Tulevaisuus ja tulevaisuuden nuorisopalvelut tutkaimessa: ZET-hankkeen verkostotyöpaja Hangossa 24.10.2016

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi järjesti YK:n päivänä Hangossa tulevaisuustyöpajan, jossa pohdittiin tulevaisuutta nuorten näkökulmasta. Paikalla oli kolmekymmentä nuorta ja/tai nuorten kanssa työskentelevää toimijaa, jotka pienemmissä ryhmissä työstivät uusia palvelukonsepteja tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin erilaisissa skenaarioissa palvelumuotoilun menetelmin. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Laureasta.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita eli mahdollisia tulevaisuuden toimintaympäristöjä nuorten palveluille oli neljä: Ensimmäisessä skenaariossa toimittiin pääosin virtuaalitodellisuudessa, jossa nuorten palveluiden painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toisessa skenaariossa palvelut painottivat myös ennaltaehkäisyä, mutta toimittiin pääosin kasvotusten reaalimaailmassa. Kolmas ja neljäs skenaario keskittyivät nopeisiin korjaustoimiin, kun jokin nuoren elämässä oli jo alkanut mennä vinoon niin että kolmannessa skenaariossa keskityttiin face to face -palveluihin ja neljännessä skenaariossa pääasiassa verkossa tapahtuviin palveluihin. Palveluita kehitettiin erilaisiin elämänalueisiin, mm. nuorten työllistymiseen, opiskeluun, harrastuksiin ja elämänhallintataitoihin.



Pelin alkuasetelma

Työskentely organisoitiin pienryhmissä Laureassa kehitetyn yhteiskehittämispeli CoCo Kosmoksen avulla. Kukin ryhmä aloitti sijoittamalla pelilaudan keskelle nuoren/nuoret, ja pohtivat, ketkä kaikki toimijat liittyvät valitun näkökulman (ts. työ, opiskelu, harrastukset tai elämänhallinta) mukaisesti nuoren elämään. Esimerkiksi ennakoivassa otteessa elämänhallintaan liittyivät nuorten perhe, läheiset ja ystävät, mutta myös koululuokka, opettajat, koulukuraattori tai erilaiset harrastusryhmät, mutta myös esim. kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät tai vaikka kouluterveydenhoitaja.

Seuraavaksi ryhmät pohtivat, missä paikoissa nuori voi ennakoiden oppia erilaisten toimijoiden kanssa tarvittavia elämänhallintataitoja ja mitä ne elämänhallintataidot oikein ovat. Omassa tai kaverien kotona, koulussa, kauppakeskuksissa, nuorisotiloissa, urheilukentillä, uimahallissa tai vaikka kaduilla voidaan kohdata aidosti nuori ja viestittää välittämistä, kuulemista ja hyväksymistä, mutta myös samalla opettaa tärkeitä elämänhallintataitoja, kuten taloudenhallintaa, terveydestä ja ravinnosta huolehtimista, sosiaalisia taitoja tai vaikka ajankäytön hallintaa. Lopuksi ryhmät ideoivat, mitä ja millaisia uusia palveluita tarvittaisiin, jotta tulevaisuudessa nuorilla olisi hyvä olla.



Elämänhallinnan ryhmässä saatiin aikaan mm. konkreettinen ehdotus siitä, miten koulujen keittiössä nuoret voisivat pienemmissä ryhmissä tehdä ruokaa koko koululle yhdessä keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajan kanssa ja samalla oppia terveellisen ruuan ja ruuanlaittotaitojen lisäksi yhdessä tekemistä ja myös suorittaa hygieniapassin, joka voi olla hyödyksi vaikka kesätöiden saannissa. Toinen konkreettinen ehdotus, jota ryhmä analysoi tarkemmin, liittyi eri toimijoiden yhteistyöhön. Ryhmä ehdotti Hankoon toimijoiden ja nuorten yhteismessuja, jossa eri palvelut tulisivat tutuksi paitsi nuorille perheineen myös eri palvelujen tarjoajille. Yhteistyö tiivistyy, päällekkäisyydet poistuvat ja nuorten itsensä kaipaamia ja ideoimia uusia palvelumuotoja käynnistyy. Vaikka ryhmässä toimittiin face-to-face-ympäristössä, mietittiin myös verkkototeutusta, jolloin palvelupaletti ei rajoitus kertaluonteiseen tapahtumaan, vaan se on helposti kaikkien nähtävillä ja saatavilla.

Muissa ryhmissä ideoituja uudenlaisia palveluja olivat mm. työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista edistävä Duuni-Dinder, nuoria aktivoiva e-sport -valmennus sekä opiskelualan löytämistä helpottava virtuaalisovellus, joka huomioisi nuorten mielenkiinnon kohteet pelissä tehtävien valintojen kautta.

Uusien palveluiden osalta mietittiin niiden toteutukseen liittyviä esteitä, mutta myös niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteismessut jossakin neutraalissa tilassa saattavat kaatua siihen, että ei ole tarjolla riittävän isoa yhteistä tilaa, kun esim. nuorten suosimat kauppakeskukset puuttuvat Hangosta. Toimijoiden asenne erityisesti palvelutarjonnan puolelta ei myöskään ainakaan vielä ole kovin yhteistyöhakuinen, vaan kukin toimija tekee omia juttujaan, omista lähtökohdistaan.  Uusia mahdollisuuksia nähtiin mm. virtuaalisessa toteutuksessa ZET-hankkeen Reptilian overlord -pelin ympäristössä, mutta myös Hankoon tulossa olevan uimahallin puitteissa, missä messut voisivat päättyä vaikka allasbileisiin.

Tilaisuudessa tutustuttiin myös nuorten kanssa nuorille tehtyyn Zet-pelin tämänhetkiseen versioon Laurean hankekumppanin pelifirma Valaa Oy:n Johanna Roihuvuon johdolla. Pelissä on tarkoitus pestautua töihin ja saada firma kukoistamaan, vaikka johtaja onkin lisko, joka luikkii tiehensä. Pelissä oppii selviytymään yllättävistä tilanteista ja ratkomaan pulmia mm. peliin sisältyvien vakoilutehtävien muodossa. Valmista peliä odotellaan jo innolla ja mukana olleet nuoret antoivat pelitestauksesta innostunutta palautetta.

Zet-hankkeen loppuseminaari on 25.1.2017 Laureassa Leppävaarassa, jolloin kuullaan itse pelistä enemmän.

Lisätietoa hankkeesta: zet-hanke.fi

Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi.
Kuvat: Mirkka Pirilä

Tulevaisuuden konseptit energiatehokkaille asuinalueille – ELLI-hanke Tampereen Alihankintamessuilla visioimassa!

ELLI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään energiatehokkaita asuinalueita yhdessä hankekumppanien kanssa. ELLI on EAKR-rahoitteinen hanke, joka kestää v. 2016-2017.

Laurean FuturesLab CoFi vastaa ELLI-hankkeen tulevaisuuden tutkimus -osiosta ja

• tutkii energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä ja heikkoja signaaleja,
• rakentaa tulevaisuuden asuinalueille vaihtoehtoisia skenaarioita,
• konseptoi uutta cleantech-liiketoimintaa sekä
• kartoittaa tarvittavaa osaamista nyt ja tulevaisuudessa.

Laurean FuturesLab CoFi järjesti Alihankintamessuilla Tampereella 29.9.2016 jo perinteeksi muodostuneen tulevaisuusseminaarin yhteistyössä Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisfoorumin (OKF) kanssa. Tällä kertaa kehittämiskohteena olivat ELLI-hankkeen keskiössä olevat energiatehokkaat asuinalueet ja niiden varmistamiseksi tarvittavat tuote-, palvelu- ja liiketoimintamallikonseptit. Avauspuheenvuoron piti yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi OKF:n vetäjä Jukka O. Mattila.

Johdantona aihepiiriin tilaisuudessa kuultiin Helen Oy:n kehittämispäällikön Jussi Kukkosen alustus Energiajärjestelmä murroksessa – kuka selviää voittajana? Kukkonen toi esille tulevaisuuden haasteena ilmastomuutosskenaariot Suomelle. Niiden mukaan vuoteen 2050 mennessä lämmitystarve vähenee -17 %, mutta jäähdytystarve kasvaa + 35 %. Energiatehokkaan tulevaisuuden perustana on interaktiivinen energiajärjestelmä, jossa on kestävä infrastruktuuri ja kestävä rakennuskanta ovat perusta kestäville energiapalveluille. Energiayhtiön suora arvoketju tuottajalta kuluttajalle muuttuu arvoverkostoksi, jossa kuluttajalla on valinnanvapaus, mikä haastaa perinteisen energiayhtiön toiminnan kokonaisuudessaan ja vaatii uudistamaan tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit. Kukkosen esityksessä tulevaisuuden skenaariot ulottuivat 20 vuoden päähän vuoteen 2036 ja niissä ohjaavina voimina nähtiin paitsi kuluttajan valinnan vapaus, myös yleinen ekologinen paine, talouskehityksen suunta sekä yhteiskunnan päämäärät tai pikemminkin päämäärättömyys energia-asioiden suhteen. 

Tilaisuudessa työstettiin pienemmissä ryhmissä voittoisia konsepteja Laurean FuturesLab CoFin hankeasiantuntija Jukka Laitisen johdolla. Tuloksena saatiin mm. biokaasun laajempi hyödyntäminen asuinalueilla ottamalla kaasu talteen jätevedenpuhdistamoista sen sijaan että hyödyntäminen rajoittuisi sika- ja karjatalouteen. Samoin esiteltiin korttelienergiakonsepti, joka sisältää yhdistelmänä sähkön, lämmön, varastoinnin ja palvelut integroituna. Lisäksi ehdotettiin yksinkertaista tietokoneohjelmaa kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan, kulutuksen hallintaan ja säätelyyn sekä tueksi asiantuntijarekisteriä, josta löytää oikean asiantuntijan ja saa tarvittaessa aina apua. Yhteistä kaikille työstetyille voittoisille konsepteille oli, että niille ajateltiin löytyvän markkinapotentiaalia myös ulkomailta.

Teksti:
yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi/ Laurea-ammattikorkeakoulu
hankeasiantuntija Jukka Laitinen, FuturesLab CoFi/ Laurea-ammattikorkeakoulu

Terveyden tulevaisuus

Osallistuin Demos Helsingin järjestämään työpajaan, jossa pureuduttiin terveyden tulevaisuuteen vuoteen 2050 erityisesti käyttäytymisen, elämäntapojen ja arvojen näkökulmasta. Työpaja oli osa Demos Helsingin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistä Terveyden tulevaisuudet -osakokonaisuutta Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi -hankkeessa. http://www.demoshelsinki.fi/projektit/valva-terveyden-tulevaisuudet/

Työpaja oli jo viides sarjassaan. Paikalla oli kolmisenkymmentä eri alojen asiantuntijaa ja osaajaa, jotka toivat keskusteluun monipuolisesti eri teemoja ja näkökulmia, yhdistävänä teemana kiinnostus yksilön rooliin terveyspalveluiden käyttäjänä ja hyvinvoinnin tuottajana omassa elämässään.

Pajan osallistujat oli jaettu neljään pöytään, joista kukin käsitteli yhtä skenaariota. Skenaarioiden taustalla vaikutti erilaisia tekijöitä liittyen osallistumisen asteeseen, skenaarion arvomaailmaan, ratkaisujen paikallisuuteen, terveystiedon julkisuusasteeseen sekä terveyden vastuutahoon.

Itse pääsin ryhmään, jossa tarkasteltiin lähemmin ”Sankarilääkärit”-skenaariota, jossa vastoin selvästi vallitsevaa trendiä olikin rivikansalaisen rooli olla vain palveluiden vastaanottaja, osallistumatta lainkaan palveluiden suunnitteluun tai tuottamiseen. Lisäksi skenaarion maailmassa palveluita tuotettiin tehokkaasti ja teknisesti, mutta kuitenkin paikallisesti.

Lähtökohta oli siis varsin herkullinen: miten kummassa tämän päivän osallistamistrendistä ja lääkärien auktoriteetin kyseenalaistavasta nettitiedon ajasta päästäisiin maailmaan, jossa lääkäri on jälleen auktoriteetti, joka tietää kansalaista paremmin mikä tätä vaivaa ja millaista hoitoa tämä tarvitsee?

Ensimmäinen ajatukseni oli, että ehkä tällainen maailma vaatisi syntyäkseen internetin romahduksen ja tiedonsaannin vaikeutumisen rivikansalaisen näkökulmasta. Sitten aloin miettiä nykylääketieteen kehitystä ja mieleeni juolahti toinen mahdollisuus. Ehkäpä lääketiede muuttuukin nano-, bio- ym. teknologioiden myötä niin monimutkaiseksi, että se ylittää perus-Pertin ymmärryskyvyn. Jos hoito perustuu yksilöllisiin täsmäratkaisuihin tyyliin nanopartikkeli piikillä elimistöön, ei perus-Pertin ehkä tarvitsekaan ymmärtää, mitä tapahtuu.

Koska meillä ei ollut tietoa siitä, millaisia ajatuksia skenaario oli aiemmissa ryhmissä herättänyt, tämä tulkinta jäi ryhmässämme pohja-ajatukseksi myöhemmässä skenaarion tarkastelussa eri näkökulmista. Pohdimme muun muassa eri ammattiryhmien työnjakoa. Ehkäpä työnjako muuttuu niin, että lääkärit hoitavat enää vain hankalimmat tapaukset ja muun hoitohenkilökunnan rooli vahvistuu.

Tehokkaat ja paikalliset ratkaisut voisivat tarkoittaa etäpalveluiden, automaation, robottien ja itsepalvelun lisääntymistä varsinkin haja-asutusalueilla, kun kaupungeissa vielä lähipalveluita voisi olla saatavilla. Lääkärin vastaanotolle askel veisi kuitenkin aiempaa harvemmin.

Kun työskentelyä jatkettiin parityöskentelynä, valitsimme esiin nousseista teemoista aiheeksemme resurssiniukkuuden. Tehokkuusnäkökulmaa ja asiakkaan passiivista vastaanottajaroolia vasten päädyimme sloganiin ”take it or leave it”. Palveluita on tarjolla, mutta vain sellaisessa muodossa kuin lääkäri erilaisten laskenta-algoritimien perusteella määrää. Laskentamallit yhdistävät yksilölliset tiedot resurssiviisaisiin ja tehokkaisiin ratkaisuihin ja tarjoavat optimaalista ratkaisua kunkin vaivan hoitoon.

Sankarilääkärit-skenaarion herättämiä ajatuksia

Vaikka passiivisen kansalaisen roolin sisäistäminen koettiin ryhmässämme aluksi hankalaksi, totesimme kuitenkin tehtävien edetessä, että toisaalta asiantuntijavallan alla eläminen on kuitenkin huoletonta ja helppoa. Loppujen lopuksi löysimme monia positiivisiakin puolia alkuun kauhuskenaariolta vaikuttaneeseen tulevaisuuden näkymään.

Teksti ja kuvat: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu

Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.