Sosiaali- ja terveysalan tietojenkäsittelyn 21. tutkimuspäivät pidettiin 21.5.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Teemaa ”Sote kohtaa digitalisaation –haasteet ja mahdollisuudet” avasi tilaisuuden ensimmäisessä keynote –puheessa THL:n Juha Mykkänen kertomalla sote-järjestelmien tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksista. Vaikka uusi tietosuoja-asetus (GDPR General Data Protection Regulation) astuukin voimaan tämän viikon perjantaina 25.5. ei asia sote-alalla ole uusi, sanoi Juha Mykkänen ja siteerasi Hippokrateen valaa, josta jo löytyy maininta asiasta. Tietosuojalla tarkoitetaan henkilöihin liittyvän tiedon suojaamista luvatonta käyttöä vastaan. Mykkäsen siteeraaman 20 EU-maata kattaneen kyselyn (v. 2015) mukaan juurisyyt tietoturvapoikkeamille johtuvat inhimillisistä virheistä (31%) tai järjestelmä- ja laitteistovirheistä (31%), kun taas hyökkäyksistä johtuvia on 15% ja luonnonilmiöistä johtuvia vain 8 %. eTerveyden turvallisuushaasteet ovat tähän mennessä Mykkäsen mukaan olleet infrassa ja järjestelmissä, ei niinkään tahallisissa väärinkäytöksissä. Periaatteet tietoturvan aukottomuuden kehittämiselle ovat eheys, luottamuksellisuus, saatavuus, luotettavuus, autenttisuus, kiistämättömyys ja velvoittavuus. Omavalvontasuunnitelmat ja niiden vakiinnuttaminen yhteisten standardien pohjalta organisaatioissa ovat avainasemassa.
Sotetite-päivät
päätti Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen esittelemällä omassa keynote-puheessaan uuden
modernin sote-mallin, jossa asiakkaan ja läheisten rooli vahvistuu ja sairaala
nähdään lähinnä kotihoidon tukipalveluna. Kinnunen esitteli tulevan uuden
NOVA-sairaalan toimintaperiaatteet, jotka perustuvat tähän modernin
sote-malliin: sairaalan merkitys hoitoympäristönä pienenee ja tarvittavat
konsultaatiot viedään koteihin ja sote-keskuksiin. Sairaalassa suoritetaan vain
”kuumat toiminnot” ja muut sitten kotona tai perustasolla. Riskienhallintaan
panostetaan, hoitoajat lyhenevät ja koteihin tuodaan osaamista liikkuvien
yksiköiden avulla. Digitaaliset verkkopalvelut, tekoäly ja robotiikka
kiihdyttävät tätä kehitystä, mutta tietojärjestelmien on kehityttävä
nykyisestä, jotta ne oikeasti toimivat. Juha Kinnunen vertasi nykyisiä
tietojärjestelmiä kuten Effica, Uranus tai Pegasos ”tosi tyylikkäästi
maalattuihin Trabantteihin”.
Sotetite-päivillä
oli hienoa kuulla esityksiä siitä, miten erilaiset käyttäjäryhmät voivat
osallistua palveluiden ja järjestelmien käytettävyyden arviointiin ja
yhteiskehittämisen kautta myös uuden luomiseen. Pienemmät lapset (6-10 v.)
olivat sairaalaympäristössä ottaneet valokuvia asioista, jotka olivat heidän
mielestään kivoja tai tylsiä ja isommat lapset ja nuoret (10-16 v.) olivat
pitäneet sairaalassaoloaikana videopäiväkirjaa. Lääkärit olivat myös itse
osallistuneet heidän työstään tukevien järjestelmien käytettävyyden
arviointiin. Pienten keskosten hyvinvointia seurattiin kansainvälisessä
hankkeessa kameroiden ja videon avulla ja esitettiinpä yhdessä paperissa myös
lämpökameran käyttömahdollisuuksia ennakoivan otteen kehittämiseksi diagnoosi-
ja hoitotyössä.
Työke-hankkeen
tulevaisuuden skenaariot -osuudesta nostin esille laaditut skenaarioluonnokset,
joissa tarkastellaan työterveyshuollon roolia osana sote-järjestelmää sen
mukaan, onko työterveyshuollon tehtävänä myös sairaudenhoito vai ei ja pysyykö
työterveyshuolto erillisenä vai sulautuuko se yleiseen soteen. Näissä kaikissa
skenaarioissa tarvitaan tietotekniikan ja tekoälyn tarjoamia apuja, mutta eri
skenaarioissa korostuvat erilaiset tarpeet ja ratkaisut. ”Terveyden
edistämistehtävä” –skenaarioissa numero 1, jossa työterveyshuolto on osa muuta
sotea, korostuu tiedonkulku läpi koko laajan sote-ekosysteemin, kun taas
terveyden edistäminen erillisessä työterveyshuollossa skenaariossa 4 ”Tiivis
yhteistyö” edellyttää saumatonta tiedonkulkua erityisesti työnantajan johdon ja
henkilöstöhallinnon kesken. Jos työterveyshuolto kattaa myös sairaudenhoidon
erillisen työterveyshuollon tapauksessa skenaariossa 3 ”Pikakaista lääkäriin”,
korostuvat virtuaaliratkaisut erityisesti lääkäri/hoitaja-potilas-suhteessa,
jossa etädiagnostiikka on arkipäivää. ”Soteen sulautunut työterveyshuolto”
skenaariossa 2 korostaa moniammatillista yhteistyötä verkossa ja toimiva
työterveyshuolto on rekrytointivaltti kilpailtaessa osaajista.
Tulevaisuuden työterveyshuolto on skenaariotyön
aluksi toteutetun de Vriesin eläinanalyysin mukaan koira, ihmisen paras ystävä,
ja sellaisena sen olisi hyvä pysyäkin. Monet kuitenkin mainitsivat
muutostarpeesta, joka vaatii gasellin ketteryyttä, kameleontin
muuntautumiskykyä, leijonan voimaa, simpanssin kykyä käyttää uusia työkaluja
tai kykyä pitkiin loikkiin tai sukelluksiin kengurun, saukon tai valaan tavoin.
Työke-hanke
on menossa oleva hanke, jonka tavoitteena on rakentaa toiminnallinen
integraatio työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveyshuollon kanssa osana
sote-uudistusta sekä kehittää työterveystoiminnan sisältöjä vastaamaan
työelämän muuttuviin tarpeisiin ja terveydenhuollon muutokseen. Menossa oleva
skenaariotyö tukee tätä muutostyötä yhdessä hankkeen kumppanien kanssa, jotka
ovat Työterveyslaitos (koordinaattori), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin
yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja FuturesLabCoFi
Laurea-ammattikorkeakoulusta. Työke-hanke saa rahoitusta Euroopan
sosiaalirahastolta.
kirjoittaja
yliopettaja KTT Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea
PS1: Hankkeen
etenemistä ajalla 1.4.2017-31.3.2020 voi seurata TYÖKE-hankkeen verkkosivuilta:
PS2:
Sotetite –tutkimuspäivien esityksistä on julkaistu artikkelit Finnish Journal
of eHealth and eWelfare –lehdessä 2018 Vol. 10 No.2-3.