Sinustako tulevaisuuden miljonääri?

ZET-hankkeen teemapäivässä Lohjalla 16.11.2016 pohdittiin nuorten kanssa tulevaisuutta. Millaisia näkymiä tulevaisuus tarjoaa elämän ja työelämän näkökulmasta? Laurean FuturesLab CoFi järjesti teemapäivän yhteydessä tulevaisuussession, jossa osallistujat pohtivat, millainen miljonääri heistä voisi tulla. Tarjolla oli paitsi rahaa ja omaisuutta, myös ystäviä, mainetta tai hyviä tekoja, maailman pelastamista. Tulevaisuuslasien avulla oli mahdollista myös katsoa tulevaisuuteen ja pohtia, millaisen tulevaisuuden nuori itse haluaa ja miten sinne mahdollisesti voisi päästä. Osan jutuista pystyi toteuttamaan nopeastikin ryhtymällä vaikka videobloggariksi tai tosi-TV-tähdeksi. Osa taas vaati pitkäjänteisempää työskentelyä ja määrätietoista opiskelua, kuten pääsy huippuduunariksi tai vaikka ympäristötutkijaksi tai kirjallisuuden nobelistiksi. Toisaalta nopeastikin toteutettavat asiat saattavat vaatia pitkäjänteistä työskentelyä ennen menestyksen saavuttamista.

Monta tietä miljonääriksi -tulevaisuussessiossa osallistujat poimivat erilaisista hatuista vaihtoehtoisia ammatteja tai tehtäviä, joiden avulla unelma miljonääristä toteutuu. Osa tehtävistä tai nimikkeistä olivat nuorille hieman tuntemattomampia, ja tulevaisuussessiossa käytiin keskusteluja mm. siitä, mitä panamapaperiveronkiertäjä tai optiomiljonääri oikein tarkoittavat. Yhdessä pohdittiin, että asioita voi tehdä sekä rehellisesti että kepulikonstein. Uhkapeluriksi joku halusi, kun taas toinen pohti, että tarkan euron säästäjä on varma keino vaurastua, vaikka se vaatiikin pitkän ajan.

Yksi osallistujista oli ollut onnekas, kun oli jo saanut työpaikan näinä epävarmoina aikoina. Yksi taas oli innokas piirtäjä, joka pohti omaa uraansa taiteilijana kertoen joskus piirtäessä käyneen niin, että ensin hän oli vain värittänyt sinisen eri sävyillä paperia ja yhtäkkiä olikin huomannut ”Tästä tuli lentävä matto!”  Yksi nosti maailman pelastamisen hatusta lapun Katastrofialueen työntekijä, mutta totesi, että työ vaatii lisäksi seikkailuluonnetta eikä pelkkä hyväntekeminen tai hoitotaidot riitä.

Teemapäivä oli samalla Zet-hankkeen Reptilian Overlords -pelin julkistustilaisuus ja Laurean hankekumppanin Valaan (ent. Meanfish) pelisuunnittelija kertoi nuorille omasta urastaan pelisuunnittelijana. Työ ei ole vain nörttien tekemää koodaamista, vaan siinä pääsee soveltamaan hyvinkin erilaisia osaamisia kuten musiikillisia tai graafisia taitoja.

Uutta Zet-peliä pääsi paikan päällä myös testaamaan ja antamaan viimeisiä kommentteja ennen hankkeen loppuseminaaria, joka pidetään tammikuun 25.1.2017 Espoossa Leppävaarassa.

Nuorten tulevaisuusteemaan liittyen tilaisuudessa oli myös ns. Onnen peili, johon osallistujat saattoivat peiliin katsottuaan kirjoittaa post it -lapuille sanan, mikä tekee peilissä näkyvän ihmisen onnelliseksi. Luonto, raha ja ystävät olivat onnea tuovien asioiden joukossa, mutta myös voittaminen ja ilo tai ylipäätään elossa oleminen olivat tärkeitä onnen avaimia.

Teksti: Tarja Meristö, yliopettaja, FuturesLab CoFi Laurea-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Eila Harle, Laurea-ammattikorkeakoulu

Tulevaisuus ja tulevaisuuden nuorisopalvelut tutkaimessa: ZET-hankkeen verkostotyöpaja Hangossa 24.10.2016

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi järjesti YK:n päivänä Hangossa tulevaisuustyöpajan, jossa pohdittiin tulevaisuutta nuorten näkökulmasta. Paikalla oli kolmekymmentä nuorta ja/tai nuorten kanssa työskentelevää toimijaa, jotka pienemmissä ryhmissä työstivät uusia palvelukonsepteja tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin erilaisissa skenaarioissa palvelumuotoilun menetelmin. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Laureasta.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita eli mahdollisia tulevaisuuden toimintaympäristöjä nuorten palveluille oli neljä: Ensimmäisessä skenaariossa toimittiin pääosin virtuaalitodellisuudessa, jossa nuorten palveluiden painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toisessa skenaariossa palvelut painottivat myös ennaltaehkäisyä, mutta toimittiin pääosin kasvotusten reaalimaailmassa. Kolmas ja neljäs skenaario keskittyivät nopeisiin korjaustoimiin, kun jokin nuoren elämässä oli jo alkanut mennä vinoon niin että kolmannessa skenaariossa keskityttiin face to face -palveluihin ja neljännessä skenaariossa pääasiassa verkossa tapahtuviin palveluihin. Palveluita kehitettiin erilaisiin elämänalueisiin, mm. nuorten työllistymiseen, opiskeluun, harrastuksiin ja elämänhallintataitoihin.



Pelin alkuasetelma

Työskentely organisoitiin pienryhmissä Laureassa kehitetyn yhteiskehittämispeli CoCo Kosmoksen avulla. Kukin ryhmä aloitti sijoittamalla pelilaudan keskelle nuoren/nuoret, ja pohtivat, ketkä kaikki toimijat liittyvät valitun näkökulman (ts. työ, opiskelu, harrastukset tai elämänhallinta) mukaisesti nuoren elämään. Esimerkiksi ennakoivassa otteessa elämänhallintaan liittyivät nuorten perhe, läheiset ja ystävät, mutta myös koululuokka, opettajat, koulukuraattori tai erilaiset harrastusryhmät, mutta myös esim. kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät tai vaikka kouluterveydenhoitaja.

Seuraavaksi ryhmät pohtivat, missä paikoissa nuori voi ennakoiden oppia erilaisten toimijoiden kanssa tarvittavia elämänhallintataitoja ja mitä ne elämänhallintataidot oikein ovat. Omassa tai kaverien kotona, koulussa, kauppakeskuksissa, nuorisotiloissa, urheilukentillä, uimahallissa tai vaikka kaduilla voidaan kohdata aidosti nuori ja viestittää välittämistä, kuulemista ja hyväksymistä, mutta myös samalla opettaa tärkeitä elämänhallintataitoja, kuten taloudenhallintaa, terveydestä ja ravinnosta huolehtimista, sosiaalisia taitoja tai vaikka ajankäytön hallintaa. Lopuksi ryhmät ideoivat, mitä ja millaisia uusia palveluita tarvittaisiin, jotta tulevaisuudessa nuorilla olisi hyvä olla.



Elämänhallinnan ryhmässä saatiin aikaan mm. konkreettinen ehdotus siitä, miten koulujen keittiössä nuoret voisivat pienemmissä ryhmissä tehdä ruokaa koko koululle yhdessä keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajan kanssa ja samalla oppia terveellisen ruuan ja ruuanlaittotaitojen lisäksi yhdessä tekemistä ja myös suorittaa hygieniapassin, joka voi olla hyödyksi vaikka kesätöiden saannissa. Toinen konkreettinen ehdotus, jota ryhmä analysoi tarkemmin, liittyi eri toimijoiden yhteistyöhön. Ryhmä ehdotti Hankoon toimijoiden ja nuorten yhteismessuja, jossa eri palvelut tulisivat tutuksi paitsi nuorille perheineen myös eri palvelujen tarjoajille. Yhteistyö tiivistyy, päällekkäisyydet poistuvat ja nuorten itsensä kaipaamia ja ideoimia uusia palvelumuotoja käynnistyy. Vaikka ryhmässä toimittiin face-to-face-ympäristössä, mietittiin myös verkkototeutusta, jolloin palvelupaletti ei rajoitus kertaluonteiseen tapahtumaan, vaan se on helposti kaikkien nähtävillä ja saatavilla.

Muissa ryhmissä ideoituja uudenlaisia palveluja olivat mm. työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista edistävä Duuni-Dinder, nuoria aktivoiva e-sport -valmennus sekä opiskelualan löytämistä helpottava virtuaalisovellus, joka huomioisi nuorten mielenkiinnon kohteet pelissä tehtävien valintojen kautta.

Uusien palveluiden osalta mietittiin niiden toteutukseen liittyviä esteitä, mutta myös niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteismessut jossakin neutraalissa tilassa saattavat kaatua siihen, että ei ole tarjolla riittävän isoa yhteistä tilaa, kun esim. nuorten suosimat kauppakeskukset puuttuvat Hangosta. Toimijoiden asenne erityisesti palvelutarjonnan puolelta ei myöskään ainakaan vielä ole kovin yhteistyöhakuinen, vaan kukin toimija tekee omia juttujaan, omista lähtökohdistaan.  Uusia mahdollisuuksia nähtiin mm. virtuaalisessa toteutuksessa ZET-hankkeen Reptilian overlord -pelin ympäristössä, mutta myös Hankoon tulossa olevan uimahallin puitteissa, missä messut voisivat päättyä vaikka allasbileisiin.

Tilaisuudessa tutustuttiin myös nuorten kanssa nuorille tehtyyn Zet-pelin tämänhetkiseen versioon Laurean hankekumppanin pelifirma Valaa Oy:n Johanna Roihuvuon johdolla. Pelissä on tarkoitus pestautua töihin ja saada firma kukoistamaan, vaikka johtaja onkin lisko, joka luikkii tiehensä. Pelissä oppii selviytymään yllättävistä tilanteista ja ratkomaan pulmia mm. peliin sisältyvien vakoilutehtävien muodossa. Valmista peliä odotellaan jo innolla ja mukana olleet nuoret antoivat pelitestauksesta innostunutta palautetta.

Zet-hankkeen loppuseminaari on 25.1.2017 Laureassa Leppävaarassa, jolloin kuullaan itse pelistä enemmän.

Lisätietoa hankkeesta: zet-hanke.fi

Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi.
Kuvat: Mirkka Pirilä

Perheiden hyvinvoinnin lisääminen teemana Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumissa 16.4.2015

Perinteisiä kevään merkkejä Laurean Lohjan kampuksella on Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi, johon tälläkin kertaa kerääntyi mukava joukko hyvinvointialan toimijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita.

Tilaisuuden avasin Laurean Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon kampusten johtaja Seija Paasovaara korostaen mm. verkostoja, joiden vahvuus perustuu verkostoista löytyvään monenlaiseen osaamiseen. ”Yhdessä tehden ja moniäänisesti keskustellen löytyy uusia ratkaisuja”, Paasovaara totesi.

Käytännön esimerkin verkostossa työskentelystä toi erityisnuorisotyöntekijä Iiris Nurmo, joka esitteli Vimmaa eli etsivää nuorisotyötä Vihdissä.  ”Ojennetaan kättä ja avataan ovia, mutta mikään ei ole nuorelle pakollista”, Nurmo kuvaa toimintaa.  Nuori on oman elämänsä, omien kokemustensa, tunteidensa ja kiinnostustensa asiantuntija. On tärkeää muista ohjata nuorta hänen omien kiinnostustensa mukaisesti.

Osastonhoitaja Eliisa Roine Porvoosta korosti perheiden varhaisen tukemisen merkitystä. Säästyy sekä inhimillisiä kärsimyksiä että rahaa, kun ongelmat kohdataan ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuriksi. Ennakointi auttaa. Esimerkiksi vanhemmat osaavat kohdata lapsensa oikein, kun he ennakolta tietävät, mitä asioita lapsen kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluu.

Eliisa Roine esitteli mm. varhaisen tukemisen hyötyjä

Roine kertoi myös Porvoossa tehdyistä terveyden edistämisen poluista, joiden perustana toimii hyvä kiintymyssuhde. Vanhemmat ja lapsi tulkitsevat oikealla tavalla toistensa viestejä, kun kiintymyssuhde on kunnossa.

Myös yhteisö toimii terveyden edistämisen voimavarana. Paikkakunnalle muuttaneiden uusien perheiden sosiaalisen verkoston vahvistamisessa voi olla apuna esim. lähiöäiti-verkosto. Äitiverkostolle infotaan uudesta perheestä alueella, jotta he voivat pyytää perhettä mukaan porukkaan. Näin sosiaalisen verkoston muodostuminen nopeutuu.

Tammisaaren Perhenurkkauksen monipuolista toimintaa esitteli Barnavårdsföreningen i Finland -järjestön lapsiperhetyön asiantuntija Kati Sell.  Järjestön laajasta toiminnasta löytyy monenlaisia tukiryhmiä elämän ongelmatilanteista kohdanneille vanhemmille ja lapsille.

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja Jyrki Suomala esitteli foorumissa neuromarkkinointia ja sen hyödyntämistä terveysviestinnässä. Neuromarkkinoinnissa hyödynnetään toiminnallista magneettikuvausta ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi.

Jyrki Suomala toi neuromarkkinoinnin ajatuksia foorumiin

Aivotutkimuksella voidaan selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat valintojen tekoon. Miksi valitaan epäterveellinen vaihtoehto, vaikka sen haitat tiedetään? Tutkimustieto auttaisi muodostamaan sellaisia terveysviestejä, jotka ”käyvät kaupaksi” kansalaisille.

Hanna Tuohimaa minitrendityöpajaa vetämässä

Hyvinvointifoorumin työpajaosuuteen johdatteli projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa Laureasta. Tuohimaa esitteli minitrendien käsitteen ja niiden etsintään käytettäviä menetelmiä. Työpajassa pohdittiin eri teemoista nousevia minitrendejä. Esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyvänä minitrendinä nähtiin yhteisöllinen rakentaminen, joka mahdollistaisi erilaisia yhteisiä tiloja toimijoille sekä asumiseen.

Minitrendejä pohtimassa

Seuraava Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi järjestetään marraskuussa, lisätietoja tilaisuudesta Laurean nettisivuilla www.laurea.fi lähempänä tilaisuutta.

Teksti ja kuvat: hankesuunnittelija Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

Nera 2015 -konferenssin terveisiä

Nera 2015 -konferenssi pidettiin Göteborgin yliopiston rakennuksessa, jonka nimi Pedagogen kertoi jo konferenssin aihealueen. Erityisteemana tänä vuonna oli Marketisation and Differentiation in Education. Kyseessä oli Neran (Nordic Educational Research Association) 43. konferenssi, ja osallistujia oli yli 800, pääasiassa Pohjoismaista, mutta myös esim. Australiasta, Japanista ja Englannista.

Keynote-puhujat pohtivat konferenssin päätemaa eri näkökulmista. Professori Hugh Lauder toi esille, että koulutus ei enää takaa sosiaalista arvonnousua eikä edes työllistymistä ja että toisaalta ns. matalan osaamistason työt ovat olleet jo pidemmän aikaa laskussa, joten ilman koulutustakaan ei työmarkkinoilla pärjää.

Markkinatalousnäkökulma kouluvalintaan on tuonut professori Jane Kenwayn mukaan globaalin koulushoppailun, jossa perheet saattavat muuttaa maasta toiseen kyetäkseen takaamaan lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen. Kyse ei ole pelkästä opillisesta sivistyksestä, vaan halutaan varmistaa myös oikeanlainen viiteryhmä ja kaveripiiri laittamalla lapsi eliittikouluun.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikille yhteinen ja avoin koulumalli oli pohdinnan kohteena professori Lisbeth Lundahlin esityksessä. Hän piti tavoiteltavana, että tasavertainen koulutusmahdollisuus olisi jatkossakin turvattu ja totesi, että ilman vahvaa poliittista johtajuutta asia ei ole itsestään selvä. Ainakin Ruotsiin tarvitaan uutta Olof Palmea, hän sanoi puheessaan.

Paikallisia tunnelmia

Osallisuuden lisääminen ja inkluusio 

Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino) olivat kaikki esillä. Esimerkiksi Norjassa pitkien etäisyyksien ja vuoristoisten maastojen takia on kehitetty digitaalista opetusta ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjausta jo pitkään.

Samoin esim. eritystukea tarvitsevien oppilaiden ohjaustarpeita on tutkittu Norjassa ja todettu, että ne toimivat suunnitelmatasolla hyvin, mutta kokemustasolla perheet tuntevat jäävänsä yksin. Tarvetta osallistavalle tukitoimien kehittämiselle yhdessä perheiden ja nuorten kanssa on muissakin pohjoismaissa.

Oppilaat itse osallistuvat mielellään myös uusissa rooleissa kehittämistyöhön, esim. Tukholman yliopistossa oli tekeillä väitöskirja, jossa koululaiset toimivat paitsi oppilaan myös tutkijan ja kansalaisen rooleissa. Yliopistotutkija oli siinä fasilitoimassa koulussa tutkimustyötä tavalla joka muistutti  Laurean LbD-mallia peruskouluun vietynä.

Esityksissä nähtiin monenlaisia tienviittoja

Erilaiset esteet osallisuuden lisäämiseksi oli tunnistettu useissakin esityksissä.  Välimatkat, varsinkin aikakautena, jolloin pienet lähikoulut ollaan lopettamassa ovat iso este, samoin teknologisen infran ja opettajien teknologisen osaamisen heikko laatu haittaavat osallisuuden lisäämistä etäisyyksistä huolimatta.

Opettajien osaamisessa havaittiin puutteita myös asenteissa suhteessa eritystä tukea tarvitsevien mukaan saamiseksi - opettajat olisivat mieluummin kouluttaneet keskitasoa parempia oppilaita. Keskusteluissa tuli esille, että opettajien oma arvostus ja käytännön vaatimukset menevät ristiin: erityistukea ja eritysratkaisuja kartetaan opettajien keskuudessa, vaikka juuri niissä tarvittaisiin tavallista parempia opettajia.

Oma panokseni konferenssissa liittyi esitelmääni Vision-Driven Education  - an Opportunity to All?, jonka pidin Higher Education -sessiossa. Siinä esittelin tuloksia toisen asteen oppilaitosten näkemyksistä liittyen koulutuksen painopisteen muutoksiin verrattuna nykytilan ja tulevaisuuden vision väillä, kuvailin esteitä matkalla kohti yhteistä jaettua visiota ja esitin suosituksia, joiden avulla visiovetoista koulutusta voitaisiin käytännössä kehittää.

Ruotsista voi ostaa matkan tulevaisuuteen!

Vuoden 2016 Nera-konferenssi pidetään Helsingissä maaliskuussa.  Teemana on To analyse equality, social justice and solidarity in education and educational research. Deadline abstraktien jättämiselle on 1.11.2015.

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Ennakoiva ote monitoimijaiseen yhteistyöhön ammatillisessa koulutuksessa

Laurea ja HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhdessä toteuttama Yhdessä-hanke lähenee loppuaan. Hankkeen oppeja on nyt koottu yhteen julkaisuksi: YHDESSÄ: osallisuutta, tekoja ja unelmia. http://www.theseus.fi/handle/10024/80896

FuturesLab CoFin Tarja Meristö ja Hanna Tuohimaa ovat kirjoittaneet julkaisuun artikkelin Ennakoiva ote monitoimijaiseen yhteistyöhön ammatillisessa koulutuksessa.  

Artikkelissa tarkastellaan ennakoivan otteen ja monitoimijaisen yhteystyön mahdollisuuksia nuorten tukemisessa matkalla kohti tulevaa uraa ja elämää.

 

Aineistona artikkelissa ovat työpajatulokset, joita on saatu Yhdessä-hankkeen tulevaisuusfoorumeissa. Tulevaisuusfoorumeiden tarkoituksena on ollut kokoontua yhdessä hankkeessa mukana olevien oppilaitosten ja alueellisten kumppanien kanssa pohtimaan tulevaisuuden maailmaa ja sen asettamia kehittämistarpeita tämän päivän tavoille toimia ja olla.

 

Muut Laurea-ammattikorkeakokulun artikkelit julkaisussa ovat:

Susanna Niinistö-Sivuranta: Vuovovaikutuksen merkitys osallistavassa ja integraviitisessa oppimisympäristössä

Tuija Marstio, Anu Elorinne ja Sini Granström: Kirjoitan, kuvaan, videoin, pelaan, chattaan - ja opin

Hankemessujen satoa: hyvinvointivinkkejä nuorille ja opettajille!

Yhdessä-hankkeen loppuseminaarissa 7.11.2014 oli lounastauon lomassa mahdollisuus tutustua monenlaisiin nuorten parissa toteutettaviin hankkeisiin ja eri toimijoiden toimintamalleihin ”Hankemessuilla”.

Laurean ständillä kerättiin myös hyvinvointivinkkejä osallistujilta. Ständikävijöiltä kysyttiin, mikä piristää sinua marraskuisena päivänä; mistä sinä saat hyvää oloa? Hyvinvointivinkkien välineiksi annettiin kartonkipohjia, tusseja sekä sydäntarroja. Vinkkejä kerättiin päivän teeman mukaisesti nuorille ja opettajille ja muille nuorten kanssa töitä tekeville. Moni vinkeistä sopii toki kaikille!

Messukävijät päästivät luovuutensa valloilleen, ja päivän aikana kertyi 22 erilaista vinkkiä, niin teksteinä kuin piirroksina. Hyvinvointia syntyy muun muassa yhdessäolosta, toisiin tutustumisesta, huumorista, liikunnasta, uskaltamisesta, pienistä asioista nauttimisesta, nukkumisesta, oikeanlaisista varusteista kylmänä päivänä ja itsensä rakastamisesta. Ständiväki kiittää ja kumartaa - tässä hyvinvointivinkkien satoa:

vinkkejä erityisesti nuorille

vinkkejä erityisesti opeille

 

 

 

Teksti ja kuvat: Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu

Yhdessä-hankkeen ratkaisuja ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen

Kun ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin, ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi ja sitoutuminen opintoihin lisääntyy. Uudenlaiset opetussuunnitelmat, parempi ohjaus, uudet mobiililaitteet sekä vuorovaikutus toimijoiden kesken ovat Yhdessä-hankkeen keinoja vähentää opintojen keskeyttämistä.

Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttaman Yhdessä-hankkeen loppuseminaarissa 7.11.2014 kuultiin hankkeessa mukana olleiden ammatillisten oppilaitosten (Hyria, Luksia, Omnia ja Amisto) saamia käytännön hyötyjä hankkeesta.

Opinto-ohjaaja Tanja Aholainen Luksiasta kertoi hankkeen auttaneen kirkastamaan ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien välistä tehtävien jakoa sekä jalkauttamaan kehitetyt uudet toimintamallit. Amiston Outi Tirkkonen puolestaan kertoi, miten erään tutkinnon opetussuunnitelma oli työstetty uudelleen, jotta pystyttiin vastaamaan hyvin heterogeenisen opiskelijajoukon tarpeisiin. Tavoitteena on, etteivät opiskelijat turhautuisi opintojen liian nopeaan eikä myöskään liian hitaaseen etenemisvauhtiin.

Kun opiskelijat ja opettajat ovat vahvasti siirtymässä digiaikaan, tuntuu nurinkuriselta, että mobiililaitteiden käyttö saattaa kouluissa olla kokonaan kiellettyäkin. Hankkeen eApu-osiossa onkin hyödynnetty mobiililaitteita ja tietotekniikkaa opintojen tukena.

Heidi Ahonen ja Tuija Marstio nostivat esiin uutisia opetuksen siirtymisestä digiaikaan. 

Omnian Heidi Ahonen ja Laurean Tuija Marstio kertoivat tablettitietokoneiden hyödyntämisestä työssäoppimisjaksoilla. Työssäoppimisen päiväkirjaa toteutettiin Bloggerin avulla ja yhteydenpidossa hyödynnettiin Skypeä. Motivaatio oli parempi, kun uusi työväline mahdollisti raportoinnin joustavasti itselle sopivaan aikaan. Uusi väline tuo myös uusia mahdollisuuksia oppimisen todentamiseen esim. valokuvien ja filmien avulla.

Hyrian Mikko Helen kertoi kokemuksiaan hankkeesta ryhmänohjaajan näkökulmasta. Helen osallistui hankkeessa toteutettuun ryhmänohjaajien koulutukseen ja hän kertoi saaneensa lisää rutiinia ryhmäohjaajana toimimiseen.

Hankkeen aikana on toteutettu myös neljä tulevaisuusfoorumia, jotka ovat koonneet yhteen hankkeen kumppanioppilaitosten toimijoita sekä muita nuorten kanssa työskenteleviä tahoja. Foorumeissa on  käyty innostavia keskusteluja toimijoiden kesken ja jaettu kokemuksia. Laurea-ammattikorkeakoulun Tarja Meristö muistutti esityksessään vielä tulevaisuusnäkökulman tärkeydestä: kun nuorella on visio omasta tulevaisuudestaan, hän on motivoituneempi rakentamaan polkuaan kohti tuota päämäärää.

Myös psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman Lyhytterapiainstituutista korosti, että ongelman sijaan etsitään hyvää lopputulosta. Ohjaustilanteet tulisi toteuttaa niin, että jokainen kokee keskustelun olevan hyödyllinen.

 

Tilaisuuden pääpuhujana esiintyi Ben Furman

Ben Furmanin kolme periaatetta, jotka käyvät niin oppilashuoltoon kuin muuhunkin toimintaan, ovat:

1. Toiveikkuus - pidetään keskustelun sävy ohjaustilanteessa sellaisena, että opiskelijalla on toiveikas olo!
2. Yhteistyö - nuori saa itse päättää, keitä tahoja haluaa keskusteluihin mukaan; voisiko toisen asteen opiskelijalla yhteistyökumppanina ollakin perheen sijasta kaverit?
3. Luovuus - miten saada nuori itse keksimään ratkaisuideoita "en mä tiedä" -vastausten sijaan?

 Ratkaisukeskeisen ajattelutavan opettaminen myös nuorille olisi varmasti hyödyllistä!

Osana seminaaria järjestettiin myös hankemessut, joissa pääsi tutustumaan myös muihin hankkeisiin, jotka toimivat nuorien parissa.

Emilia Grön kertoi hankemessuilla Innovaara-projektista, joka innostaa opiskelijoita yrittäjyyteen

Laurean ständillä kerättiin hyvinvointivinkkejä nuorille ja opettajille

Vantaan kaupunki on kehittänyt menetelmiä, joilla lapset ja nuoret voivat osallistua palvelujen arviointiin.

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttavat Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamaa YHDESSÄ-hanketta vuosina 2013-2014.

Teksti ja kuvat: hankesuunnittelija Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu