmäisessä skenaariossa toimittiin pääosin virtuaalitodellisuudessa, jossa nuorten palveluiden painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toisessa skenaariossa palvelut painottivat myös ennaltaehkäisyä, mutta toimittiin pääosin kasvotusten reaalimaailmassa. Kolmas ja neljäs skenaario keskittyivät nopeisiin korjaustoimiin, kun jokin nuoren elämässä oli jo alkanut mennä vinoon niin että kolmannessa skenaariossa keskityttiin face to face -palveluihin ja neljännessä skenaariossa pääasiassa verkossa tapahtuviin palveluihin. Palveluita kehitettiin erilaisiin elämänalueisiin, mm. nuorten työllistymiseen, opiskeluun, harrastuksiin ja elämänhallintataitoihin.



Pelin alkuasetelma

Työskentely organisoitiin pienryhmissä Laureassa kehitetyn yhteiskehittämispeli CoCo Kosmoksen avulla. Kukin ryhmä aloitti sijoittamalla pelilaudan keskelle nuoren/nuoret, ja pohtivat, ketkä kaikki toimijat liittyvät valitun näkökulman (ts. työ, opiskelu, harrastukset tai elämänhallinta) mukaisesti nuoren elämään. Esimerkiksi ennakoivassa otteessa elämänhallintaan liittyivät nuorten perhe, läheiset ja ystävät, mutta myös koululuokka, opettajat, koulukuraattori tai erilaiset harrastusryhmät, mutta myös esim. kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät tai vaikka kouluterveydenhoitaja.

Seuraavaksi ryhmät pohtivat, missä paikoissa nuori voi ennakoiden oppia erilaisten toimijoiden kanssa tarvittavia elämänhallintataitoja ja mitä ne elämänhallintataidot oikein ovat. Omassa tai kaverien kotona, koulussa, kauppakeskuksissa, nuorisotiloissa, urheilukentillä, uimahallissa tai vaikka kaduilla voidaan kohdata aidosti nuori ja viestittää välittämistä, kuulemista ja hyväksymistä, mutta myös samalla opettaa tärkeitä elämänhallintataitoja, kuten taloudenhallintaa, terveydestä ja ravinnosta huolehtimista, sosiaalisia taitoja tai vaikka ajankäytön hallintaa. Lopuksi ryhmät ideoivat, mitä ja millaisia uusia palveluita tarvittaisiin, jotta tulevaisuudessa nuorilla olisi hyvä olla.



Elämänhallinnan ryhmässä saatiin aikaan mm. konkreettinen ehdotus siitä, miten koulujen keittiössä nuoret voisivat pienemmissä ryhmissä tehdä ruokaa koko koululle yhdessä keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajan kanssa ja samalla oppia terveellisen ruuan ja ruuanlaittotaitojen lisäksi yhdessä tekemistä ja myös suorittaa hygieniapassin, joka voi olla hyödyksi vaikka kesätöiden saannissa. Toinen konkreettinen ehdotus, jota ryhmä analysoi tarkemmin, liittyi eri toimijoiden yhteistyöhön. Ryhmä ehdotti Hankoon toimijoiden ja nuorten yhteismessuja, jossa eri palvelut tulisivat tutuksi paitsi nuorille perheineen myös eri palvelujen tarjoajille. Yhteistyö tiivistyy, päällekkäisyydet poistuvat ja nuorten itsensä kaipaamia ja ideoimia uusia palvelumuotoja käynnistyy. Vaikka ryhmässä toimittiin face-to-face-ympäristössä, mietittiin myös verkkototeutusta, jolloin palvelupaletti ei rajoitus kertaluonteiseen tapahtumaan, vaan se on helposti kaikkien nähtävillä ja saatavilla.

Muissa ryhmissä ideoituja uudenlaisia palveluja olivat mm. työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista edistävä Duuni-Dinder, nuoria aktivoiva e-sport -valmennus sekä opiskelualan löytämistä helpottava virtuaalisovellus, joka huomioisi nuorten mielenkiinnon kohteet pelissä tehtävien valintojen kautta.

Uusien palveluiden osalta mietittiin niiden toteutukseen liittyviä esteitä, mutta myös niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteismessut jossakin neutraalissa tilassa saattavat kaatua siihen, että ei ole tarjolla riittävän isoa yhteistä tilaa, kun esim. nuorten suosimat kauppakeskukset puuttuvat Hangosta. Toimijoiden asenne erityisesti palvelutarjonnan puolelta ei myöskään ainakaan vielä ole kovin yhteistyöhakuinen, vaan kukin toimija tekee omia juttujaan, omista lähtökohdistaan.  Uusia mahdollisuuksia nähtiin mm. virtuaalisessa toteutuksessa ZET-hankkeen Reptilian overlord -pelin ympäristössä, mutta myös Hankoon tulossa olevan uimahallin puitteissa, missä messut voisivat päättyä vaikka allasbileisiin.

Tilaisuudessa tutustuttiin myös nuorten kanssa nuorille tehtyyn Zet-pelin tämänhetkiseen versioon Laurean hankekumppanin pelifirma Valaa Oy:n Johanna Roihuvuon johdolla. Pelissä on tarkoitus pestautua töihin ja saada firma kukoistamaan, vaikka johtaja onkin lisko, joka luikkii tiehensä. Pelissä oppii selviytymään yllättävistä tilanteista ja ratkomaan pulmia mm. peliin sisältyvien vakoilutehtävien muodossa. Valmista peliä odotellaan jo innolla ja mukana olleet nuoret antoivat pelitestauksesta innostunutta palautetta.

Zet-hankkeen loppuseminaari on 25.1.2017 Laureassa Leppävaarassa, jolloin kuullaan itse pelistä enemmän.

Lisätietoa hankkeesta: zet-hanke.fi

Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi.
Kuvat: Mirkka Pirilä

Uudet perspektiivit palveluliiketoimintaan - Reser-konferenssi Napolissa syyskuussa 2016

What is ahead in Service Research? New Perspectives for Business and Society.
Napolissa Italiassa järjestettiin 26. vuotuinen Reser-konferenssi. Sen järjesti Napolin yliopiston Federico II, pääorganisaattoreina professorit Christina Mele ja Tiziana Russo-Spena. Konferenssi oli jaettu kuuteen alateemaan:

A. Service Ecosystems: strategy and management issues.
B. Smart technologies and Service innovation
C. Well-being and value (co)creation
D. Service innovation in Emerging Markets
E. Internationalization and geographies of services
F. Market Creation.

Lisäksi konferenssissa kuultiin kaikille yhteinen keynote-puheenvuoro ja paneelikeskustelu.

Osallistuin Reser-konferenssiin ensimmäistä kertaa ja olin kirjoittajana mukana kahdessa paperissa ja pidin oman esitykseni teemaryhmässä B. Smart technologies and Service innovation.

Tarja Meristö (esittäjä), Tarja Kantola, Merja Lankinen-Lifländer: Smart Tools and Service Opportunities for Child Protection Ecosystem in the Future: Case Family View.

Pöyry-Lassila,Päivi, Kantola, Tarja (esittäjä), Noso, Marika, Pohjonen, Soile, Meristö, Tarja, Lankinen-Lifländer, Merja: Co-creating Well-being Services in Ecosystems: Two Case Studies.

Uudet perspektiivit palveluliiketoimintaan oli konferenssin pääteema.

Italia on palveluyhteiskunta, jossa pystyi saamaan oman havainnoinnin kautta myös uusia näköaloja ainakin suomalaisittain katsottuna. Esimerkiksi pieni vaatimaton hotellimme menomatkalla Roomassa huolehti meille huoneen hotellin ylibuukkauksesta huolimatta ja kuljetti meidät smart-autolla ukkossateessa ja iltaruuhkassa perille asti, ilman lisämaksua.

Myös junalippuihin painettu informaatio matkustajan hiilijalanjäljestä junalla verrattuna autolla tai lentokoneella matkustamiseen antoi helposti ja vaivattomasti vertailupohjaa omien valintojen tekemiseen.

Jätehuoltoa Napolissa

Myös Napolissa on jätehuolto kehittynyt sitten niiden päivien, kun media raportoi kaduille jätettyjen jätteiden myrkkykaasuista, jotta perheet tietäisivät, milloin lasten kanssa voi lähteä turvallisesti ulos. Nyt paikalla oli tasaisin välein lajitteluroskakoreja, joihin kuka tahansa pääsi eroon roskista, olivatpa ne sitten paperia, alumiinia, biojätettä tai kartonkia.  Helppous ja vaivattomuus asiakkaalle ovat palveluliiketoimintaa ohjaavia trendejä, missä asiakas voi itse myös osallistua palvelujen kehittämiseen. Pelkkä palvelujen yhteiskehittäminen ei riitä, on huolehdittava myös palvelukokemuksen toimivuudesta.

Napoli on palveluliiketoiminnan eräänlainen mekka – eteläisen Italian elämäntapa ja turismi-intensiivisyys tarjoavat jatkuvasti mahdollisuuksia asiakkaan odotusten ylittämiselle.

Palvelumuotoilu ja palvelujen tutkimus on monitieteinen tutkimusalue, johon kuuluvat konferenssin avanneen Patrick Strömin mukaan niin digitalisaatio, teolliset palvelut kuin yhteiskunnan palvelut. Ala on muuttunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana, kun nousevien talouksien markkinat globaalisti ovat avautuneet ja kehittyneet. Uusia yrityksiä syntyy ja koko liiketoimintapaletti on muuttumassa. Vielä avoimia, uutta tutkimusta vaativia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mitä robotiikka ja automaatio tuovat talouteen ja palveluihin. Tulossa on kokonaan uusia palveluita, joista emme vielä tiedä mitään.

Lähiruokaa Napolissa

Digitalisaatio uudistaa paitsi vanhat toimialat luo myös kokonaan uusia toimialoja. Samoin public-private –suhde on muuttumassa ja uusia innovaatioita tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan esim. ikääntyvän väestön tuomiin haasteisiin hyvinvointivaltion kontekstissa. Paljon on tehtävää palvelututkimusrintamalla ja uusia kysymyksenasetteluja tarvitaan, totesi Patrick Ström toivottaessaan kaikki tervetulleiksi konferenssiin.

Kiinnostavan keynote –esityksen piti professori Eric Arnould otsikolla Bringing (more) Culture into Service Experience. Hänen mukaansa kulttuuritarkastelut puuttuvat tyystin tai ovat melko vähäisiä palvelututkimuksen teoriassa sekä palvelumuotoilun ja palvelukokemuksen käytännöissä.

Palvelukokemuksen yhteiskehittämisen dimensiot

Arnoudin mukaan palvelumuotoilu on aktiviteetti, jonka avulla muotoillaan koko palvelujen tuottamis- ja  toimitusprosessi, ml. fasiliteetit, informaatio, ihmiset, laitteet ja verkostot. Palvelukokemus on riippuvainen asiakkaan saamasta ja kokemasta arvosta. Palvelukokemuksen yhteiskehittämisen dimensiot olivat Arnoudin esityksen mukaan seuraavat vastinparit: imaginary –lived; collective-individual; customer-led – provider-led; beyond the service setting – at the service setting; broad time frame (past or the future) – narrow time frame (present); systemic –dyadic.

Yhteiskehittämisen mahdollistajat

Yhteiskehittämisen edellytykset eli mahdollistajat puolestaan liittyivät luottamukseen toimijoiden kesken, luotettavaan kommunikaatioon, kehityksen kohteena olevan systeemin riittävän syvään ymmärtämiseen, epämuodollisiin informaatioareenoihin, jossa erilaisilla osaamisilla on mahdollisuus tasavertaiseen esilletuloon. molemminpuoliseen lisäarvoon  sekä kaiken kaikkiaan vastuunkantamiseen yhteiskehittämisestä. Kun mahdollistajat ovat kunnossa, erilaisten ihmisten yhteistyössä on asennoiduttava positiivisesti ja rakentavasti,: make peace, not war, kuten Arnoud asian tiivisti. Kulttuuritausta toki vaikuttaa siihen, kuinka me asennoidumme asioihin. Esimerkiksi keskustelu USAn sisällissodasta voi tänä päivänä saada hyvinkin erilaisia kommentteja: Ihan kuin 9/11 tai Ei se ole vieläkään ohi! tai  Me voitimme, unohtakaa koko juttu! tai Pahuksen jenkit!

Konferenssin teema sopi hyvin Morfeus-hankkeelle, koska se keskittyi tulevaisuudennäkymiin: What is ahead in Service Research? New Perspectives for Business and Society. Keynote-puheenvuoro toi mukaan kulttuuriperspektiivin palvelujen muotoiluun ja palvelukokemukseen. Kompleksinen toimintaympäristö vaatii monitieteisen tarkastelutavan, mistä case Porvoon tulevaisuuden tutkimusnäkökulma on oiva esimerkki. Keynote-puheenvuorosta opimme myös, että luottamus on kaiken yhteiskehittämisen perusta, samoin tasavertainen kumppanuus eri toimijoiden välillä, vaikka kukin onkin mukana omassa roolissaan, omalla osaamisellaan.

Konferenssissa käyty paneelikeskustelu toi esille myös palvelujen kansainvälistymisen näkökulmaa case Intian kautta ja pelillistämisen mahdollisuuksia GeoQuest Vesuviuksen muodossa.

Yksittäisistä esityksistä ranskalaisten systemaattinen esitys erilaisista digitaalisista platformeista antoi hyvän esimerkin työskentelytavoista: kannattaa systemaattisesti käydä läpi kaikki mahdolliset käytettävissä olevat alustat, dokumentoida niiden ominaisuudet ja hyvät/huonot puolet, jotta perusta tietomallinnukselle ja sen yleistettävyydelle tulee varmistetuksi.

Analogiamallia teknologian hyödyntämiselle palveluiden enablerina voi hakea myös saksalaisten esityksestä, jossa oli tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus case-alueena vähittäiskaupan palveluiden kehitys.

Saksalaiset tutkivat toisessa paperissa tuottavuutta palveluverkostoissa ja jakoivat tarkastelun osatekijöihin, joista yksi oli service delivery, toinen service engineering ja kolmas service management.  Kaikkien kolmen on oltava kunnossa palveluverkostoissa, jotta kokonaisuus toimii moitteettomasti. Innovaatioita palveluverkostoissa tarvitaan myös. Ei riitä, että samat asiat ja prosessit siirretään digitaaliseen muotoon. On erityisesti julkisella puolella kehitettävä uudenlaista johtamista ja hallintoa, jotta pystytään aidosti monialaiseen yhteistyöhön aiemman työ- ja tehtäväkentän mukaisen ammatillisuuden sijaan. Tätä tarkasteli esityksessään VTT:n edustaja Suomesta. Kun kehitettäviä innovaatioita otetaan tällä saralla käyttöön, saadaan tuloksena yhteistyön ammatillinen kulttuuri. Ratkaistavana on haasteita, mm. ei kytkeydy muihin platformeihin, vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, voi tulla teknisiä ongelmia tai tekniset työkalut puuttuvat. Myös epäluulo uutta teknologiaa kohtaan voi olla haaste.

Pyykkejä kuivumassa - palvelyhteiskunta ei kuitenkaan ole vain toistemme paitojen pesemistä

 

Käytännön toimivan esimerkin teknologian käytöstä kotihoidon tukena toi norjalaisten esitys Social alarm -sovelluksen muodossa, jonka avulla varmistetaan ikääntyvien hyvä ja turvallinen elämä kotona, pitkienkin matkojen päässä, vuonojen ja laaksojen takana. Edellytyksenä on laite ja sen helppokäyttöisyys (fyysinen artefakti), arvot ja asenteet liittyen systeemiin ja se, kuinka teknologia on integroitu kotihoidon alueeseen. On varmistettava että ratkaisu ei jätä mitään palvelusta pois, vaan kattaa kaikki sen osat, mutta samalla on tiedostettava kokonaisuuden monimutkaisuus, kompleksisuus. Tästä oli tehty etnografinen esimerkki, jossa 85-vuotiaan naisen arjen avulla kuvattiin tilanne käytännössä ja arvioitiin joka vaiheessa ratkaisun toimivuus ja sen hyvät ja huonot puolet sekä riskitekijät ja mahdollisuudet.

Samanlaista systemaattista arviointia teimme case Porvoon kohdalla eri skenaarioissa, tarkastelun kohteena sekä case-perhe että ekosysteemin muut toimijat. Olisi hyvä jatkaa työtä myös todellisen case-perheen kanssa, jotta saisi lisää konkretiaa tietomallinnuksen pohjaksi tarvittavista tietovirroista, tapahtumista ja myös emotionaalisista ja teknisistä esteistä.

Näkemiin Napoli!

Teksti ja kuvat: Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat – mikä muuttuu ja miksi?

HyväSuomi 2020-verkostoseminaarissa 17.11.2015 kokoonnuttiin uudistuvien sote-palveluiden merkeissä Helsingissä ravintola Sipulin Talvipuutarhaan.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee avasi tilaisuuden poimimalla hallitusohjelmasta kansalaisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Hän totesi, että tavoitteena on osallisuuden ja toimintakyvyn varmistaminen sekä mielekkään elämän turvaaminen kaikille kansalaisille.

Varhainen puuttuminen ja ennakointi ovat avainasemassa kehitettäessä asiakaslähtöisiä palveluita, joissa kokemusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa, jotta palvelulupaus oikeasti pystytään täyttämään. 

Samoin, jotta kyetään edistämään hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentämään eriarvoisuutta, on pystyttävä viemään jo tehdyt muutosohjelmat käytäntöön: lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoito-ohjelma sekä kaikenikäisten omahoito-ohjelma on konkretisoitava miten-toimenpiteiksi ja prosesseiksi kohti terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Kasvava maahanmuutto on lisännyt haasteita eksponentiaalisesti ja kotouttaminen on vasta alkamassa. Vastaanottokeskuksiin tarvitaan mielekästä tekemistä, mutta myös kulttuurituntemusta ja kieliopintoja, joita voi opiskella myös mobiilisovellusten avulla.

Lopuksi kansliapäällikkö totesi, että terveys ja turvallisuus liittyvät yhteen ja yksi keskeinen turvallisuustekijä on infektiosairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja nopea reagointi. Tapaus ebola on osoittanut, kuinka haavoittuvainen yhteiskunnan toimivuus on eli kyse on todella ns. kovasta turvallisuuspolitiikasta.

Perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertasi aluksi sote-uudistuksen 15-vuotista historiaa ja sen perustuslakikiemuroita. Hän totesi, että uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille oikeus saada hyvinvointipalveluita rahapussin paksuudesta riippumatta. Suomessa on hänen mukaansa vahva ja laadukas yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin muodostama hyvinvointipalveluverkosto, josta voidaan olla ylpeitä.

Pidemmällä tähtäimellä, vuoteen 2025/2030, tiedetään palvelujen tarpeen kasvavan ja uudistuksia tarvitaan, jotta hyvä järjestelmä ei rapaudu rahan tai osaamisen puutteeseen. Suomi on Rehulan mukaan ensimmäisenä koko maailmassa nyt tekemässä uudistusta, jossa integroidaan yhteen sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Paluuta menneisyyteen ei ole, vaan on löydettävä airuet, jotka pystyvät viemään muutosta käytäntöön ei vain sote-palveluissa vaan myös terveyspalveluiden sisällä perus- ja erikoishoidon välillä.

On käyty läpi kolme linjaa: useamman kunnan vastuu, sote-aluevastuu tai valtion vastuu. Mikään käsitellyistä malleista ei ole ongelmaton ja kaikissa on sekä plussia ja miinuksia.

Nyt valmisteltava uudistus perustuu sote-alueisiin ja sen ydin pelkistyy kolmeen palloon, jossa yhdessä on raha, toisessa hallinto ja kolmannessa palveluiden integraatio. Tiekartta tulevaisuuteen puuttuu, mutta palapelin reunat ovat jo kasassa, arveli ministeri Rehula. Ihminen kansalaisena ja asiakkaana on keskiössä ja olennainen kysymys onkin, mitä mallissa tapahtuu tiedolle. Tämä koskee sekä tiedolla johtamista että omien tietojen haltuun ottamista.

Lopuksi ministeri muistutti, että varsinaisten sote-ammattilaisten ei tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan, toisin kuin hallinnon puolella, jossa kustannuksia karsitaan ja prosesseja virtaviivaistetaan.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen käytti tilaisuudessa puheenvuoron sote-valiokunnan jäsenen roolissa. Hänellä on myös taustaa EKSOTEsta, jossa hän on toiminut johtavana sosiaalityöntekijänä. Kiljunen arvioi, että suomalainen sote-järjestelmä on sekava erityisesti siksi että rahoitus tulee monesta lähteestä ja palvelut ovat siiloutuneet.

Ongelma on myös se, että ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä, ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin julkisen terveydenhuollon varassa olevat ihmiset. Moniammatillisia palveluita tarvitsevat ihmiset eivät vieläkään saa palveluita yhden luukun periaatteella eikä asiakkaita katsota kokonaisina ihmisinä, vaan vammojen ja diagnoosien kautta. Sote-uudistuksella onkin kovat tavoitteet: vähemmän toimijoita, palveluiden integrointi, 1-kanavainen rahoitus.

Tässä vaiheessa rahoitus on ratkaistu vasta terveyspalveluiden osalta ja muutenkin on pohdittu liikaa rakenteita, vaikka tärkeintä olisi asiakaslähtöisyys ja integraatio, jossa palvelut tehdään asiakkaalle helpoksi ja samalla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, sanoo Kiljunen. Hyvinä, toimivina esimerkkeinä hän mainitsi Etsivän nuorisotyön sekä aivoverenkiertohäiriöistä kärsivien kuntoutuksen, joissa kummassakin on tärkeätä mennä asiakkaan arkeen ja varmistaa toimivat hoitoketjut myös tilanteessa, jossa on monta toimijaa.

Vastuuta ei voi siirtää potilaalle tai omaisille, sillä kaikilla ei ole edes keskivertokansalaisen valmiuksia huolehtia eduistaan ja oikeuksistaan, vaan syrjäytymisvaara kasvaa. Keskeistä on saada palveluohjausta ja varmistaa koordinaatio, jolloin kaikki hyötyvät, niin potilas, omaiset kuin toimijat ja yhteiskuntakin. Palveluohjausvastuu on Kiljusen mielestä vielä sote-uudistuksessa ratkaisematta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio pohti omassa alustuksessaan, mikä muuttuu kentällä sote-uudistuksen myötä. Tarkastelun kohteena olivat kunnat ja kuntien muuttuvat tehtävät.  Kunta ja kunnan arki koskee meitä kaikkia, sillä kaikilla on kotikunta. Kunnan tehtävät liittyvät opetukseen, kulttuuriin, teknisiin palveluihin, elinkeinojen edistämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ennaltaehkäisystä, vaikka sote-alueille siirtyvätkin varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

 

Kuntien ja sote-alueiden väliin jää uudistuksen jälkeen vielä ns. rajapalveluja esim. työllisyyden hoito, arveli Hanna Tainio. Hän esitteli kuntien tehtäviä ja rooleja ja totesi, että kunnalla on jatkossa neljä roolia, jotka voivat myös sekoittua tai painottua eri tavoin. Roolit ovat Hyvinvointirooli, Elinkeinorooli, Yhteisöjen alusta -rooli ja Perinnerooli. Jotta kunta jatkossa olisi kunta, on näistä rooleista säilytettävä vähintään kaksi. Aineistoa rooleista on kerätty Kainuun ja Etelä-Karjalan alueelta ja sieltä saatu opetus on Hanna Tainion mukaan seuraava: kunnan missio on rakennettava elinvoimalle, ei palveluille, ja tämä vaatii tietoista muutosjohtamista.

Omasta näkökulmastani tilaisuuden anti on merkittävää aikaisemmin toteutetun Pumppu-hankkeen kannalta, jossa rakennettiin saumattomia kansalaislähtöisiä hyvinvointipolkuja erilaisille kohderyhmille sekä ehkäistiin syrjäytymistä, mutta myös menossa olevan Morfeus-hankkeen kannalta, jossa olemme tällä hetkellä toteuttamassa CASE-työskentelyä Porvoon alueella liittyen ennakoivaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja lastensuojeluun.

Kansalainen, asiakas keskiössä on lähtökohta, jonka ympärille toimivaa ekosysteemiä ja palveluketjua kannattaa rakentaa riippumatta siitä, millainen hallintomalli suunnitelluille sote-alueille lopulta muodostuu. Keskeistä on varmistaa eri toimijoiden yhteispeli ja tiedonkulku sekä huolehtia palvelutarjonnan koordinoinnista asiakkaan tarpeisiin, tapahtuipa se sitten henkilökohtaisen palveluohjaajan tuella tai helppokäyttöisellä mobiilisovellutuksella. Koska uusi sote-malli on vielä monin kohdin auki, on Porvoon casessakin käytetty vaihtoehtoisten skenaarioiden lähestymistapa enemmän kuin perusteltu!

Teksti ja kuvat Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.

Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.

Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi

Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!

Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.

Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.

Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).

Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.

Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  

Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.

Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hyvinvointifoorumissa 12.11.2015: Teknologia hyvinvoinnin tukena

12.11.2015 klo 12.30-16.00
Luentosali, Laurea-ammattikorkeakoulu, Nummentie 6, Lohja

Tervetuloa Hyvinvointifoorumiin kuulemaan, miten sähköisiä palveluita voidaan hyödyntää hyvinvointialalla. Osana Hyvinvointifoorumia vietetään myös Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön oppimisympäristön uusien tilojen avajaisia!
 
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan 6.11.2015 mennessä osoitteessa:https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/11242/lomake.html

Ohjelma

Puheenjohtajana toimii lehtori Ulla Lemström, Laurea-ammattikorkeakoulu
12.30 Tervetuloa
12.45 Virtu.fi – sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lappilaisille — Projektipäällikkö Maarit Pirttijärvi,
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
13.05 Kymmenen näkökulmaa pelien hyötykäyttöön — CEO Ville Ilkkala, Meanfish Oy
13.25 Zet — pelihanke nuorille — Hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
Työpaja: Hyötyä hyötypeleistä! Kahvitarjoilu työpajan lomassa
14.15 Sähköinen terveystarkastus ja e-omahoito (Duodecim) — Terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila, Lohjan kaupunki
14.35 Siirtyminen Terveystorille

Terveystorin avajaiset
Yritystalo BusinessLohja, Nummentie 12-14
14.45 Tervetuloa — Kehittämispäällikkö Sanna Partamies Laurea-ammattikorkeakoulu
15.00 Oppimisympäristön mahdollisuudet: oppimisympäristön esittelyä mm. simulaatiocase ja ohjausvideoiden esittely
16.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Zet-hankkeen kanssa. Zet-hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Ohjelmanmuutokset mahdollisia.