Kiinassa järjestettiin jo 9.
kerran uusiutuvaa energiaa koskeva näyttely ja konferenssi, minkä yhteydessä
pidettiin myös kongressi älykkäistä energiaratkaisuista. Eniten osallistujia
oli USAsta ja Kiinasta, kahdesta maailman tason merkittävästä energiasektorin
toimijamaasta; toki osallistujia oli maailman eri mantereilta. Järjestelyt
hoiti kiinalainen BIT Think Thank Dalianin kaupungista Pohjois-Kiinasta apunaan
kansainvälinen ohjelmakomitea. Komitea on USA-vetoinen, mutta jäseniä on
Intiasta, Australiasta ja Kiinasta sekä Kanadasta, Algeriasta ja Euroopan
maista mm. Ranska, Iso-Britannia, Italia, Espanja ja Puola ovat edustettuina.
Osallistujia kongressissa oli laajasti näiden ulkopuolelta, esim. Perusta ja
Turkista.
Kongressin esitykset kattoivat
uuden teknologian eri ulottuvuudet, yhteiskunnalliset muutokset sekä markkinat
laajasti ymmärrettynä. Erityishuomio teknologisella puolella oli tänä vuonna
digitalisaation uusissa mahdollisuuksissa pohdittaessa IoT-asiaa
energiaverkkojen integroinnissa muuhun toimintaan yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden
näkökulmasta. Myös yhteiskunnan päätöksenteon puolella halutaan edistää
kokonaisratkaisuja, jotka tukevat kansalaisia resurssiviisaaseen toimintaan
myös energia-asioissa. EU:n R&I politiikka pyrkii kohti integroitua
tiekarttaa, jossa priorisoidaan siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
ja taloutta, kertoi Maher Gheppo Brysselistä Euroopan Smart Energy
Associationista.
Kiinasta kongressi antoi
ajantasaisen kuvan: ongelmat ovat suuria, mutta tahto ratkaista ongelmat on
vahva ja siihen myös panostetaan resursseja. Erityisesti Kiinan ja USAn
yhteistyö ilmastomuutoksen torjumiseksi on ollut viimeisen 10 vuoden aikana
intensiivistä. Amerikkalainen Dennis Bracy US-China Clean Energy Forumista
esitteli tehtyjä ohjelmia ja arvioi niiden toimeenpanoa. Hän totesi, että
kiinalaisten kaupunkien vakavat ilmanlaatuongelmat ovat olleet eduksi asioiden
eteenpäin viemiselle myös amerikkalaisten keskuudessa, koska niissä ovat
konkretisoituneet monet abstrakteilta tuntuvat ilmastomuutokseen liittyvät
asiat.
Konkreettiseen ongelmaan voidaan
etsiä ratkaisuja, tuotteistaa ja kaupallistaa, mikä on innostanut
amerikkalaisten ohella myös muita maita mukaan tutkimus- ja kehitystyöhön.
Kiinasta onkin kehittynyt johtava maa monella alalla liittyen energia-asioihin.
Sähköautot, päästökauppa, joukkoliikenneratkaisut, energiatehokkaat rakennukset
ja älykkäät uudet kaupungit olivat esimerkkejä, joissa Bracy mainitsi Kiinan
olevan edelläkävijä. Tilastojen mukaan Kiina on myös nopeimmin kasvattanut
osuuttaan aurinkopaneelikapasiteetin kasvusta, samoin sähköautoissa Kiina on
USAn jälkeen toisena, kertoi omassa esityksessään Francois Nguyen Kanadasta
Albertasta.
Iso ongelma on edelleen hiilen
suuri osuus sähkön tuotannossa. Kiinassa se on 79% ja USAssa 45%. Isoja lukuja
on myös Puolassa 87%, Australiassa 78% ja Saksassakin 41%. Hiilen ohella
ongelmana on rahoitus: miten pystytään rahoittamaan kaikkein köyhimpien maiden
investoinnit parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan ja miten hoidetaan
koulutus uuden teknologian käyttöönottoon? Bracy muistutti, että maailmassa
noin 2, 5 miljardia ihmistä elää energiaköyhyydessä, Kiinassakin ilman sähköä
elää vielä yli miljoona kotitaloutta. Ratkaisuja täytyy etsiä pilkkomalla isot
ongelmat hallittaviin osasiin. On myös pyrittävä kohti hybridiratkaisuja,
joissa eri energiamuodot täydentävät toisiaan (esim. aurinko, tuuli, kaasu),
mikä lisää myös järjestelmän vakautta ja luotettavuutta.
Ratkaisuja etsittäessä on
pyrittävä myös kuluttajakeskeisyyteen, irti teknologialähtöisyydestä. Kuluttaja
haluaa vaivattomuutta, mikä on mahdollista toteuttaa big datan avulla. Siihen pitää
toki yhdistää älypuhelimen kautta käytettävä sovellus, joka on kuluttajalle helppokäyttöinen
ja koukuttava niin että kuluttajan tietoisuus omista valinnoista ja niiden
vaikutuksesta omaan energiataseeseen kasvaa. Tärkeätä on tuoda esille myös
kuluttajalle tulevat taloudelliset hyödyt, muistutti Maher Chebbo. Apua tähän
tuo kanadalaisten kehittämä HENSU hybridienergian tarjontajärjestelmä, joka
integroi toisiinsa kuljetus-, vesi-, lämpö-, sähkö- ja kaasuverkot, mistä
kuulimme Hossam A.Gabbarin tutkimuksia ja kokemuksia Ontariosta. On pidettävä
mielessä, että energiaratkaisujen tarkoituksena on tarjota palveluita, joiden
avulla pystytään vastaamaan mm. ihmisen liikkumisen, valaisemisen,
lämmittämisen ja jäähdyttämisen tarpeisiin ja eri aikoina erilaiset
energiaratkaisut ovat vaihdelleet. Sergio C. Trindade muistutti, että
tulevaisuuden energiaratkaisut tämän hetkisen tietämyksen valossa tulevat
perustumaan innovaatioihin, joiden taustalla ovat disruptiivinen teknologia ja
IoT, mutta ennen kaikkea palveluorientoituneet uudet liiketoimintamallit.
Elli-hankkeen näkökulmasta kaikki
konferenssin asiat tukivat energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuutta.
Jotkut painottivat poliittisen päätöksenteon tärkeyttä maapallon mittakaavassa,
toiset rahoitusta ja uuden teknologian käyttöönottoa, mutta kaikissa
vaihtoehdoissa tarvitaan ihminen, asukas, jonka elämästä on kysymys ja jonka
tarpeita täytyy pohtia uudesta näkökulmasta niin että planeetan resurssit
riittävät myös tuleville sukupolville.
Tulevaisuuden kaupungit ovat
paitsi älykkäitä, myös inhimillisiä, kuvasi turkkilainen arkkitehti Derya Oktay
omassa esityksessään. Urbanisaatiosta puhuttaessa muistetaan usein
kaupungistumisen tuomat ongelmat, mutta hänen mukaansa kaupungistuminen voi
olla myös ratkaisu, jos saadaan aikaan tasapaino talouden, ympäristön ja
ihmisten välillä. Kaupunkikeskustat on pidettävä monipuolisessa käytössä, mutta
samalla on integroitava eri osat toisiinsa väylillä, joilla on muutakin virkaa
kuin siirtää kulkuneuvoja paikasta toiseen. Kolme ilmiötä yhdistyvät: New Urbanisation, Smart Growth ja Green
Architecture. On katsottava pidemmällä tähtäimellä ja vältettävä
lyhytnäköistä ympäristöystävällistä ”viherpesua” asukkaiden tyytyväisenä
pitämiseksi.
Konferenssiosallistujien
mielenkiintoisin uusi ammatti ainakin omasta mielestäni oli Independent
Environmental Evangelist, jota käytti mies nimeltä Loh Kon Fah Malesiasta.
Hänen ideansa perustui OLEV –konseptiin (On-Line Electric Vehicle), jossa
sähköautojen lataus tapahtuu myös autoa ajettaessa.
Tarvitaan uusi infrastruktuuri,
jossa on lataavat tiekaistat, aluksi ehkä vain yksi kaista nelikaistaisella
moottoritiellä, kuten Saksassa on kokeiluluontoisesti hänen mukaansa tehty
Mannheimin alueella. Tarkoituksenmukaisinta olisi ottaa käyttöön
omarahoitusmalli, jonka mukaan se maksaa, joka käyttää ja/tai saastuttaa.
Säästöt polttoainekuluissa menisivät osin investointeihin, mutta ilman
investointeja tekeviltä taas kerättäisiin Loh Kon Fahin ehdotuksen mukaan ns. saaste- tai
päästöveroa. Kiinan ohella Etelä-Korea on kiinnostunut kehittämään OLEV-mallia.
Erityisen sopiva tämä on tulevaisuuden automaattiautoille, muistutti toisen
alustuksen aiheesta pitänyt Dr. Uooyeol Yoon Seoulista Etelä-Koreasta.
Energiatehokkaat asuinalueet tarvitsevat
tulevaisuudessa uutta teknologiaa, uutta infrastruktuuria ja uutta
yhteisöllisyyttä, mutta myös tietoisuutta ja työvälineitä seurata oman
toiminnan vaikutuksia. Halukkuus autottomiin alueisiin voi kasvaa, jos
kongressissa kuvatut integroidut IoT-järjestelmät toimivat käytännössä ja pääsy
On Demand –paikasta toiseen mahdollistuu vaivattomasti uusien
liiketoimintamallien tuomien palveluiden myötä.
Monimuotoisuuden säilyttäminen
uutta ja vanhaa yhdistäen luo edellytykset kestävälle rakentamiselle, jossa
infrastruktuuri, rakennusmateriaalit, järjestelmät ja toiminta sekä liikkuminen
integroituvat myös rakentamattomaan ympäristöön ja luontoon. Oma esityksemme
”From Smart Cities to Smart Citizen? –Energy Resilience in Energy Services”
keskittyi pohtimaan tulevaisuusskenaarioita, joissa energiaratkaisuja kehitetään
kestävän kehityksen näkökulmista kuluttajan, talouden, yhteiskunnan tai
ympäristön ehdoilla. Elli-hankkeen energiatehokkaat asuinalueet voidaan myös
sijoittaa tähän viitekehykseen: Engelinranta Hämeenlinnan kaupungin
päätöksenteon kohteena (yhteiskunta), Peltosaari Riihimäellä asukkaiden haluttu
alue (kuluttaja) tai Askonalue Lahdessa olemassa olevaa aluetta muokaten
(ympäristö). Talous liittyy kaikkiin näiden alueiden skenaarioihin, vaikka se
vaihteleekin, kuka on maksaja (kuluttajien halukkuus vs. yhteiskunnan tuet).
Kongressin pitopaikka Wuxin
kaupunki täydensi myös energiatehokkaiden asuinalueiden näkemystä
konkreettisesti. Alueella on tehty kansallinen pilotti vihreästä kaupungista.
Alue on Taihu-järven rannalla, usean joen ja kanaalin verkoston solmukohdassa.
Alueeseen on integroitu uusi kaupungin keskusta, monipuolinen yrityspuisto sekä
koteja ihmisen kokoisessa, ystävällisessä ympäristössä. Alueella olevat
vesistöt tuodaan aiempaa paremmin esille ja kanavakaupungista on kasvamassa
järvenrantakaupunki, missä puut ja puistot elävöittävät ja tarjoavat
virkistystä.
Kaupungin avainsana on helppo
saavutettavuus, joka perustuu monipuoliseen infrastruktuuriin (bussit, metro,
auto- ja pyörätieyhteydet, siirtosolmut eri liikennemuotojen välillä).
Kaupungissa on jo nyt laaja kaupunkipolkupyörien verkosto, mikä näkyy myös
katukuvassa. Arvoissa on korostettu ympäristön lisäksi hyvinvointia, terveyttä
ja turvallisuutta. Hyvät palvelut, ml. kulttuuri- ja koulutuspalvelut ovat osa
uutta Wuxia, jossa muinainen ja futuristinen kohtaavat arjessa ihan sovussa.
Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu