keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Pumpun idea-arpajaiset Care Innovations Areenalla 9.12.2013 Hyvinkäällä

Pumppu-hanke osallistui jälleen Fuas Care Innovations Areenaan, jonka tällä kertaa järjesti Laurea Hyvinkäällä. Mukana oli noin sata osallistujaa, joista valtaosa edusti FUASin eli Laurean, Hamkin ja Lamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa. Näytteilleasettajina oli myös muita hyvinvoinnin toimijoita ja erilaisia hankkeita.

Tänä vuonna näytteilleasettajien pisteet sijaitsivat ripoteltuna luokkatiloihin, joten valitettavasti varsinaista ohjelmaa ei omalta tiskiltä pystynyt seuraamaan. Tutuksi tulivat kuitenkin Hamkin Digital Life Lab ja siellä Four Square -pelin hyödyntäminen esteettömyystiedon keräämiseksi, Työtehoseuran Green Care -hanke sekä Laurea Hyvinkään InnoVilla, joka tukee opiskelijayrittäjiä näiden liikeideoiden kehittelyssä.
Ennen tilaisuuden alkua vähän jännitti, miten osallistujat lähtevät näytteilleasettajiin tutustumaan, mutta huoli oli turha! Opiskelijoita ja muuta osallistujajoukkoa tuli rohkeasti luokkaan tutustumaan näytteilleasettajien tarjontaan. Pumppu-tehtävän palauttaneita oli jopa enemmän kuin viime vuonna!

Pumppu oli viime vuoden tapaan liikkeellä osallistujia aktivoiden. Jo useammassa tilaisuudessa on innovoitu tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Tällä kertaa ajatuksena oli kehittää jo olemassa olevia ideoita eteenpäin yritysten näkökulmasta teemalla ”saako tästä bisnestä?” Järjestimme nimittäin idea-arpajaiset, jossa jokainen osallistuja sai vetää itselleen arpalipun, jolla sai lunastaa numeroidun idean jatkokehitykseen. Oma näkökulma pyöräytettiin vielä onnenpyörästä ja sitten olikin taas aika laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia, olisiko kyseinen idea saadun yrittäjän toteutettavissa yksin tai kumppanien kanssa vai vaatisiko idea kenties vähän uutta näkökulmaa jatkokehittelyyn.

Pumpun Idea-arpajaisissa arvat maksoivat 0 euroa ja joka arpa voitti!
Esimerkiksi viime vuonna ideoitiin nuorille yhteisöllistä asumista. Tähän konseptiin yhdistettiin toteuttajaksi ravintola, ja lopputuloksena konseptiin yhdistyi yhteisöllinen ruuanlaitto, jossa sosiaaliset suhteet vahvistuvat ja samalla ehkä ruokavaliokin monipuolistuu. Sydänpotilaille ideoitu vertaistukiryhmä puolestaan muuntuisi pelialan yrityksen hyppysissä roolipeliksi, jossa taistellaan sairautta vastaan.

Tehtävän suorittamiseen oli tarjolla erilaisia apuvälineitä: sai hieroa älynystyröitä sekä hakea uusia näkökulmia erilaisilla silmälaseilla.
Vammaisten lasten perheille oli tarjolla kulttuuriasumisen konsepti, jossa yhteiskäytössä olisi työpaja omaehtoiseen itsensä toteuttamiseen. Tällä kertaa ideaa kehitettiin eteenpäin sekä näytelmäkerhon että puutyöverstaan muodossa, mahdollisesti kunnallisena ostopalveluna tuotettuna.
Ota elämä haltuun -konseptissa haettiin syrjäytymiskierteessä olevalle ryhtiä elämään. Jatkokehittelyssä konsepti sai inspiraatiota pitseriasta ja ideana oli pitsapassityyppinen ”kerää kaikki ja saat työpaikan” ratkaisu harjoittelussa ja kesätöissä oleville.
Välillä konseptin ja yrittäjän yhdistelmät olivat niin höperöitä, että idean jatkokehittely vaati kovaa ponnistelua. Kova tahto sai kuitenkin lähes kaikki arpajaisiin osallistuneet tekemään tehtävän kunnialla loppuun saakka. Bisnes-teema herätti välillä pientä protestointia, koska kaikki palveluthan eivät kovin helposti käänny voittoa tuottavaksi toiminnaksi, eikä niiden välttämättä pidäkään kääntyä.

Pieni höpsöttely virkistää aivoja ja edistää luovuutta ideoinnissa.
Tehtävän lopuksi piti keksiä pieni tarina siitä, mitä tapahtuisi kun yrittäjä lähtisi palvelua toteuttamaan. Esimerkiksi monikulttuurista ravintolaa eettisille urille kehittänyt osallistujamme visioi kunnianhimoisesti näin: ”idean toteuttaneen toimijan yritys lähtee räjähdysmäiseen nousuun ja kansainvälistyy. Vihreitä arvoja voidaan ajaa näin muuallakin kuin Suomessa. Maailmasta tulee näin parempi paikka!”


perjantai 13. joulukuuta 2013

Nuorten tulevaisuuden opinto- ja työpolut - Tulevaisuusfoorumi Nummelassa 25.11.2013


FuturesLab Cofi järjesti Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK Ammattillisen opettajakorkeakoulun Yhdessä-hankkeen toisen tulevaisuufoorumin 25.11.2013 Nummelassa. Teemana oli tällä kertaa nuorisotakuu ja nuorten tulevaisuuden opinto- ja työpolut, joita käsiteltiin sekä aamupäivän alustuksissa että iltapäivän työpajoissa.


Tilaisuuden alussa Luksian Anita Tuomola kertoi Y2-hankkeen kuulumisia. Tuomola pohti, olisiko mahdollista, että jo peruskoulun päättävillä nuorilla olisi olemassa suunnitelma työllistymisestä tulevaisuudessa. Näin tieto nuorten vahvuuksista siirtyisi nivelvaiheessa paremmin.

Yhdeksäsluokkalaisten rationaalisuus ei vielä riitä työllistymissuunnitelman tekoon arveli puolestaan Nuoristotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. On huomioitava, että ikäryhmä toimii vielä taantumisen ja kehittymisen vuorovedessä.


Hoikkala kertoi foorumissa tutkimuksesta, jossa hän ja toinen tutkija soluttautuivat lukuvuoden ajaksi erään koulun yhdeksäsluokkalaisten joukkoon. He näkivät ja kokivat, millaista on nuorten koulumaailmassa nykyään.  Näistä kokemuksista on myös koottu teos ”Apina pulpetissa”.

Nuorille voi olla vaikeaa yhdistää erilaisia rooleja, Hoikkala pohti. Kun on tärkeää tulla hyväksytyksi kaveripiirisissä, niin miten onnistuu yhtä aikaa coolina ja runoilijana olo? Joissain kaveripiireissä hyvää koulumenestystä pitää piilotella.

Hoikkala kertoi nuorten ottaneen tutkijat joukkoonsa hyvin. Heille oli tärkeää, että heidät kohdattiin tasavertaisesti ihmisinä. Tarvitaan aikaa nuorten kuuntelemiseen, aikaa kysyä nuorten kuulumisia.


Uudenlaisesta tavasta itsensä työllistämiseen kertoi PopUpCompanyn Sonja Rajala. PopUpCompany on yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä työllistämään itse itsensä. Tarjolla on niin keikkatyötä kuin valmiita popup-konsepteja. ”Poppaajia” kannustetaan myös kehittämään uusia popup-konsepteja oman yritystoiminnan perustaksi.

Teknologiavetoisille start-up –yrityksille on tarjolla paljon tukipalveluita. Muiden palveluideoiden kanssa toimiville vastaavaa tukea ei löydy. PopUpCompany haluaa olla sparraavana tukena nuorille ja luoda yrittäjähenkistä ajattelutapaa.  Palvelulle kaavaillaan myös virtuaalista toteutusta, jotta syrjäseutujen nuoria ei unohdettaisi.

 
Paneelikeskustelu aloitettiin asettamalla tulevaisuussilmälasit päähän

Myös paneelikeskustelussa todettiin, että nuorten tukeminen ja ohjaaminen on tärkeää. Oppilaanohjauksen sisältöä ja resursseja on mietittävä tarkkaan. Vastuun antaminen nuorille todettiin hyödylliseksi. Esimerkiksi järjestötoiminnasta nuoret saavat merkityksellistä vastuullista sisältöä elämäänsä, mikä näyttää hyvältä myös cv:ssä.

Iltapäivällä seminaariväki jatkoi päivän teemojen pohtimista viidessä työpajassa. Jokainen pääsi osallistumaan kahteen työpajaan omien kiinnostustensa mukaisesti, ja kaikissa pajoissa keskustelu kävi vilkkaasti.

 
Koko kylä kasvattaa -pajassa fokuksessa oli koulun ulkopuolinen maailma ja erilaisten kohtaamisten merkitys nuorten arjessa


 
Seikkailu sumussa -työpajassa yritettiin hahmottaa ”tietosumun” seasta  omaan tulevaisuuteen


 Impact wheel -menetelmällä etsittiin minitrendejä, jotka liittyvät kestävyyden näkökulmaan osaamisessa


Työ tekijäänsä opettaa -pajassa todettiin, että kaikilla on vahvuuksia, myös koulussa heikommin suoriutuvilla yksilöillä.


Erilaiset opiskelijat matkalla ammattiin ja työhön -työpajassa suunniteltiin joustavia opintopolkuja

Asiaa oli paljon ja päivän teemoista olisi riittänyt keskusteltavaa useammaksikin seminaariksi. Saimme kaikki kuitenkin varmasti kotimatkalle mukaan uusia ajatuksia ja kehittämisideoita. Seuraava Yhdessä-hankkeen tulevaisuusfoorumi järjestetään Porvoossa keväällä 2014.

Ympäristö oli autenttinen

Yhdessä-hanke on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama projekti, jota Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa vuosina 2013-2014.

Lue lisää hankkeen wiki-sivustolta:
https://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=28967014

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Digile foresight seminar Helsingin Paasitornissa 27.11.2013


Digile foresight seminar pidettiin Helsingin Paasitornissa 27.11.2013. Teemana oli Unpounding computation, communication, cognition and mind. Seminaarissa eri alojen tutkijat kertoivat oman tutkimuksensa ja alansa tämän hetkisestä tilasta.

Päivän aikana kuultiin seitsemän esitystä, jotka olivat kaikki erittäin mielenkiintoisia. Valitettavasti, minun kannaltani, monessa esityksessä oltiin hyvin syvällä insinöörien sekä tietojenkäsittelijöiden maailmassa, jonka takia osa yksityiskohdista jäi hämärän peittoon. Esitykset kuitenkin käsittelivät samantapaisia teemoja, joten kokonaiskuvan luominen seminaarista onnistui.

Päivän aloitti Reijo Paajanen, Digilen CEO. Tärkeimpänä antina Paajasen esityksessä oli se, että olemme siirtymässä digitaalisten palveluiden ja talouden kolmanteen aaltoon. Suomalaiset olivat hänen mukaansa hieman myöhässä, kun siirryttiin toiseen aaltoon. Tällä hetkellä onkin tärkeää, että olemme ajoissa pelikentällä, jotta pääsemme muokkaamaan kolmannen aallon sisältöä itsellemme sopiviksi sekä nauttimaan niin sanotuista first moverin eduista. Periaatteessa muiden esitysten tarkoituksena oli antaa ideoita, että mihin suomalaisten kannattaa panostaa, jotta tämä kolmas aalto olisi meille tuottoisa.

Toisen esityksen piti Lauri Parkkonen, joka on erikoistunut aivokuvantamiseen. Hänen esityksensä mielenkiintoisin kohta oli, kun hän puhui miten aivot tekevät työtä ilman, että edes huomaamme sitä. Kun ihmiset tekevät oikeita ratkaisuja näennäisesti intuition pohjalta voi kyse olla siitä, että aivot tehneet asiaan liittyviä havaintoja ihmisen sitä huomaamatta. Esimerkiksi kun olemme pakotettuja tekemään ratkaisun ilman minkäänlaista tietoa ja osumme silti oikeaan, voi kyseessä olla tilanne, että alitajunnassamme on tietoa, josta emme varsinaisesti ole tietoisia.

Seuraavan esityksen teemana oli nanoteknologia ja sen hyödyntäminen kommunikaatiossa. Käytännössä nanoteknologioiden pieni koko avaa uusia kommunikaatiomahdollisuuksia. Esityksessä oli vahvasti esillä, kuinka ihmisen kehoon voidaan asettaa nanoteknologiaa, jonka avulla voidaan saada dataa elintoiminnoista sekä ohjailla erinäisiä toimintoja. Nanoteknologioilla tulee olemaan paljon sovelluksia tulevaisuudessa.  

Neljäs esitys, joka oli Kiti Müllerin pitämä, oli ensimmäinen, johon oli mahdollista päästä sisälle ilman suurempaa taustatietoa aiheesta. Esityksen aiheena oli tulevaisuuden tietotyö ja sen haasteet. Müller oli erityisen huolestunut siitä, että kaikkien saatavilla on nykypäivänä suuri määrä erilaista dataa. Tästä voi seurata, että ihmisen on hyvin helppo poimia vain se tieto, joka tukee hänen olemassa olevaa käsitystä jostain asiasta. Näin pääsee syntymään niin sanottuja informaatiokuplia, joissa ihminen saattaa elää irrallaan objektiivisista faktoista. Kuten arvata saattaa, niin Müllerin mukaan tulevaisuuden tietotyön tekijöiden vastuulla on pitää huoli siitä, että tietoa käytetään ”oikealla” tavalla. Tämä seikka liittyi myös seuraavaana tulleeseen big dataa käsittelevään esitykseen.

Seminaarin mielenkiintoisin esitys oli Petri Myllymäen pitämä ja se keskittyi Big Dataan. Myllymäki lähti argumentoimaan sitä vastaan, että liiallinen tieto tekee ennustamisen mahdottomaksi, koska muuttujia tulee liikaa. Hän sai ainakin minut vakuuttumaan siitä, että oikeaa dataa valitsemalla ja yhdistelemällä voidaan tehdä hyvinkin tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta.
 
Olin myös ennen seminaaria ajatellut, että kaikki esitykset olisivat keskittyneet siihen, että kuinka uusilla innovaatioilla voidaan saada tietoa tulevaisuudesta. Nyt kuitenkin monessa esityksessä mielestäni keskityttiin siihen, millainen tulevaisuus eri innovaatioiden ympärille rakennetaan. Mielestäni tämä Myllymäen lähestymistapa oli hedelmällisin.

Päivän viimeinen esitys saatiin seminaarin pääesiintyjältä Skypen välityksellä. Tohtori Stuart Kauffman (http://en.wikipedia.org/wiki/Stuart_Kauffman) puhui useasta eri teemasta aina kvanttifysiikasta erilaisiin ekosysteemeihin. Suosittelen tutustumaan Kauffmanin tuotantoon, jotka on esitelty hänen wikipedia-sivuillaan ja katsomaan hänen esityksensä Digilen internesivulta, mikäli hänen tutkimuksensa kiinnostavat.

Mielestäni seminaarin avainteemoja olivat big data, koneoppiminen, algoritmit, uudet kanavat tiedonvälitykselle, automatisointi, ihmisen potentiaalin maksimointi ottamalla käyttöön autonomisia sekä alitajunnan alaisia osia ihmiskehosta sekä myös teknologioiden kehittäminen yhteensopivaksi ihmiskehon kanssa.
 
Näihin kaikkiin asioihin liittyy vahvasti myös eettiset ongelmat. Huolta herätti myös, millaista on tulevaisuuden työ ja kenelle sitä riittää. Etenkin koneoppiminen ja automatisoinnin hyödyntäminen mahdollistaa töiden siirtämisen ihmisiltä roboteille ja tietokoneille, joten on syytä tarkastelle, miten ihmiset sopivat tähän yhtälöön ja mitä tekevät ne, jotka jäävät työvoiman ulkopuolelle. Petri Myllymäen ja Kiti Müllerin esityksissä sivuutettiin molemmissa tätä aihetta toteamalla, että ihmisten pitää edelleen järkiperäistää ja tulkita koneiden käsittelemään tietoa, vaikka rutiineja automatisoidaan.

Kaikki esitykset ovat luettavissa sekä hieman myöhemmin myös nähtävissä netissä http://www.digile.fi/events/Foresight2013
 
Antti Ahola
Tutkimusapulainen