Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish kehittävät Zet-hankkeessa yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä arjen hallinnan ja/tai tulevaisuuden suuntaviivojen pohtimisen tueksi. Sitä, millainen pelistä tulee, emme vielä tiedä. Pelinkehitys nimittäin käynnistyy toden teolla vasta 14.-15.11.2015 Lohjalla järjestettävässä GameJam-tyyppisessä tapahtumassa.
Kaikille noin 15-24 -vuotiaille nuorille avoimeen tilaisuuteen toivotaan mukaan monenlaisia nuoria. Osaa voi kiinnostaa pelinkehitys itsessään, joko koodauksen tai vaikka grafiikkojen muodossa; osalla on näkemystä siitä, millaisiin asioihin nuoret arjessa tukea tarvitsevat; osa haluaa arkeen vähän säpinää ja osa haluaa oppia jotain ihan uutta. Sitä paitsi, osallistumisesta saa todistuksen, josta voi olla tulevaisuuden työelämässä ja uralla ihan oikeaa hyötyä!
GameJamin jälkeen peliä kehitetään yhdessä nuorten kanssa
Lohjalla ja Hangossa järjestettävissä tapaamisissa talven ja kevään 2016
aikana. Käytännön toteutuksesta vastaa Meanfish Oy, ja kehitys etenee alusta
lähtien kaikille avoimena, avoimen lähdekoodin toteutuksena, josta kuka tahansa
voi lähteä kehittämään syntyvästä pelistä omaa versiota.
Pelinkehitys tapahtuu siis nuorten lähtökohdista käsin ja
yhdessä nuorten kanssa. Koska haluamme kuitenkin, että syntyvä peli löytää
monia eri käyttötarkoituksia, kutsutaan pelinkehitykseen mukaan myös alueen
toimijat.
Zetin suunnittelupajassa mielikuvitus lensi!
Hankkeen suunnitteluvaiheessa halusimme kuulla, millaisia
terveisiä toimijat pelinkehitykselle lähettävät, ja järjestimme 16.9.2015 Lohjalla
työpajan. Tilaisuus oli avoin sekä toimijoille että nuorille, ja saimmekin
Hangosta muutamia nuoria mukaan, kiitos heille! Mukana oli monipuolinen joukko
nuorten parissa toimivia tahoja mm. nuorisotoimesta, työpajoilta ja kouluista
sekä muita aihepiiristä kiinnostuneita niin Lohjalta kuin Hangosta kuin
laajemmaltikin, Lappeenrantaa myöden.Ensimmäisenä pyysimme päivän osallistujia kuvittelemaan, mitä hanke on saanut aikaan päättyessään helmikuussa 2017. Kuvitteelliset lööpit kertoivat lööppimäisin sanakääntein Zet-hankkeen hurjasta menestyksestä. Lööppejä olivat mm. ”ZET pelasti minut - katso hurja video!”, ” Peli esti syrjäytymästä, lue Zet-pelin uskomaton tarina!” ja ” Tämä puolitti nuorisotyöttömyyden!” Vähän huoltakin pelillisyys aiheutti, yksi ryhmä nimittäin visioi kaksitulkintaisen: ”Zet vei mennessään Länsi-Uudenmaan nuoret”.
Pelillisyys mukana myös hankkeen suunnittelussa
Tulevaisuusharppauksen jälkeen palasimme hankkeen alkuun ja lähdimme kuvittelemaan, miten hanke olikaan edennyt kohti lööppien kuvaamaa lopputulosta. Koska pelihanke on kyseessä, eteni myös työpaja pelin muodossa. ”Miten meni, Zet?” -pelissä osallistujat saivat vastatakseen monia kinkkisiä kysymyksiä hankkeen etenemisen eri vaiheista, alkaen kyseisestä tilaisuudesta, edeten pelinkehityspajojen, testausten ja pilotointien kautta pelin valmistumiseen ja markkinointiin.
Pelin tuoksinassa syntyi monenlaisia ideoita siihen, millainen Zet-hankkeessa syntyvä peli voisi olla. Ideoitiin mm. "Räiskimällä työelämään" - action-peli, jossa vauhti ja vaaralliset tilanteet pitävät mielenkiinnon yllä. Yhdessä peliryhmässä ideoitiin varsinaisen pelin sisään pienpelejä, joissa voisi esimerkiksi riittävällä nopeudella suoriutumalla ohittaa Kela-lomakkeiden täyttämisen.
Zet-hankkeen toteutukseen saimme osallistujilta myös paljon
ideoita. Pölyisen seminaarin sijaan meille ehdotettiin nuorten itse järjestämää
festaria ja pelitapahtumia, pelin lanseeraukseen voisimme pyytää pelin
koekäyttäjäksi vaikka presidenttiä! Monipuolinen sosiaalisen median
hyödyntäminen nähtiin keskeiseksi tavaksi saada nuoria mukaan ja hankkeen
tuloksia yleiseen tietoisuuteen, unohtamatta kuitenkaan perinteistäkään
markkinointia.
Pelikierroksen lopuksi kävimme vielä yleisen keskustelun
siitä, millaisia asioita pajaosallistujat toivoisivat meidän huomioivan
Zet-hankkeessa ja pelinkehityksen edetessä. Esille nostettiin mm. erilaisten ja
eri-ikäisten nuorten huomioiminen, sama peli ei välttämättä miellytä kaikkia.
Lisäksi toivottiin, että pelattavuus nostettaisiin keskiöön; huvi edellä ja
koukuttavasti tehty peli toimii paremmin, kuin hyötynäkökulmaa korostava.
Pelillä voisi myös olla erilaisia käyttötapoja, esimerkiksi sen mukaan, onko
käytettävissä lyhyt vai pidempi aika pelaamiseen.
Nuorten osallistuminen
pelinkehitykseen alusta lähtien todettiin hyväksi lähtökohdaksi
pelinkehitykselle. Lopuksi vielä todettiin, että avoin lähdekoodi mahdollistaa
pelin versioimisen; jos ei Zet-hankkeen versio miellytä, joku toinen tekee ehkä
siitä vielä paremman?
Seuraa Zetiä somessa!
Facebook: facebook.com/zetpeli
Twitter: @zethanke
Instagram: @zethanke
Twitter: @zethanke
Instagram: @zethanke
Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.
Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Hanna Tuohimaa & Mirkka Pirilä
Kuvat: Hanna Tuohimaa & Mirkka Pirilä