Visio kansalaislähtöisestä palveluiden järjestämistavasta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen

Laurean Pumppu-osahankkeessa kantavana teemana oli palvelupolkujen kuvaaminen ja uusien hyvinvointipalveluiden kehittäminen eri kohderyhmille.
 
Visiona oli eri toimijoiden palveluiden yhdistäminen saumattomasti yhteen niin, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen olisi mahdollisimman helppoa. Samalla haluttiin ymmärtää palveluiden käyttäjien tarpeita ja toiveita.

Viitekehyksenä osahankkeen toimenpiteiden taustalla oli kansalaislähtöisen hyvinvointipolun malli, jonka ensimmäinen versio luonnosteltiin aiemman Ennakoiva hoito ja tulevaisuus –hankkeen tulosten pohjalta ja jota Pumppu-hankkeen aikana edelleen kehitettiin. Mallin kehityksen pohjana olivat hankkeessa toteutetut sydänyhdistysten jäsenten kyselyt ja haastattelut sekä alueella järjestetyt toimijatyöpajat.

Pumppu-hankkeen työskentelyn pohjana ollut kansalaislähtöisen hyvinvointipolun malli on nyt saatu kuvattua sekä teoreettiselta taustaltaan että käytettyjen aineistojen osalta artikkelissa: 

Tuohimaa: In search of an empowering and motivating personal wellbeing pathway for Finnish heart patients. SpringerPlus 2014, 3:475.  http://www.springerplus.com/content/3/1/475

Kansalaislähtöisen hyvinvointipolun malli tarkastelee, miten yhteiskunnassa eri toimijoiden yhteistyönä voidaan voimaannuttaa ja sitä kautta motivoida omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Palveluntarjoajien lisäksi malli huomioi sekä yksilön lähiverkoston merkityksen että yhteiskunnan merkityksen makrotasolla, hyvinvoinnin mahdollistajana.

Mallin on lähtökohdaltaan laadittu sydänterveyden näkökulmasta, mutta sovellettavissa laajemminkin terveydenhuoltoon ja pienin muokkauksin muuhunkin palvelutarjontaan. Tässä vaiheessa malli on kuvaus ideaalitilanteesta kansalaisen näkökulmasta; konkreettiseen palveluiden organisointitapaan malli ei ota kantaa.

Kansalaislähtöinen hyvinvointipolku

Terveyttä edistäen, tavoitteita tukien

Mallissa näkökulma on aina terveyttä ja hyvinvointia edistävä hoidon vaiheesta riippumatta.

Lähtökohtana mallissa on yksilö omine taustoineen ja tarpeineen matkalla kohti omia hyvinvoinnin tavoitteitaan. Nämä tavoitteet ovat meillä kaikilla erilaisia riippuen esimerkiksi siitä, olemmeko terveitä vai kenties sydänkohtauksen kokeneita, millainen lähiverkosto meillä on apunamme ja millaiseen elämäntyyliin olemme tottuneet ja millaisesta haaveilemme.

Haastatteluaineiston ja taustakirjallisuuden perusteella mallissa on tunnistettu viisi näkökulmaa perinteiseen palvelupolkuun voimaantumista ja motivoitumista tukemaan, lääketieteellisen hoidon lisäksi. 

• Osallisuuden kautta voi yksilö itse vaikuttaa siihen, millaisia tavoitteita hoidolle asetetaan ja millaisin keinoin tavoitteita pyritään saavuttamaan. 
• Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tukea; keskustelua ja kannustusta yhtälailla kuin konkreettista arjen apua. 
• Tarvitaan myös tietoa omasta mm. terveydentilasta, terveellisistä valinnoista ja tarjolla olevista palveluista.
• Jotta palveluiden käyttö olisi sujuvaa tulee palveluiden olla saumattomia, eli yhteistyön toimijoiden välillä on toimittava niin prosessien kuin tietoverkkojen tasolla. 
• Viimeisenä  ja usein ehkä tärkeimpänä kohtana tulee huomioida myös osaaminen ja asenteet, sillä uudenlaiset toimintatavat vaativat tietojen päivitystä ja asenteiden muokkausta kaikkien toimijoiden osalta, niin palveluntarjoajien kuin palveluiden käyttäjien.

 

Omasta hyvinvoinnista kannetaan huolta itse, mutta ei yksin

Filosofiselta pohjaltaan malli nojaa Antonovskyn (1996) salutogeeniseen lähestymistapaan. Hyvinvointi nähdään jatkumona, ja paremman hyvinvoinnin tavoittelu on aina mahdollista.

Toisaalta keskeisenä nähdään myös minäpystyvyyden käsite (Bandura 2004); usko siihen, että voi itse omilla teoillaan vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu. Voimaantumisen kautta kyvyt hallita omaa elämää vahvistuvat.

Vaikka tavoitellaan yksilön entistä suurempaa oman hyvinvointinsa hallintaa, malli kuitenkin korostaa, että hyvinvointia ei tarvitse tavoitella yksin vaan yhdessä sekä läheisten että palveluntarjoajien ja laajemmin yhteiskunnan kanssa (Devisch 2012).

Yksilön vastuu nähdään tulevaisuuslähtöisesti toimeen tarttumisena (Waller 2005): jokainen meistä voi ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan pitämällä itsestään niin hyvää huolta kuin omat edellytykset antavat myöden ja omat tavoitteet edellyttävät. Hyvinvointi ja terveys eivät ole ihmisen ainoa päämäärä elämässä vaan myös muunlaisille tavoitteille tulee olla tilaa.

Yksilön entistä suurempi rooli oman hyvinvointinsa ylläpidossa ei tarkoita vastuuta moraalisessa, taloudellisessa, laillisessa eikä tilivelvollisuuden merkityksessä. Hyvinvointi edellyttää toimeen tarttumista, ei syyllisyyden voimalla puurtamista. Kyse on siitä, että jokainen meistä on hyvinvoivan tulevaisuuden arvoinen.

Laurean Pumppu-osahankkeen tuloksista on julkaistu kataloogimainen loppuraportti, josta löytyy myös linkkejä tarkempiin lisätietoihin.

http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Pumppu/materiaalipankki/Documents/Repullinen%20hyvinvointia.pdf

Teksti: Projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu

Viitatut lähteet:
Antonovsky A (1996) The salutogenic model as a theory to guide health promotion. Health Promotion International 11(1):11-18
Bandura A (2004) Health promotion by social cognitive means. Health Educaction & Behavior 31(2):143-164
Devisch I (2012) Co-responsibility: a new horizon for today’s health care? Health Care Analysis 20(2):139-151
Waller B (2005) Responsibility and health. Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics 14(2):177-188

Laurea Pumppu-osahankkeen matkassa Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014

Laurean kolmivuotisen Pumppu-osahankeen (www.laurea.fi/pumppu) loppuvaiheessa toteutettiin hankkeen tuloksia esittelevä kierros Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014.

Turun linna jää siintämään taustapeilissä...

Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu lähtökohtaisesti julkiselle terveydenhuollolle, mutta kuten Pumppu-hankkeen Laurean osiossa kehitetty monitoimijainen hyvinvointipolku osoittaa, ilman 4Y-periaatetta se ei toteudu saumattomana ja tasa-arvoisesti eri kohderyhmille (4Y = yritykset, yhteisöt, yksilöt ja yhteiskunta).

Linköpingissä ja laajemmin Itä-Göötanmaalla tehdyt panostukset julkiseen terveydenhuoltoon korostavat julkisen sektorin tärkeyttä. Kuitenkin, Pumppu-hankkeen Laurean osiossa tehdyt erilaiset pilotit ja kokeilut Länsi-Uudellamaalla avasivat uusia mahdollisuuksia myös ruotsalaisille kollegoille.
Erityisesti heikommassa asemassa olevat kuten lapset, työttömät tai vammaiset, mutta myös mielenterveysongelmista kärsivät hyötyvät monitoimijaisesta yhteistyöstä, jossa toimintakykyyn panostaminen ennakoiden ja laajalla tukiverkolla saadaan osaksi arkea.



Monta hyvää syytä liikkua pyörällä

Linköpingiläiset olivat kiinnostuneita yhteistyöstä tavoitteena saada aikaan uudenlainen kestävän yhteiskunnan eetos, jossa terveyserot ovat tasoittuneet ja ennakoiva ote on osa normaalia työtä hyvinvointisektorilla. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä ja muutosta jokaisen toimijan omassa mindsetissä. Eri toimijat tarvitsevat kuitenkin tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja siihen tarvitaan monialaista ja monitoimijaista skenariointityötä. 

Rentoa taidetta matkan varrella

Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutos asettaa yksilöt epävarmuuden eteen, mikä on omiaan lisäämään mm. mielenterveysongelmia. Linköpingin yliopistolla on sivukampus Norrköpingissä, joka itsessään on oiva esimerkki hyvin toteutetusta rakennemuutoksesta,  jossa vanha teollisuuskaupunki on kyennyt uudistumaan menestyväksi konferenssi- ja opiskelijakaupungiksi. Vanhat teollisuusrakennukset palvelevat uusia toimijoita ja tarjoavat inspiroivan miljöön työskentelylle.   

Pumppu-hankkeen reissulla pitää tietysti kuvata myös pumppuja

Myös Tanskassa on pohdittu rakenteiden uudistamisen tarvetta. Erityisesti mielenterveyspuolella järjestelmä voi leimata ihmisen loppuelämäksi diagnoosin kautta, ellei laaja tukiverkko ole pitämässä huolta yksilöstä ja hänen oikeudestaan myös parantua! Jalkansa katkaissut ihminenkin on vain hetken aikaa potilas. Ja osa vammoista, vaikka pysyviäkin, mielletään jo osaksi henkilön ominaisuuksia eikä niitä ajatella varsinaisesti sairauksina. Analogiamalli silmälasien käytön yleisestä hyväksyttävyydestä jopa muodikkaaksi asusteeksi voisi tarjota benchmarking-polun tulevalle, suvaitsevaisemmalle kehityskululle myös laajemmin?

Tanskalaiset ovat panostaneet eHealth-ratkaisuihin ja heitä kiinnostivat saumattoman hyvinvointipolun Pärjäin-sovellukset ja erityisesti kansalaisten (ja hoitohenkilökunnan) asenteet sähköistä asiointia kohtaan. Koko EU etsii heidän mukaansa kansalaislähtöisiä, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden monistettavuus maasta ja kohderyhmästä toiseen olisi toteutettavissa nyt ja tulevaisuudessa. Samalla uudet ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko hyvinvointiklusterille ja helpottavat erityisesti pienten yrittäjien arkea.

Olennaista olisi muokata asenteita ja rakenteita koko terveydenhuoltosysteemissä, mutta siten, että yksilö olisi keskiössä. Mikään tietotekninen sovellus tai järjestelmä ei ratkaise yksilön omaa polkua kohti terveellisiä elämäntapoja, jotka pitävät hänet kunnossa omalla hyvinvointipolulla ilman että tarvitsee mennä sairaana hoitopolulle.

Tanskalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään ennakoivaa otetta tähän esim. analysoimalla tilastollisesti Big Datan avulla tai henkilön historiatiedon valossa niitä merkkejä, joista voitaisiin päätellä tulossa oleva sairaus tai sairaskohtaus ennen kuin se tapahtuu. Tällöin henkilöllä itsellään olisi tietoa ja motivaatiota tehdä elintavoissaan muutos ajoissa niin että uudet valinnat korjaavat tilannetta eikä sairaus puhkeakaan. Laurean Pumppu-hankeosiossa kehitetty nuorten terveyden edistämiseen kehitetty tietokonepeli, jossa muukalainen avaruudesta on nuoren kumppanina tavallisessa arjessa ja tekee ns. tyhmiä kysymyksiä voisi toimintamallina sopia myös muille ikäluokille, todettiin yhteisesti.

Tutustuimme monenlaisiin uusiin ideoihin matkalla, kuten taideautomaattiin.

Laurean hankeosion pohjoismainen PUMPPU-turnee oli onnistunut. Saimme lisättyä tietoisuutta saumattoman kansalaislähtöisen hyvinvointipolun mahdollisuuksista ja edellytyksistä eri tilanteissa. Levitimme hankkeessa saatuja tuloksia ns. täsmäiskuilla ja saimme palautetta, kehitysideoita ja kumppaneita myös jatkoa ajatellen. Kokemuksemme perusteella rohkaisemme myös muita ottamaan yhteyttä oman aihepiirin tutkijoihin ja toimijoihin ja näin rikastuttamaan tuloksia uusilla näkemyksillä samalla kun oman työn tulokset leviävät laajemmin käyttöön.

Aamukahvitilaisuus työttömien parissa toimiville 11.3.2014

Laurea Lohjalla 11.3.2014 järjestetyillä aamukahveilla kuultiin kokemuksia ja näkemyksiä työttömän arjesta Länsi-Uudellamaalla sekä keskusteltiin eri toimijoiden kanssa siitä, miten työtöntä voidaan auttaa hyvinvoinnin polulla.

Yliopettaja Elina Rajalahti ja Elämä haltuun -hyvinvointirepun mainosjuliste. Lisätietoa www.laurea.fi/hyvinvointireppu

Yliopettaja Elina Rajalahden luotsaamassa tilaisuudessa kuultiin ensin sairaanhoitajaopiskelijoiden Outi Norjan ja Merja Silenin toteuttaman ”Työttömän hyvinvointikuva”-kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä. Hyvinvointikuva koostuu erilaisista voimavaroista, elämäntilanteesta ja koetusta hyvinvoinnista, johon vaikuttaa muun muassa terveys. Kyselyn yhteenvetona tekijät totesivat, että vastaajat ovat melko tyytyväisiä elämäänsä, mutta tiedonsaantia esimerkiksi terveyspalveluista tulisi pyrkiä kehittämään.

Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva

Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva kuunteli kiinnostuneena kyselyn tuloksia. Juva korosti, että toinen kunnan tärkeimmistä tehtävistä on sen asukkaiden hyvinvoinnin tilasta huolehtiminen (toinen on ympäristön tilasta huolehtiminen). Yksinkertaisimmillaan ihmisten hyvinvointia kuvaa se, miten pitkään elää ja miten onnellinen on.

 

Lohjalla on juuri valmistunut toinen hyvinvointikertomus, jossa erilaisia indikaattoreita on laajasti mukana. Simo Juva otti esiin kunnan merkityksen ja vaikutusmahdollisuudet työllisyyspolitiikassa, erityisesti yksilöohjauksen kokonaisuudesta huolehtimisen: kunnan tulee omilla toimillaan huolehtia siitä, että yksilön elämän nivelvaiheissa häntä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin hyvän elämän saavuttamiseksi.

Keskustelu kävi vilkkaana

Aamukahvitilaisuuden osallistujat pääsivät tutustumaan ja kommentoimaan Pumppu-hankkeessa toteutettuja työttömän polkuja. Polut saivat aikaan aktiivista keskustelua pöytäryhmissä ja kommenteista saatiin arvokasta lisämateriaalia polkujen täydentämiseksi.

Polkukaaviot herättivät kiinnostusta

Yhteenvetona tilaisuudessa käydystä keskustelusta esiin nousivat toimijoiden välisen yhteistyön tärkeys, yksilöllisyyden ymmärtäminen ja hyväksyminen, erilaisten työllistymispolkujen löytäminen ja hyödyntäminen. Esille nousi myös välittömän vuorovaikutuksen toimivuus ja tärkeys verrattuna järjestelmien kautta tapahtuvaan kommunikointiin. Aamukahvitapaamiset jatkuvat ja Simo Juva lupasi, että kaupunki ottaa vastuun seuraavasta tapaamiskerrasta ensi syksynä.

Teksti: tutkimusassistentti Noora Montonen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hyvinvointifoorumi Lohjalla 7.11.2012

Laurea Lohja kokosi Länsi-Uudenmaan Hyvinvointiverkoston toimijoita järjestyksessä neljänteen Hyvinvointifoorumiin Lohjan pääkirjastoon 7.11.2012. Hyvinvointiverkosto on osa KOKO Länsi-Uusimaa -ohjelman Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa -kärkiteemaa, jota koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu.

Tilaisuuden teemana oli tällä kertaa saumattomuus. Saumattomalla palveluketjulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakokonaisuuteen liittyvät palvelutapahtumat yhdistyvät asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi riippumatta siitä, mikä toiminnallinen yksikkö on palvelujen järjestäjä tai toteuttaja.

Hyvinvointifoorumin avauspuheenvuoron käytti ylihoitaja Hannele Patjas Lohjan kaupungin Perusturvasta. Hän esitti hyvinvointipalvelujen saumattomuutta edistäviksi tekijöiksi mm. terveyspalvelujen käytön esteiden poistamista (maksut, palveluiden alueellinen saatavuus). Myös henkilöstönäkökulma on otettava huomioon, jotta saumattomuus toteutuisi. Aika yhteisiin palavereihin ja työnkierto olisivat avuksi.

Kaarina Liljeström Palvelukoti Rantakartano Oy:stä toi tilaisuuteen ilahduttavan yrittäjänäkökulman. Tehostettua palveluasumista muistisairaille tarjoava yritys toimii aktiivisesti edistääkseen asiakkaidensa saumatonta siirtymistä esim. erikoissairaanhoidosta suoraan takaisin palvelukotiin hoito-ohjeineen, ilman monissa tapauksissa tarpeetonta siirtymävaihetta terveyskeskuksen vuodeosastolla. 

Palvelukoti Rantakartano Oy:n asiakkaista aiempaa suurempi osa käyttää palveluseteliä. Ongelmana on kuitenkin se, että kaikille ei palvelusetelin mahdollisuudesta edes kerrota. Peruseläkkeensaajasta otaksutaan, että hänen tuloillaan ei ole varaa yksityisten palveluiden käyttöön - vaikka tosiasiassa henkilöllä voi olla hyvinkin omaisuutta tai omaisia, jotka olisivat halukkaita maksamaan palvelut.

Karviaisen kotiutustiimin toimintaa esitteli Virpi Jylhä-Ollila. Kotiutustiimi on toiminut vuodesta 2010 alkaen. Tiimi osallistuu potilaiden jatkohoidon ja kotiutuksen suunnitteluun, kotiutuspalavereihin, siirron valmisteluun ja asiakkaan/potilaan vastaanottamiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon sekä Karviaisen oman organisaation sisällä.

Hoitajien aika ei mene kotiutusasioiden setvimiseen, kun kotiutustiimi hoitaa asian suunnitelmallisesti, ottaen huomioon kodin soveltuvuuden, tarvittavat palvelut, lääkkeet, apuvälineet jne. Kotiutustiimin työssä olennaista on hyvä yhteistyö osaston sekä kotihoidon kanssa, lisäksi yhteistyötä tehdään mm. sosiaalityöntekijän kanssa. Näin luodaan asiakkaalle saumaton kokemus siirtymästä.

Tutkija Hanna Tuohimaa esitteli saumattomuuden käsitettä Laurea Lohjan Pumppu-osahankkeen näkökulmasta. Pumppu-hankkeessa määritellään eri kohderyhmien palvelupolkuja, tutkitaan palvelupolun katkoksia sekä luodaan uusia palvelukonsepteja aukkokohtiin. Saumattomia hyvinvointipalveluita edistäviä ratkaisuja olisivat esimerkiksi moniammatilliset tiimit, palvelusuunnitelmat, palveluneuvojat ja -ohjaajat sekä erilaiset palvelupisteet kuten terveyskioskit.

Aktiivisen kahvitauon jälkeen sairaanhoitajaopiskelijat Sanna Kuparinen ja Marika Suomi esittelivät tekemäänsä tutkimusta hyvinvointiyrittäjien tuen tarpeesta. Tutkimuksessa nousi esiin tarve yhdelle keskitetylle paikalle, josta saisi kaiken tarvitsemansa tiedon. Myös mentoreita tai yrityskonsultteja kaivattiin auttamaan eteenpäin yrittäjän uralla.

Lopuksi sairaanhoitajaopiskelija Hannele Penttilä esitteli tutkimustuloksia hoitajien näkemyksistä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö sujuu paremmin, kun tuntee toisen osapuolen, on yhteiset pelisäännöt ja tunnetaan myös toisen toimintatavat. Uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen on olennaista, jotta hiljainenkin tieto siirtyisi.

Onnenpyörän pyöräyttämisen jälkeen arvottiin vielä kohderyhmä noppien avulla.

Hyvinvointifoorumin jälkeen tilaisuus jatkui Minimessuilla, joissa paikalliset hyvinvoinnin toimijat esittelivät toimintaansa. Mukana oli myös Laurean Pumppu-osahankkeen messupöytä, jonka äärellä keksittiin uusia palveluideoita ennovaatio-onnenpyörän arpomien aihepiirien ja näkökulmien perusteella. Tällä kertaa onnenpyörässä oli uutuutena mukana myös Villit Kortit, jotka saivat ainakin pumppulaisten ideat villiintymään.