Hyvinvointifoorumissa etsittiin reittejä esteettömään ja turvalliseen tulevaisuuteen

Esteettömyys ja turvallisuus olivat 14.4.2016 Laureassa Lohjalla järjestetyn Hyvinvointifoorumin teemana. Esteetön ympäristö on 10 %:lle ihmisistä välttämätön, 40 %:lle tarpeellista ja 100 %:lle miellyttävää totesi tilaisuuden avannut Lohjan kaupungin vanhustyön johtaja Tuula Suominen.

Esteettömyys ei ole vain kynnyskysymyksiä

Yhdenvertainen ja esteetön toimintaympäristö vaikuttavat henkilön mahdollisuuteen elää itsenäistä elämää ja osallistua yhteisön toimintaan turvallisesti. Joka 3. lohjalainen on 10 vuoden kuluttua eläkeikäinen ja esteettömien kotien ja asuinalueiden tarve kasvaa. Ei riitä, että esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat asunnon sisällä. On varmistettava myös lähiympäristön kelpoisuus liikkua ja saada palveluita, jotta ihminen ei jää oman kotinsa vangiksi.

Tarve oman elämän hallintaan ja riippumattomuuteen kiteytyy vanhassa sanonnassa Oma tupa, oma lupa.

Lohjalla tehdyn kyselyn mukaan ikääntyvät voidaan ryhmitellä kolmeen kategoriaan, joilla kaikilla on hiukan erilaiset tarpeet liittyen esteettömyyteen ja turvallisuuteen. 

1. Terve ja pirteä - aktiivinen kansalainen kysyy itseltään, kuinka kauan pärjään nykyasunnossa ja ennakoi tulevan tilanteen.
2. Kun vauhti hidastuu - avun tarvetta pohditaan, miten pärjää, jos joutuu esim. luopumaan ajokortista.
3. Elinpiiri pienenee - riippuvuus toisista lisääntyy; on jo selviä haasteita arjessa selviytymisestä. Heidän kannattaa pitää kiinni ystävyyssuhteistaan ja tehdä kaikkea sitä kivaa, josta on aina tykännyt. Myös teknologiasta voi etsiä tukea ja apua.

Kun liikkumisen mahdollisuudet vähenevät, voi teknologia tuoda elämään osallisuutta ja turvallisuutta, kunhan se tehdään ihmisen omasta lähtökohdasta, ei muiden sanelemana.

Esteetön kalastus Lohjanjärvellä 

Harrastuksista ei tarvitse jäädä paitsi, vaikka olisi vaikeuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla. Esteetön kalastus Lohjanjärvellä on konsepti, jota ovat kehittäneet Therafishin kalastusoppaat Esa Keino ja Mari Elal. Heidän kehittämänsä konsepti soveltuu monenlaisille erityisryhmille ja eri-ikäisille. Kalastusalus on tasapohjainen ponttonien päällä oleva lautta, jonka kyytiin mahtuu useampi rollaattori tai pyörätuolikin mukaan.

Kalastusmatka on virkistys-, harrastus- ja terapeuttista toimintaa, josta nauttivat mm. kehitysvammaiset, ikäihmiset tai erilaisia nv-oireita omaavat ihmiset. Therafishin toiminta edistää kansanterveyttä edistämällä fyysis-psyykkis-sosiaalista hyvinvointia.

Nuorten yrittäjien ennakkoluuloton uusia avaus vaatii sopivat välineet, tarpeeksi tilaa, turvallisen ympäristön ja tiedon esittämistä selkokielisessä, ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi tarvitaan kaikki perustarpeisiin liittyvät palvelut.

Tietysti kalastusreissuun kuuluu myös se, että kalaa saadaan!

Esteettömyysasiamies Jarko Jokinen Lohjan kaupungista kertoi oman tarinansa näkövammaisen elämästä. Arjessa pärjääminen on vaatinut paljon etukäteissuunnittelua, jotta pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Esim. risteyksissä oli aikaisemmin ilman opaskoiraa vaikea hahmottaa korkeuseroja kadulla ja liikkuminen ei tuntunut turvalliselta.

 

"Muutostöiltä säästytään, kun jo suunnittelun lähtökohtana on esteettömyys" muistuttaa Jarko Jokinen

Virkamiehen roolissa mutta myös olemalla mukana vammaisneuvostossa Jarko Jokinen on saanut paljon tietotaitoa, jonka avulla hän on voinut edistää monenlaisten vammaisten asiaa ja luoda olosuhteita paremmaksi esteettömään ja turvalliseen elämään. Vaikutuskanavana on myös Eduskunnan lobbaaminen, jotta rakennuslakiin saataisiin pakolliseksi esteettömyysnäkökulma. Näin taloja suunnittelevat arkkitehdit ja taloja rakentavat tahot osaisivat ottaa esteettömyysasiat alunperin huomioon ja erilaisilta muutostöiltä vältyttäisiin kokonaan.

 ”Ei mittä palvelui oo näkyny?”,

kysyi Raision kaupungin peruspalvelujohtaja Mikko Hulkkonen varsinaissuomalaisittain esityksensä aluksi.  Hulkkonen puhui esteettömyydestä viestinnän näkökulmasta.Viestinällinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että viesti löytyy ja se on myös ymmärrettävissä.

Hulkkonen hauskutti Hyvinvointifoorumin yleisöä omintakeisilla itse tekemillään piirroksilla ja vertauskuvilla, joissa peruspalveluasiantuntijat olivat esim. apuun tulevia ratsuväen edustajia, kun apua tarvitsevat kansalaiset joutuivat uudisraivaajien tavoin intiaanien piirittämiksi. 

Hulkkonen korosti, että viestinnällisen esteettömyyden periaatteet edellyttävät, että ollaan näkyvissä, ollaan ymmärrettäviä, ei lisätä huolta ja vaikutetaan asioihin.

Esimerkki monimutkaisesta ohjeistuksesta

Eri kuntien nettisivuilta poimitut esimerkit paljastivat monimutkaisia yhteydenotto-ohjeita, epäselviä prosessikaavioita tai laatikkoleikkejä, joiden viidakosta apua tarvitseva ei taatusti apua löydä ja jos sattuisikin löytämään, ei sitä osaa käyttää. Raisio oli ratkaissut selkoviestinnän nettisivuillaan yhdellä napilla: Pyydä apua! Klikkaa tästä.  Vastauksen saa jo seuraavana arkipäivänä.

Hyvinvointifoorumin perinteinen aktiivinen kahvitauko käsitteli tällä kertaa esteettömiä ja turvallisia asuinalueita EAKR-rahoitteisen ELLI-hankkeen järjestämässä työpajassa, jota vetivät hankkeen projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista.

 

Tuloksena pienryhmätöistä saatiin useita käytännön ehdotuksia, miten asuinalueiden ekologista, sosiaalista tai taloudellista esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla tulevaisuutta ajatellen.

Esteettömille palveluille esitettiin omaa sertifikaattia tai merkkiä joutsenmerkin tyyliin, jotta tilatessaan tietää, millaisia palveluita saa, pop-up ratkaisuna ehdotettiin neuvontapistettä sinne, missä ikäihmiset liikkuvat eli apteekkiin ja kauppakeskuksiin ehdotettiin jätteenlajittelukoroketta, joka olisi sopivan korkuinen kaikille.

Hyvinvointifoorumin yhteydessä järjestettiin myös minimessut, jossa oli paikalla näytteilleasettajia alueen yhdistyksistä, hankkeista ja muista toimijoista niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Vilkas ajatusten ja ideoiden vaihto verkotti toimijoita ja aikaansai varmasti uutta yhteistyötä esteettömän ja turvallisen tulevaisuuden tekemiseksi.

Merkkaathan jo kalenteriin: Seuraava Hyvinvointifoorumi pidetään 17.11.2016. Tervetuloa taas Laureaan Lohjalle.

Teksti: yliopettaja KTT Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi
Kuvat: Hanna Tuohimaa ja Tarja Meristö

Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.

Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.

Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi

Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!

Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.

Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.

Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).

Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.

Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  

Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.

Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu