maanantai 30. kesäkuuta 2014

Innovation for Sustainable Economy & Society - ISPIM-konferenssi 9.-11.6.2014 Irlannissa

ISPIM (International Society for Professinal Innovation Management) on innovaatiojohtamiseen keskittynyt organisaatio, jonka tämän vuoden konferenssin teemana oli "Innovation for Sustainable Economy & Society".
 
Dublinin tunnelmia
 
Esitin konferenssissa Laurea-ammattikorkeakoulun osalta BOAT-hankkeen ja Kestävän liiketoiminnan klusterin hankkeen tuloksiin perustuvan artikkelin: Meristö, Laitinen, Ahola (2014) ”Future Sustainable Innovations – a Competitive Advantage or a Must?”

Esitykseen liittyvissä kommenteissa pidettiin kestävän kehityksen ja triple helix –mallin yhdistämistä hyvänä ideana. Lisäksi käytiin keskustelua yliopistojen ja pk-yritysten välisen yhteistyön edellytyksistä ja toimintatavoista. Eräs onnistunut tapa edistää yhteistyötä on hanketyö pk-yrityksen näkökulmat ja toiveet huomioiden. Toimijoiden välisen yhteistyön toteutumisen onnistumista pidettiinkin yhtenä kriittisenä tekijänä kestävän liiketoiminnan klusterin tulevaisuuden kehityksen kannalta.

Avainpuhujista Jaspas Roos (Futures Ideas) käsitteli huumorin merkitystä innovatiivisuudessa. Huumori toimii luonnollisena stimuloijana innovaatioille, koska siihen liittyy usein luovuus ja uudet oivallukset. Bisnesmallien kannalta tämä tarkoittaa, että ihmisten roolia täytyisi nostaa niissä enemmän esille. Ihmiset, joilla on hauskaa, saavat aikaan parhaat tulokset.
 
Perinteinen maisema?
 
Oliver Gassmann (Institute of St. Gallen) kertoi että tulevaisuudessa kilpaillaan ennen kaikkea liiketoimintamalleilla tuotteiden ja palveluiden sijaan. Intel Labsin Martin Curley esitteli näkemyksiään tulevaisuuden kestävistä innovaatioratkaisuista. Hänen mukaan entistä kestävämpiä ratkaisuja luodaan hyödyntäen kollaboratiivista älykkyyttä (collaborative intelligence) ja yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä.  Myös uudet teknologiset innovaatiot korostuvat ja Living Labs –tyyppiset kokeilut ovat tärkeitä.

Kestävän kehitystä voi edistää myös mobiilipelien avulla. Microsoftin Petteri Alanikula esitteli Microsoftin kehittämän Modern Mayor –strategiapelin. Peli on ilmaiseksi ladattavissa, ja sen edetessä voi tehdä lahjoituksia hyväntekeväisyysorganisaatioille. Peli sisältää tiedotusta ekologisista ratkaisuista, ja siihen on myös integroitu sosiaalisen median kanava kommunikointia varten. Mobiilipelien etuna on helppo toimitettavuus sekä skaalautumismahdollisuudet. Jatkossa Microsoftilla on suunnitteilla mm. peli, jossa ohjeistetaan vanhojen kännyköiden kierrätykseen.

Pelillistämiseen liittyi myös Edward Faberin (T-XChange), jossa hän kertoi skenaarioiden soveltamista tietokonepelin muodossa. Pelissä ratkotaan ongelmia jonkin tietyn skenaarion näkökulmasta. Pelit auttavat lisäämään tulevaisuussuuntautunutta ajattelua sekä muuttavat skenaariot helpommin ymmärrettävään muotoon. Tulevaisuudessa haasteena on saada pelit vielä suuremman joukon käyttöön sekä entistä interaktiivisemmaksi.

Ennakointiaiheiset esitykset ovat lisääntyneet ISPIM-konferenseissa viime vuosina. Tobias Heger (EIT ICT Labs) piti esityksen verkottuneesta ennakoinnista. Laajemman tietopohjan myötä verkottuneesta ennakoinnista on hyötyä sekä tiedonkeruussa että ennakointitiedon pohjalta toteutettavien toimenpiteiden aikaansaattamisessa. Heger kuitenkin muistutti, että ennakoinnissa yksilöiden rooli on kuitenkin usein olennainen.
 
Ruotsalaisen SICS-instituutin Magnus Boman kertoi nopeuskirjoittamisen soveltamisesta ennakoinnin työkaluna. Hänen mukaansa nopeasti tuotettu hämmentävä teksti saa ajatukset ja luovuuden liikkeelle.
 
Korealainen Shin Juseneuk puolestaan kertoi ennakointiaiheisessa esityksessään, että teknologiaan liittyvässä strategisessa ennakoinnissa on syytä käyttää tavanomaista lyhyempää aikajännettä nopeasti muuttuvan teknologiaympäristön takia.

Konferenssipaikka (Chartered Accountants House) ei säväyttänyt ulkonäöltään.

Ensi vuoden ISPIM-vuosiseminaari pidetään kesäkuussa Budapestissä. Sitä ennen ISPIM-järjestää myös symposiumit lokakuussa Montrealissa ja joulukuussa Singaporessa.

Teksti ja kuvat: Jukka Laitinen, Laurea-ammattikorkeakoulu