Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.

Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.

Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi

Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!

Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.

Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.

Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).

Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.

Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  

Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.

Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hyvinvointifoorumissa 12.11.2015: Teknologia hyvinvoinnin tukena

12.11.2015 klo 12.30-16.00
Luentosali, Laurea-ammattikorkeakoulu, Nummentie 6, Lohja

Tervetuloa Hyvinvointifoorumiin kuulemaan, miten sähköisiä palveluita voidaan hyödyntää hyvinvointialalla. Osana Hyvinvointifoorumia vietetään myös Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön oppimisympäristön uusien tilojen avajaisia!
 
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan 6.11.2015 mennessä osoitteessa:https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/11242/lomake.html

Ohjelma

Puheenjohtajana toimii lehtori Ulla Lemström, Laurea-ammattikorkeakoulu
12.30 Tervetuloa
12.45 Virtu.fi – sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lappilaisille — Projektipäällikkö Maarit Pirttijärvi,
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
13.05 Kymmenen näkökulmaa pelien hyötykäyttöön — CEO Ville Ilkkala, Meanfish Oy
13.25 Zet — pelihanke nuorille — Hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
Työpaja: Hyötyä hyötypeleistä! Kahvitarjoilu työpajan lomassa
14.15 Sähköinen terveystarkastus ja e-omahoito (Duodecim) — Terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila, Lohjan kaupunki
14.35 Siirtyminen Terveystorille

Terveystorin avajaiset
Yritystalo BusinessLohja, Nummentie 12-14
14.45 Tervetuloa — Kehittämispäällikkö Sanna Partamies Laurea-ammattikorkeakoulu
15.00 Oppimisympäristön mahdollisuudet: oppimisympäristön esittelyä mm. simulaatiocase ja ohjausvideoiden esittely
16.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Zet-hankkeen kanssa. Zet-hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Ohjelmanmuutokset mahdollisia.

Upgraded Life Festival Helsingissä 19.5.2015

Runsaslukuinen joukko hyvinvointi- ja teknologia-alan yrityksiä ja ammattilaisia oli kokoontunut Upgraded Life Festivaliin Helsinkiin keskustelemaan mm. biohakkeroinnin ja esineiden internetin mahdollisuuksista hyvinvointialalla.

Alalla nähtiin huimaa kasvupotentiaalia suomalaisille, erityisesti rohkeille, startup-yrityksille, ja päivän aikana kuultiinkin mm. unimittauksen (http://www.beddit.com/), mielialaa mittaavan sormuksen (http://www.moodmetric.com/) sekä tekstiilien ja teknologian yhdistämisen (http://www.clothingplus.fi/en/home.html)  askeleista kohti markkinoita.

Heti päivän aluksi Yhdysvaltain lähettiläs Bruce Oreck kuitenkin muistutti, että maailman terveysongelmia ei ratkaista appseilla. Hän kantoi huolta maailman 1,9 miljardista ylipainoisesta ,todeten tärkeimmän ongelman olevan huonolaatuisen ruuan liika syöminen. Hän kaipasi lisää terveystietoa ja oikean (ei prosessoidun) ruuan houkuttelevuuden lisäämistä.

Appsit ovat vain väline, ja tärkeä kysymys kuuluukin, kuka ja miten niitä käyttävät. Yritysten näkökulmasta on tärkeä löytää se juju ja uniikki piirre, mikä saa ihmiset kiinnostumaan. 

Biohakkeroinnin ja omien mittaustulosten keräämisen mahdollisuuksista luennoineet Teemu Arina ja Olli Sovijärvi korostivat käyttäjän näkökulmasta, että pitää tietää, mitä appseilta haluaa. Dataa on mahdollista kerätä niin unen ja ravinnon laadusta, liikunnan määrästä, vireys- ja tunnetilasta kuin ympäristötekijöistäkin, mutta tiedolla ei ole merkitystä, jos ei tiedä, mitä tiedolla tekee.

Samasta aihepiiristä puhunut Pekko Vehviläinen esitti ajatuksen omasta coachista, joka auttaa asettamaan tavoitteet, joita voi sitten seurata, itsenäisesti tai yhdessä coachin kanssa.

Biohakkeroinnista voi lukea lisää täältä: http://biohakkerit.fi/

Tässä vielä Vehviläisen vinkkejä palveluista, joita kannattaa pitää silmällä:
Dacadoo https://www.dacadoo.com/
Movendos http://www.movendos.com/
Lark http://www.web.lark.com/#home
Saga http://www.getsaga.com/blog/

Visa Honkanen HUSista näki tämän päivän keskeisenä ongelmana sen, että pystyisimme tekemään paljon enemmän kuin mihin meillä yhteiskuntana on varaa. Teknologia suo paljon mahdollisuuksia, ja tietoa on paljon saatavilla, mutta sitä tietoa tulisi entistä paremmin osata hyödyntää. Keskeinen kysymys erityisesti automaattisesti kertyvästä datasta (esim. puhelinten keräämät käyttäjätiedot), on datan omistusoikeus. Honkasen näkemyksen mukaan kertyvä data pitäisi saada yleiseen hyötykäyttöön eikä vain suuryrityksille lisäarvoa tuottamaan.

Myös Risto Rossi, joka puhui älykkäistä leikkaussaleista, korosti valtavaa tiedon määrää, jota pitää osata entistä paremmin hyödyntää. Ei riitä, että analysoidaan mitä ja miksi tapahtui. Tiedon pohjalta voidaan myös ennakoida, mitä tulee tapahtumaan ja mitä pitäisi tehdä.

Ihmistä paremmin analyysejä tekee usein kone. Haig Peter esitteli IBMn Watsonia, joka tekee esimerkiksi syöpähoidon valinnan minuuteissa, siinä missä lääkäriltä ratkaisun tekeminen vie päiviä. Pysyäkseen kärryillä viimeisimmistä tutkimustuloksista lääkärin tulisi käyttää 160 tuntia viikossa tutkimuksiin tutustumiseen. Kun potilaiden välillä aikaa on noin 5 minuuttia, on Watsonin kaltaisten apureiden avulla mahdollista tehdä nopeasti entistä paremmin tutkittuun tietoon perustuvia hoitopäätöksiä.

Peterin mukaan ihmisestä kertyy tätä menoa elämän aikana 300 miljoonan kirjan edestä terveystietoa. Vuoteen 2020 mennessä kaiken yhteenlasketun terveystiedon määrän arvioidaan tuplaantuvan joka 73 päivä. Siinä on tietoa louhittavaksi niin isossa mittakaavassa makrotasolla kuin yksilöllä omaa terveydentilaa seuratessaan.

Mutta mistä löytää motivaatio oman hyvinvoinnin ylläpitoon? Sosiaalinen paine on yksi ratkaisu. Esimerkiksi ruokablogin pitäminen ja ruoka-annosten valokuvaaminen ja jakaminen netissä saavat tarkkailemaan omaa ruokavaliota. Myös appsit muistuttavat aiemmin tehdyistä lupauksista,  osassa voi muistuttamisen ulkoistaa myös ystäväpiirille. Esimerkiksi Pavlok-sovellus tarjoaa radikaaleja keinoja pitää omista lupauksista kiinni antaen ystäville mahdollisuuden antaa laiskottelijalle sähköiskuja.

Useammassa puheenvuorossa korostettiin, että teknologia on vain apuväline, ei itsetarkoitus. Monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä teknologia aiheuttaa ymmärrettävästi huolta mm. siitä, mitä tapahtuu, kun teknologia pettää. Toimintavarmuus on tärkeää erityisesti sairaanhoidossa. Omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle biohakkerille puolestaan pieni irtiotto kaikesta teknologiasta esimerkiksi kesämökillä lienee paikallaan.

Teksti ja kuva: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi / Laurea-ammattikorkeakoulu

Innovation for Sustainable Economy & Society - ISPIM-konferenssi 9.-11.6.2014 Irlannissa

ISPIM (International Society for Professinal Innovation Management) on innovaatiojohtamiseen keskittynyt organisaatio, jonka tämän vuoden konferenssin teemana oli "Innovation for Sustainable Economy & Society".

 

Dublinin tunnelmia

 

Esitin konferenssissa Laurea-ammattikorkeakoulun osalta BOAT-hankkeen ja Kestävän liiketoiminnan klusterin hankkeen tuloksiin perustuvan artikkelin: Meristö, Laitinen, Ahola (2014) ”Future Sustainable Innovations – a Competitive Advantage or a Must?”

Esitykseen liittyvissä kommenteissa pidettiin kestävän kehityksen ja triple helix –mallin yhdistämistä hyvänä ideana. Lisäksi käytiin keskustelua yliopistojen ja pk-yritysten välisen yhteistyön edellytyksistä ja toimintatavoista. Eräs onnistunut tapa edistää yhteistyötä on hanketyö pk-yrityksen näkökulmat ja toiveet huomioiden. Toimijoiden välisen yhteistyön toteutumisen onnistumista pidettiinkin yhtenä kriittisenä tekijänä kestävän liiketoiminnan klusterin tulevaisuuden kehityksen kannalta.

Avainpuhujista Jaspas Roos (Futures Ideas) käsitteli huumorin merkitystä innovatiivisuudessa. Huumori toimii luonnollisena stimuloijana innovaatioille, koska siihen liittyy usein luovuus ja uudet oivallukset. Bisnesmallien kannalta tämä tarkoittaa, että ihmisten roolia täytyisi nostaa niissä enemmän esille. Ihmiset, joilla on hauskaa, saavat aikaan parhaat tulokset.

 

Perinteinen maisema?

 

Oliver Gassmann (Institute of St. Gallen) kertoi että tulevaisuudessa kilpaillaan ennen kaikkea liiketoimintamalleilla tuotteiden ja palveluiden sijaan. Intel Labsin Martin Curley esitteli näkemyksiään tulevaisuuden kestävistä innovaatioratkaisuista. Hänen mukaan entistä kestävämpiä ratkaisuja luodaan hyödyntäen kollaboratiivista älykkyyttä (collaborative intelligence) ja yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä.  Myös uudet teknologiset innovaatiot korostuvat ja Living Labs –tyyppiset kokeilut ovat tärkeitä.

Kestävän kehitystä voi edistää myös mobiilipelien avulla. Microsoftin Petteri Alanikula esitteli Microsoftin kehittämän Modern Mayor –strategiapelin. Peli on ilmaiseksi ladattavissa, ja sen edetessä voi tehdä lahjoituksia hyväntekeväisyysorganisaatioille. Peli sisältää tiedotusta ekologisista ratkaisuista, ja siihen on myös integroitu sosiaalisen median kanava kommunikointia varten. Mobiilipelien etuna on helppo toimitettavuus sekä skaalautumismahdollisuudet. Jatkossa Microsoftilla on suunnitteilla mm. peli, jossa ohjeistetaan vanhojen kännyköiden kierrätykseen.

Pelillistämiseen liittyi myös Edward Faberin (T-XChange), jossa hän kertoi skenaarioiden soveltamista tietokonepelin muodossa. Pelissä ratkotaan ongelmia jonkin tietyn skenaarion näkökulmasta. Pelit auttavat lisäämään tulevaisuussuuntautunutta ajattelua sekä muuttavat skenaariot helpommin ymmärrettävään muotoon. Tulevaisuudessa haasteena on saada pelit vielä suuremman joukon käyttöön sekä entistä interaktiivisemmaksi.

Ennakointiaiheiset esitykset ovat lisääntyneet ISPIM-konferenseissa viime vuosina. Tobias Heger (EIT ICT Labs) piti esityksen verkottuneesta ennakoinnista. Laajemman tietopohjan myötä verkottuneesta ennakoinnista on hyötyä sekä tiedonkeruussa että ennakointitiedon pohjalta toteutettavien toimenpiteiden aikaansaattamisessa. Heger kuitenkin muistutti, että ennakoinnissa yksilöiden rooli on kuitenkin usein olennainen.

 

Ruotsalaisen SICS-instituutin Magnus Boman kertoi nopeuskirjoittamisen soveltamisesta ennakoinnin työkaluna. Hänen mukaansa nopeasti tuotettu hämmentävä teksti saa ajatukset ja luovuuden liikkeelle.

 

Korealainen Shin Juseneuk puolestaan kertoi ennakointiaiheisessa esityksessään, että teknologiaan liittyvässä strategisessa ennakoinnissa on syytä käyttää tavanomaista lyhyempää aikajännettä nopeasti muuttuvan teknologiaympäristön takia.

Konferenssipaikka (Chartered Accountants House) ei säväyttänyt ulkonäöltään.

Ensi vuoden ISPIM-vuosiseminaari pidetään kesäkuussa Budapestissä. Sitä ennen ISPIM-järjestää myös symposiumit lokakuussa Montrealissa ja joulukuussa Singaporessa.

Teksti ja kuvat: Jukka Laitinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Metnet-seminaari Luulajassa 22.-23.10.2013

Laurean CoFi-tiimin Antti Ahola ja Jukka Laitinen osallistuivat Metnet-seminaariin, joka järjestettiin tänä vuonna Luulajassa 22.-23.10.2013. Metnet on metalli- ja rakennusalalla toimivien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa verkoston toimijoiden välillä. Metnet järjestää vuosittain seminaareja ja työpajoja edistääkseen organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja parhaiden käytänteiden jakamista (lisätietoja METNET-verkostosta: http://www3.hamk.fi/metnet/).

Seminaari järjestettiin Luulajan teknillisessä yliopistossa (http://www.ltu.se), jossa opiskelijoita on noin 19 000 ja työntekijöitä 1 600. Luulajan teknillinen yliopisto on erinomainen esimerkki koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten välisestä yhteistyöstä. Yliopisto tekee läheistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa ja sen henkilökunnan mukaan yli puolet yliopiston rahoituksesta tulee suoraan yrityksiltä.

Tutkimus- ja kehittämistyössä Luulajan teknisen yliopiston huippuosaamisen alueita ovat mm. tulevaisuuden kaivostoiminta, uudistuva energia, kestävät kuljetusjärjestelmät sekä älykkäät teollisuusprosessit. Seminaarin järjestelyistä Luulajan teknillisen yliopiston puolelta vastasi teräsrakentaminen tutkimusyksikkö, jonka johtajana toimii professori Milan Veljkovic. Tutkimusyksikön tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat mm. sillat, rakennukset sekä materiaalimallinnus.
Kaksipäiväseen seminaariin osallistui yhteensä lähes 50 henkeä Pohjoismaista sekä Itä-Euroopasta. Suurin osa osallistujista oli yliopistojen edustajia, mutta myös muutama yritysmaailman edustaja oli läsnä.

Kahden päivän aikana esityksiä oli yli 20, jotka oli koottu toimivaksi kokonaisuudeksi eri teemojen ympärille. Teemoja olivat mm. liitokset ja materiaalit, laskennalliset menetelmät ja kokeelliset tekniikat. Seminaarisessioiden rakentaminen teemojen ympärille helpotti sitä, että vähän vieraampikin teema tuli tutuksi ja ymmärrettäväksi.

Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, että miten yliopistot eri maissa pystyvät koordinoimaan omaa tutkimustaan siten, että se tukee toisten tekemää tutkimusta ja päinvastoin. Tämä ei tarkoita sitä, että kokoonnutaan keskustelemaan yhteisistä mielenkiinnonkohteista valmiiden tutkimusten pohjalta vaan, että ollaan yhteydessä toisiin jo tutkimuksen suunnittelu- ja tekovaiheessa. Kaikesta päätellen tällainen lähestymistapa on toiminut ja vastaavanlainen yhteistyö yliopistojen välillä tulee jatkumaan tulevaisuudessakin vanhojen ja sekä tulevien kumppanien kanssa.

Seminaarissa pidettiin esityksiä myös hieman yleisimmistä aihepiireistä. Niihin kuului myös CoFi-tiimin Jukka Laitisen esitys “Sustainability as a Business Opportunity Today and Tomorrow: Triple Helix Perspective”, jossa tarkasteltiin kestävyyttä eri toimijoiden näkökulmasta.

Teoreettisena kehyksenä tälle esitykselle toimi niin sanottu ”triple helix- malli”, jonka avulla voidaan hahmottaa hallinnon, yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen tavoite tässä yhteydessä oli kestävien ratkaisujen edistäminen, jota olemme tarkastelleet kestävän liiketoiminnan hankkeessamme. Esityksen pääajatuksena olikin, että kokonaisvaltaiseen kestävyyteen on mahdollista päästä, vaikka kukin toimija painottaa toiminnassa omia vahvuuksiaan kestävyyden osa-alueista.

Esityksen yhteydessä osallistujille jaettiin myös pieni kyselylomake, jossa tiedusteltiin heidän näkemyksiään kestävyydestä rakennusteollisuuden näkökulmasta. Ilahduttavan moni vastasi kyselyyn, joten arvokasta asiantuntijatietoa saatiin kerättyä myös tulevien seminaariesitysten pohjaksi.

Seminaarin päätöspäivänä teimme yritysvierailun Kalixissa toimivan Part AB:n tehtaaseen, jossa he esittelivät moduuleina rakennettavien kylpyhuoneiden rakentamisprosessia. Samalla kävimme tutustumassa myös Kalixin lähistöllä sijaitsevaan tuulivoimalaan.

Seuraava Metnet-seminaari pidetään lokakuussa 2014 Moskovassa ja sitä ennen järjestetään Metnet-workshop Pietarissa helmikuussa 2014.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

CoFi-tiimi Alihankintamessuilla 26.9.2013

Tampereella järjestettiin 24.-26.9.2013 Alihankintamessut jo 25. kerran. Messut olivat kasvaneet edellisestä vuodesta ja kävijöitä messuilla oli ennätyksellisesti melkein 17 000. Näytteillepanijoitakin oli lähes tuhat yritystä kahdestakymmenestä eri maasta. Kyseessä olivat siis erittäin suuret messut.

CoFilaiset ovat olleet messujen vakiosallistuja jo useamman vuoden ajan. Tänäkin vuonna Laurean FuturesLab CoFi järjesti avoimen seminaarin messukävijöille. Lisäksi tutustuimme messujen näytteillepanijoihin ja haastattelimme heitä kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia kartoittavaan tutkimukseen, jota toteutamme yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Tämänvuotinen seminaarimme, joka järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa, kulki nimellä ”Innovaatioiden ilmaveivi”.  Osallistujien mielestä seminaarin nimi kuvaa hyvin sitä tekoa, joka teknologiateollisuutemme on kyettävä suorittamaan, jotta se selviäisi nykyisestä tilanteesta ja menestyisi myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä oli esittelemässä asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:stä. Jos kuulijalle ei aikaisemmin ollut vielä selvää, kuinka tärkeä rooli teknologiateollisuudella on suomalaisen työllisyyden, viennin ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähteenä, niin Virran esityksen jälkeen tämä ainakin tuli selväksi.

Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että suomalainen teknologiateollisuus pystyy vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lyhyellä aikavälillä sen on kyettävä pitämään tuotteet kilpailukykyisinä, etenkin kotimaisten tuotantokustannuksien pitää pysyä kohtuullisina. Lisäksi viennin painopistettä on siirrettävä Länsi-Euroopasta Aasiaan sekä itäiseen Eurooppaan. Näiden toimien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvet ovat kiinnostuneita ja menestyviä luonnontieteiden osaajia.

FuturesLab CoFin Tarja Meristön veti seminaarissa workshop-osuuden, jossa vieraat lähtivät visiomaan omissa pienryhmissään tulevaisuuden ratkaisuja, joilla teknologiateollisuus pysyisi kilpailukykyisenä. Lopputuloksena oli mielenkiintoisia visioita tuotteistettuina.

Esimerkiksi mainittakoon sovellus nimeltä ”World of pointrackers”. Sovellus on mobiilipeli, jonka tarkoitus on opettaa nuoria liikkumaan ja edistää samalla heidän terveyttään. Visiona olisi, että liikkuminen on läsnä läpi yksilöiden elämän, jonka seurauksena ihmiset olisivat paremmassa kunnossa siirtyessään eläkkeelle. Visiossa yhdistyy useampia megatrendejä. Ikääntyvän väestön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, joten toivottavasti muista megatrendeistä, kuten digitalisoitumisesta ja pelillistymisestä, löytyy apuja haasteen ratkaisemiseksi.

Päivän ja samalla messujen päätteeksi kiersimme vielä messuosastoja ja kyselimme karkkilalaisten yrittäjien messukuulumisia ja mielipiteitä kestävästä liiketoiminnastaan. Ilahduttavan monella yrityksellä riitti mielenkiintoa kestävää liiketoimintaa kohtaan. Hyvä niin, koska yrittäjien viesti oli samansuuntainen, kuin mitä aikaisemmin olimme kuulleet Teknologiateollisuuden suunnalta – uutta vauhtia on saatava jostain, jotta menestystä voi odottaa jatkossakin.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

Rocket-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 16.4.2013

Suomalaisten metalli- ja koneteknologia-alan yritysten innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä edistävä Rocket-hanke on päättymässä huhtikuun lopussa. FuturesLab CoFi oli mukana hankkeen päätösseminaarissa Hämeenlinnassa 16.4.2013 esittelemässä tärkeimpiä hankkeessa syntyneitä tuloksia yhdessä muiden tutkimusosapuolten kanssa.
Laurean osalta tulokset Rocket-hankkeesta olivat moninaiset ja ne liittyivät mm. alueellisen toimintamallin kehitystyöhön, yritysten tulevaisuuslähtöiseen uudistumiseen sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Tarja Meristö FuturesLab CoFista esitteli Laurean tulokset

Alueellisen toimintamallin kehitystyö perustui mm. yrityksille kohdennettuun verkkokyselyyn, yrityshaastatteluihin ja tutkijapalaverien tuloksiin. Yritysten tulevaisuuslähtöistä uudistumista tutkittiin ja kehitettiin mm. case-yritykselle toteutetulla verkkokyselyllä tulevaisuuden asiakastarpeista sekä hankkeessa toteutettujen yritysseminaarien tuloksiin perustuen. Kansainvälistymiseen ja kasvuun perustuvat tulokset perustuivat yritys-caseihin sekä taustaselvitykseen, joiden tuloksena syntyi mm. tiekartta kansainvälisille markkinoille.

Laurean tuloksiin perustuen on hyödyllistä muistaa, että kukaan ei tee tulevaisuutta yksin vaan verkostoituminen on tärkeää. Innovaatiotoiminnassa ja muussakin yritystoiminnassa pelkästään nykyhetken tarkastelu ei riitä, vaan on katsottava tulevaisuuteen. Muutosvoimat eivät ole pelkästään haaste vaan mahdollisuus, asenne tulevaisuuteen on ratkaiseva. Sopivilla työkaluilla tulevaisuuden epävarmuuteen voi varautua. Suuriakin kokonaisuuksia pystyy hallitsemaan, jos ne purkaa pienemmiksi paloiksi.

HAMK:n Lauri Tenhunen kertoi koordinaattorin näkökulmasta kootusti hankkeen tuloksista. Rocket onnistui tavoitteissaan hyvin. Kootusti tärkeimpiä tuloksia olivat yritysyhteistyön lisääntyminen, kansainvälistymisen edistäminen, hankkeessa mukana olleiden yrityskumppaneiden liikevaihdon ja työpaikkojen kasvu sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Tenhunen oli myös tyytyväinen hankkeen aikana kirjoitettuihin artikkeleihin ja raportteihin, joita oli tullut odotettua enemmän.

Hankkeen ohjausryhmän jäsen Veli-Matti Kuisma Teknologiateollisuus ry:stä oli myös tyytyväinen hankkeesta saatuihin monipuolisiin tuloksiin. Kuisma muistutti, että eräs ammattikorkeakoulujen tehtävistä on tuottaa soveltavaa tutkimusta, ja Rocket-osapuolet olivat tässä hyvin onnistuneet. Kuisma myös uskoi vahvasti pikamallinnuksen yleistymiseen tulevaisuudessa, joka oli myös yksi hankkeen teemoista.

Metropolian Pekka Hautala kertoi innovatiivisesta tuotekehityksestä edustamansa ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Rocketissa Metropolian tuotekehitys-case toteutettiin monialaisena yhteistyönä, ja siinä oli mukana henkilökuntaa ja opiskelijoita tekniikan, liiketalouden, muotoilun ja apuvälinetekniikan aloilta. Tuotekehitysprojektin tuloksena syntyivät liikuntaesteisille pienille lapsille kohdennetut liikkumisen ja kuntoutumisen apuvälineet Rollis ja Wheelis. Tuotteita on käyty esittelemässä kansainvälisillä messuille ja ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta.

Heikki Turhanen esitteli CDIO-toimintamallin soveltamista Saimian näkökulmasta. CDIO-mallin (conceive=hahmottaa, design=suunnitella, implement=toteuttaa, operate=hyödyntää) ideana on yhdistää käytännön tutkimus- ja kehitystyö opetukseen. Saimian opiskelijat olivat kokeneet sen pääosin motivoivana ja hyödyllisenä. Tosin jotkut ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat kokeneet projektityön haasteellisena rajallisten tietojen ja taitojen vuoksi. CDIO vaatii myös henkilökunnalta roolin vaihdoksen perinteisestä opettajasta enemmän neuvonantajan suuntaan.

KyAMK:ssa opetuksen yhdistäminen tutkimus- ja kehitystoimintaan toteutetaan LCCE-mallilla (Learning and Competence Creating Ecosystem), ja sitä oli esittelemässä KyAMK:n Kari Stenman. LCCE:ssä teoreettista opetusta syvennetään käytännön projektityöllä joko opetusjaksojen lopuksi tai rinnan opetuksen rinnalla. LCCE:n toteuttamisen apuna KyAMK:lla on palvelukonsepti KymiTechnology, joka tarjoaa alueen yrityksille Kymenlaakson ammattikorkeakoulun palvelut "yhden luukun" periaatteella.

Kansainvälistä näkökulmaan tulosseminaariin toi professori Vera Minina St. Petersburg State Universitysta. Minina oli tutkinut hankkeessa venäläis-suomalaisena yhteistyönä suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä Venäjälle. Venäjälle suunnattaessa on tärkeää huomioida sosiaalisten suhteiden merkitys. Suomalaisille tyypillinen passiivisuus on myös unohdettava ja otettava aktiivinen ote yhteistyötä koskevaan yhteydenpitoon. Kannattaa myös oppia muiden yritysten kokemuksista, valmistautua venäläiseen kulttuuriympäristöön sekä varautua epävarmuuteen. Yritysten voivat hyödyntää korkeakouluyhteistyössä syntyneitä verkostoja.

Riitta Windahl esitteli TurkuAMK:n Rocket-tuloksia, joista päällimmäisenä nousi esille Kiina-yhteistyön lisääntyminen. Konkreettisena tuloksena avattiin Turku-toimisto Turun ystävyyskaupunki Tianjiniin. Lisäksi TuAMK aktivoi Kiinaan suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja kehitti konseptin, jossa Kiinassa tehtävään vaihto-opiskeluun yhdistetään myös siellä tehtävä työharjoittelu.
Rocket-tuloksia koskevassa yhteenvedossa LUT:n Martti Mäkimattila totesi, että hankkeessa käytettyjä innovaatiomalleja on haastavaa niputtaa yhdeksi ainoaksi malliksi. Sen sijaan kannattaa keskittyä poimimaan kustakin mallista parhaat käytännöt.

Päätösseminaarin esitykset sekä hankkeen loppuraportti löytyvät Rocket-hankkeen kotisivuilta osoitteesta: www.hamk.fi/rocket.

Terveydenhuollon innovaatioita Turussa 6.3.2013

Monitori 2013 –seminaari teemalla Innovaatiot terveydenhuollossa järjestettiin Turun yliopistossa jo yhdeksännen kerran. Vuosittainen tapahtuma on kerännyt vankan kuulijajoukon, osallistujia oli lähemmäs sata.

Tilaisuuden aluksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi terveydenhuollon olevan yksi turbulensseimpia toimialoja tällä hetkellä. Tulevaisuus tuo muassaan monenlaisia haasteita ja epävarmuuksia, mutta toisaalta hyvinvointiteknologiassa on myös paljon mahdollisuuksia ja vientitoiveita. Suomi peräänkuulutti hoitoprosesseihin lisää suunnitelmallisuutta, keveyttä, nopeutta ja ketteryyttä.

Myös tilaisuuden tervetulopuheenvuoron pitänyt Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen näki ict:ssä paljon mahdollisuuksia. Hän kertoi Turun yliopiston laativan lähiaikoina ict-strategian, ja pohti keinoja, joita yliopistolla on tehdä alasta entistä menestyvämpi. Hän korosti erityisesti monitieteisyyttä, ja visioi, miten Turun yliopisto voisi olla tunnettu ict-osaamisestaan ja tutkimuksen toteuttamisesta yhteistyössä eri alojen kanssa, jolloin voisi syntyä palvelukonsepteja myös vientiin.

Tilaisuuden ensimmäisen varsinaisen esityksen piti Jani Koskinen Turun yliopistosta kuvaten Pumppu-hankkeessa tehtävää Pärjäin-pilottia osana Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustaa sydänpotilaille.

Koskinen esitteli Pärjäin-konseptia välineenä, jolla kansalainen saa palvelut itsensä haltuun. Hän korosti, että ihmiset eivät ole ensisijaisesti potilaita vaan he elävät omaa elämäänsä ja heillä on omat tavoitteensa. Jotta ihminen saadaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään, pitää ymmärtää, että jokaisella ihmisellä on autonomia tehdä omia päätöksiään, mutta he tarvitsevat hoitoa, tukea ja tietoa päätöksentekonsa avuksi.

Pärjäin-pilotista on tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvin sydänpotilaiden tarpeita vastaava. Alkuhaastatteluiden ja aiemman tutkimuksen perusteella on noussut mm. tarve tiedolle ja sosiaaliselle tuelle ja tarve kommunikaation parantamiselle.

Ensimmäisen pilottikierroksen kokemusten pohjalta Pärjäintä kehitetään edelleen pilottia käyttäneiden potilaiden toiveiden mukaisesti.  Tällöin pilottiin voidaan liittää esimerkiksi hoitosuunnitelma, tavoitteiden asettaminen tai erillinen yhteenvetonäkymä. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan keväällä 2013 ja toinen vaihe vuonna 2014. Myöhemmin pilotointia voidaan laajentaa esimerkiksi diabeteksen hoitoon.

Toisen esityksen piti Pirjo Nissinen-Kiviranta Fujitsulta. Hän esitteli mm. Fujitsu tulevaisuustoimiston ja innovaatiokeskuksen toimintaa ja totesi Fujitsun olleen visiointinsa avulla kehityksen aallonharjalla mm. tarjoamalla pilvipalveluita jo 1990-luvulla. Innovaatiokeskuksella pyörii mm. leader’s forum, jossa eri aloja edustavat toimijat pohtivat teemoja, joihin uusia palveluita halutaan kehittää. Viimeisimmän forumin pohjalta on valittu kehitettäviksi teemoiksi uusi palvelukonsepti terveyshyötyjen ohjaamisen ja sähköiset palvelut ja terveystietojen hallinta.

Iiro Nummela Näkövammaisten keskusliitosta toi tilaisuuteen järjestöjen näkökulmaa. Hän totesi, että sen käyttäjäryhmän tunteminen, jolle uusia palveluita ollaan suunnittelemassa, on keskeistä. Tässä järjestöt ovat hyvä kumppani, tuntevathan ne jäsenistönsä arjen.

Esimerkkeinä kehitettävistä tuotteista ja palveluista hän nosti puhuvan avaimenperän, joka osaa lukea nfc-tunnisteita tuotteista sekä Blindsquare-palvelun, joka opastaa näkövammaisia kaupungilla asioidessa. Blindsquare-palvelusta todettiin, että se on hyvä esimerkki siitä, mitä yksittäinenkin innokas yrittäjä voi saada nopeastikin aikaan, kun on tahtoa ja kykyä kuunnella kohderyhmää.

Petri Virtanen Turun kaupungilta puhui maailman muuttumisesta ja muutoksen vaikutuksista organisaatiolle. Pitää ymmärtää rajapintojen arvo ja ulospäin avautumisen merkitys. Myös käsitys asiakkuudesta muuttuu, kun asiakkaat voivat entistä paremmin äänestää jaloillaan, jos toiminta ei miellytä.

Palveluissa korostuvat tarve kehittää systeemiä ja kirkastaa strategiaa, tarve toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää hoitoketjuja sekä tarve uudistaa työntekijöitä. Virtanen totesi, että on tärkeä tietää, ketkä palveluita käyttävät.

Esimerkiksi Turun kaupunki toteutti vuonna 2012 seurannan, jonka perusteella voitiin todeta, että 20-30 000 asukasta käyttää 75-80 % palveluista. Näistä moni on vaikeasti sairas ja todella tarvitsee paljon palveluita. Kuitenkin 3-5000 asukasta käyttää palveluita yli tarpeen. Nämä asiakasryhmät pitäisi pystyä aiempaa paremmin ottamaan haltuun.

Virtanen esitteli myös Turun ”uusi vaikuttava Turku” –ohjelmaa, jossa keskiöön on nostettu tulevaisuuden terveys, sinivihreä teollisuus ja vaikuttava kaupunki. Tavoitteena on mm. että Turku olisi julkishallinnon edelläkävijä.

Teppo Saarenpää Turku AMK:sta esitteli eMedic-hanketta, jossa on kehitetty diabeteksen hoitoon uusia käytäntöjä Itämeren alueella, pilottikuntina Suomessa Kaarina, Loimaa ja Forssa. Pilotissa on diabeetikoille hankittu verenpainemittarit, verensokerimittarit sekä kännykät, joiden avulla mittaustiedot siirtyvät tietokantaan, josta sekä asiakas itse että ammattilainen asiakkaan luvalla näkevät mittaustulokset. Diabeetikko saa myös ohjeet, miten toimia, jos mittaustuloksissa on muutoksia.

Hankkeessa on myös kehitetty etäkonsultaatiota haavanhoitoon, jolloin kotisairaanhoitaja voi tabletin kautta neuvotella terveyskeskuksen diabeteshoitajan kanssa tai diabeteshoitaja sairaalan erikoislääkärin kanssa. Saarenpää totesi hankkeen oppeina, että suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa eri kumppanien kanssa, jotta pystytään määrittelemään yhteiset tavoitteet. Kilpailutuslainsäädäntö asettaa myös omat kiemuransa tällaiseen kokeiluun, jossa hankitaan laitteita.

Tilaisuuden viimeisessä esityksessä Elina Kontio Turku AMK:sta esitteli hoitoisuuden käsitettä ja mahdollisuuksia ennustaa hoitoisuutta sairaalan vuodeosastolla. Hoitoisuudella tarkoitetaan potilaan hoidon tarvetta ja vaativuutta ja siihen on olemassa erilaisia luokituksia.

Hoitoisuuden ennustamisen tavoitteena on parantaa henkilöstöresurssien kohdentamista, kun tiedetään ennalta, miten vaikeahoitoisia potilaita milläkin osastolla on seuraavan vuorokauden aikana. Ennusteiden laatimista varten kerättiin yli 20 000 sydänpotilaan sähköiset potilastiedot, joita käytettiin pohjana ennustemallin rakentamiselle.

Tutkimuksessa todettiin, että ennusteesta saadaan hyvä, kun käytössä on edellisen päivän kirjaukset ja hoitoisuusarvio, ja vielä parempi jos myös tämän päivän kirjaukset ovat käytettävissä. Näin päivän hoitoisuus voitaisiin laskea suoraan kirjausten perusteella ja resurssien kohdentaminen paranee.

Päivän lopuksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi, että päivän aikana noussut teema rajapinnoista ja moniammatillisuudesta sopii hyvin Monitorin perusajatukseen, joka on yhteistyön ja tietoisuuden lisääminen. Tilaisuudesta saikin monipuolisen läpileikkauksen ict:n kehittämisestä terveydenhuollossa. Esitykset olivat helppoja seurata tällaisellekin, joka on maallikko sekä it:n että terveydenhuollon saralla.

Tilaisuudessa syntyi kuva, että suuri osa yleisöstä edusti it-puolta. Ehkäpä jatkossa tilaisuutta pitäisi markkinoida uusille kohderyhmille ja ottaa myös esityksiin yllättäviä näkökulmia. Luova sisältö vaikka kahvitaukoa piristämään voisi olla paikallaan.  Tauolla tulikin muun jutustelun lomassa jo visioitua olotilaa vetreyttävä käytäväjooga-konsepti – joogaa seisten ja pienessä tilassa. Hotjoogan inspiroima versio käytäväjoogasta voisi olla sitten ruuhkabussijooga…

Osa esityksistä on ladattavissa täältä:
http://www.turkusciencepark.com/fi/monitori/

Teknologiaa ikäihmisille

Käkäte-hankkeen seminaari, 6.9.2012, Helsinki

Käkäte-hankkeen seminaarissa torstaina 6.9.2012 Helsingissä oli koolla mittava joukko teknologia-alan yrityksiä, ikäihmisille palveluita tarjoavia järjestöjä ja muita toimijoita. Päivän teemaksi nousi ikääntyvien itsenäisen kotona selviytymisen tukeminen teknologian avulla.

Teknologiayrityksillä oli tilaisuudessa mahdollisuus pitää viiden minuutin puheenvuoro oman yrityksensä ratkaisuista. Esityksissä korostui ikääntyvän kotona selviytymisen tukeminen valvonnan kautta erilaisin turva- ja videopuheluin, anturein tai kulunvalvontajärjestelmin. Ainakin yhteen videopuhelusovellukseen oli liitetty mukaan viihteellisiäkin elementtejä, muistipelejä ja muuta viriketoimintaa. Esiteltiin myös ikäihmisille suunniteltuja huonekaluja, mm. kippiominaisuudella varustettuja tuoleja ja sohvia. 

Muista tuotteista poikkesi piristävästi Epooq-muistelupalvelu, jossa kerätään ihmisten henkilökohtaisia elämäntarinoita aikajanalle, jossa on mukana myös muistiavaimena erilaisia tärkeitä tapahtumia muistoja herättelemässä. Ikääntyminen kun ei sentään ole pelkkää arjesta selviytymistä. 

Päivän avauspuheenvuorossa ytt Sirpa Kärnä puhuikin ikääntyvien kulutustottumuksista ja ikääntyvien ikäluokan kasvusta. Varhain eläköityvät ja pitkään toimintakykyisinä pysyvät ikäihmiset haluavat entistä enemmän hemmottelua, shoppailua ja lomailua.

Varmasti teknologialla on ikääntyville muutakin annettavaa kuin turvata arkea omassa kotona. Teknologia mahdollistaa monenlaisia virikkeitä, ja huvin varjolla saa samalla paljon hyötyjäkin: pelaamalla voi ylläpitää muistia tai harjoittaa vaikka tasapainoa ja koordinaatiota. 

Käkäte-hankkeessa onkin käyttäjälähtöisen tarvekartoituksen perusteella lähdetty etsimään nimenomaan teknologiaratkaisuja viriketoimintaan etsimme teknologiaa –ilmoituksen avulla. Hanke pykii löytämään uusia hankintojen tekemisen muotoja mm. järjestämällä teknologiaratkaisuja tarjoaville yrityksille yhteisiä esittelytilaisuuksia teknologiaa etsivien toimijoiden kanssa. Nämä tilaisuudet tosin herättivät seminaarissa monipuolista keskustelua ja epäilyjä yritysten halusta avoimesti kertoa omista kilpailueduistaan kilpailijoiden kuullen.

Keskustelu kävi vilkkaana myös siitä, mitä ovat ostajan ja myyjän roolit, miten paljon ostajan tulee tietää siitä, mitä hän tarvitsee ja siitä, mitä räätälöinti käytännössä tarkoittaa. Toisaalta pidettiin hyvänä sitä, että teknologinen ratkaisu voidaan räätälöidä kunkin ostajan tarpeita vastaaviksi. Toisaalta toivottiin, että toimitetut tuotteet toimisivat heti kuten valmiin tuotteen kuuluu, ilman jatkuvia vikoja ja päivitystarpeita. 

Loppukaneettina todettiin, että ostajan tulee osata vaatia enemmän, eikä tyytyä puolivillaisiin toteutuksiin.

Käkäte-hankkeesta voi lukea lisää sivuilta:

http://ikateknologia.fi/