Kuulumisia ISPIM-konferenssista Budapestissa kesäkuussa 2015

ISPIMin 26. innovaatiokonferenssi pidettiin Budapestissa Unkarissa 14.-17.6.2015 teemalla Shaping the Frontiers of Innovation Management. Osallistujia oli yli 400 henkilöä eri puolilta maailmaa, kaukaisimmat osallistujat tulivat Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Aasiasta (Japanista, Kiinasta, Taiwanista, Malesiasta, Koreasta, Singaporesta) ja USAsta ja Kanadasta sekä Etelä-Amerikasta esim. Brasiliasta ja myös Etelä-Afrikasta. Suomesta oli myös vahva edustus, esim. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Laureasta oli useita esityksiä.

Unkarin edustaja kertoi avauspuheenvuorossaan, että Unkari on panostanut vuoden 2008  finanssikriisin jälkeen erityisen paljon kansainväliseen kauppaan ja pk-yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen, koska ilman niitä ei pieni maa voi päästä kasvun uralle.

Unkarin IT-sektori vetää ja on vahva toimija, joka tuottaa lähes 15 % Unkarin kasvusta. Unkarissa on kehitetty verotusjärjestelmää niin että myös se tukee sekä yrityksiä että palkansaajia. Samoin koulutusta on kehitetty saksalaisen systeemin mukaan, minkä avulla turvataan osaajien saanti. Tärkeänä nähtiin myös ulkomaisen pääoman houkuttelu maahan ja maan vetovoiman kehittäminen niin, että yhä useampi haluaa investoida Unkariin. Avauspuheenvuoron pitäjä Robert Esik johtaa Unkarin investointien edistämistoimisto HIPAa, jonka tehtäviä monet esille otetuista asioista ovat.

Talousasiat esillä myös kahvin kera
 

Konferenssin virallisen avausluennon piti Unkarin opetusministeriön edustaja Laszlo Palkovics. Hän korosti, että Unkarissa ollaan nyt, 25 vuoden jälkeen, tarkastelemassa koulutus- ja innovaatiosysteemiä uusiksi, jotta pystytään vastaamaan tuleviin haasteisiin. Tarvitaan lisää kansainvälisyyttä ja yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta myös kansallisia huippuyksiköitä nostamaan laatua kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

Ensimmäisen keynote-puheenvuoron piti NineSigman toimitusjohtaja Andy Zynga, joka valotti nousevia trendejä avoimessa ja yhteistyöhakuisessa innovoinnissa. Hän sanoi, että ensin pitää hahmottaa koko näyttämö ennen kuin kannattaa ruveta tarkastelemaan yksittäisiä ilmiöitä tai trendejä. Keskiössä on yritysten oma sisäinen verkosto ja sen ympärillä käytössä olevat ulkoiset verkostot. Näkyväksi pitää tehdä myös laajempi globaali innovaatioyhteisö, jonka osa olemme, tiedostammepa sen tai emme. Avoin ja yhteistyöhakuinen innovointi on tapa johtaa asioita, sillä hallitaan riskejä, vaikka niitä ei pystytä poistamaan ja siihen kuuluu myös rajaus siitä, milloin tarvitaan avoimuutta ja milloin taas on parempi pitää asiat pienessä piirissä.

Toimitusjohtaja Max von Zedtwitz GLORADista, the Center for Global R&D and Innovation, käsitteli puheessaan neljää globaalin innovoinnin myyttiä:

1. The world is flat.
2. Strong IP regimes matter.
3. We no longer matter.
4. Emerging market companies compete on costs only.

Esimerkkien avulla hän purki kaikki neljä myyttiä, joten niiden varassa ei kannata strategioita kehitellä. Max oli ollut 12 vuotta Kiinassa töissä ja hän kertoi, että siellä kehitys on niin nopeaa, että yhdessä vuodessa tapahtuu yhtä paljon kuin muualla 4 vuodessa, mistä hän lopuksi totesi, että itsellekin taisi siellä tulla ikää lisää 48 vuotta.
 

Innolution  =  Innovation + Evolution

Mielenkiintoisen puheenvuoron piti myös johtaja Santay Gupta T-Systems Unkarista, jossa hän johtaa tietojohtamista ja business intelligence -kehitystyötä. Hän lanseerasi uudissanan Innolution. Sen mukaan innovaatio ei aina ole nopeasti tapahtuva muutos vaan se sisältää myös pitkävaikutteisia evolutionäärisiä vaikutuksia, jotka voivat tulla näkyviin erilaisilla aikatauluilla ja eri aikoina hiukan eri tavalla.

 

Taidetta hotellissa

Pyöreän pöydän keskusteluissa ideapallot pyörimään

Pyöreän pöydän keskusteluissa käsiteltiin useita erilaisia, nousemassa olevia aiheita liittyen esim. innovaatiokulttuuriin ja brändeihin, luovuuteen ja ihmisten sitoutumiseen, innovaatioekosysteemeihin, innovoinnin haasteisiin sekä innovaatiokoulutukseen.

 

Pyöreän pöydän keskustelut toimivat niin, että kaikilla on mahdollisuus käydä kahdessa eri teemapöydässä (45 min. kussakin). Nopeat syövät hitaat eli välttämättä ei aina pääse siihen teemapöytään, johon haluaisi, kun osallistujamäärä on rajoitettu n. 10 henkeen per pöytä. Itse olin mukana pöydissä, joissa pohdittiin

• jakamistaloutta ja tiedon arvoa ja omistajuutta mobiilimaailmassa sekä
• pk-yritysten valmiuksia digitaalisiin innovaatioihin. 

Pyöreät pöydät palvelevat parhaiten sellaista vetäjää, jolla on valmisteilla tai käynnissä teemaan liittyvä projekti ja johon hän haluaa kommentteja ja uusia ideoita. Samalla voi jakaa omaa tietämystään ennakkoon, eli tilaisuudet toimivat hyvinä nousevien signaalien kasvualustoina, joissa osallistujalla itsellään on mahdollisuus myös heittää ideapalloja pöytään.

CoFi-tiimin paperit esillä teemaryhmissä

Keynote -puheenvuorojen ja pyöreän pöydän keskustelujen lisäksi konferenssi koostui rinnakkaisista teemaistunnoista, joissa pidettiin lyhyitä alustuksia 4-5 kappaletta per sessio kolmena päivänä erilaisista teemoista useita kymmeniä.

 

Olin itse mukana kirjoittajana kolmessa paperissa, jotka käsittelivät

• innovaatioiden tarvetta meriteollisuudessa; ratkaisuja haettiin koulutuksen kautta kehittämällä uusia osaamisprofiileja ja mahdollisia uusia ammatteja alalle
• bioenergia-alan innovaatioita erilaisissa tulevaisuuden skenaariovaihtoehdoissa.
• yhteiskehittämisen avulla tehtyyn innovaatiotyötä PUMPPU-hankkeessa hyvinvointialan kumppanien kanssa, jossa myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat olivat vahvasti mukana.

Jukka Laitinen (kuvassa keskellä) CoFi-tiimistä

Tehdyt paperit saivat sessioissa palautetta ja yhteydenottoja, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa suunnitella kansainvälisiä hankekuvioita mm. aluekehityksen näkökulmasta.

 

Konferenssi päättyi yritysvierailuihin, joissa oli mahdollisuus tutustua unkarilaiseen innovaatiotyöhön käytännössä ja haasteisiin, mitä niihin liittyy. Unkarin IT-sektori oli hyvin edustettuina, kun sekä Nokialle että Eriksonille järjestettiin innovaatiokierros. Seuraava ISPIM-symposium pidetään joulukuussa 2015 Brisbanessa Australiassa. Teemana siellä on Changing the Innovation Landscape ja abstraktien jättöaika on syyskuun 18. 2015.

 

 

Isäntämaa Unkari näytti parhaita puoliaan alkukesän helteisessä Budapestissä, jossa kongressivierailla oli mahdollisuus osallistua mm. Tonavan iltaristeilylle. Tonavan sillat ja vanhat rakennukset näyttivät upeilta iltavalaistuksessa. Kaupungissa oli tarjolla city-polkupyöriä, jos aikaa olisi ollut kierrellä, samoin sähköpotkulaudan saattoi vuokrata 13 eurolla käyttöön ja edetä kaupungin liikenteessä vaihtoehtoisia välineitä käyttäen perinteisten metron ja ratikan rinnalla.

 

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja  Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu



Kuulumisia ISPIMin Asia-Pacific Innovation Forumista Singaporessa, osa 2

ISPIM-konferenssin isäntänä toiminut Singapore Management Universityn (SMUn) rehtori Arnoud de Meyer kertoi, että SMUssa innovaatiot ovat yksi yliopiston viidestä painopistealueesta ja että yliopistossa panostetaan yrittäjyyteen, jotta innovaatiot lunastavat määritelmän mukaisesti paikkansa myös kaupallisilla markkinoilla. Yrittäjyyden maisteriohjelma on heillä ollut menestys. 

Rehtori näkee yliopiston tehtäviä innovaatiokentällä useita: kouluttaa näkemyksellisiä johtajia eri sektoreille, toimia yhteistyöfoorumina innovaatiotoimijoille yksityiseltä ja julkiselta sektorilta, tutkimuksesta ja kansalaisyhteiskunnasta, tarjota palveluita ja neuvoja yhteiskunnalle sekä tuottaa uutta tietoa perus- ja soveltavan tutkimuksen keinoin.  Rehtori muistutti, että organisaatiot, jotka ovat hierarkkisia, eivät ole kovin innovatiivisia. Tämä koskee yliopistoja ja yrityksiä, mutta myös kansakuntia.

Yritystason innovaatiotarkasteluja käytiin läpi useissa eri esityksissä. Gerard J. Tellis oli tutkinut, miksi menestyvät yritykset jakaantuvat kahteen ryhmään: niihin, joiden menestys jatkuu ja niihin, joiden tie päättyy. Esimerkkitarinoita saatiin mm. Sonyltä, Gilletteltä ja Kodakilta.

Kolme syytä menestystien katkeamiseen: 

1. Rakastuminen omiin olemassa oleviin menestystuotteisiin niin, että kehitystyö pysähtyy. Ei uskalleta kannibalisoida omia tuotteita!
2. Riskinottokyvyn puute. Menestyksen synnyttäminen vaatii aina myös tappioita ja epäonnistumisen sietokykyä. Tellisin tutkimusten mukaan jokaista menestyskonseptia kohti on tarvittu 3000 hukkaan mennyttä ideaa.  
3. Väärä markkinafokus. Useimmat epäonnistujat keskittyvät tämän päivän massamarkkinaan, mutta menestyksen turvaaminen jatkossakin edellyttää tulevaisuuden massamarkkinoiden hahmottamista. Ne löytyvät varmimmin seuraamalla tämän päivän niche-markkinoita sekä kartoittamalla heikkoja signaaleja tulevista kehityskuluista. 

Kaikki kolme edellä mainittua tekijää ovat sellaisia, joihin ei lyhyellä tähtäimellä saa Tellisin mukaan helposti muutosta, sillä kyse on paljolti asenne- ja kulttuurimuutoksesta, joka on hidasta. Sen sijaan toimenpiteitä, joilla voidaan edetä kohti oikeanlaista asenneilmastoa ja innovaatiokulttuuria, voidaan tehdä heti. Esimerkiksi insentiivit yrityksessä pitäisi muuttaa: senioriteeetti ja ikä ajureina lisäävät lojaaliutta, mutta tappavat innovatiivisuuden, kärjisti Tellis.

Kulttuuri, jossa epäonnistuminen on häpeä, estää innovaatioita. Tellisin neuvon mukaan pitää epäonnistua usein, mutta nopeasti ja varhaisessa vaiheessa. Palkitsemisen pitäisi olla epäsymmetristä: isot palkkiot onnistumisista, mutta epäonnistumisista pikemminkin otettava opiksi tai ainakin vain heikot nuhteet? (Suomessa SuperCellin yrityskauppojen yhteydessä käyty keskustelu tuli mieleen tätä kuunnellessa. Siellä asia on viety hiukan toiseen suuntaan: onnistumisia juhlitaan oluella, epäonnistumisia samppanjalla! )

Yrityksiin pitäisi rakentaa myös sisäistä kilpailua. Tellisin mukaan työntekijät rakastavat turvallisuutta, mutta innovaattorit seikkailua.  Ideamessut, protokilpailut tai vastaavat voisivat promovoida tarvittavaa seikkailuhenkeä ja auttaa oman mukavuusalueen ulkopuolelle niitäkin, joille se ei ole luontaista.

Samoin, tilan antaminen innovoinnille läpi koko organisaation on tärkeää.  Tätä vahvisti myös Tata Groupin esityksessä esille tuotu seikka: innovatiivisessa organisaatiossa ei tarvitse pyytää lupaa tekemiselle, mutta epäonnistumisen sattuessa täytyy osata pyytää anteeksiantoa!  Käytännöt ja asenteet on saatava tukemaan toisiaan, vain sillä varmistetaan innovaatiomyönteinen kulttuuri pitkällä tähtäimellä. On panostettava intohimoisen tekemisen edellytyksiin byrokratian sijasta.

Google, Hewlett Packard ja Nokia Networks esittelivät kukin omia havaintojaan innovatiivisuuden avainjutuista.  Google korosti nopeutta, monialaisuutta, käyttäjäkeskeisyyttä, avointa verkostoa, tiedon jakamista ja erityisesti sitä, että ihmisille pitää antaa lupa unelmoida. HP ehdotti hiukan kärjistäen uutta asennetta: Kannattaa aina kysyä, mitä minä voin tehdä – ei koskaan kannata kysyä, mikä voisi pysäyttää minut?

Nokian esityksessä korostettiin myös uuden kulttuurin ja kilpailuhengen vaikutusta ja ehdotettiin esim. kaikkein hulluimman idean palkitsemista. Uteliaisuus on avain uuteen. Olennaista on jakaa yhteiset tulevaisuuden suuntaviivat, vaikka väljätkin, jolloin on helpompi tehdä valintoja vaihtoehtojen joukosta. Jokaisen pitää oppia pitämään hissipuheita ja esitellä ideansa milloin tahansa, kenelle tahansa organisaatiotasosta riippumatta. Ihmiset rakastavat tarinoita, joten on hyvä oppia kertomaan asioita tarinan muodossa. Olennaista on pitää asiakkaat tiiviisti mukana tässä työssä, jotta markkinoiden pulssi tuntuu koko ajan ja tietää, milloin pitää tehdä jotakin. On kuunneltava asiakkaiden omia tarinoita myös.

Tata Groupissa innovaatio on määritelty, että se on lupa epäonnistua. Tukena 600 000 hengen organisaatiossa on TGIF Tata Group Innovation Forum, joka yhdistää toimijoita, inspiroi unelmoimaan, miten mahdottomasta tulee mahdollista ja järjestää tapahtumia innovaatioteeman ympärillä rakentaen samalla yrityksen innovaatiokapasiteettia törmäyttämällä erilaisia ihmisiä eri divisioonista.

Innovaatio on Tata Groupin ykkösprioriteetti, jota johdetaan läpi koko toiminnan kaaosjohtamisen periaatteella, jotta ei menetetä luovuutta ja seikkailijoita organisaatiosta. Lopullinen seulonta, jonka läpi ideat ja innovaatioidut menevät, on nelilokeroinen: 1. Lupaavat ideat liittyen nykytuotteisiin 2. Johtavat ideat uusiin ratkaisuihin, johon jo olemassa teknologia 3. Kunniamainintaideat, jotka vastaavat asiakkaiden piileviin tarpeisiin 4. Uskallettava yrittää -ideat, jotka ovat kaikkein omaperäisimpiä.  Viimeiseen liittyy Tatassa perinne, jonka mukaan tässä ryhmässä palkitaan epäonnistunut idea, ja samalla käydään yhdessä avoimesti läpi ne opit, jotka tästä casesta on saatavissa. 

Tatan viesti ISPIM -kuulijakunnalle: Organisaation kriittinen elementti innovoinnissa on, kuinka käsitellään epäonnistumisia.  Yksi tapa oli epäonnistumisten palkitseminen ja käsittely. Kaksi muuta, huonompaa, mutta monissa organisaatioissa useammin käytettyä vaihtoehtoa listalla olivat, että joko syytetään muita tai vaietaan asiasta, mitkä eivät tietenkään johda uudistumiseen vaan näivettymiseen.

Kuluttaja- ja käyttäjäkeskeiset innovaatiot edellyttävät syvempää ymmärrystä ja osallistumista, mutta myös uudenlaisia työkaluja, joissa päästään rationaalisen päättelyn yli tiedostamattoman alueelle.

Yksi esimerkki toimivasta kuluttaja- ja käyttäjäkeskeisestä palautteenkeruusta ja palvelujen kehittämisestä on Singaporen lentokentällä, jossa hymynaama-lähestymistapaa on kehitetty eteenpäin ja siinä sovelletaan reaaliaikaista, palvelupistekohtaista palautteenkeruuta, johon myös reagoidaan välittömästi. Tämä koskee kaikkia toimintoja, olipa kyse sitten lentokentän kahvilapalveluista, wc:n siisteydestä tai transfer -palveluista.

Videoesimerkki lentokentän WC:stä oli näkemisen arvoinen, kun tyylikäs lady raportoi kosketusnäytölle, että WC:n lattia on märkä ja kyseistä lattiaa oltiin jo kuivaamassa, kun lady tuli kopista ulos pesemään käsiä - ällistynyt ilme kasvoillaan. (Paluumatkalla annoin itsekin palautetta noilla laitteilla, mutta en ehtinyt jäädä todistamaan siivoojan tuloa paikalle!).

Jan Stuebbe kehotti lukemaan kirjan The User Illusion, mutta myös toisen kirjan, The Hidden Persuaders, jotta osaa paremmin tarttua kuluttajakeskeiseen ajatteluun ja jopa ryhtyä globaalien kuluttajabrändien rakentamiseen, ei vain korjaamaan virheitä. Tehokkain tapa testata uusia juttuja on tehdä tuotelanseeraus, vaikka se on toki kallista.

Prototyping on kuitenkin parempi kuin pelkkä typing, jolla vain tehdään kysely, Stuebbe vitsaili.  

Netin kautta tehtävät kokeilut ja kyselyt ovat mahdollisia jo laajasti Aasiassakin, jossa netinkäyttäjät ovat kasvussa ja tutkimusten mukaan käyttäjät ovat halukkaita yhteiskehittämiseen, kuten Erica von Lieven esityksessään kertoi. Y-sukupolvi tavoitetaan vain tätä kautta, hän sanoi. ”What you give is what you get.” Avainsanoja ovat visual, mobile, local ja co-creation. Aasiassa esimerkiksi halutaan paikallisia urheilusankareita aikaisempien läntisten idolien tilalle, korosti Victor Cui kertoessaan omasta urheilu- ja mediayhtiöstään.

Samaa toivat esille molemmat pankkicaset: Neal Cross haki analogiamallia Starbucksista, mutta halusi pitää paikallisuuden ja omaleimaisuuden osana yrityskulttuuria, jota hän oli viemässä sisäisesti start up -tyyppiseksi, sitoutumista vahvistavaksi.

Soon Lang Tang puolestaan panosti nuoriin ja kehitti pankkiinsa Frank-konseptia, joka houkutteli nuoria kiinalaisia ylipäänsä pankkiasiakkaiksi kulttuurissa, jossa pankki ei ole normaali osa elämää.  Tavoitteena oli vallankumouksellinen pankkikokemus, jossa nuorten persoona ja harrastukset ovat osa kokonaiskonseptia. Näin saadaan aikaan tunnetason kokemus, ei vain suoritettua tehtävät, joita varten pankki heitä palvelee.

Soon muistutti, että he ovat onnistuneet tässä hyvin, mutta lopullisen lojaliteetin ratkaisee se, miten pankki kohtelee asiakasta, kun tälle tulee ensimmäinen kriisi. Jos pankki on silloin luotettava kumppani, asiakkaankin lojaliteetti pysyy ja vahvistuu.

Oma esitykseni liittyi kokonaisuuteen, jossa käsiteltiin uusien ratkaisujen, tuotteiden ja palvelujen kehitystyötä. Esittelin Retrospective Concept Design -menetelmän periaatteita. Kyse on oman innovaatioprosessinsa alkuvaiheessa oleva menetelmä, joka hyödyntää aikajännettä nykyhetkestä taaksepäin historiaan, kun varhemmin kehitetty visioivan konseptoinnin menetelmä katsoo eteenpäin tulevaisuuteen. Esimerkki-casena käytin ikäihmisen hyvinvointipalveluita itsenäisen kotona selviytymisen tueksi.

Samassa istunnossa David Elvers esitteli asiakasintegraation periaatteita uusien tuotteiden suunnittelussa, kohteena uudet materiaalit esim. autojen valmistuksessa. Lopputuloksena Elvers esitti, että asiakasintegraatio kannattaa tehdä sekä suorien että epäsuorien asiakkaiden kanssa.   Näin mukaan saadaan näkemykset sekä teknologiasta että markkinoista ja ne voidaan yhdistää arvoketjuajatteluun, resurssipohjaiseen näkemykseen ja laajemminkin yhteiskunnalliseen näkemykseen.

Abassin Aryobsei puolestaan esitteli mallin, jossa tuotekehityksen oli kytketty lean-ajattelu. Sitä oli sovellettu B to B -tilanteessa kone- ja metalliteollisuudessa, jossa työkalujen valmistus on kriittisellä polulla käytettäessä uutta teknologiaa.  Ts. ei voida ottaa uusia ideoita käyttöön ja varmistaa innovaatioprosessin loppuvaiheessa tuotteiden käyttöönottoa, jos ei ko. tuotteita kyetä valmistamaan. On tunnistettava kriittiset elementit ja klusteroitava ne tuotevaatimuksiksi, jota sitten spesifioidaan leaniksi valmistusprosessiksi.

Kävimme istunnossa keskustelua, että samalla systematiikalla voisimme analysoida ja käydä läpi myös ikäihmisten palvelutarpeita ja niihin kehitettäviä uuden teknologian mahdollistamia ratkaisuja lean-periaatteella. Ehkä Retrospektiivistä konseptointia voisi kehittää ainakin backoffice -analyysejä varten tähän suuntaan ja tarjota konseptointityökalupakkiin yhden työkalun lisää? 

Orkesterointia lisätyökaluksi tarjosi istunnossa Avanti Fontana, joka puhui tietojohtamisesta metaforien avulla. Avanti varoitti, että arvonluonti voi jäädä vajaaksi, jos jokin kolmesta komponentista ei toteudu kunnolla: tiedon luonti, tiedon jakaminen, tiedon hyödyntäminen. Muistettava on myös, että oppimista kannattaa systemaattisesti analysoida ennen ja jälkeen, mutta myös itse tilanteessa.

Ehkä systemaattisimman tavan tarkastella ja tuottaa innovaatioita tarjosi konferenssin sponsorinakin toiminut Alpha Catalyst Consluting Malesiasta, joka esitti Innovation Scorecard -konseptin.

Se muistuttaa kerroksellisella rakenteellaan sipulia ja sen ytimessä ovat tarpeet. Sen jälkeen tulevat läpimurtoinnovaatiot, innovaatioiden valinta jatkotyöskentelyyn arvioimalla niiden nopeaa tuloksentekokykyä, mutta myös pitkän aikavälin hyötyjä ja lopuksi, riskianalyysi sisältäen myös yhteistyön eri ulottuvuudet.

Joka vaiheessa tehdään input-output -tarkastelu ja pohditaan myös, missä ja milloin innovoidaan ja onko oikeasti aikaa innovoida vai tarvitaanko resursseja muualla.  On ymmärrettävä innovaatio strategisena muutoksena, jolla aikaansaadaan lisäarvoa, ei muutosta muutoksen vuoksi.

Idean kehittelyyn ja esittelyyn heillä oli myös lomake, joka muistutti meidän Visioi villisti -konseptointilomaketta, muta sisälsi vähemmän visionäärisiä elementtejä. Vetäjät myös muistuttivat, että tabula rasa -innovointi ilman tavoitetta ja suuntaa harvoin tuottaa tulosta.

Tulevaisuuden tutkimuksen kantaisän Ossip Flechtheimin periaatteita lähimmäksi konferenssissa tuli Malesian edustajan esitys ruohonjuuritason innovaatioista. Niissä lähtökohtana ajatus, että vaikka epätasa-arvoa maailmasta ei voi poistaa eikä se helposti ja nopeasti ainakaan onnistu yrittämällä kaventaa tuloeroja, on olemassa toinen tie: income gapin asemesta pienennetäänkin access gapia!

Esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa on lanseerattu edullisia, muta laadukkaita ratkaisuja mm. tekojalat, tablettitietokoneet tai vedenpuhdistamot, joita kutsuttiin termillä inclusive innovation, innovaatioiksi, joilla varmistetaan mukaanpääsy ja osallisuus. 

Ne ovat tärkeä instrumentti luotaessa kasvua ja yhteiskunnallista harmoniaa. Olennaista on, että innovaatiot ovat saatavilla, kestäviä, monistettavia, korkealaatuisia ja nopeasti käyttöönotettavissa. Systeemitasolla tällaisia innovaatioita tarvitaan BoP -markkinoilla esim. terveyspalveluissa sekä puhtaan veden, koulutuksen ja sähkön saatavuuden parantamisessa. 

 

ISPIM-konferenssin yhteydessä minulla oli tilaisuus tutustua Singaporen vesihuoltoon. Singapore on yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat tehneet pitkän aikavälin vesihuoltostrategian ja vedensaantiportfolion. Strategia ulottuu tällä hetkellä vuoteen 2060 asti.

Vettä saadaan neljästä ”hanasta” eli omista lähteistä, tuontisopimuksien avulla naapurimaista, merivedestä suodattamalla sekä harmaita vesiä puhdistamalla. Saarivaltion alla kulkevat massiiviset vesiputkistot. Veden säilyttämisen, arvostamisen ja vedestä nauttimisen puolesta on tehty massiivisia kampanjoita ja koulutusohjelmia eri-ikäisille ja eri muodoissa.

Kehitettyjä ratkaisuja on viety myös muihin maihin ja luotu toimintaedellytyksiä niin kansalaisille kuin teolliselle toiminnalle. Kävely läpi vedenpuhdistamon ikään kuin olisimme itse olleet puhdistettavia vesimolekyylejä havainnollistaa varmasti jokaiselle kävijälle, kuinka monimutkaisesta, tarkasta ja tärkeästä toiminnasta on kysymys ja kuinka monesta eri osaamisalueesta ja tieteenalan yhteistyöstä uudet ratkaisut kumpuavat. 

 

Korean edustaja toi innovaatiokeskusteluun vielä sukupuolinäkökulman pohtimalla sukupuolten tasa-arvoa innovaatioprosessin eri vaiheissa sekä toimijoina että kohderyhmänä. Hän totesi, että Aasian miesvaltaiset kulttuurit helposti unohtavat naiset ns. kotiin, ellei asiaa erikseen oteta esille. Esimerkkeinä hän mainitsi myös monet innovaatioiden pilottivaiheen testit, jotka on tehty van miehille, kuten lääkkeet tai turvavyöt. Korean edustaja korosti, että sukupuolten tasa-arvo ei kuitenkaan ole biologinen kysymys (sex), vaan sosiologinen kysymys (gender). 

Thaimaan edustaja toi innovaatiokeskusteluun yrittäjäperspektiivin. Hän kertoi että Thaimaassa on 2.8 miljoonaa pienyritystä, jotka edustavat 99.8 % koko Thaimaan yrityskannasta.  Yrittäjyys on siellä ainoa tapa selviytyä, ja esim. työttömyys on tämän takia alhainen, vain 0.8 % tällä  hetkellä. Tavoitteena on Creative Thailand, joka turvaa myös maan tulevaisuuden. Pk-sektorin uudistumiskykyä ja kehittämishalua on vahvistettava ja yhteistyötä maan tiede- ja teknologiapuistojen kanssa kehitettävä. Thaimaassa on paljon osaamispääomaa, myös kansainvälistä koulutusta saaneita osaajia, jotka ovat palanneet takaisin Thaimaahan eli aivovuoto maasta ulos ei ole ongelma. 

Seuraavat ISPIM -konferenssit pidetään v. 2015 kesäkuussa Budapestissa ja joulukuussa Brisbanessa.

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Kuulumisia ISPIMin Asia-Pacific Innovation Forumista Singaporessa, osa 1

ISPIM järjesti yhdessä Singapore Management Universityn (SMU) kanssa Asia-Pacific Innovation Forumin joulukuussa 2014 Singaporessa. Tilaisuus kokosi osallistujia yli 30 maasta, ja he edustivat paitsi korkeakouluja ja muita tutkimusorganisaatioita, myös laajasti yrityksiä ja julkisen sektorin toimijoita erityisesti Aasian maista.

Isäntämaa Singaporen Opetusministeriön visiona on ollut ”Thinking Schools, Learning Nations”.  Tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselle ominaiset taipumukset ja kehittää niitä kokonaisvaltaisesti ja läpi koko elämän kohti taitoja, joiden avulla kukin löytää oman paikkansa yhteiskunnassa.
 
Väkeä Singaporessa on vähemmän kuin Suomessa, vain 5.3 miljoonaa, josta valtaosa on kiinalaisia. Singapore on kuitenkin aidosti monikulttuurinen valtio, jossa eri rodut, uskonnot ja kulttuurit elävät yhdessä ja rikastuttavat toinen toisiaan. Kaikki lukevat koulussa ensimmäisenä kielenä englantia ja lisäksi kukin omaa kieltään, esim. malaijia tai kiinaa. Tällä varmistetaan toisaalta kaikille yhteinen kieli, jonka kanssa voidaan kommunikoida myös kansainvälisesti, toisaalta turvataan alueen oma kulttuuriperintö ja kommunikaatio myös lähialueiden kanssa.

Singaporea rakennetaan tällä hetkellä Smart Nation -konseptilla, jossa keskiössä ajureina ovat urbanisaatio ja ikääntyvä väestö.

On varauduttava kasvavaan energian kulutukseen, kasvavaan terveydenhuoltopalveluiden kysyntään ja kasvavaan logistiikkapalveluiden kysyntään. Yhteistyö hallituksen ja tutkimus- ja kehittämistyötä tekevien organisaatioiden kesken on välttämätöntä. Big ja Open Data tarvitaan, mutta on myös ketterästi kokeiltava erilaisia ratkaisuja, joissa protoilu ja nopea pilotointi ovat avainasemassa. On panostettava nuoriin jo esikoulussa monipuolisten lahjakkuuksien kehittämiseksi.

Tärkeää on myös huolehtia standardeista, jotta varmistetaan laatu, mutta samalla yhteensopivuus muun maailman kanssa. Yhteistyö, avoimuus ja esim. sosiaalisen median käyttö nähtiin osana Smart Nation -konseptia, mutta samalla on varmistettava ihmisten yksityisyyden suoja ja myös elinkeinoelämän liikesalaisuuksiin liittyvät asiat, totesi konseptia esitellyt Steve Leonard.  

Kiinassa Smart City -konseptia kehittänyt Alan Boyd totesi omassa esityksessään, että kaikki smart-ratkaisut kannattaa ajatella radikaali-innovaatioina, joilla ratkaistaan ihmiskunnan isoja ongelmia, tällöin päästään irti turhasta näpertelystä, mutta pysytään silti konkretiassa, pää pilvissä, jalat maassa, palvelut pilvessä! Smart City -konsepti ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta se on hyvä alku ja toimii tietoisuuden herättäjänä, vastasi Alan Boyd kysymykseen, onko tämä nyt sitten lopullinen ratkaisu.

Tulevaisuuden rakentamiseksi tarvitaan myös vahvempi kansallinen innovaatiojärjestelmä, jossa on hyvä kartoittaa toimintaympäristöä jatkuvan skannauksen periaatteella, muodostettava kriittistä massaa omaavia osaamiskeskuksia, nähtävä maailma globaalina kokonaisuutena ja panostettava mieluummin kansalliseen kuin institutionaaliseen näkemykseen. Painopistealueiden valinta on keskeistä, mutta yhtä tärkeä osa strategiaa ovat valinnat, mitä EI tehdä! Olennaisempaa kuin rahoituksesta huolehtiminen on huolehtia lahjakkuuksista, totesi esityksensä päätteeksi Philip Ong.

(Lisää tilaisuudesta seuraavassa kirjoituksessa)

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Innovation for Sustainable Economy & Society - ISPIM-konferenssi 9.-11.6.2014 Irlannissa

ISPIM (International Society for Professinal Innovation Management) on innovaatiojohtamiseen keskittynyt organisaatio, jonka tämän vuoden konferenssin teemana oli "Innovation for Sustainable Economy & Society".

 

Dublinin tunnelmia

 

Esitin konferenssissa Laurea-ammattikorkeakoulun osalta BOAT-hankkeen ja Kestävän liiketoiminnan klusterin hankkeen tuloksiin perustuvan artikkelin: Meristö, Laitinen, Ahola (2014) ”Future Sustainable Innovations – a Competitive Advantage or a Must?”

Esitykseen liittyvissä kommenteissa pidettiin kestävän kehityksen ja triple helix –mallin yhdistämistä hyvänä ideana. Lisäksi käytiin keskustelua yliopistojen ja pk-yritysten välisen yhteistyön edellytyksistä ja toimintatavoista. Eräs onnistunut tapa edistää yhteistyötä on hanketyö pk-yrityksen näkökulmat ja toiveet huomioiden. Toimijoiden välisen yhteistyön toteutumisen onnistumista pidettiinkin yhtenä kriittisenä tekijänä kestävän liiketoiminnan klusterin tulevaisuuden kehityksen kannalta.

Avainpuhujista Jaspas Roos (Futures Ideas) käsitteli huumorin merkitystä innovatiivisuudessa. Huumori toimii luonnollisena stimuloijana innovaatioille, koska siihen liittyy usein luovuus ja uudet oivallukset. Bisnesmallien kannalta tämä tarkoittaa, että ihmisten roolia täytyisi nostaa niissä enemmän esille. Ihmiset, joilla on hauskaa, saavat aikaan parhaat tulokset.

 

Perinteinen maisema?

 

Oliver Gassmann (Institute of St. Gallen) kertoi että tulevaisuudessa kilpaillaan ennen kaikkea liiketoimintamalleilla tuotteiden ja palveluiden sijaan. Intel Labsin Martin Curley esitteli näkemyksiään tulevaisuuden kestävistä innovaatioratkaisuista. Hänen mukaan entistä kestävämpiä ratkaisuja luodaan hyödyntäen kollaboratiivista älykkyyttä (collaborative intelligence) ja yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä.  Myös uudet teknologiset innovaatiot korostuvat ja Living Labs –tyyppiset kokeilut ovat tärkeitä.

Kestävän kehitystä voi edistää myös mobiilipelien avulla. Microsoftin Petteri Alanikula esitteli Microsoftin kehittämän Modern Mayor –strategiapelin. Peli on ilmaiseksi ladattavissa, ja sen edetessä voi tehdä lahjoituksia hyväntekeväisyysorganisaatioille. Peli sisältää tiedotusta ekologisista ratkaisuista, ja siihen on myös integroitu sosiaalisen median kanava kommunikointia varten. Mobiilipelien etuna on helppo toimitettavuus sekä skaalautumismahdollisuudet. Jatkossa Microsoftilla on suunnitteilla mm. peli, jossa ohjeistetaan vanhojen kännyköiden kierrätykseen.

Pelillistämiseen liittyi myös Edward Faberin (T-XChange), jossa hän kertoi skenaarioiden soveltamista tietokonepelin muodossa. Pelissä ratkotaan ongelmia jonkin tietyn skenaarion näkökulmasta. Pelit auttavat lisäämään tulevaisuussuuntautunutta ajattelua sekä muuttavat skenaariot helpommin ymmärrettävään muotoon. Tulevaisuudessa haasteena on saada pelit vielä suuremman joukon käyttöön sekä entistä interaktiivisemmaksi.

Ennakointiaiheiset esitykset ovat lisääntyneet ISPIM-konferenseissa viime vuosina. Tobias Heger (EIT ICT Labs) piti esityksen verkottuneesta ennakoinnista. Laajemman tietopohjan myötä verkottuneesta ennakoinnista on hyötyä sekä tiedonkeruussa että ennakointitiedon pohjalta toteutettavien toimenpiteiden aikaansaattamisessa. Heger kuitenkin muistutti, että ennakoinnissa yksilöiden rooli on kuitenkin usein olennainen.

 

Ruotsalaisen SICS-instituutin Magnus Boman kertoi nopeuskirjoittamisen soveltamisesta ennakoinnin työkaluna. Hänen mukaansa nopeasti tuotettu hämmentävä teksti saa ajatukset ja luovuuden liikkeelle.

 

Korealainen Shin Juseneuk puolestaan kertoi ennakointiaiheisessa esityksessään, että teknologiaan liittyvässä strategisessa ennakoinnissa on syytä käyttää tavanomaista lyhyempää aikajännettä nopeasti muuttuvan teknologiaympäristön takia.

Konferenssipaikka (Chartered Accountants House) ei säväyttänyt ulkonäöltään.

Ensi vuoden ISPIM-vuosiseminaari pidetään kesäkuussa Budapestissä. Sitä ennen ISPIM-järjestää myös symposiumit lokakuussa Montrealissa ja joulukuussa Singaporessa.

Teksti ja kuvat: Jukka Laitinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Laurea Pumppu-osahankkeen matkassa Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014

Laurean kolmivuotisen Pumppu-osahankeen (www.laurea.fi/pumppu) loppuvaiheessa toteutettiin hankkeen tuloksia esittelevä kierros Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014.

Turun linna jää siintämään taustapeilissä...

Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu lähtökohtaisesti julkiselle terveydenhuollolle, mutta kuten Pumppu-hankkeen Laurean osiossa kehitetty monitoimijainen hyvinvointipolku osoittaa, ilman 4Y-periaatetta se ei toteudu saumattomana ja tasa-arvoisesti eri kohderyhmille (4Y = yritykset, yhteisöt, yksilöt ja yhteiskunta).

Linköpingissä ja laajemmin Itä-Göötanmaalla tehdyt panostukset julkiseen terveydenhuoltoon korostavat julkisen sektorin tärkeyttä. Kuitenkin, Pumppu-hankkeen Laurean osiossa tehdyt erilaiset pilotit ja kokeilut Länsi-Uudellamaalla avasivat uusia mahdollisuuksia myös ruotsalaisille kollegoille.
Erityisesti heikommassa asemassa olevat kuten lapset, työttömät tai vammaiset, mutta myös mielenterveysongelmista kärsivät hyötyvät monitoimijaisesta yhteistyöstä, jossa toimintakykyyn panostaminen ennakoiden ja laajalla tukiverkolla saadaan osaksi arkea.



Monta hyvää syytä liikkua pyörällä

Linköpingiläiset olivat kiinnostuneita yhteistyöstä tavoitteena saada aikaan uudenlainen kestävän yhteiskunnan eetos, jossa terveyserot ovat tasoittuneet ja ennakoiva ote on osa normaalia työtä hyvinvointisektorilla. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä ja muutosta jokaisen toimijan omassa mindsetissä. Eri toimijat tarvitsevat kuitenkin tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja siihen tarvitaan monialaista ja monitoimijaista skenariointityötä. 

Rentoa taidetta matkan varrella

Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutos asettaa yksilöt epävarmuuden eteen, mikä on omiaan lisäämään mm. mielenterveysongelmia. Linköpingin yliopistolla on sivukampus Norrköpingissä, joka itsessään on oiva esimerkki hyvin toteutetusta rakennemuutoksesta,  jossa vanha teollisuuskaupunki on kyennyt uudistumaan menestyväksi konferenssi- ja opiskelijakaupungiksi. Vanhat teollisuusrakennukset palvelevat uusia toimijoita ja tarjoavat inspiroivan miljöön työskentelylle.   

Pumppu-hankkeen reissulla pitää tietysti kuvata myös pumppuja

Myös Tanskassa on pohdittu rakenteiden uudistamisen tarvetta. Erityisesti mielenterveyspuolella järjestelmä voi leimata ihmisen loppuelämäksi diagnoosin kautta, ellei laaja tukiverkko ole pitämässä huolta yksilöstä ja hänen oikeudestaan myös parantua! Jalkansa katkaissut ihminenkin on vain hetken aikaa potilas. Ja osa vammoista, vaikka pysyviäkin, mielletään jo osaksi henkilön ominaisuuksia eikä niitä ajatella varsinaisesti sairauksina. Analogiamalli silmälasien käytön yleisestä hyväksyttävyydestä jopa muodikkaaksi asusteeksi voisi tarjota benchmarking-polun tulevalle, suvaitsevaisemmalle kehityskululle myös laajemmin?

Tanskalaiset ovat panostaneet eHealth-ratkaisuihin ja heitä kiinnostivat saumattoman hyvinvointipolun Pärjäin-sovellukset ja erityisesti kansalaisten (ja hoitohenkilökunnan) asenteet sähköistä asiointia kohtaan. Koko EU etsii heidän mukaansa kansalaislähtöisiä, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden monistettavuus maasta ja kohderyhmästä toiseen olisi toteutettavissa nyt ja tulevaisuudessa. Samalla uudet ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko hyvinvointiklusterille ja helpottavat erityisesti pienten yrittäjien arkea.

Olennaista olisi muokata asenteita ja rakenteita koko terveydenhuoltosysteemissä, mutta siten, että yksilö olisi keskiössä. Mikään tietotekninen sovellus tai järjestelmä ei ratkaise yksilön omaa polkua kohti terveellisiä elämäntapoja, jotka pitävät hänet kunnossa omalla hyvinvointipolulla ilman että tarvitsee mennä sairaana hoitopolulle.

Tanskalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään ennakoivaa otetta tähän esim. analysoimalla tilastollisesti Big Datan avulla tai henkilön historiatiedon valossa niitä merkkejä, joista voitaisiin päätellä tulossa oleva sairaus tai sairaskohtaus ennen kuin se tapahtuu. Tällöin henkilöllä itsellään olisi tietoa ja motivaatiota tehdä elintavoissaan muutos ajoissa niin että uudet valinnat korjaavat tilannetta eikä sairaus puhkeakaan. Laurean Pumppu-hankeosiossa kehitetty nuorten terveyden edistämiseen kehitetty tietokonepeli, jossa muukalainen avaruudesta on nuoren kumppanina tavallisessa arjessa ja tekee ns. tyhmiä kysymyksiä voisi toimintamallina sopia myös muille ikäluokille, todettiin yhteisesti.

Tutustuimme monenlaisiin uusiin ideoihin matkalla, kuten taideautomaattiin.

Laurean hankeosion pohjoismainen PUMPPU-turnee oli onnistunut. Saimme lisättyä tietoisuutta saumattoman kansalaislähtöisen hyvinvointipolun mahdollisuuksista ja edellytyksistä eri tilanteissa. Levitimme hankkeessa saatuja tuloksia ns. täsmäiskuilla ja saimme palautetta, kehitysideoita ja kumppaneita myös jatkoa ajatellen. Kokemuksemme perusteella rohkaisemme myös muita ottamaan yhteyttä oman aihepiirin tutkijoihin ja toimijoihin ja näin rikastuttamaan tuloksia uusilla näkemyksillä samalla kun oman työn tulokset leviävät laajemmin käyttöön.

Pumpun idea-arpajaiset Care Innovations Areenalla 9.12.2013 Hyvinkäällä

Pumppu-hanke osallistui jälleen Fuas Care Innovations Areenaan, jonka tällä kertaa järjesti Laurea Hyvinkäällä. Mukana oli noin sata osallistujaa, joista valtaosa edusti FUASin eli Laurean, Hamkin ja Lamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa. Näytteilleasettajina oli myös muita hyvinvoinnin toimijoita ja erilaisia hankkeita.

Tänä vuonna näytteilleasettajien pisteet sijaitsivat ripoteltuna luokkatiloihin, joten valitettavasti varsinaista ohjelmaa ei omalta tiskiltä pystynyt seuraamaan. Tutuksi tulivat kuitenkin Hamkin Digital Life Lab ja siellä Four Square -pelin hyödyntäminen esteettömyystiedon keräämiseksi, Työtehoseuran Green Care -hanke sekä Laurea Hyvinkään InnoVilla, joka tukee opiskelijayrittäjiä näiden liikeideoiden kehittelyssä.

Ennen tilaisuuden alkua vähän jännitti, miten osallistujat lähtevät näytteilleasettajiin tutustumaan, mutta huoli oli turha! Opiskelijoita ja muuta osallistujajoukkoa tuli rohkeasti luokkaan tutustumaan näytteilleasettajien tarjontaan. Pumppu-tehtävän palauttaneita oli jopa enemmän kuin viime vuonna!

Pumppu oli viime vuoden tapaan liikkeellä osallistujia aktivoiden. Jo useammassa tilaisuudessa on innovoitu tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Tällä kertaa ajatuksena oli kehittää jo olemassa olevia ideoita eteenpäin yritysten näkökulmasta teemalla ”saako tästä bisnestä?” Järjestimme nimittäin idea-arpajaiset, jossa jokainen osallistuja sai vetää itselleen arpalipun, jolla sai lunastaa numeroidun idean jatkokehitykseen. Oma näkökulma pyöräytettiin vielä onnenpyörästä ja sitten olikin taas aika laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia, olisiko kyseinen idea saadun yrittäjän toteutettavissa yksin tai kumppanien kanssa vai vaatisiko idea kenties vähän uutta näkökulmaa jatkokehittelyyn.

Pumpun Idea-arpajaisissa arvat maksoivat 0 euroa ja joka arpa voitti!

Esimerkiksi viime vuonna ideoitiin nuorille yhteisöllistä asumista. Tähän konseptiin yhdistettiin toteuttajaksi ravintola, ja lopputuloksena konseptiin yhdistyi yhteisöllinen ruuanlaitto, jossa sosiaaliset suhteet vahvistuvat ja samalla ehkä ruokavaliokin monipuolistuu. Sydänpotilaille ideoitu vertaistukiryhmä puolestaan muuntuisi pelialan yrityksen hyppysissä roolipeliksi, jossa taistellaan sairautta vastaan.

Tehtävän suorittamiseen oli tarjolla erilaisia apuvälineitä: sai hieroa älynystyröitä sekä hakea uusia näkökulmia erilaisilla silmälaseilla.

Vammaisten lasten perheille oli tarjolla kulttuuriasumisen konsepti, jossa yhteiskäytössä olisi työpaja omaehtoiseen itsensä toteuttamiseen. Tällä kertaa ideaa kehitettiin eteenpäin sekä näytelmäkerhon että puutyöverstaan muodossa, mahdollisesti kunnallisena ostopalveluna tuotettuna.

Ota elämä haltuun -konseptissa haettiin syrjäytymiskierteessä olevalle ryhtiä elämään. Jatkokehittelyssä konsepti sai inspiraatiota pitseriasta ja ideana oli pitsapassityyppinen ”kerää kaikki ja saat työpaikan” ratkaisu harjoittelussa ja kesätöissä oleville.

Välillä konseptin ja yrittäjän yhdistelmät olivat niin höperöitä, että idean jatkokehittely vaati kovaa ponnistelua. Kova tahto sai kuitenkin lähes kaikki arpajaisiin osallistuneet tekemään tehtävän kunnialla loppuun saakka. Bisnes-teema herätti välillä pientä protestointia, koska kaikki palveluthan eivät kovin helposti käänny voittoa tuottavaksi toiminnaksi, eikä niiden välttämättä pidäkään kääntyä.

Pieni höpsöttely virkistää aivoja ja edistää luovuutta ideoinnissa.

Tehtävän lopuksi piti keksiä pieni tarina siitä, mitä tapahtuisi kun yrittäjä lähtisi palvelua toteuttamaan. Esimerkiksi monikulttuurista ravintolaa eettisille urille kehittänyt osallistujamme visioi kunnianhimoisesti näin: ”idean toteuttaneen toimijan yritys lähtee räjähdysmäiseen nousuun ja kansainvälistyy. Vihreitä arvoja voidaan ajaa näin muuallakin kuin Suomessa. Maailmasta tulee näin parempi paikka!”

Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Länsi-Uusimaan InnoHub-toiminta käynnistyi innostuneissa tunnelmissa 30.10.2013

InnoHub-pilottitoiminnan kick off -tilaisuus järjestettiin Lohjalla 30.10.2013. InnoHub on solmukohta, joka kokoaa toimijat keksimään yhdessä uutta.

Tilaisuuden aluksi Kansallista innovaatioverkostoa vetävä Pauliina Hautamäki Frami Oy:stä esitteli InnoHub-toimintaa. Perusajatuksena on eri organisaatioiden ja erilaisten ihmisten yhteisö, joka kokoontuu ja inspiroi uutta yhteisöllisesti.

Pauliina Hautamäki johdatteli InnoHubin ajatusmaailmaan

 

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin yritysfuturologi Tarja Meristö kertoi, miten InnoHub-pilotti sopii selkeästi Yritystalo Business Lohjan toimintamalliin. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita.

 

InnoHub-toimintaa voi toteuttaa eri tavoin. Tilaisuudessa oltiin etäyhteydessä Vakka-Suomen InnoHub toimijoihin, jotka kertoivat omasta pilotistaan. Vakka-Suomessa InnoHub-toiminta on pop-up-maista, ilman pysyvää asemapaikkaa. ”Hubitetaan siellä, missä tarvitaan.”

 

Taustoitusten jälkeen parikymmenpäinen osallistujajoukko pääsi itse suunnittelemaan, mitä InnoHub toiminta voisi Länsi-Uudellamaalla tarkoittaa, ja mitä toimintoja he voisivat itse toteuttaa. Puheensorina oli vilkasta ja ajatuksia kertyi, kun osallistujat pohtivat kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista InnoHubin toteutustapoja. Virikkeenä ajatuksille ryhmillä oli käytössä FuturesLab CoFin tähän tarkoitukseen pilotoima ”pelilauta”, johon kiinnitettiin ideoita ja odotuksia.

 

Ryhmien ehdottamista teemoista päätettiin toteuttaa nopeita pilotointeja; esimerkiksi yrittäjille järjestettävät pikatreffit tai kaikille ekotekovinkkejä säännöllisesti. Myös eri puolilla Länsi-Uudenmaan aluetta pidettävät teemapohjaiset pop-up –kahvilat saivat kannatusta.

Alueen toimijoita toivotaan jatkossakin innokkaasti mukaan InnoHub-toimintaan. Ota myös pari kaveria mukaan, niin saadaan lisää hyvää pörinää! Osallistumalla saat enemmän!

 

Seuraava mahdollisuus tulla InnoHubailemaan on jo 7.11.2013 klo 12.30-16.00 Laurea-ammattikorkeakoululla. Silloin visioidaan villisti tulevaisuuden uusia palvelukonsepteja Hyvinvointifoorumin yhteydessä. Samalla kuulet myös mm. uusimmat tulokset Laurean Pumppu-hankkeesta. Ilmoittaudu mukaan: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/7809/lomake.html

 

InnoHub-pilottitoimintaa Länsi-Uudellamaalla koordinoi Novago Yrityskehitys Oy yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.

 

CoFi-tiimi Alihankintamessuilla 26.9.2013

Tampereella järjestettiin 24.-26.9.2013 Alihankintamessut jo 25. kerran. Messut olivat kasvaneet edellisestä vuodesta ja kävijöitä messuilla oli ennätyksellisesti melkein 17 000. Näytteillepanijoitakin oli lähes tuhat yritystä kahdestakymmenestä eri maasta. Kyseessä olivat siis erittäin suuret messut.

CoFilaiset ovat olleet messujen vakiosallistuja jo useamman vuoden ajan. Tänäkin vuonna Laurean FuturesLab CoFi järjesti avoimen seminaarin messukävijöille. Lisäksi tutustuimme messujen näytteillepanijoihin ja haastattelimme heitä kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia kartoittavaan tutkimukseen, jota toteutamme yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Tämänvuotinen seminaarimme, joka järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa, kulki nimellä ”Innovaatioiden ilmaveivi”.  Osallistujien mielestä seminaarin nimi kuvaa hyvin sitä tekoa, joka teknologiateollisuutemme on kyettävä suorittamaan, jotta se selviäisi nykyisestä tilanteesta ja menestyisi myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä oli esittelemässä asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:stä. Jos kuulijalle ei aikaisemmin ollut vielä selvää, kuinka tärkeä rooli teknologiateollisuudella on suomalaisen työllisyyden, viennin ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähteenä, niin Virran esityksen jälkeen tämä ainakin tuli selväksi.

Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että suomalainen teknologiateollisuus pystyy vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lyhyellä aikavälillä sen on kyettävä pitämään tuotteet kilpailukykyisinä, etenkin kotimaisten tuotantokustannuksien pitää pysyä kohtuullisina. Lisäksi viennin painopistettä on siirrettävä Länsi-Euroopasta Aasiaan sekä itäiseen Eurooppaan. Näiden toimien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvet ovat kiinnostuneita ja menestyviä luonnontieteiden osaajia.

FuturesLab CoFin Tarja Meristön veti seminaarissa workshop-osuuden, jossa vieraat lähtivät visiomaan omissa pienryhmissään tulevaisuuden ratkaisuja, joilla teknologiateollisuus pysyisi kilpailukykyisenä. Lopputuloksena oli mielenkiintoisia visioita tuotteistettuina.

Esimerkiksi mainittakoon sovellus nimeltä ”World of pointrackers”. Sovellus on mobiilipeli, jonka tarkoitus on opettaa nuoria liikkumaan ja edistää samalla heidän terveyttään. Visiona olisi, että liikkuminen on läsnä läpi yksilöiden elämän, jonka seurauksena ihmiset olisivat paremmassa kunnossa siirtyessään eläkkeelle. Visiossa yhdistyy useampia megatrendejä. Ikääntyvän väestön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, joten toivottavasti muista megatrendeistä, kuten digitalisoitumisesta ja pelillistymisestä, löytyy apuja haasteen ratkaisemiseksi.

Päivän ja samalla messujen päätteeksi kiersimme vielä messuosastoja ja kyselimme karkkilalaisten yrittäjien messukuulumisia ja mielipiteitä kestävästä liiketoiminnastaan. Ilahduttavan monella yrityksellä riitti mielenkiintoa kestävää liiketoimintaa kohtaan. Hyvä niin, koska yrittäjien viesti oli samansuuntainen, kuin mitä aikaisemmin olimme kuulleet Teknologiateollisuuden suunnalta – uutta vauhtia on saatava jostain, jotta menestystä voi odottaa jatkossakin.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

World Future Societyn maailmankongressi itsenäisen kotonaselviytymisen näkökulmasta

World Future Societyn (WFS) vuosittainen maailmankongressi EXPLORING THE NEXT HORIZON pidettiin heinäkuussa 2013 Chicagossa, USA:ssa. Paikalle oli kokoontunut n. 600 tulevaisuuden tutkijaa ja tulevaisuutta koskevien päätösten tekijää sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta eri puolilta maailmaa kaikista maanosista.

Tässä blogikirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus kongressin antiin tulevaisuuden hyvinvoinnista, hyvinvointipalveluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ForeMassi2025 –hankkeen itsenäinen kotona selviytyminen teemaan ja tulevaisuusskenaarioihin liittyen. ForeMassi 2025 –hankkeen tulevaisuusskenaarioihin voi tutustua tarkemmin raporteissa:

Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. 2012. Hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen
näkökulmasta. ForeMassi2025-skenaarioraportti. Laurea.

Laitinen, J., Meristö, T. &  Tuohimaa, H. (toim.). 2013. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tulevaisuuden osaaminen maakunnissa itsenäisen kotona selviytymisen näkökulmasta - ForeMassi2025-skenaarioraportti II. Laurea.

Big Data mahdollistaa tarpeiden ennakoinnin

Avainkäsite hyvinvointipalvelujen ja yleensä palvelujen järjestämisessä on Maria H. Andersenin mukaan PERSONALIZATION. Se tarkoittaa, että jokainen saa juuri oikeaan tarpeeseen ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut.

Tässä voidaan hyödyntää Big Data -ilmiötä, eli tiedon määrän valtavaa kasvua, josta uusien teknologioiden avulla pystytään muodostamaan uutta ymmärrystä.

Big Datan käyttö mahdollistaa palvelujen tarjoamisen ennakoiden, ennen kuin asiakas niitä osaa edes pyytää. Näin varmistetaan myös esim. virheiden välttäminen lääkityksessä: osataan valmistaa henkilökohtaiset lääkkeet ja modifioida niitä esim. ikäihmisen kunnon tai vaikka painon vaihdellessa (tuloksena less serendipity). Tämä on helppo toteuttaa teknologiavetoisessa Foremassi2025 –skenaariossa, varsinkin jos ihmiset ovat valmiita asentamaan itseensä ns. tunnistussirun, joka voi olla vaikka korvakorun muodossa ja toimia silti erinomaisena käyttöliittymänä henkilön ja maailman välillä (= PLOS eli  Personal Life Operating System).

DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health

Eräs merkittävä kokeilu teknologioiden käytöstä liittyi vammaisten ja varsinkin jossakin elämänsä vaiheessa vammautuneiden elämän palauttamiseeb mahdollisimman lähelle sellaista, mitä se oli ennen vammautumista.

Kel Smith lanseerasi käsitteen OUTCASTS, joka kattoi hyvinkin erilaisia kohderyhmiä, jotka elävät eristyksissä kotonaan erilaisten toimintakykyyn liittyvien puutteiden takia. Hänen projektissaan nämä ihmiset saatiin takaisin vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja muiden ihmisten kanssa digitaalisten palveluratkaisujen avulla. 

Smithin DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health vahvistaa teknologiavetoisen skenaarion inhimillisiä ulottuvuuksia ja tuo teknologian osaksi arkea kotiin (esim. älylattiat) tai jokapäiväiseen asiointiin (esim. jos ei näe kunnolla kaupassa tuotteita ja tuoteselosteita, niistä voi ottaa älykännykällä kuvan ja saada tiedot saman tien ääniviestinä).  Teknologia parantaa ihmisten kykyä sopeutua elinympäristöönsä puutteista tai vammoista huolimatta.

Mitä ”vanhempi ihminen” merkitsee eliniän kasvaessa

Ikääntymiseen tuli myös kokonaan uusia näkökulmia, kun aikajännettä venytettiin pidemmälle tulevaisuuteen. Mitä termi ”vanhempi ihminen” merkitsee tulevaisuudessa, jossa odotettavissa oleva elinikä voi lähestyä 150 - 200 vuotta?

Esimerkiksi Martha Keane esitteli elämää vuonna 2100. Ihmiset tulevat olemaan aktiivisia yhteiskunnan toimijoita huomattavasti pidempään kuin nyt, ja eläminen ja asuminen vaativat ehkä kokonaan uusia muotoja. Kansalaislähtöisyys tarvitsee oman kansalaistieteensä, arveli Kathleen Toerpe, jonka mielestä nykyinen joukkoistaminen on siitä oiva esimerkki. Käytetty käsite on Citizen Science.

Ei-tarkoitukselliset seurausvaikutukset

Aina eivät kaikki vaikutukset esim. hyvinvointiin ja itsenäiseen selviytymiseen ole sellaisia kuin on tarkoitettu, vaan dynaamisessa maailmassa tulee yllätyksiä, joiden seurauksena tulee myös ei-tarkoituksellisia seurauksia ja annetut lupauksetkin voivat jäädä täyttymättä.

Erityisesti teknologian sovellusten kohdalla julkisella sektorilla toiminta pakkaa olemaan jälkijättöistä, reagoivaa, ennakoivan proaktiivisen asemesta, väitti Jorge Vanegas omassa esityksessään, jossa hän keskittyi erityisesti ei-tarkoituksellisiin seurausvaikutuksiin.

Tätä pitää monitoimijaisessa hyvinvointipalvelujen mallissa pohtia erityisen tarkasti, että ei tule osaoptimointia, joka vielä kokonaisuutena saattaa kääntyä loppuasiakkaalle huonompaan suuntaan.

Erityisesti markkinavetoisessa ForeMassi2025-skenaariossa tehdyssä SWOT-analyysissa tuotiin jo esiin tämäntapaisia uhkia, joihin alueellisella tasolla on osattava varautua ja osallistujien osaamista kehitettävä suuntaan, jossa otetaan kokonaisuus haltuun ja toimitaan ennakoiden eli pelkkä hyvinvointi- ja palveluosaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös dynaamista systeemiosaamista.

Robottien käytöstä puhui Glen Hiemstra ja totesi, että ne tekevät kaikki meidän työt (nykyisistä tunnetuista töistä) tulevaisuudessa. Ilman systeemistä ajattelua siitä voi seurata yhteiskunnan kannalta katastrofi ja sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat uhattuina. On otettava samalla huomioon työllisyysvaikutukset ja verotuskysymykset tai muuten ollaan markkinoiden armoilla –skenaariossa, jossa winner takes the all.

Ikääntyvä yhteiskunta maailmanlaajuisesti kasvava liiketoiminta-alue

Maailmanlaajuisesti katsottuna ikääntyvien itsenäinen kotona selviytyminen tulee olemaan merkittävästi kasvava liiketoiminta-alue, sillä väkirikas Kiina on Sheryl Connellyn mukaan ikääntyvä yhteiskunta, jossa on valtava potentiaali erilaisille uusille ratkaisuille, esim. kuskittomille autoille, mikä helpottaa ikääntyvän liikkumista ja asiointia. Tekijöitä taas saadaan Intiasta, joka puolestaan on yksi ikärakenteeltaan nuorimmista maista.

ForeMassi2025-hankkeen kannalta konferenssista saatiin erityisesti teknologiavetoiseen skenaarioon uusia, inhimillistä puolta korostavia ideoita itsenäisen kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi vahvistui käsitys globaalisti kasvavista ikääntyvien markkinapotentiaalista.