Monitori 2013 –seminaari teemalla Innovaatiot
terveydenhuollossa järjestettiin Turun yliopistossa jo yhdeksännen kerran.
Vuosittainen tapahtuma on kerännyt vankan kuulijajoukon, osallistujia oli
lähemmäs sata.
Tilaisuuden aluksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi
terveydenhuollon olevan yksi turbulensseimpia toimialoja tällä hetkellä.
Tulevaisuus tuo muassaan monenlaisia haasteita ja epävarmuuksia, mutta
toisaalta hyvinvointiteknologiassa on myös paljon mahdollisuuksia ja
vientitoiveita. Suomi peräänkuulutti hoitoprosesseihin lisää
suunnitelmallisuutta, keveyttä, nopeutta ja ketteryyttä.
Myös tilaisuuden tervetulopuheenvuoron pitänyt Turun
yliopiston rehtori Kalervo Väänänen näki ict:ssä paljon mahdollisuuksia. Hän kertoi
Turun yliopiston laativan lähiaikoina ict-strategian, ja pohti keinoja, joita
yliopistolla on tehdä alasta entistä menestyvämpi. Hän korosti erityisesti
monitieteisyyttä, ja visioi, miten Turun yliopisto voisi olla tunnettu
ict-osaamisestaan ja tutkimuksen toteuttamisesta yhteistyössä eri alojen
kanssa, jolloin voisi syntyä palvelukonsepteja myös vientiin.
Tilaisuuden ensimmäisen varsinaisen esityksen piti Jani
Koskinen Turun yliopistosta kuvaten Pumppu-hankkeessa tehtävää Pärjäin-pilottia
osana Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustaa sydänpotilaille.
Koskinen
esitteli Pärjäin-konseptia välineenä, jolla kansalainen saa palvelut itsensä
haltuun. Hän korosti, että ihmiset eivät ole ensisijaisesti potilaita vaan he
elävät omaa elämäänsä ja heillä on omat tavoitteensa. Jotta ihminen saadaan
ottamaan vastuuta omasta terveydestään, pitää ymmärtää, että jokaisella
ihmisellä on autonomia tehdä omia päätöksiään, mutta he tarvitsevat hoitoa,
tukea ja tietoa päätöksentekonsa avuksi.
Pärjäin-pilotista on tarkoitus tehdä
mahdollisimman hyvin sydänpotilaiden tarpeita vastaava. Alkuhaastatteluiden ja
aiemman tutkimuksen perusteella on noussut mm. tarve tiedolle ja sosiaaliselle
tuelle ja tarve kommunikaation parantamiselle.
Ensimmäisen pilottikierroksen
kokemusten pohjalta Pärjäintä kehitetään edelleen pilottia käyttäneiden
potilaiden toiveiden mukaisesti. Tällöin
pilottiin voidaan liittää esimerkiksi hoitosuunnitelma, tavoitteiden
asettaminen tai erillinen yhteenvetonäkymä. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan
keväällä 2013 ja toinen vaihe vuonna 2014. Myöhemmin pilotointia voidaan
laajentaa esimerkiksi diabeteksen hoitoon.
Toisen esityksen piti Pirjo Nissinen-Kiviranta Fujitsulta.
Hän esitteli mm. Fujitsu tulevaisuustoimiston ja innovaatiokeskuksen toimintaa
ja totesi Fujitsun olleen visiointinsa avulla kehityksen aallonharjalla mm.
tarjoamalla pilvipalveluita jo 1990-luvulla. Innovaatiokeskuksella pyörii mm.
leader’s forum, jossa eri aloja edustavat toimijat pohtivat teemoja, joihin
uusia palveluita halutaan kehittää. Viimeisimmän forumin pohjalta on valittu
kehitettäviksi teemoiksi uusi palvelukonsepti terveyshyötyjen ohjaamisen ja
sähköiset palvelut ja terveystietojen hallinta.
Iiro Nummela Näkövammaisten keskusliitosta toi tilaisuuteen
järjestöjen näkökulmaa. Hän totesi, että sen käyttäjäryhmän tunteminen, jolle
uusia palveluita ollaan suunnittelemassa, on keskeistä. Tässä järjestöt ovat
hyvä kumppani, tuntevathan ne jäsenistönsä arjen.
Esimerkkeinä kehitettävistä
tuotteista ja palveluista hän nosti puhuvan avaimenperän, joka osaa lukea
nfc-tunnisteita tuotteista sekä Blindsquare-palvelun, joka opastaa
näkövammaisia kaupungilla asioidessa. Blindsquare-palvelusta todettiin, että se
on hyvä esimerkki siitä, mitä yksittäinenkin innokas yrittäjä voi saada nopeastikin
aikaan, kun on tahtoa ja kykyä kuunnella kohderyhmää.
Petri Virtanen Turun kaupungilta puhui maailman
muuttumisesta ja muutoksen vaikutuksista organisaatiolle. Pitää ymmärtää
rajapintojen arvo ja ulospäin avautumisen merkitys. Myös käsitys asiakkuudesta
muuttuu, kun asiakkaat voivat entistä paremmin äänestää jaloillaan, jos
toiminta ei miellytä.
Palveluissa korostuvat tarve kehittää systeemiä ja
kirkastaa strategiaa, tarve toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää hoitoketjuja
sekä tarve uudistaa työntekijöitä. Virtanen totesi, että on tärkeä tietää,
ketkä palveluita käyttävät.
Esimerkiksi Turun kaupunki toteutti vuonna 2012
seurannan, jonka perusteella voitiin todeta, että 20-30 000 asukasta käyttää
75-80 % palveluista. Näistä moni on vaikeasti sairas ja todella tarvitsee
paljon palveluita. Kuitenkin 3-5000 asukasta käyttää palveluita yli tarpeen.
Nämä asiakasryhmät pitäisi pystyä aiempaa paremmin ottamaan haltuun.
Virtanen
esitteli myös Turun ”uusi vaikuttava Turku” –ohjelmaa, jossa keskiöön on nostettu
tulevaisuuden terveys, sinivihreä teollisuus ja vaikuttava kaupunki. Tavoitteena
on mm. että Turku olisi julkishallinnon edelläkävijä.
Teppo Saarenpää Turku AMK:sta esitteli eMedic-hanketta,
jossa on kehitetty diabeteksen hoitoon uusia käytäntöjä Itämeren alueella,
pilottikuntina Suomessa Kaarina, Loimaa ja Forssa. Pilotissa on diabeetikoille
hankittu verenpainemittarit, verensokerimittarit sekä kännykät, joiden avulla
mittaustiedot siirtyvät tietokantaan, josta sekä asiakas itse että
ammattilainen asiakkaan luvalla näkevät mittaustulokset. Diabeetikko saa myös
ohjeet, miten toimia, jos mittaustuloksissa on muutoksia.
Hankkeessa on myös
kehitetty etäkonsultaatiota haavanhoitoon, jolloin kotisairaanhoitaja voi
tabletin kautta neuvotella terveyskeskuksen diabeteshoitajan kanssa tai
diabeteshoitaja sairaalan erikoislääkärin kanssa. Saarenpää totesi hankkeen
oppeina, että suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa eri kumppanien
kanssa, jotta pystytään määrittelemään yhteiset tavoitteet. Kilpailutuslainsäädäntö
asettaa myös omat kiemuransa tällaiseen kokeiluun, jossa hankitaan laitteita.
Tilaisuuden viimeisessä esityksessä Elina Kontio Turku
AMK:sta esitteli hoitoisuuden käsitettä ja mahdollisuuksia ennustaa
hoitoisuutta sairaalan vuodeosastolla. Hoitoisuudella tarkoitetaan potilaan
hoidon tarvetta ja vaativuutta ja siihen on olemassa erilaisia luokituksia.
Hoitoisuuden ennustamisen tavoitteena on parantaa henkilöstöresurssien
kohdentamista, kun tiedetään ennalta, miten vaikeahoitoisia potilaita milläkin
osastolla on seuraavan vuorokauden aikana. Ennusteiden laatimista varten
kerättiin yli 20 000 sydänpotilaan sähköiset potilastiedot, joita
käytettiin pohjana ennustemallin rakentamiselle.
Tutkimuksessa todettiin, että
ennusteesta saadaan hyvä, kun käytössä on edellisen päivän kirjaukset ja
hoitoisuusarvio, ja vielä parempi jos myös tämän päivän kirjaukset ovat
käytettävissä. Näin päivän hoitoisuus voitaisiin laskea suoraan kirjausten
perusteella ja resurssien kohdentaminen paranee.
Päivän lopuksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi, että
päivän aikana noussut teema rajapinnoista ja moniammatillisuudesta sopii hyvin
Monitorin perusajatukseen, joka on yhteistyön ja tietoisuuden lisääminen. Tilaisuudesta
saikin monipuolisen läpileikkauksen ict:n kehittämisestä terveydenhuollossa. Esitykset
olivat helppoja seurata tällaisellekin, joka on maallikko sekä it:n että
terveydenhuollon saralla.
Tilaisuudessa syntyi kuva, että suuri osa yleisöstä
edusti it-puolta. Ehkäpä jatkossa tilaisuutta pitäisi markkinoida uusille kohderyhmille
ja ottaa myös esityksiin yllättäviä näkökulmia. Luova sisältö vaikka
kahvitaukoa piristämään voisi olla paikallaan. Tauolla tulikin muun jutustelun lomassa jo visioitua
olotilaa vetreyttävä käytäväjooga-konsepti – joogaa seisten ja pienessä tilassa.
Hotjoogan inspiroima versio käytäväjoogasta voisi olla sitten ruuhkabussijooga…
Osa esityksistä on ladattavissa täältä:
http://www.turkusciencepark.com/fi/monitori/