Esteettömyys ei ole vain kynnyskysymyksiä
Yhdenvertainen ja
esteetön toimintaympäristö vaikuttavat henkilön mahdollisuuteen elää itsenäistä
elämää ja osallistua yhteisön toimintaan turvallisesti. Joka 3. lohjalainen on
10 vuoden kuluttua eläkeikäinen ja esteettömien kotien ja asuinalueiden tarve
kasvaa. Ei riitä, että esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat asunnon sisällä.
On varmistettava myös lähiympäristön kelpoisuus liikkua ja saada palveluita,
jotta ihminen ei jää oman kotinsa vangiksi. Tarve oman elämän hallintaan ja riippumattomuuteen kiteytyy vanhassa sanonnassa Oma tupa, oma lupa.
Lohjalla tehdyn kyselyn mukaan ikääntyvät voidaan ryhmitellä kolmeen kategoriaan, joilla kaikilla on hiukan erilaiset tarpeet liittyen esteettömyyteen ja turvallisuuteen.
- Terve ja pirteä - aktiivinen kansalainen kysyy itseltään, kuinka kauan pärjään nykyasunnossa ja ennakoi tulevan tilanteen.
- Kun vauhti hidastuu - avun tarvetta pohditaan, miten pärjää, jos joutuu esim. luopumaan ajokortista.
- Elinpiiri pienenee - riippuvuus toisista lisääntyy; on jo selviä haasteita arjessa selviytymisestä. Heidän kannattaa pitää kiinni ystävyyssuhteistaan ja tehdä kaikkea sitä kivaa, josta on aina tykännyt. Myös teknologiasta voi etsiä tukea ja apua.
Kun liikkumisen mahdollisuudet vähenevät, voi teknologia tuoda elämään osallisuutta ja turvallisuutta, kunhan se tehdään ihmisen omasta lähtökohdasta, ei muiden sanelemana.
Esteetön kalastus Lohjanjärvellä
Harrastuksista ei
tarvitse jäädä paitsi, vaikka olisi vaikeuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla. Esteetön
kalastus Lohjanjärvellä on konsepti, jota ovat kehittäneet Therafishin kalastusoppaat
Esa Keino ja Mari Elal. Heidän kehittämänsä konsepti soveltuu
monenlaisille erityisryhmille ja eri-ikäisille. Kalastusalus on tasapohjainen ponttonien päällä
oleva lautta, jonka kyytiin mahtuu useampi rollaattori tai
pyörätuolikin mukaan.
Kalastusmatka on
virkistys-, harrastus- ja terapeuttista toimintaa, josta nauttivat mm. kehitysvammaiset,
ikäihmiset tai erilaisia nv-oireita omaavat ihmiset. Therafishin toiminta
edistää kansanterveyttä edistämällä fyysis-psyykkis-sosiaalista hyvinvointia.
Nuorten yrittäjien
ennakkoluuloton uusia avaus vaatii sopivat välineet, tarpeeksi tilaa,
turvallisen ympäristön ja tiedon esittämistä selkokielisessä, ymmärrettävässä
muodossa. Lisäksi tarvitaan kaikki perustarpeisiin liittyvät palvelut.
Tietysti kalastusreissuun kuuluu myös se, että kalaa saadaan! |
Esteettömyysasiamies Jarko Jokinen Lohjan kaupungista kertoi oman tarinansa
näkövammaisen elämästä. Arjessa pärjääminen on vaatinut paljon etukäteissuunnittelua,
jotta pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Esim. risteyksissä oli aikaisemmin
ilman opaskoiraa vaikea hahmottaa korkeuseroja kadulla ja liikkuminen ei
tuntunut turvalliselta.
"Muutostöiltä säästytään, kun jo suunnittelun lähtökohtana on esteettömyys" muistuttaa Jarko Jokinen |
Virkamiehen roolissa
mutta myös olemalla mukana vammaisneuvostossa Jarko Jokinen on saanut paljon
tietotaitoa, jonka avulla hän on voinut edistää monenlaisten vammaisten asiaa
ja luoda olosuhteita paremmaksi esteettömään ja turvalliseen elämään. Vaikutuskanavana
on myös Eduskunnan lobbaaminen, jotta rakennuslakiin saataisiin pakolliseksi
esteettömyysnäkökulma. Näin taloja suunnittelevat arkkitehdit ja taloja
rakentavat tahot osaisivat ottaa esteettömyysasiat alunperin huomioon ja
erilaisilta muutostöiltä vältyttäisiin kokonaan.
”Ei mittä palvelui oo näkyny?”,
kysyi Raision kaupungin peruspalvelujohtaja Mikko Hulkkonen varsinaissuomalaisittain esityksensä aluksi. Hulkkonen puhui esteettömyydestä viestinnän näkökulmasta.Viestinällinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että viesti löytyy ja se on myös ymmärrettävissä.
Hulkkonen hauskutti Hyvinvointifoorumin yleisöä
omintakeisilla itse tekemillään piirroksilla ja vertauskuvilla, joissa peruspalveluasiantuntijat
olivat esim. apuun tulevia ratsuväen edustajia, kun apua tarvitsevat
kansalaiset joutuivat uudisraivaajien tavoin intiaanien piirittämiksi.
Hulkkonen korosti, että viestinnällisen esteettömyyden periaatteet
edellyttävät, että ollaan näkyvissä, ollaan ymmärrettäviä, ei lisätä huolta ja
vaikutetaan asioihin.
Esimerkki monimutkaisesta ohjeistuksesta |
Eri kuntien nettisivuilta poimitut esimerkit paljastivat
monimutkaisia yhteydenotto-ohjeita, epäselviä prosessikaavioita tai
laatikkoleikkejä, joiden viidakosta apua tarvitseva ei taatusti apua löydä ja
jos sattuisikin löytämään, ei sitä osaa käyttää. Raisio oli ratkaissut
selkoviestinnän nettisivuillaan yhdellä napilla: Pyydä apua! Klikkaa tästä. Vastauksen saa jo seuraavana arkipäivänä.
Hyvinvointifoorumin perinteinen aktiivinen kahvitauko
käsitteli tällä kertaa esteettömiä ja turvallisia asuinalueita
EAKR-rahoitteisen ELLI-hankkeen järjestämässä työpajassa, jota vetivät hankkeen
projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö Laurean
FuturesLab CoFista.
Tuloksena pienryhmätöistä saatiin useita käytännön
ehdotuksia, miten asuinalueiden ekologista, sosiaalista tai taloudellista
esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla
tulevaisuutta ajatellen.
Esteettömille palveluille esitettiin omaa sertifikaattia tai
merkkiä joutsenmerkin tyyliin, jotta tilatessaan tietää, millaisia palveluita
saa, pop-up ratkaisuna ehdotettiin neuvontapistettä sinne, missä ikäihmiset
liikkuvat eli apteekkiin ja kauppakeskuksiin ehdotettiin
jätteenlajittelukoroketta, joka olisi sopivan korkuinen kaikille.
Hyvinvointifoorumin yhteydessä järjestettiin myös
minimessut, jossa oli paikalla näytteilleasettajia alueen yhdistyksistä,
hankkeista ja muista toimijoista niin yksityiseltä kuin julkiseltakin
sektorilta. Vilkas ajatusten ja ideoiden vaihto verkotti toimijoita ja
aikaansai varmasti uutta yhteistyötä esteettömän ja turvallisen tulevaisuuden
tekemiseksi.
Merkkaathan jo kalenteriin: Seuraava Hyvinvointifoorumi
pidetään 17.11.2016. Tervetuloa taas Laureaan Lohjalle. Teksti: yliopettaja KTT Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi
Kuvat: Hanna Tuohimaa ja Tarja Meristö