Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Hyvinvointia eri elämänvaiheissa

Pumppu-hankkeen tulosseminaarissa 23.5.2013 esiteltiin erilaisia opiskelijoiden tekemiä hankkeita ja opinnäytetöitä teemalla ”Elämänkaaren mittainen hyvinvointi”. 

Hyvinvointipilotti päiväkodissa

Seminaarin aluksi esiteltiin päiväkotiympäristössä toteutettua pilottia, jossa pienet lapset ja näiden perheet tutustuivat terveellisen ravinnon ja unen tärkeyteen sairaanhoitajaopiskelijoiden  johdolla.

Päiväkotilapset olivat mm. päässeet maistelemaan uusia ruokia, maalaamaan uniaiheisia kuvia ja ompelemaan vanhasta pyjamasta unikaverin. Kotona täytettäväksi lapset saivat uni- ja ravintoseurantapassit. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe huipentui lasten ja vanhempien yhteiseen ravintopolkuun päiväkodissa, joka koostui erilaisista pisteistä ja aihetta käsitelleistä postereista.

Lautasmalliin voi tutustua piirtämälläkin

Vanhat yöpuvut pääsivät uuteen käyttöön unileluina

Pilotoinnin toisessa vaiheessa keväällä 2013 järjestettiin vielä toimintailtapäivä ja vanhempainilta, missä vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen.

Jotta pilotointi ei jäisi vain kertakokeiluksi, koottiin pilotoinnin lopuksi käytetty aineisto ja toteutusohjeet ”Hyvää lapsen tähden” –salkkuun. Salkussa on mm. uni- ja ravintoseurantapassien pohjat, posteri maistiaisehdotuksista, ohje ja valmiita materiaaleja mm. lautasmallista. Myös unilelujen tekoon löytyy salkusta tarvittavia materiaaleja. Lisäksi salkkuun on liitetty Puheeksi ottamisen työkalupakki –peli. Yhteistyökumppaneina salkkua täyttämässä ovat olleet Painokas-projekti sekä Sydänliitto.

"Hyvää lapsen tähden" -salkku

Yksi kappale salkkua jäi pilotointivaiheen päiväkodin käyttöön ja toinen lähtee kiertämään muita päiväkoteja Laurean opiskelijoiden mukana. Esityksen jälkeen keskustelua heräsi siitä, miksei salkkua tuotteisteta ja lähdetä levittämään laajemminkin. Kannustavasta palautteesta innostuneena Pumppu-hankelaiset lähtivät ideoimaan salkkua virtuaali-muotoon nettiin kaikkien saataville. Ehkäpä kaikista Pumppu-hankkeen aikaisista pilotoinneista syntyykin oikea salkku-perhe.

Kansansairauksien opetustapoja yläkoululaisille

Seuraavaksi seminaarissa opiskelijat esittelivät neljä erilaista toteutusta siitä, miten kansansairauksia opetetaan yhdeksäsluokkalaisille. Jokainen opiskelijaryhmä oli saanut vapaat kädet toteuttaa kaksi 45 minuutin oppituntia, joista myös kerättiin palautteet. Yhteisenä teemana kaikissa toteutuksissa oli toiminnallisuus, eli nuoret haluttiin saada aktiivisesti mukaan toimimaan, ei vain kuuntelemaan. 

Koululaiset olivat mm. päässeet opettelemaan elvytystä Anne-nuken kanssa ja mittaamaan terveydenhoitajan avustuksella verenpainetta. Tietosisältöä sai erilaisia rasteja kiertämällä esimerkiksi ristikkoa täyttäen.

Palautekyselyissä koululaiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta, toiminnallisuus oli heille mieleen. Uusia taitoja oli karttunut, vaikka moni kokikin jo elävänsä terveellisesti. Sairaanhoitajaopiskelijoista tuntui, että koululaiset olivat motivoituneita ja lähtivät innolla mukaan heidän suunnittelemiinsa oppitunteihin. 

Digitarinoiden analyysi opinnäytetyön aiheena

Seminaarin kolmas esitys siirtyi elämän polulla aikuisuuteen ja käsitteli opinnäytetyötä, joka analysoi Laurean opiskelijoiden vuosi sitten tekemiä digitarinoita työttömyydestä ja niistä syntynyttä kuvaa työttömän arjesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi kiteytyi hyvän olon tuntemuksena, sairauksia tarinoissa ei käsitelty. 

Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero. 

Diabetespotilaiden elämänlaatu

Seminaarissa esiteltiin myös toinen opinnäytetyö, jossa oli perehdytty tarkemmin jo aiemmin alueen diabetespotilailta kerättyyn kyselyaineistoon liittyen elämänlaatuun. Kyselyssä selvitettiin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat diabetespotilaiden elämänlaatuun. Sairaanhoitajaopiskelija Maija van der Kooij oli ristiintaulukoinut vastauksia etsien eroja diabetestyypin, sukupuolen, asumismuodon, työelämätilanteen ja ikäjakauman perusteella.

Tulosten perusteella mm. tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksella oli suurempi vaikutus motivaatioon, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin kun taas tyypin 2 diabeetikoilla suurempi vaikutus läheisimpään ihmissuhteeseen. Naisilla vaikutus oli suurempi kuin miehillä mm. itseluottamukseen.

Van der Kooij peilasi kyselytuloksia suhteessa Pumppu-hankkeen tavoitteisiin kehittää parempia palveluita ja totesi, että palveluja tulisi kohdentaa eri ihmisille eri tavalla, ja niille elämänalueille, joissa diabeteksen vaikutus on suurin. Millaisia palveluita esimerkiksi voisi olla, jotka edistäisivät itseluottamusta ja miten merkityksellisiä elämänalueita voisi käyttää omahoitoon motivoimisessa? 

Hyvinvointia ja virkistystä teemapäivillä 

Lopuksi seminaarissa esiteltiin neljän teemapäivän sarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Kaarikeskuksen kanssa tuomaan virkistystä ja hyvinvointia ikääntymiseen. Sydämen asialla –teemapäivässä aiheena oli sydänsairauksien havaitseminen ja pulssiin tunnustelu sekä ravinto. Tarjolla oli mm. lisäravinteiden maistajaisia ja tietoa suunhoidosta. Myös unta käsiteltiin ja tilaisuudessa sai mm. testata hyvää nukkumisasentoa. 

Liikettä läpi elämän -teemapäivässä tuotiin liikunnan konkreettista merkitystä esiin. Tiedon lisäksi tarjolla oli mm. tuolijumppaa sekä oman liikuntapiirakan täyttämistä. Voi elämän kevät –iloisesti yhdessä –teemapäivä fokusoi sosiaalisuuteen, päivässä oli myös mukana monenlaisia alueen palveluntuottajia. Päivän aikana mm. kuunneltiin runonlausuntaa, askarreltiin, keskusteltiin muistelun merkityksestä ja pelattiin bingoa.

Viimeinen teemapäivä, Turvallisesti – missä ikinä liikutkin -teemapäivä käsitteli turvallisuuteen liittyviä aiheita. Aiheina olivat mm. paloturvallisuus ja hätäkeskukseen soittaminen. Mukana oli myös mm. turvapuhelinten esittelijä.

Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niistä oli lehdessä ilmoitus. Eniten osallistujia oli sosiaalisuutta käsitelleessä päivässä, mutta palautteiden perusteella suosituin oli turvallisuuden teemapäivä.

Erillisenä tapahtumana oli myös palvelutalo Syysviirussa järjestetty pulssin tunnusteluun liittyvä koulutuspäivä henkilökunnalle, jossa jaettiin myös tietoa ergonomiasta. Pumppu-hankkeen pulssikäsi havainnollistaa konkreettisesti, millainen epäsäännöllinen pulssi on. 

Opiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit tuovat lisäarvoa

Seminaari toi mainiosti esiin sen, miten monipuolisesti hanketta pystytään tuomaan käytäntöön opiskelijoiden toimiessa kanssatutkijoina ja –kehittäjinä. Käytännön kokeilut ovat toisaalta arvokas lisää alueen palvelutarjontaan mutta toisaalta korvaamaton osa palveluiden kehittämistä. Kokeilujen kautta konsepteja voidaan kehittää eteenpäin, varioida ja monistaa ei vain Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajien toiminnassa vaan laajemminkin Suomessa virtuaalisten konseptikuvausten avulla. 

Pumppu-hankkeen tuleva vuosiseminaari

Seminaarin lopuksi muistutettiin Pumppu-hankkeen Laurean osion vuosiseminaarista, joka järjestetään 19.9.2013 Tammisaaressa.

Kansalainen näkyväksi - ääni kuuluviin

Kuuden osatoteuttajan yhdessä toteuttaman Pumppu-hankkeen ensimmäinen yhteinen seminaari järjestettiin Hämeenlinnan kauniilla raatihuoneelle torstaina 14.3.2013 teemalla Kansalainen näkyväksi - ääni kuuluviin.

Tilaisuuden osallistujat saivat katsauksen teemahankkeen koko sisältöön, kun kaikki osatoteuttajat kertoivat kiinnostavia kuulumisia omasta toiminnastaan. Lisäksi tilaisuudessa oli vierailevana puhujana johtaja Liisa Lähteenmäki Ilveskodista.

Tilaisuuden aluksi kuulimme Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta YKS -osahankkeesta, jonka tavoitteen on YKS-menetelmän avulla saada vammaisten henkilöiden ääni kuuluviin omassa elämässään. Keskeistä on kuuntelu; YKS-menetelmällä autetaan löytämään yhteinen kieli.

Useampikin silmä kostui työryhmän esittäessä arvot ja päättäessään esityksen yhteislauluun.

Virvelinranta YKS -osahankkeessa on luotu myös Hämeenlinnan kaupungin vammaispoliittiset arvot, jotka esiteltiin tilaisuudessa ensimmäistä kertaa. Arvoihin kuului mm. oikeus työhön ja palkkaan, ystävät ja porukkaan kuuluminen, mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumiin, liikkumisen turvallisuus, ilon ja intohimon kokeminen sekä syrjinnän torjuminen, itsensä ja muiden hyväksyminen.

 

Hämeenlinnan vammaispoliittisiin arvoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa http://www.e-julkaisu.fi/hameenlinnan_kaupunki/vammaispoliittiset_arvot/

Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäen elämänläheinen esitys käsitteli kansalaislähtöisyyttä kuntoutuksessa. Kuntoutuksella on aina tavoite; esimerkiksi paluu kotiin. Tällöin on tärkeää ymmärtää ihmisen arkea, ja se voi tapahtua vain kuuntelemalla kuntoutujaa muutosprosessissaan.

Lähteenmäki kertoi myös, miten sotainvalidien palveluissa kansalaislähtöisyys toteutuu palveluneuvojan avulla; palveluneuvoja auttaa sotainvalidia kaikissa arjen asioissa. Sotainvalidit voivat myös itse valita, minkälaista kuntoutusta kokevat tarvitsevansa ja heillä on oikeus saada kotiin tarvitsemansa palvelut.

Osa Laurean Pumppu-tiimistä

Laurea-ammattikorkeakoulun osahankkeen tavoitteena on luoda saumattoman hyvinvointipolun malli, jota pitkin kulkee voimaantunut ja motivoitunut kansalainen. Laurean tiimin osuudessa esiteltiin tähän liittyen esimerkkejä uusista avauksista terveyden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, joita olemme hankkeen aikana suunnitelleet ja toteuttaneet kansalaisen hyvinvointipolun varrelle eri elämänvaiheisiin. Näitä ovat mm. teemapäivät ikääntyville, hyvinvoinnin edistämisen pilotti päiväkodissa sekä syrjäytymistä ennakoiva varhaisen tuen ja tunnistamisen malli koulussa.

Seminaarin yhteydessä oli tarjolla myös muuta ohjelmaa kuin perinteiset seminaariesitykset. Hämeenlinnan kaupungin osahanke veti YKS-henkisen työpajan ja Turun yliopiston kuvasi Pärjäin-palveluaan.

Tässä näkyy vain pieni osa hattumäärästä

Laurean porukkamme houkutteli ihmisiä visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita hattuleikin avulla. Tulevaisuuspajamme osallistujat saivat valita valtavasta hattumäärästä itselleen sopivan päähineen ja sen  myötä keksiä itselleen  roolihahmon. Tämän jälkeen tarkennettiin, minkälaiseen ongelmaan roolihahmo tarvitsisi ratkaisua ja minkälaisessa maailmassa hän eläisi. Kun taustavalinnat oli tehty, pääsi visiointityö vauhtiin.

Työpajan puitteet olivat tyylikkäät

 

Skenaariojulisteiden kiinnitystä piti hieman improvisoida 

Päässä oleva hattu muistutti hyvin, että palvelua suunniteltiin valitulle kansalaiselle eikä hahmottomalle massalle tai kenties vain itselleen. Skenaariojulisteet kuvasivat erilaisia tulevaisuuden maailmoja tarjoten inspiraatiota. Työpajan tunnelma oli leppoisa ja hatut virittivät mukavasti keskustelua. Lopputuloksena saimme kelpo kasan ideoita käsiteltäväksi.

Tässä blogikirjoituksessa käsiteltiin vain osa seminaarin monista esityksistä, paljon muutakin mielenkiintoista päivän varrella tuli esiin, esimerkiksi Pumppu-hankkeen luomat ”Kansalaislähtöisyyden kymmenen käskyä”.

Kansalaislähtöisyyden kymmenes käsky

 

Linkit seminaariesityksiin löytyvät osoitteesta:
http://pumppu-hanke.blogspot.fi/p/seminaari-kevat-2013.html

Pumppu-hankkeesta voi lukea lisää hankkeen omasta blogista osoitteesta: http://pumppu-hanke.blogspot.fi/

Millainen on työttömän polku eri toimijoiden kanssa asioidessaan?

Osana Laurean Pumppu-osahanketta järjestettiin 13.2.2013 tilaisuus, jossa kuvailtiin työttömän palvelupolkuja Länsi-Uudellamaalla eri toimijoiden kanssa asioidessa. Laurean sairaanhoitajaopiskelijat olivat haastatelleet alueen toimijoita ja laatineet haastattelujen pohjalta toimijakohtaisia työttömän palvelupolkuja, joita tilaisuudessa esiteltiin.



Tilaisuuteen saapui suuri joukko alan toimijoita alueelta.
(Valokuva: Riku Kivistö)

Tilaisuudessa tarkasteltiin mm. opinto-ohjaajan roolia jatko-opintopaikan valinnassa, työttömän asioimista Kansaneläkelaitoksessa ja TE-toimistossa sekä yhdistysten roolia työttömän arjessa. Käsiteltiin myös työttömän terveystarkastuksia sekä kotiutumista sairaalasta.

Keskustelua tilaisuudessa herättivät mm. tuensaannin kriteerit, jotka voivat tulla tukea hakevalle työttömälle yllätyksenä esimerkiksi sairastumistilanteessa tai työkyvyttömyyden kohdatessa. Todettiin, että erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa tarvittaisiin tukihenkilöä, joka kulkisi vierellä, neuvoisi ja tsemppaisi eteenpäin.

Tavoite ohjata nykyistä enemmän käyttämään sähköisiä palveluita pohditutti tilaisuudessa. Todettiin, että kasvokkaista vuorovaikutusta ei voi sähköisillä välineillä korvata, erityisesti, jos halutaan palvella kokonaisvaltaisesti, terveyttä ja hyvinvointia tukien.

Hyvinvoinnin tukeminen edellyttää myös toimijoiden välistä yhteistyötä. Esimerkiksi nykyään lakisääteiseen, sairaanhoitajan toteuttamaan terveystarkastukseen työttömät ohjautuvat TE-keskuksen kautta. Työkyvyn arvioinnin puolestaan tekee tarvittaessa työterveyshuollon lääkäri. Yhteistyön toimijoiden kanssa tulee toimia, jotta työttömän polku etenee saumattomasti, ilman viiveitä.

Myös yhdistystoiminnalla on tärkeä rooli työttömien arjessa. Esimerkiksi Lohjan seudun työttömien yhdistyksessä on mahdollisuus saada henkilökohtaista keskustelu- ja neuvonta-apua. Tavoitteena on elämänhallinta ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Yhdistys myös työllistää pitkäaikaistyöttömiä mm. omaan ruokalaansa. Lohjan klubitalo puolestaan palvelee erityisesti mielenterveyskuntoutujia työllistymisessä tarjoten tukea ja neuvontaa sekä suoritustasoista osa-aikaista työtä siirtymätyöohjelman avulla.

Myös potilasyhdistysten roolia osana työttömän polkua oli opiskelijatöissä tarkasteltu, mitä pidettiin tilaisuudessa hyvänä asiana. Yhdistykset voivat tarjota työttömälle mielekästä tekemistä ja tukea sopeutumisessa, toisaalta yhdistykset voivat myös työllistää työttömiä. Tilaisuudessa mainittiin mm. järjestötyöllistämisen hanke, joka auttaa järjestöjä työttömien työllistämisessä.

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän näkökulmaa puinut opiskelijaesitys nosti esiin monia työttömän polun pullonkauloja. Jos ongelmat kasaantuvat, voi viedä pitkään selvittää asiakkaan tilanne ja löytää elämäntilanteeseen sopivat palvelut. Hakuprosessit ovat pitkiä ja vaativat usein lisäselvityksiä. Toimitaan yhteistyössä monien toimijoiden kanssa, eikä kokonaisuus välttämättä ole kunnolla kenenkään hallussa. Tarvittaisiin tiiviimpää yhteistyötä ja asiakkaan ohjausta.

Opiskelijat pohtivat, että järjestötoimijat ovat usein työttömälle luontevampi taho ottaa yhteyttä kuin julkisen sektorin toimijat. Toisaalta opiskelijoita mietitytti, onko eettisesti oikein ohjata työttömiä järjestöjen palveluiden pariin, kun yhteiskunnalla on kuitenkin velvoite palveluita järjestää.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä ja toimintojen parempi koordinointi nousi päivän aikana keskeiseksi teemaksi. Työttömän polun tulisi olla selkeä ja johdonmukainen ja työnjaon eri toimijoiden välillä yksiselitteinen. Koulujen opinto-ohjaajan tyylisesti työttömällekin kaivattiin omaa ohjaajaa, jolla olisi kokonaiskuva työttömän tämänhetkisestä elämäntilanteesta ja huomisen tavoitteista sekä keinoista, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa.

Työttömän palvelupolkujen määrittely ja kehittäminen jatkuvat Laurean Pumppu-osahankeessa lehtori Elina Rajalahden johdolla vuoden 2013 aikana.

Hyvinvointifoorumi Lohjalla 7.11.2012

Laurea Lohja kokosi Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiverkoston toimijoita järjestyksessä neljänteen Hyvinvointifoorumiin Lohjan pääkirjastoon 7.11.2012. Hyvinvointiverkosto on osa KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteemaa, jota koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tilaisuuden teemana oli tällä kertaa saumattomuus. Saumattomalla palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakokonaisuuteen liittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinen yksikkö on palvelujen järjestäjä tai toteuttaja.

Hyvinvointifoorumin avauspuheenvuoron käytti ylihoitaja Hannele Patjas Lohjan kaupungin Perusturvasta. Hän esitti hyvinvointipalvelujen saumattomuutta edistäviksi tekijöiksi mm. terveyspalvelujen käytön esteiden poistamista (maksut, palveluiden alueellinen saatavuus). Myös henkilöstönäkökulma on otettava huomioon, jotta saumattomuus toteutuisi. Aika yhteisiin palavereihin ja työnkierto olisivat avuksi.

Kaarina Liljeström Palvelukoti Rantakartano Oy:stä toi tilaisuuteen ilahduttavan yrittäjänäkökulman. Tehostettua palveluasumista muistisairaille tarjoava yritys toimii aktiivisesti edistääkseen asiakkaidensa saumatonta siirtymistä esim. erikoissairaanhoidosta suoraan takaisin palvelukotiin hoito-ohjeineen, ilman monissa tapauksissa tarpeetonta siirtymävaihetta terveyskeskuksen vuodeosastolla. 

Palvelukoti Rantakartano Oy:n asiakkaista aiempaa suurempi osa käyttää palveluseteliä. Ongelmana on kuitenkin se, että kaikille ei palvelusetelin mahdollisuudesta edes kerrota. Peruseläkkeensaajasta otaksutaan, että hänen tuloillaan ei ole varaa yksityisten palveluiden käyttöön - vaikka tosiasiassa henkilöllä voi olla hyvinkin omaisuutta tai omaisia, jotka olisivat halukkaita maksamaan palvelut.

Karviaisen kotiutustiimin toimintaa esitteli Virpi Jylhä-Ollila. Kotiutustiimi on toiminut vuodesta 2010 alkaen. Tiimi osallistuu potilaiden jatkohoidon ja kotiutuksen suunnitteluun, kotiutuspalavereihin, siirron valmisteluun ja asiakkaan/potilaan vastaanottamiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä Karviaisen oman organisaation sisällä.

Hoitajien aika ei mene kotiutusasioiden setvimiseen, kun kotiutustiimi hoitaa asian suunnitelmallisesti, ottaen huomioon kodin soveltuvuuden, tarvittavat palvelut, lääkkeet, apuvälineet jne. Kotiutustiimin työssä olennaista on hyvä yhteistyö osaston sekä kotihoidon kanssa, lisäksi yhteistyötä tehdään mm. sosiaalityöntekijän kanssa. Näin luodaan asiakkaalle saumaton kokemus siirtymästä.

Tutkija Hanna Tuohimaa esitteli saumattomuuden käsitettä Laurea Lohjan Pumppu-osahankkeen näkökulmasta. Pumppu-hankkeessa määritellään eri kohderyhmien palvelupolkuja, tutkitaan palvelupolun katkoksia sekä luodaan uusia palvelukonsepteja aukkokohtiin. Saumattomia hyvinvointipalveluita edistäviä ratkaisuja olisivat esimerkiksi moniammatilliset tiimit, palvelusuunnitelmat, palveluneuvojat ja -ohjaajat sekä erilaiset palvelupisteet kuten terveyskioskit.

Aktiivisen kahvitauon jälkeen sairaanhoitajaopiskelijat Sanna Kuparinen ja Marika Suomi esittelivät tekemäänsä tutkimusta hyvinvointiyrittäjien tuen tarpeesta. Tutkimuksessa nousi esiin tarve yhdelle keskitetylle paikalle, josta saisi kaiken tarvitsemansa tiedon. Myös mentoreita tai yrityskonsultteja kaivattiin auttamaan eteenpäin yrittäjän uralla.

Lopuksi sairaanhoitajaopiskelija Hannele Penttilä esitteli tutkimustuloksia hoitajien näkemyksistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö sujuu paremmin, kun tuntee toisen osapuolen, on yhteiset pelisäännöt ja tunnetaan myös toisen toimintatavat. Uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen on olennaista, jotta hiljainenkin tieto siirtyisi.

Onnenpyörän pyöräyttämisen jälkeen arvottiin vielä kohderyhmä noppien avulla.

Hyvinvointifoorumin jälkeen tilaisuus jatkui Minimessuilla, joissa paikalliset hyvinvoinnin toimijat esittelivät toimintaansa. Mukana oli myös Laurean Pumppu-osahankkeen messupöytä, jonka äärellä keksittiin uusia palveluideoita ennovaatio-onnenpyörän arpomien aihepiirien ja näkökulmien perusteella. Tällä kertaa onnenpyörässä oli uutuutena mukana myös Villit Kortit, jotka saivat ainakin pumppulaisten ideat villiintymään.

Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiyrittäjät aamukahveilla

 Hyvää yrittäjyydestä, 18.10.2012, Lohja

Novago Yrityskehitys Oy ja Laurea Lohja / Pumppu-hanke järjestivät 18.10 aamukahvitilaisuuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointiyrittäjille. Tilaisuudessa vaalittiin myös osallistujien hyvinvointia avaamalla aamu puhuttelevalla musiikkiesityksellä.

Riina Rubinstein esitti hyvinvointia käsitteleviä lauluja.

Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti alueen hyvinvointiyrittäjien ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Aiheesta alusti sairaanhoitajaopiskelija Inka Saario, joka on toteuttanut opinnäytetyönään kyselyn alueen julkisen ja yksityisen sektorin hyvinvointitoimijoille näiden kokemuksista ja toiveista yhteistyöstä eri tahojen kanssa.

Saario totesi kyselyvastaajien olleen pääasiassa tyytyväisiä yhteistyöhön, jota he olivat tehneet, mutta tulevaisuudessa yhteistyöstä toivottiin entistä tiiviimpää ja syvempää. Toivottiin, että tieto kulkisi entistä paremmin toimijoiden välillä. Yhteistyöltä toivottiin erityisesti uutta kysyntää omille palveluille.

Toisena alustuksena kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriöstä loi kuvaa nykyisestä ja tulevasta sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden tilanteesta Suomessa.
(Ulla-Maija Laihon esitys, pdf-tiedosto)

Laiho totesi, että ilman hyvinvointiyrittäjiä eivät sosiaali- ja terveyspalvelut enää pyörisi Suomessa; yritykset ja järjestöt tuottavat tällä hetkellä jo 30% sosiaalipalveluista ja 25% terveyspalveluista. Suurin osa yrityksistä on mikro- ja pk-yrityksiä, joskin alalla on menossa rakennemuutos, kun isot toimijat valtaavat alaa. Myös tilaisuuteen osallistuneista hyvinvointiyrittäjistä useampi oli saanut ostotarjouksia isoilta toimijoilta.

Laiho näki kunnilla olevan keskeinen rooli sen ratkaisemisessa, miten palvelumarkkinat kehittyvät omien hankintapolitiikkojensa kautta. Pelkkä raha ei saisi hankinnoissa ratkaista vaan pitäisi pystyä mittamaan myös vaikuttavuutta. Jotta pienilläkin yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet kilpailutuksissa, voi olla tarpeen tehdä yhteistyötä. Yhteistyöllä on kuitenkin oltava selkeä muoto, jotta yritysjoukko voi solmia kilpailutuksissa sopimuksia. Esimerkkinä useamman yrityksen yhteistyömuodosta Laiho mainitsi osuuskunnat.

Laiho myös kaipasi kansalaiskeskustelua suomalaisen hyvinvointimallin ylläpitämisestä tulevaisuudessa, sillä nykyisenlaisena se ei Laihon mielestä enää voi jatkua rahoituksen ongelmien vuoksi. Yhtenä ongelmana tulevaisuudessa tulee olemaan myös eläköitymisestä johtuva työvoimapula. TEM:in laskelmien mukaan työvoimavajaus tulee olemaan vähimmilläänkin 18000 henkilöä. Keskustelua kaivataan, miten tämä vaje paikataan. Tärkeäksi nousee alan vetovoimaisuuden kasvattaminen, jolloin myös jo alalla olevat saadaan pysymään alalla.


Yleisöpuheenvuoroissa nostettiin esiin maahanmuuttajien kouluttaminen hoiva-avustajiksi, mitä alueella on myös jo tehty. Päivän parhaat aplodit sai tieto siitä, että Valvira on tuoreessa päätöksessään päättänyt laskea hoiva-avustajat mukaan henkilöstömitoitukseen.

Alustusten jälkeen ohjelmassa oli paneelikeskustelu, johon osallistui edustajia sekä alueen hyvinvointiyrityksistä että alueen kunnista. Kuntien osalta todettiin, että poliittinen päätöksenteko on hidasta ja voi kaataa suunnitellut uudistukset. Todettiin, että suuntana voi olla myös palveluiden ottaminen takaisin kunnan hoidettavaksi.

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä pidettiin tärkeänä sekä kuntia edustavien että yrityksiä edustavien panelistien puheenvuoroissa. Kuntatoimijat tapaavat toisiaan ja alueen yrittäjiä säännöllisesti. Todettiin, että sopiva tasapaino kunnallisen ja yksityisen palvelutarjonnan välillä on löydettävä, jotta alueen markkinat pysyvät elinvoimaisina.

Yhtenä usein esiin nousevana asiana mainittiin palvelusetelit, joita mahdollisesti ollaan tulevaisuudessa ottamassa käyttöön. Hyvinvointiyrittäjien puolelta nähtiin, että pitkät sopimukset kuntien kanssa luovat vakautta tulevaisuuteen. Kilpailutuksiin toivottiin kuitenkin mukaan enemmän mahdollisuuksia tuoda esiin minimivaatimukset ylittäviä laatutekijöitä.

Hyvinvointityrittäjien yhteistyöltä toivottiin yleisöpuheenvuorossa enemmän tekemisen meininkiä. Kaivattiin keihäänkärkiyrityksiä, jotka toimintaa masinoisivat. Todettiin, että innon yhteistyöhön täytyy löytyä yrittäjiltä itseltään, yhteiset keskustelutilaisuudet voivat kuitenkin antaa lähtösysäyksen yhteiselle tekemiselle.

Tilaisuuden lopuksi toivotettiin kaikki osallistujat tervetulleiksi 7.11.2012 Lohjan kirjastossa järjestettävään hyvinvointifoorumiin, jossa teemana on saumattomuus. Erityiskiitokset annettiin tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastanneille Laurean opiskelijoille.