KTT,
yritysfuturologi Tarja Meristö (teksti
ja valokuvat)
yliopettaja
(hyvinvointi ja liiketoimintaosaaminen)
FuturesLab
CoFi Laurea
Nordic Business Forum on Jyväskylästä 10
vuotta sitten alkanut tapahtuma, jonka ovat perustaneet kaksi nuorta
opiskelijaa, Hans-Peter Siefen ja Jyri
Lindén. Tapahtumassa pääsee kuulemaan johtavia puhujia kaikkialta maailmasta
ilman että tarvitsee lähteä Suomesta pois. Tilaisuus on rakennettu niin, että
esitysten rinnalla on mahdollisuus verkottua muiden osallistujien ja puhujien
kanssa. Ilmassa on paljon tietoa tulevasta, kun 7500 henkilöä eri aloilta ja
eri maista sparraa toisiaan ja pohtii yhdessä esitysten antia. Tämän vuoden huippupuhuja
ja persoona mielestäni oli huikea Carla Harris, investointipankkiiri ja laulaja
Wall Streetiltä, joka innosti kuulijoita johtamaan tiimiään luomalla selkeyttä
ja näyttämällä tietä myös niissä tilanteissa, joissa itse ei tietä vielä näe.
Nordic
Business Forumin vuoden 2019 teema oli Growth, kasvu. Aihetta käsiteltiin eri
näkökulmista kahden päivän aikana. Innovaatiot, uudistumiskyky, rohkeus ja
kokeilunhalu ovat kasvun avaimia, samoin esim. johtaminen ja ajoitus sekä tarinankerronta,
jolla viesti saadaan perille.
Nordic
Business Forum kokosi Suomeen kansainvälisiä asiantuntijoita puhumaan ja
jakamaan kokemuksia 7500 osallistujan kanssa. Osallistujia oli yli 50 maasta. Oli
ilo olla mukana saamassa inspiraatiota ja ajatuksia sekä kerätä tietoa
jaettavaksi eteenpäin erityisesti kaikkein pienimmille yrittäjille, joilla
itsellään ei useinkaan ole mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin
seminaareihin.
Costas Markides, London Business
Schoolin professori, aloitti tilaisuuden pohtimalla innovaatioita, niiden
luonnetta ja käyttötarkoitusta. Innovaatio sisältää hänen mukaansa kaksi
näkökulmaa: keksimisen ja oivaltamisen (discovery) ja idean tuomisen laajasti
markkinoille (scaling up). Innovointi edellyttää myös sen tunnistamista, mitä
ollaan tavoittelemassa. Tuote- ja palveluinnovaatiot ovat erilaisia kuin
liiketoimintamalli-innovaatiot tai teknologiset innovaatiot. Eroja syntyy myös
siitä, tavoitellaanko radikaaleja vai vähitellen kehittyviä innovaatioita
(radical vs. incremental innovations). Kuvainnollisena esimerkkinä radikaali-
vs. inkrementaalinen innovaatio Markides mainitsi gemoterapia vs. aspiriini
vaikka päänsäryn hoidossa. Innovaatiot
voivat olla lisäksi nykyliiketoimintaa säilyttäviä (sustaining) tai sitä rikkovia
(disruptive). Kun lähdetään tavoittelemaan disruptiivisia innovaatioita, on
otettava enemmän riskiä. On luotava yrityskulttuuri, jossa ihmiset uskaltavat
ottaa riskejä ja tavoittelevat innovaatioita: Markides´n mukaan innovointi on
yritykselle käänne, joka tuottaa kasvua, korkeampaa tulosta, uskollisia
asiakkaita ja lisää innovatiivisia työntekijöitä.
Anssi Rantanen, vuoden 2019
puhujakilpailun voittaja ja yrittäjä, kertoi omassa esityksessään kokeilujen
merkityksestä tulevaisuuden kasvun varmistajana. Jatkuva oppiminen ja
kokeileminen ovat kasvuvetoisen yrittäjyyden keskiössä. Se onnistuu kuitenkin
vain silloin, kun ihminen tuntee olonsa turvalliseksi (ns. psychological
safety). Psykologista turvallisuutta voi
myös kehittää organisaatioissa: pitää ymmärtää kontribuution tärkeys, kysyä
rehellistä palautetta ja olla itselleen rehellinen omista epäonnistumisista. Anssi
Rantanen kertoi, että hän ei ollut kovin hyvä koulussa, jossa hän ei tuntenut
psykologista turvallisuutta ja jossa hän oppi olemaan luova selvitäkseen. Vasta olleessaan töissä Googlella hän pääsi
mukaan tiimiin, jossa kokeilukulttuuria arvostettiin, ideoita testattiin ja
virheistä otettiin opiksi ja hän huomasi osaavansa ja oppivansa koko ajan uutta.
Teknologia vielä antoi ja antaa jatkossa vielä enemmän mahdollisuuksia
nopeisiin ja helppoihin kokeiluihin, jota kannattaa hyödyntää.
Juliet Funt, yrittäjä ja konsultti,
puhuu ”tyhjän tilan merkityksestä työssä” (WhiteSpace at Work). Hän yrittää
saada ihmiset pysähtymään ja ajattelemaan enemmän sen sijaan, että he vain
kovaa vauhtia puskevat töissä eteenpäin. Liiketoiminta kärsii kiireestä ja
liian kovasta vauhdista ja se on mitattavissa sekä rahassa että laadussa, on
hänen avainteesinsä. Pitää varata aikaa ajatella, mitä oikeasti on tavoittelemassa
ja sitten suunnata toiminta niiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työelämässä
toimitaan hänen mukaansa vielä liiaksi vanhanaikaisen valmistavan teollisuuden
tehdasajattelun pohjalta, jossa kaikki on nopeasti ja tarkasti jaettavissa
osiin, jotka sitten tehdään tehokkaasti, kun pitäisi siirtyä ennemminkin
ajattelutehtaan (thought factory) toimintamalliin, jossa mennään ajatuksissa
hitaasti ja syvälle, kuitenkin kokonaisuus samalla mielessä pitäen. Jos
yrittäjä on koko ajan ylikuormitettu liialla työmäärällä ja hoitaa, usein ihan
tarpeetonta sähköpostiliikennettä myös lomalla, liiketoiminta ei tule pitkällä
tähtäimellä menestymään. Funt opastaa yrittäjää panostamaan päivittäin
sellaisiin hetkiin, joissa ei ole mitään velvollisuuksia, jolloin voi keskittyä
mietiskelyyn ja mielentyhjennykseen turhasta painolastista. Täytyy oppia
sanomaan ei, antaa joidenkin asioiden vain mennä ohi, kun ei ihan kaikkeen voi
kuitenkaan tarttua. Lopuksi Funt korosti: Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä
tälle tielle. Paras aika oli 20 vuotta
sitten, toiseksi paras aika on nyt.
Parag Khanna on FutureMap´n perustaja,
strategiakonsultti ja kirjailija, joka puhui Helsingissä Aasian merkityksestä
tulevaisuudelle ja tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämiselle. Aasian valtakausi on hänen mukaansa
kehittymässä jo neljänteen kehitysaaltoon: Aasian valtakausi alkoi II
maailmansodan jälkeen Japanin nousulla, jatkui ensin Aasian tiikereiden, sitten
Kiinan kasvulla ja vähitellen siirtymässä Kiina-vetoisesta kasvusta seuraaviin
uusiin ”modernin talouskasvun” maihin kuten Pakistaniin tai Intiaan. Aasian
tarina ei ole päättymässä, vaikka Kiinan kasvu ja väestönkasvu olisivatkin
hiipumassa, sillä näissä modernin talouskasvun maissa väestö on selvästi
nuorempaa kuin Kiinassa. Digitalisaatio vauhdittaa kasvua ja kasvua riittää
verkkokaupan rinnalla myös kivijalkakaupoissa ja tekoälyn kasvun myötä kasvavat
myös työpaikat, perinteisten alojen lisäksi esim. peliteollisuudessa. Maailma
on Khannan mukaan megakaupunkien
maailma, jossa kysyntää on vesihuollon, puhtaan energian ja sanitaation
rinnalla kulttuuri-, vapaa-ajan ja ikäihmisten hoivapalveluista. Eurooppalaisia
hän muistutti siirtymästä, jossa transatlanttisesta maailmasta siirrytään
euraasialaiseen maailmaan. Kiina on megakaupunkien valtakunta, jossa liikenne
toimii paikasta toiseen moderneilla junilla. Aasian uusi silkkitie onkin Iron
Silk Road, rautatieverkosto, joka yhdistää Euroopan ja Aasian kestävällä
tavalla.
Alex Osterwalder, Sveitsissä koulunsa
käynyt innovaattori ja esim. Business Model Canvasin keksijä kannusti kaikkia
asettamaan tavoitteeksi olla maailman luokan innovaattori. Tämä toki edellyttää
omien innovaattorin taitojen jatkuvaa parantamista. Se on ainoa tie varmistaa
menestys myös tulevaisuudessa ja välttää ns. Kodak-ilmiö. Yrityksen on luotava
kulttuuri, jossa kyetään arvioimaan erilaisten liiketoimintamallien tarvetta
systemaattisesti, jossa johtaminen, mutta myös organisaatiorakenne tukee ja
ymmärtää henkilöstöä ja jossa tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin olla
maailman luokan innovaattori. Siihen
tarvitaan innovaatioportfolio, josta systemaattisesti seulotaan
menestymismahdollisuuksia omaavat ja lajitellaan explore- ja exploit-luokkiin
sen mukaan onko niihin liittyvä riskipitoisuus korkea tai matala. Mahdollistajat
uudistumiselle (enablers) ovat tärkeitä, mutta ilman organisaatiossa tapahtuvaa
toimintaa (behavior) ei synny tuloksia (outcomes). Tärkeätä on huomata
johtamistyylin keskeinen rooli innovatiivisen kulttuurin onnistumiseksi: innovaatiokulttuuri
(innovation culture) antaa tilaa yrittäjyydelle ja käytännössä edellyttää
yrittäjyyttä, mutta perinteisempi toimeenpanokulttuuri (execution culture)
tappaa ideat, vaikka terävistä ihmisistä ei organisaatiossa sinällään ei ole
pulaa.
Daniel Pink esitteli omassa
puheenvuorossaan tieteellistä perustaa päivittäiselle ajanhallinnalle ja eri
asioiden ajoitukselle. Taustalla oli tieto siitä, että ihmisten vireystaso
vaihtelee päivän eri vaiheissa, mutta tuo vaihtelu noudattaa ihmisillä
pääpiirteissään samoja vaiheita, vaikka ihmiset sinällään olisivatkin erirytmisiä,
esim. toiset aamu- ja toiset iltavirkkuja. Tärkeätä on tiedostaa päivän
vireystason vaihtelut, jotka voivat olla isojakin, ja hyödyntää niitä
tarkoituksellisesti, kun suunnitellaan päivän ohjelmaa tai eri osiin päivää
sijoittuvien kokousten sisältöjä. Aamulla vireystason nousevassa vaiheessa
parhaiten sujuvat analyyttistä pohdintaa vaativat tehtävät, kun taas
keskipäivällä, vireystason laskuvaiheessa ja aallonpohjassa on helpointa keskittyä
hallinnollisiin tehtäviin. Näkemyksellisyyttä vaativista tehtävistä selviää
tutkimusten mukaan parhaiten, kun niitä tehdään vireystason taas uudelleen
noustessa iltapäivällä ja iltaa kohden. Ajoitus on tiedettä, ei taidetta, summaa
Pink esityksensä lopuksi.
Steve Wozniak on toinen Applen vuonna
1976 perustaneista kahdesta nuoresta Stevestä, joista toinen oli Steve Jobs.
Wozniak kertoi keskittyneensä auttamaan ihmisiä tietokoneiden kanssa ja opettaneensa kouluissakin tietotekniikkaa. Hän sanoi elämänfilosofiakseen onnellisuuden eikä hän esimerkiksi harrasta osakkeisiin sijoittamista. Varallisuutta hän on sen sijaan sijoittanut lasten ja nuorten oppimiseen ja osaamiseen mm. sponsoroimalla museoita ja balettia. Hän totesi aidosti olevansa keksijä ja innovaattori, joka työskentely vuorokaudet ympäriinsä jopa joulupäivänä, kun taas Steve Jobs oli liikemies, joka puolestaan halusi tehdä kaikesta niin helppoa ja yksikertaista, että ihmisten on pakko niitä ostaa, mikä tietysti sitten toi myös rahaa. Kaksi nuorta Steveä olivat persoonina hyvin erilaisia, Wozniak enemmän ujo ja taka-alalle vetäytyvä, kun taas Jobs halusi olla esillä ja parrasvaloissa. Ujona Wozniak jäi usein ulkopuolelle. Wozniak korostaakin, että muodostettaessa tiimejä kannattaa kiinnittää huomiota persooniin ja käyttää apuna vaikka psykologia, jotta vältytään virheinvestoinneilta. Rekrytointitilanteessa ei rekrytoida pelkkää osaamista (skillset), vaan mukana tulee kokonainen ihminen. Food Fun Friends on Wozniakin tämänhetkinen ohjenuora. Tietokonealaa hän seuraa aktiivisesti ja on mukana edelleen kouluissa opettamassa nuorille tietoteknisiä taitoja. Seuraavaa vallankumousta alalle hän odottaa tekoälystä.
Sara Blakelyn tarina lähti liikkeelle
turhautuneesta kuluttajasta: kun Sara ei löytänyt mieleisiään alusasuja, jotka
olisivat olleet vaatteiden alla näkymättömissä, ilman ulospäin näkyviä rajoja,
hän päätti tehdä sellaiset itse. Prototyypistä tuli niin hyvä, että hän ryhtyi
yrittäjäksi. Nerokas keksintö on tehnyt hänestä miljonäärin, jonka tarinaa
ihmiset haluavat kuulla. Yrittäjyys ei ole hänelle vain bisnestä, vaan se on
elämäntapa, joka koskee koko elämää. Hän innostaa lapsiaankin epäonnistumaan ja
kyselee heiltä, missä mokasit tällä viikolla. Ilman epäonnistumiseen
kannustavaa kulttuuria ei ole yrittäjyyttä eikä innovaatioita, hän
korostaa. SPANX-yrityksen tarina on
menestystarina, jossa Sara on hyödyntänyt omia vahvuuksiaan myynninosaajana:
hän onnistui saamaan tuotteitaan kauppaketjuihin sinnikkään myyntityön avulla,
soittaen suoraan päättäville tahoille, kun hän ei edes tiennyt, että tapana on
messuilla esitellä tuotteita ensin ja sitä kautta saada hyllytilaa tavarataloista.
Vauhdittaakseen myyntiä alussa hän myös postitti ystävilleen shekkejä, että
nämä käyvät kysymässä ja ostamassa SPANXin tuotteita. ”Älä pyydä lupaa, pyydä
anteeksiantoa” on ollut Saran ohjenuora. Hän on opetellut positiivista
ajattelua eri muodoissa, käyttänyt erilaisia tekniikoita visualisoidakseen
asioita ja unelmia sekä keskittynyt siihen, miten ajatellaan, ei mitä
ajatellaan (how to think, not what to think).
Carla Harris on ollut 32 vuotta
pankkiiri Wall Streetillä, Morgan Stanleyn toimitusjohtaja, mutta myös laulaja.
Hän ei ole elämässään halunnut vain selviytyä, vaan kukoistaa (”not only
survive but thrive”). Johtaminen on avain menestykseen. Johtajan pitää unohtaa
hierarkiat ja antaa osaajille tilaa. Motivaatio syntyy vapaudesta toimia ja saada
aikaan tuloksia. Tärkeä tehtävä on pitää
todellisista osaajista kiinni, saada heidät pysymään talossa. Ollakseen hyvä
johtaja on tunnettava aidosti myös itsensä, ei vain bisnestä. Carla Harrisin mukaan johtaminen on
tavoitteellista toimintaa, jossa kyetään hyödyntämään monia uusiakin
mahdollisuuksia, kun ensin rakennetaan luottamusta. Johtaja on johtaja vain,
jos saa muut seuraamaan itseään ja ideoitaan. Johtajan on kyettävä myös
näyttämään tietä tilanteessa, jossa sitä ei itsekään näe selvästi. On luotava
selkeyttä, määriteltävä menestys, uskallettava asettaa itsensä alttiiksi ja
uskallettava myös olla väärässä. Virheiden tekemistä ei saa pelätä. Hyvä
johtaja kasvattaa myös seuraavaa johtajasukupolvea, osaa luopua ja antaa
vastuuta. Innovaatioiden systemaattinen kehittäminen edellyttää organisaatiokulttuuria,
jossa ei ole pelolla sijaa. Pikemminkin on opetettava ihmisille, kuinka
epäonnistutaan ja mieluummin juhlia epäonnistumisia. Mukaan ottaminen on
johtajan keskeinen taito: kun hän johtaa, kaikki kuuluvat joukkoon. Johtaja
kykenee hyvinkin pienillä eleillä osoittamaan ”minä näen sinut; minä kuulen
sinut” tai, eleiden puuttuessa, sulkemaan toisen ulkopuolelle,
”nonsaleeraamaan” hänet. Johtajan pitää antaa myös oman äänen kuulua ja puhua
asioista niiden oikeilla nimillä. Avainsana on rohkeus. Parasta on myöntää
vaikeiden asioiden kohdalla, että on valmis tekemään niiden eteen työtä, mutta
että ei pysty siihen yksin. Kannattaa kysyä, tuletteko tekemään muutosta
kanssani, oletteko mukana? Hyvä johtaminen on läpinäkyvää, mukaan ottavaa ja
palautetta antavaa, summeeraa huikea Carla Harris esityksensä.
Donald Miller StoryBrandistä korosti
esityksessään tarinankerronnan voimaa ja mahdollisuuksia liiketoiminnan
kasvattamiseksi. Markkinointi on rahanhaaskausta, jos sen avulla ei saa viestiä
perille.
Tarinan
avulla viestin perillemeno vahvistuu, mutta on myös varmistettava näyttämö,
jossa tarina esitetään. Tyypillisesti se on asiakkaan kanssa käytävä
keskustelu, jotta oikeasti tunnetaan asiakas ja hänen tarpeensa. Tarinassa on
oltava aluksi kiinnostava avaus, joka toimii ikään kuin sateenvarjona kaikelle
sen jälkeen tulevalle. Sitten on esitettävä syy, miksi kannattaa tulla juuri
sinun kauppaasi tai verkkosivuille: on stimuloitava asiakkaan aivoja ja
problematisoida miksi kysymystä sisäisillä, ulkoisilla tai filosofisilla
ongelmanasetteluilla. Tarinan merkityksellisyys on rakennettava asiakkaan
näkökulmasta ja asetettava itsensä oppaan rooliin ja säästettävä sankarin rooli
asiakkaalle. Tarvitaan ymmärrystä ja myötätuntoa (love your customer), mutta
myös auktoriteettia (we know what to do). Tarinassa annamme lupauksen ja
suunnitelman, kuinka asiat ratkaistaan. Miller korostaa, että tämä ei saa olla
mitäänsanomaton ”soitamme sinulle ensi viikolla”, vaan sen pitää olla
konkreettinen ehdotus, jolla problematisoidut asiat ratkaistaan.
Randi Zuckerberg kertoi oman tarinansa
sosiaalisen median kehittämisen eturintamassa. Harvardin kasvatti on haaveillut
laulajan urasta oopperassa Broadwaylla ja on päätynyt media-alan murroksessa
moniin erilaisiin tehtäviin sosiaalisen median kehittämisessä.
Randi Zuckerberg
on Piilaaksossa ollut veljensä kanssa mukana 10 vuotta Facebookin varhaisessa
perustamisvaiheessa. Hän oli jo ennen FB-vaihetta järjestänyt valtaisia
hackathoneja, joissa kulttuurimuutosta haettiin isolla joukolla. Tilaisuuksissa oli tuhansia ihmisiä, satoja
pöytiä, trambolineja jne. Epäonnistumisen pelossa hän kerran oivalsi kysyä
itseltään kysymyksen ”what will your male colleagues do?” ja huomasi, että
kympin tytön kannattaa rohkeasti kokeilla ja ottaa epäonnistumisista oppia.
Rohkeus johti kahteen ideaan, joista hän on vieläkin ylpeä: rockbändi ja
FB-TV-show. TV-show oli lopulta niin suosittu, että itse Barack Obamakin tuli
siihen vieraaksi, samoin erään start up -firman perustajajoukko, joiden firman
nimi on nykyään maailmalla hyvinkin tunnettu eli Twitter. Ensimmäistä lähetystä
oli seurannut kaksi ihmistä eli Randin äiti ja isä! Randi Zuckerberg summeeraa
kokemuksiaan toteamalla, että aina kannattaa olla mukava (be nice), sillä
ihmiset haluavat palata uudelleen mukavan luo, mutta karttavat epämukavaa
kokemusta. Kannattaa myös olla aito, autenttinen ja kolmantena, kannattaa
muistaa, että ilman kovaa työtä mistään ei tule mitään. Teknologia kulkee
Randin yritystoiminnassa mukana ajatuksella, että ”tarvitsemme uutta
teknologiaa suojellaksemme itseämme omalta teknologialta”. Tulevaisuudessa
ihmiset voivat olla valmiita maksamaan ylimääräistä, kun pääsevät paikkaan,
jossa ei ole wifiä. UNPLUG on tärkeä, koska jos on koko ajan kytkettynä
verkkoon, voi olla oikeasti vaikea olla luova.
George Clooney, tunnettu näyttelijä
halua pelastaa maailmaa miljoonillaan yhdessä ihmisoikeusjuristivaimonsa Amalin
kanssa. Tärkeätä ei ole olla itse rikas, vaan paras on keskittyä siihen, miten
voi tehdä hyvää muille. Clooney kertoi olevansa edelleen, 58-vuotiaana, näyttelijä,
mutta ei enää näyttele rahan takia. Hän tunnista olevansa brändi, mutta kokee,
että se ei ole ihmisenä pelkästään hyvä asia.
Kun maailma muuttuu, myös tarinoiden pitää muuttua ja liiaksi tiettyihin
tarinoihin leimautuminen voi olla este omalle uudistumiselle. Clooney kertoi
nyt olevansa 2-vuotiaiden kaksospoikien isä, mikä on ehkä eniten muuttanut
häntä ihmisenä, koska siinä ”roolissa” yhdistyvät saumattomasti vastuullisuus
ja rakkaus. Omaksi innoittajaksi ja esikuvaksi Clooney mainitsee omat vanhemmat,
erityisesti isänsä, mutta myös perheensä. Clooney oppi auttamaan muita, vaikka
heillä itsellään ei ollut paljon rahaa ja usein muutettiin paikasta toiseen.
Joulunakin saatettiin mennä auttamaan muita, kun perheelle tuli
rahanpyyntökirjeitä vielä köyhemmiltä perheiltä. Tämä oli hyvä oppi lapsena ja
se oppi on tärkeä siirtää myös omille lapsille. Clooney on näyttelijä, mutta ei
vain näyttelijä, vaan näyttelijä, joka haluaa aikaansaada paremman maailman.
Vastuullisuus on kilpailuetu, joka myy jo nykysukupolville, tulevien
sukupolvien ja maailman pelastamiseksi, sanoo George Clooney.
Brené Brown Houstonin yliopistosta
Teksasista kehotti Nordic Business Forumin viimeisessä puheenvuorossa
uskallukseen johtaa. Tarvitaan sisua, jotta rohkenee ottaa puheeksi vaikeita
asioita. Usein emme tiedä, mitä rohkeus on, mutta tunnistamme, kun se puuttuu.
Brown oli tehnyt kansainvälistä johtamistutkimusta ja saanut vastauksia 150
johtajalta eri puolilta maailmaa. Luovuus, innovatiivisuus ja kulttuuri
yhdistyvät johtamisessa, mutta tärkein hyvän johtajan ominaisuus tutkimuksen
mukaan on rohkeus. Urheat johtajat saavat aikaan todellisen muutoksen, koska he
eivät vaikene vaikeistakaan asioista, vaikka he itse joutuvat
epämukavuusalueelle. On osattava erottaa toisistaan ”olla oikeassa” ja ”tarve
olla oikeassa”.