Sairaanhoitajapäiviltä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista

Olimme tänä vuonna mukana Laurean messuosastolla Sairaanhoitajapäivillä 12.-13.3.2015 Helsingin Messukeskuksessa keräämässä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista.  Näkemyksiä kerättiin standilla olevien iPadien avulla mutta myös perinteisillä paperilomakkeilla, jotka olivat vielä vastaajien joukossa suositumpi vaihtoehto. 

Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 650. Vastaajat korostivat mm. käytännön osaamista, kädentaitoja, harjoittelua ja teknologista osaamista, mutta myös ihmisläheisyyttä, potilaslähtöisyyttä ja kansainvälisyyttä sekä lähiopetusta! Useat kävijät muistuttivat, että opiskelijan käytännön harjoittelu ei saa jäädä vain virallisten harjoittelujaksojen varaan, vaan kädentaitoja ja käytäntöä on harjoiteltava harjoittelujaksojen välilläkin.

 

Monet halusivat osastolla keskustella tarkemmin Laurean tarjoamien koulutusten sisällöistä ja kysyivät seuraavien toteutusten aikatauluja. Sairaanhoitajapäivien 5000 osallistujan joukossa oli myös useita Laureassa koulutuksensa saaneita, jotka kävivät osastolla tervehtimässä ja muistelemassa omia opiskeluaikojaan ja kyselemässä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Monet messujen näytteilleasettajista puolestaan olivat kiinnostuneita hankeyhteistyöstä, ja LbD-tyyppinen toimintatapa sai kiitosta.

Sairaanhoitajapäivillä juhlittiin sairaanhoitajaliiton 90-vuotispäivää ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli juhlavasti avaamassa tilaisuuden. Hän korosti puheessaan hoitotyön merkitystä ihmiselämän joka vaiheessa. Hän totesi myös, että jatkuvalla kontaktilla Suomen kansaan hoitotyön ammattilaisille kertyy tietoa siitä, mitä meille kuuluu ja kuinka Suomi voi. Tätä tietoa pitäisikin systemaattisemmin kerätä ja analysoida, jotta siitä saataisiin kattavaa perustaa päätöksenteon pohjaksi.

Hoitotyön ammattilaiset ovatkin paitsi hoitajia myös terveyspoliittisia vaikuttajia, hoitotyön kehittäjiä ja myös kansainvälisiä toimijoita omalla alallaan, totesi sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja omassa avauspuheessaan.

 

90-vuotisen taipaleen kunniaksi katsottiin taaksepäin ja nähtiin mm. sairaanhoitajan pukujen kehitystä nykyisiksi moderneiksi asuiksi alun mustista pitkistä leningeistä, joissa oli takana turnyyri! Tulevaisuuteen katsottiin paitsi Laurean osastolla myös esim. paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin robotiikan tuomia mahdollisuuksia ja uhkia hoitotyöhön.

Palkinto Ihmisen parhaaksi jaettiin tänä vuonna skitsofreniaa sairastavien hoitoa kehittäneelle tiimille, jota johti Lars Liljeström. Osallistujien viihtymisestä avajaisten yhteydessä huolehti myös Kaartin soittokunta, joka tempasi iloisella musiikillaan ja valloittavalla esiintymisellään tuhatpäisen yleisön mukaansa heti aamupäivällä.

 Teksti- ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

 

Nera 2015 -konferenssin terveisiä

Nera 2015 -konferenssi pidettiin Göteborgin yliopiston rakennuksessa, jonka nimi Pedagogen kertoi jo konferenssin aihealueen. Erityisteemana tänä vuonna oli Marketisation and Differentiation in Education. Kyseessä oli Neran (Nordic Educational Research Association) 43. konferenssi, ja osallistujia oli yli 800, pääasiassa Pohjoismaista, mutta myös esim. Australiasta, Japanista ja Englannista.

Keynote-puhujat pohtivat konferenssin päätemaa eri näkökulmista. Professori Hugh Lauder toi esille, että koulutus ei enää takaa sosiaalista arvonnousua eikä edes työllistymistä ja että toisaalta ns. matalan osaamistason työt ovat olleet jo pidemmän aikaa laskussa, joten ilman koulutustakaan ei työmarkkinoilla pärjää.

Markkinatalousnäkökulma kouluvalintaan on tuonut professori Jane Kenwayn mukaan globaalin koulushoppailun, jossa perheet saattavat muuttaa maasta toiseen kyetäkseen takaamaan lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen. Kyse ei ole pelkästä opillisesta sivistyksestä, vaan halutaan varmistaa myös oikeanlainen viiteryhmä ja kaveripiiri laittamalla lapsi eliittikouluun.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikille yhteinen ja avoin koulumalli oli pohdinnan kohteena professori Lisbeth Lundahlin esityksessä. Hän piti tavoiteltavana, että tasavertainen koulutusmahdollisuus olisi jatkossakin turvattu ja totesi, että ilman vahvaa poliittista johtajuutta asia ei ole itsestään selvä. Ainakin Ruotsiin tarvitaan uutta Olof Palmea, hän sanoi puheessaan.

Paikallisia tunnelmia

Osallisuuden lisääminen ja inkluusio 

Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino) olivat kaikki esillä. Esimerkiksi Norjassa pitkien etäisyyksien ja vuoristoisten maastojen takia on kehitetty digitaalista opetusta ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjausta jo pitkään.

Samoin esim. eritystukea tarvitsevien oppilaiden ohjaustarpeita on tutkittu Norjassa ja todettu, että ne toimivat suunnitelmatasolla hyvin, mutta kokemustasolla perheet tuntevat jäävänsä yksin. Tarvetta osallistavalle tukitoimien kehittämiselle yhdessä perheiden ja nuorten kanssa on muissakin pohjoismaissa.

Oppilaat itse osallistuvat mielellään myös uusissa rooleissa kehittämistyöhön, esim. Tukholman yliopistossa oli tekeillä väitöskirja, jossa koululaiset toimivat paitsi oppilaan myös tutkijan ja kansalaisen rooleissa. Yliopistotutkija oli siinä fasilitoimassa koulussa tutkimustyötä tavalla joka muistutti  Laurean LbD-mallia peruskouluun vietynä.

Esityksissä nähtiin monenlaisia tienviittoja

Erilaiset esteet osallisuuden lisäämiseksi oli tunnistettu useissakin esityksissä.  Välimatkat, varsinkin aikakautena, jolloin pienet lähikoulut ollaan lopettamassa ovat iso este, samoin teknologisen infran ja opettajien teknologisen osaamisen heikko laatu haittaavat osallisuuden lisäämistä etäisyyksistä huolimatta.

Opettajien osaamisessa havaittiin puutteita myös asenteissa suhteessa eritystä tukea tarvitsevien mukaan saamiseksi - opettajat olisivat mieluummin kouluttaneet keskitasoa parempia oppilaita. Keskusteluissa tuli esille, että opettajien oma arvostus ja käytännön vaatimukset menevät ristiin: erityistukea ja eritysratkaisuja kartetaan opettajien keskuudessa, vaikka juuri niissä tarvittaisiin tavallista parempia opettajia.

Oma panokseni konferenssissa liittyi esitelmääni Vision-Driven Education  - an Opportunity to All?, jonka pidin Higher Education -sessiossa. Siinä esittelin tuloksia toisen asteen oppilaitosten näkemyksistä liittyen koulutuksen painopisteen muutoksiin verrattuna nykytilan ja tulevaisuuden vision väillä, kuvailin esteitä matkalla kohti yhteistä jaettua visiota ja esitin suosituksia, joiden avulla visiovetoista koulutusta voitaisiin käytännössä kehittää.

Ruotsista voi ostaa matkan tulevaisuuteen!

Vuoden 2016 Nera-konferenssi pidetään Helsingissä maaliskuussa.  Teemana on To analyse equality, social justice and solidarity in education and educational research. Deadline abstraktien jättämiselle on 1.11.2015.

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu