keskiviikko 26. lokakuuta 2016

Tulevaisuus ja tulevaisuuden nuorisopalvelut tutkaimessa: ZET-hankkeen verkostotyöpaja Hangossa 24.10.2016

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi järjesti YK:n päivänä Hangossa tulevaisuustyöpajan, jossa pohdittiin tulevaisuutta nuorten näkökulmasta. Paikalla oli kolmekymmentä nuorta ja/tai nuorten kanssa työskentelevää toimijaa, jotka pienemmissä ryhmissä työstivät uusia palvelukonsepteja tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin erilaisissa skenaarioissa palvelumuotoilun menetelmin. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Laureasta.

Vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita eli mahdollisia tulevaisuuden toimintaympäristöjä nuorten palveluille oli neljä: Ensimmäisessä skenaariossa toimittiin pääosin virtuaalitodellisuudessa, jossa nuorten palveluiden painopiste oli ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toisessa skenaariossa palvelut painottivat myös ennaltaehkäisyä, mutta toimittiin pääosin kasvotusten reaalimaailmassa. Kolmas ja neljäs skenaario keskittyivät nopeisiin korjaustoimiin, kun jokin nuoren elämässä oli jo alkanut mennä vinoon niin että kolmannessa skenaariossa keskityttiin face to face -palveluihin ja neljännessä skenaariossa pääasiassa verkossa tapahtuviin palveluihin. Palveluita kehitettiin erilaisiin elämänalueisiin, mm. nuorten työllistymiseen, opiskeluun, harrastuksiin ja elämänhallintataitoihin.


Pelin alkuasetelma
Työskentely organisoitiin pienryhmissä Laureassa kehitetyn yhteiskehittämispeli CoCo Kosmoksen avulla. Kukin ryhmä aloitti sijoittamalla pelilaudan keskelle nuoren/nuoret, ja pohtivat, ketkä kaikki toimijat liittyvät valitun näkökulman (ts. työ, opiskelu, harrastukset tai elämänhallinta) mukaisesti nuoren elämään. Esimerkiksi ennakoivassa otteessa elämänhallintaan liittyivät nuorten perhe, läheiset ja ystävät, mutta myös koululuokka, opettajat, koulukuraattori tai erilaiset harrastusryhmät, mutta myös esim. kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät tai vaikka kouluterveydenhoitaja.

Seuraavaksi ryhmät pohtivat, missä paikoissa nuori voi ennakoiden oppia erilaisten toimijoiden kanssa tarvittavia elämänhallintataitoja ja mitä ne elämänhallintataidot oikein ovat. Omassa tai kaverien kotona, koulussa, kauppakeskuksissa, nuorisotiloissa, urheilukentillä, uimahallissa tai vaikka kaduilla voidaan kohdata aidosti nuori ja viestittää välittämistä, kuulemista ja hyväksymistä, mutta myös samalla opettaa tärkeitä elämänhallintataitoja, kuten taloudenhallintaa, terveydestä ja ravinnosta huolehtimista, sosiaalisia taitoja tai vaikka ajankäytön hallintaa. Lopuksi ryhmät ideoivat, mitä ja millaisia uusia palveluita tarvittaisiin, jotta tulevaisuudessa nuorilla olisi hyvä olla.


Elämänhallinnan ryhmässä saatiin aikaan mm. konkreettinen ehdotus siitä, miten koulujen keittiössä nuoret voisivat pienemmissä ryhmissä tehdä ruokaa koko koululle yhdessä keittiöhenkilökunnan ja kotitalousopettajan kanssa ja samalla oppia terveellisen ruuan ja ruuanlaittotaitojen lisäksi yhdessä tekemistä ja myös suorittaa hygieniapassin, joka voi olla hyödyksi vaikka kesätöiden saannissa. Toinen konkreettinen ehdotus, jota ryhmä analysoi tarkemmin, liittyi eri toimijoiden yhteistyöhön. Ryhmä ehdotti Hankoon toimijoiden ja nuorten yhteismessuja, jossa eri palvelut tulisivat tutuksi paitsi nuorille perheineen myös eri palvelujen tarjoajille. Yhteistyö tiivistyy, päällekkäisyydet poistuvat ja nuorten itsensä kaipaamia ja ideoimia uusia palvelumuotoja käynnistyy. Vaikka ryhmässä toimittiin face-to-face-ympäristössä, mietittiin myös verkkototeutusta, jolloin palvelupaletti ei rajoitus kertaluonteiseen tapahtumaan, vaan se on helposti kaikkien nähtävillä ja saatavilla.

Muissa ryhmissä ideoituja uudenlaisia palveluja olivat mm. työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista edistävä Duuni-Dinder, nuoria aktivoiva e-sport -valmennus sekä opiskelualan löytämistä helpottava virtuaalisovellus, joka huomioisi nuorten mielenkiinnon kohteet pelissä tehtävien valintojen kautta.

Uusien palveluiden osalta mietittiin niiden toteutukseen liittyviä esteitä, mutta myös niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhteismessut jossakin neutraalissa tilassa saattavat kaatua siihen, että ei ole tarjolla riittävän isoa yhteistä tilaa, kun esim. nuorten suosimat kauppakeskukset puuttuvat Hangosta. Toimijoiden asenne erityisesti palvelutarjonnan puolelta ei myöskään ainakaan vielä ole kovin yhteistyöhakuinen, vaan kukin toimija tekee omia juttujaan, omista lähtökohdistaan.  Uusia mahdollisuuksia nähtiin mm. virtuaalisessa toteutuksessa ZET-hankkeen Reptilian overlord -pelin ympäristössä, mutta myös Hankoon tulossa olevan uimahallin puitteissa, missä messut voisivat päättyä vaikka allasbileisiin.

Tilaisuudessa tutustuttiin myös nuorten kanssa nuorille tehtyyn Zet-pelin tämänhetkiseen versioon Laurean hankekumppanin pelifirma Valaa Oy:n Johanna Roihuvuon johdolla. Pelissä on tarkoitus pestautua töihin ja saada firma kukoistamaan, vaikka johtaja onkin lisko, joka luikkii tiehensä. Pelissä oppii selviytymään yllättävistä tilanteista ja ratkomaan pulmia mm. peliin sisältyvien vakoilutehtävien muodossa. Valmista peliä odotellaan jo innolla ja mukana olleet nuoret antoivat pelitestauksesta innostunutta palautetta.

Zet-hankkeen loppuseminaari on 25.1.2017 Laureassa Leppävaarassa, jolloin kuullaan itse pelistä enemmän.

Lisätietoa hankkeesta: zet-hanke.fi

Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi.
Kuvat: Mirkka Pirilä

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Elli-hanke esittelyssä METNET-seminaarissa Castellonissa, Espanjassa

METNET – European Network of R&D and Training Organisations of Metal Branch 11th International Seminar in Castellon, Spain October 2016

Metnetin 11. kansainvälinen tieteellinen seminaari järjestettiin Castellonissa, Espanjassa lokakuussa 2016. Seminaarin järjestäjinä toimi Universitat Jaume I yhdessä HAMKin kanssa. HAMKista mukana olivat Seppo Niittymäki, Olli Ilveskoski ja Lauri Tenhunen, joka myös koordinoi Metnet-yhteistyötä. Seminaari koostui keynote-luennoista, tieteellisistä ja teknisistä esityksistä, pienryhmätyöskentelystä sekä yritys- ja yliopistovierailuista.

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFista METNET-seminaariin osallistuivat projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö. Kumpikin piti siellä esityksen EAKR-rahoitteisen Elli-projektin Laurean vastuulla olevan tulevaisuusosion tuloksista.

Jukka Laitinen kertoi energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuuden skenaarioista ja visiovan konseptoinnin hyödyntämismahdollisuuksista.


Tarja Meristö esitteli toteutetun verkkokyselyn tuloksia koskien mm. tulevaisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä, käsityksiä ekosysteemin eri toimijoiden vaikutusvallasta ja näkemyksiä tulevaisuuden energialähteistä.

Koska Elli-hankkeessa tutkimuksen kohteena on myös cleantech-liiketoiminnan edistäminen ja tarvittavan osaamisen kartoittaminen, kyselyyn vastaajat arvioivat myös nykyistä ja tulevaa cleantech-osaamisen tasoa. Laurean Elli-hankkeen työosuudesta tilaisuudessa oli esillä myös posteri. Posteri oli näkyvillä koko seminaarin ajan ja myös Jaume I -yliopiston opiskelijat saattoivat tutustua tematiikkaamme jakamiemme A4-kokoisten minipostereiden avulla.

Molemmat Laurean Elli-hankkeen seminaariesitykset herättivät keskustelua ja kommentteja. Asuinalueita koskeviin skenaarioihin toivottiin case-tarkastelua, mikä onkin tulossa hankkeen edetessä, kun kehittämiskohteina on kolme varsin erilaista aluetta: Askonalue Lahdesta on vanha teollisuusalue, jota ollaan muuttamassa asuinalueeksi, Peltosaari Riihimäeltä on 1970-luvun lähiö, jonka mainetta asuinalueena ollaan parantamassa ja Engelinranta Hämeenlinnasta on yli 100 vuotta sitten kaavoitettu alue, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu ja johon on taas kaavailtu hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja. Konkreettisia, varsin erilaisia case studyja hankkeessa tullaan lähitulevaisuudessa tekemään. 

Eri vaihtoehtojen osalta toivottiin myös kvantitatiivisia tarkasteluja esim. herkkyysanalyysejä erilaisten energiaparametrien suhteen, mistä hankekumppani LUT tuleekin tekemään omaa osuuttaan Elli-hankkeessa.  

Verkkokyselyn tuloksista oltiin kiinnostuneita ja seminaariyleisö toivoi, että nyt Suomessa toteutettu kysely voitaisiin benchmarking-mielessä toteuttaa myös muissa maissa. Heräsi ajatus, että ainakin METNET-verkostolle kyselylinkin voisi laittaa ja sitä kautta saada kohtuullisen pienellä vaivalla merkittävää benchmarking-tietoa muista Euroopan maista.

Esitysten ja posterin lisäksi keräsimme Elli-hankkeeseen liittyen seminaariosallistujilta näkemyksiä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä, jotka voivat muokata kehitystä erilaisiksi mahdollisiksi skenaarioiksi. Hyödynsimme toteuttamamme verkkokyselyn tuloksia muutostekijöistä ja saimme niistä osallistujajoukon TOP 3 -arviot. Osallistujat pitivät siitä, että näin saimme lisää interaktiivisuutta seminaariin ja useampi osallistuja saattoi ilmaista näkemyksensä tulevasta kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kun normaalisti esitysten jälkeen on aikataulusyistä mahdollisuus vain pariin kolmeen kysymykseen. Voimme itse myös hyödyntää tuloksia hankeosiomme seuraavassa tulevaisuustyöpajassa 21.11.2016 Lahdessa, jossa työstämme energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuusskenaarioita eteenpäin.


Osallistuimme METNET-verkoston työpajatyöskentelyyn pienryhmässä, jossa rakennettiin hankeaihiota arktisesta rakentamisesta toisen ryhmän keskittyessä teräsrakentamiseen. Opimme paljon uutta teräsrakentamisesta seminaariesityksistä, joissa käsiteltiin teräsrakenteiden lujuutta ja niiden käyttömahdollisuuksia kestävässä elinkaarirakentamisessa. Niistä saadut ideat hyödyttävät suoraan Elli-hankkeessa energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuustyöskentelyämme.


Myös seminaarin kohdevierailuista esim. Porcelonosa oli innovatiivisuudessaan ja muotoilun puolesta erittäin kiinnostava. Porcelonosa oli kehittänyt huippuunsa Castellonin alueella perinteisen laatta- ja tiiliteollisuuden innovoimalla erityisesti rakennusten julkisivujen saneeraukseen kerroselementtiratkaisuja, jotka profiilikiinnityksineen ja klipseineen muodostivat käytännöllisen asennuskohteen samalla kun kohteet olivat arkkitehtorisesti upeita.  Esimerkkejä oli ympäri maailmaa: Kiinassa, Intiassa, Dubaissa, … jopa Manhattanilla oli pieni kohde, jonka  brändiarvo kuitenkin oli yrityksen  edustajien mielestä kokoaan suurempi.

 


Vanhaan rakentamiseen tutustuimme myös vierailulla alueen ainoaan kokonaan muurien ympäröimään kaupunkiin Mascarelliin, jossa oli vain 200 asukasta ja pormestari, joka isännöi henkilökohtaisesti vierailuamme ja tutustutti meidät 1600-luvulta peräisin oleviin rakennuksiin. Pieni kaupunki oli keskellä appelsiiniviljelmiä (clemenules), joissa kylän nuorten tulevaisuus monesti olikin hedelmäviljelijänä. Pormestari poimi meille omin käsin vielä vihreitä, mutta täysin syömäkelpoisia klemenules-hedelmiä, jotka ovat Nulesin alueella viljeltäviä klementiinejä. Ne olivat todella mehukkaita ja maukkaita eli aitoa lähiruokaa.



Josephin luolaan tutustuimme samalla reissulla – luolat edustavat vanhinta asumismuotoa ja sopivat hyvin Elli-hankkeen viitekehykseen. Tämä luolasto oli kuitenkin täynnä vettä eikä siellä ketään asunut, vaan sinne pääsi tutustumaan melomalla pitkin maanalaista jokea. Luolaston sokkelot olivat todellinen labyrintti, jossa tunnelma oli lähinnä meditatiivinen luolaston valaistuksen ja rauhallisen taustamusiikin ansiosta.



Seminaarin vierailut ja järjestetyt tapaamiset avasivat uusia yhteistyömahdollisuuksia esim. tulevia hankehakuja ajatellen. Elli-hankkeen kannalta Metnet-verkosto avaa erityisesti tulevaisuuden materiaalien kautta uusia kestäviä mahdollisuuksia kehittää asuinalueita.

Castellonissa pidettyjen esitysten tuloksista voi saada hyviä reimareita siihen milloin jokin uusi ratkaisu on käytettävissä tosielämässä.

Arktinen rakentaminen  -työryhmässä indikaattorit valittiinkin yhdeksi keskeiseksi  kehittämiskohteeksi ja teoreettiseksi  viitekehykseksi.  Käytännön systematiikan perustaksi valittiin Laurean aiemman METNET-esityksen pohjalta (Vilnius 2013) Meristön ja Laitisen kehittämä roadmap-työkalu, jonka pohjalta arktiselle rakentamiselle hahmotettiin esimerkinomaisesti alkua tulevaan hankehakemukseen. 


Seuraava METNET-workshop on Kemissä Suomessa maaliskuussa 2017 (15.-16.3.) ja seuraava eli 12. METNET-vuosiseminaari  on Saksassa Gottbusissa syksyllä 2017.

Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Tarja Meristö ja Jukka Laitinen

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Tulevaisuuden konseptit energiatehokkaille asuinalueille – ELLI-hanke Tampereen Alihankintamessuilla visioimassa!

ELLI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään energiatehokkaita asuinalueita yhdessä hankekumppanien kanssa. ELLI on EAKR-rahoitteinen hanke, joka kestää v. 2016-2017.

Laurean FuturesLab CoFi vastaa ELLI-hankkeen tulevaisuuden tutkimus -osiosta ja
  • tutkii energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä ja heikkoja signaaleja,
  • rakentaa tulevaisuuden asuinalueille vaihtoehtoisia skenaarioita,
  • konseptoi uutta cleantech-liiketoimintaa sekä
  • kartoittaa tarvittavaa osaamista nyt ja tulevaisuudessa.
Laurean FuturesLab CoFi järjesti Alihankintamessuilla Tampereella 29.9.2016 jo perinteeksi muodostuneen tulevaisuusseminaarin yhteistyössä Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisfoorumin (OKF) kanssa. Tällä kertaa kehittämiskohteena olivat ELLI-hankkeen keskiössä olevat energiatehokkaat asuinalueet ja niiden varmistamiseksi tarvittavat tuote-, palvelu- ja liiketoimintamallikonseptit. Avauspuheenvuoron piti yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi OKF:n vetäjä Jukka O. Mattila.

Johdantona aihepiiriin tilaisuudessa kuultiin Helen Oy:n kehittämispäällikön Jussi Kukkosen alustus Energiajärjestelmä murroksessa – kuka selviää voittajana? Kukkonen toi esille tulevaisuuden haasteena ilmastomuutosskenaariot Suomelle. Niiden mukaan vuoteen 2050 mennessä lämmitystarve vähenee -17 %, mutta jäähdytystarve kasvaa + 35 %. Energiatehokkaan tulevaisuuden perustana on interaktiivinen energiajärjestelmä, jossa on kestävä infrastruktuuri ja kestävä rakennuskanta ovat perusta kestäville energiapalveluille. Energiayhtiön suora arvoketju tuottajalta kuluttajalle muuttuu arvoverkostoksi, jossa kuluttajalla on valinnanvapaus, mikä haastaa perinteisen energiayhtiön toiminnan kokonaisuudessaan ja vaatii uudistamaan tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit. Kukkosen esityksessä tulevaisuuden skenaariot ulottuivat 20 vuoden päähän vuoteen 2036 ja niissä ohjaavina voimina nähtiin paitsi kuluttajan valinnan vapaus, myös yleinen ekologinen paine, talouskehityksen suunta sekä yhteiskunnan päämäärät tai pikemminkin päämäärättömyys energia-asioiden suhteen. 

Tilaisuudessa työstettiin pienemmissä ryhmissä voittoisia konsepteja Laurean FuturesLab CoFin hankeasiantuntija Jukka Laitisen johdolla. Tuloksena saatiin mm. biokaasun laajempi hyödyntäminen asuinalueilla ottamalla kaasu talteen jätevedenpuhdistamoista sen sijaan että hyödyntäminen rajoittuisi sika- ja karjatalouteen. Samoin esiteltiin korttelienergiakonsepti, joka sisältää yhdistelmänä sähkön, lämmön, varastoinnin ja palvelut integroituna. Lisäksi ehdotettiin yksinkertaista tietokoneohjelmaa kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan, kulutuksen hallintaan ja säätelyyn sekä tueksi asiantuntijarekisteriä, josta löytää oikean asiantuntijan ja saa tarvittaessa aina apua. Yhteistä kaikille työstetyille voittoisille konsepteille oli, että niille ajateltiin löytyvän markkinapotentiaalia myös ulkomailta.

Teksti:
yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi/ Laurea-ammattikorkeakoulu
hankeasiantuntija Jukka Laitinen, FuturesLab CoFi/ Laurea-ammattikorkeakoulu


maanantai 3. lokakuuta 2016

Uudet perspektiivit palveluliiketoimintaan - Reser-konferenssi Napolissa syyskuussa 2016

What is ahead in Service Research? New Perspectives for Business and Society.
Napolissa Italiassa järjestettiin 26. vuotuinen Reser-konferenssi. Sen järjesti Napolin yliopiston Federico II, pääorganisaattoreina professorit Christina Mele ja Tiziana Russo-Spena. Konferenssi oli jaettu kuuteen alateemaan:

A. Service Ecosystems: strategy and management issues.
B. Smart technologies and Service innovation
C. Well-being and value (co)creation
D. Service innovation in Emerging Markets
E. Internationalization and geographies of services
F. Market Creation.

Lisäksi konferenssissa kuultiin kaikille yhteinen keynote-puheenvuoro ja paneelikeskustelu.

Osallistuin Reser-konferenssiin ensimmäistä kertaa ja olin kirjoittajana mukana kahdessa paperissa ja pidin oman esitykseni teemaryhmässä B. Smart technologies and Service innovation.


Tarja Meristö (esittäjä), Tarja Kantola, Merja Lankinen-Lifländer: Smart Tools and Service Opportunities for Child Protection Ecosystem in the Future: Case Family View.

Pöyry-Lassila,Päivi, Kantola, Tarja (esittäjä), Noso, Marika, Pohjonen, Soile, Meristö, Tarja, Lankinen-Lifländer, Merja: Co-creating Well-being Services in Ecosystems: Two Case Studies.

Uudet perspektiivit palveluliiketoimintaan oli konferenssin pääteema.


Italia on palveluyhteiskunta, jossa pystyi saamaan oman havainnoinnin kautta myös uusia näköaloja ainakin suomalaisittain katsottuna. Esimerkiksi pieni vaatimaton hotellimme menomatkalla Roomassa huolehti meille huoneen hotellin ylibuukkauksesta huolimatta ja kuljetti meidät smart-autolla ukkossateessa ja iltaruuhkassa perille asti, ilman lisämaksua.



Myös junalippuihin painettu informaatio matkustajan hiilijalanjäljestä junalla verrattuna autolla tai lentokoneella matkustamiseen antoi helposti ja vaivattomasti vertailupohjaa omien valintojen tekemiseen.


Jätehuoltoa Napolissa
Myös Napolissa on jätehuolto kehittynyt sitten niiden päivien, kun media raportoi kaduille jätettyjen jätteiden myrkkykaasuista, jotta perheet tietäisivät, milloin lasten kanssa voi lähteä turvallisesti ulos. Nyt paikalla oli tasaisin välein lajitteluroskakoreja, joihin kuka tahansa pääsi eroon roskista, olivatpa ne sitten paperia, alumiinia, biojätettä tai kartonkia.  Helppous ja vaivattomuus asiakkaalle ovat palveluliiketoimintaa ohjaavia trendejä, missä asiakas voi itse myös osallistua palvelujen kehittämiseen. Pelkkä palvelujen yhteiskehittäminen ei riitä, on huolehdittava myös palvelukokemuksen toimivuudesta.


Napoli on palveluliiketoiminnan eräänlainen mekka – eteläisen Italian elämäntapa ja turismi-intensiivisyys tarjoavat jatkuvasti mahdollisuuksia asiakkaan odotusten ylittämiselle.

Palvelumuotoilu ja palvelujen tutkimus on monitieteinen tutkimusalue, johon kuuluvat konferenssin avanneen Patrick Strömin mukaan niin digitalisaatio, teolliset palvelut kuin yhteiskunnan palvelut. Ala on muuttunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana, kun nousevien talouksien markkinat globaalisti ovat avautuneet ja kehittyneet. Uusia yrityksiä syntyy ja koko liiketoimintapaletti on muuttumassa. Vielä avoimia, uutta tutkimusta vaativia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mitä robotiikka ja automaatio tuovat talouteen ja palveluihin. Tulossa on kokonaan uusia palveluita, joista emme vielä tiedä mitään.
Lähiruokaa Napolissa

Digitalisaatio uudistaa paitsi vanhat toimialat luo myös kokonaan uusia toimialoja. Samoin public-private –suhde on muuttumassa ja uusia innovaatioita tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan esim. ikääntyvän väestön tuomiin haasteisiin hyvinvointivaltion kontekstissa. Paljon on tehtävää palvelututkimusrintamalla ja uusia kysymyksenasetteluja tarvitaan, totesi Patrick Ström toivottaessaan kaikki tervetulleiksi konferenssiin.

Kiinnostavan keynote –esityksen piti professori Eric Arnould otsikolla Bringing (more) Culture into Service Experience. Hänen mukaansa kulttuuritarkastelut puuttuvat tyystin tai ovat melko vähäisiä palvelututkimuksen teoriassa sekä palvelumuotoilun ja palvelukokemuksen käytännöissä.


Palvelukokemuksen yhteiskehittämisen dimensiot
Arnoudin mukaan palvelumuotoilu on aktiviteetti, jonka avulla muotoillaan koko palvelujen tuottamis- ja  toimitusprosessi, ml. fasiliteetit, informaatio, ihmiset, laitteet ja verkostot. Palvelukokemus on riippuvainen asiakkaan saamasta ja kokemasta arvosta. Palvelukokemuksen yhteiskehittämisen dimensiot olivat Arnoudin esityksen mukaan seuraavat vastinparit: imaginary –lived; collective-individual; customer-led – provider-led; beyond the service setting – at the service setting; broad time frame (past or the future) – narrow time frame (present); systemic –dyadic.

Yhteiskehittämisen mahdollistajat
Yhteiskehittämisen edellytykset eli mahdollistajat puolestaan liittyivät luottamukseen toimijoiden kesken, luotettavaan kommunikaatioon, kehityksen kohteena olevan systeemin riittävän syvään ymmärtämiseen, epämuodollisiin informaatioareenoihin, jossa erilaisilla osaamisilla on mahdollisuus tasavertaiseen esilletuloon. molemminpuoliseen lisäarvoon  sekä kaiken kaikkiaan vastuunkantamiseen yhteiskehittämisestä. Kun mahdollistajat ovat kunnossa, erilaisten ihmisten yhteistyössä on asennoiduttava positiivisesti ja rakentavasti,: make peace, not war, kuten Arnoud asian tiivisti. Kulttuuritausta toki vaikuttaa siihen, kuinka me asennoidumme asioihin. Esimerkiksi keskustelu USAn sisällissodasta voi tänä päivänä saada hyvinkin erilaisia kommentteja: Ihan kuin 9/11 tai Ei se ole vieläkään ohi! tai  Me voitimme, unohtakaa koko juttu! tai Pahuksen jenkit!

Konferenssin teema sopi hyvin Morfeus-hankkeelle, koska se keskittyi tulevaisuudennäkymiin: What is ahead in Service Research? New Perspectives for Business and Society. Keynote-puheenvuoro toi mukaan kulttuuriperspektiivin palvelujen muotoiluun ja palvelukokemukseen. Kompleksinen toimintaympäristö vaatii monitieteisen tarkastelutavan, mistä case Porvoon tulevaisuuden tutkimusnäkökulma on oiva esimerkki. Keynote-puheenvuorosta opimme myös, että luottamus on kaiken yhteiskehittämisen perusta, samoin tasavertainen kumppanuus eri toimijoiden välillä, vaikka kukin onkin mukana omassa roolissaan, omalla osaamisellaan.


Konferenssissa käyty paneelikeskustelu toi esille myös palvelujen kansainvälistymisen näkökulmaa case Intian kautta ja pelillistämisen mahdollisuuksia GeoQuest Vesuviuksen muodossa.

Yksittäisistä esityksistä ranskalaisten systemaattinen esitys erilaisista digitaalisista platformeista antoi hyvän esimerkin työskentelytavoista: kannattaa systemaattisesti käydä läpi kaikki mahdolliset käytettävissä olevat alustat, dokumentoida niiden ominaisuudet ja hyvät/huonot puolet, jotta perusta tietomallinnukselle ja sen yleistettävyydelle tulee varmistetuksi.


Analogiamallia teknologian hyödyntämiselle palveluiden enablerina voi hakea myös saksalaisten esityksestä, jossa oli tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus case-alueena vähittäiskaupan palveluiden kehitys.


Saksalaiset tutkivat toisessa paperissa tuottavuutta palveluverkostoissa ja jakoivat tarkastelun osatekijöihin, joista yksi oli service delivery, toinen service engineering ja kolmas service management.  Kaikkien kolmen on oltava kunnossa palveluverkostoissa, jotta kokonaisuus toimii moitteettomasti. Innovaatioita palveluverkostoissa tarvitaan myös. Ei riitä, että samat asiat ja prosessit siirretään digitaaliseen muotoon. On erityisesti julkisella puolella kehitettävä uudenlaista johtamista ja hallintoa, jotta pystytään aidosti monialaiseen yhteistyöhön aiemman työ- ja tehtäväkentän mukaisen ammatillisuuden sijaan. Tätä tarkasteli esityksessään VTT:n edustaja Suomesta. Kun kehitettäviä innovaatioita otetaan tällä saralla käyttöön, saadaan tuloksena yhteistyön ammatillinen kulttuuri. Ratkaistavana on haasteita, mm. ei kytkeydy muihin platformeihin, vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, voi tulla teknisiä ongelmia tai tekniset työkalut puuttuvat. Myös epäluulo uutta teknologiaa kohtaan voi olla haaste.

Pyykkejä kuivumassa - palvelyhteiskunta ei kuitenkaan ole vain toistemme paitojen pesemistä
 
Käytännön toimivan esimerkin teknologian käytöstä kotihoidon tukena toi norjalaisten esitys Social alarm -sovelluksen muodossa, jonka avulla varmistetaan ikääntyvien hyvä ja turvallinen elämä kotona, pitkienkin matkojen päässä, vuonojen ja laaksojen takana. Edellytyksenä on laite ja sen helppokäyttöisyys (fyysinen artefakti), arvot ja asenteet liittyen systeemiin ja se, kuinka teknologia on integroitu kotihoidon alueeseen. On varmistettava että ratkaisu ei jätä mitään palvelusta pois, vaan kattaa kaikki sen osat, mutta samalla on tiedostettava kokonaisuuden monimutkaisuus, kompleksisuus. Tästä oli tehty etnografinen esimerkki, jossa 85-vuotiaan naisen arjen avulla kuvattiin tilanne käytännössä ja arvioitiin joka vaiheessa ratkaisun toimivuus ja sen hyvät ja huonot puolet sekä riskitekijät ja mahdollisuudet.

Samanlaista systemaattista arviointia teimme case Porvoon kohdalla eri skenaarioissa, tarkastelun kohteena sekä case-perhe että ekosysteemin muut toimijat. Olisi hyvä jatkaa työtä myös todellisen case-perheen kanssa, jotta saisi lisää konkretiaa tietomallinnuksen pohjaksi tarvittavista tietovirroista, tapahtumista ja myös emotionaalisista ja teknisistä esteistä.


Näkemiin Napoli!
Teksti ja kuvat: Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi