Wellbeing in the Information Society Tampereella 16.-18.9.2016

Wellbeing in the information Society –konferenssi kokoontui 16-18.9.2016 kuudennen kerran, ensimmäistä kertaa Tampereella. Konferenssin teemana oli tänä vuonna ”Building sustainable health ecosystems”.

 

Konferenssin tavoitteena on yhdistää hyvinvointi, informaatioteknologia ja kestävät elinympäristöt, ja avauspuheenvuorossaan konferenssin puheenjohtaja, professori Reima Suomi kertoi yhdistelmän olevan konferenssien kentässä vielä uniikki. Kolmipäiväisessä konferenssissa kuultiinkin monipuolinen kattaus esityksiä hyvinvoinnin ja teknologian risteyskohdista. Monessa esityksessä yhdistäväksi teemaksi nousi terveysdatan toissijainen hyödyntäminen tutkimuksessa, jotta kestävän yhteiskunnan rakentamisen tietoperusta vahvistuu; sekä erilaiset kokeilut ja käytännön osallistaminen yhteisen terveemmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Käytännön tasolla tiedonkeruun tavat kuitenkin vaihtelevat, ja esillä olivat niin Intian monimuotoiset tiedonkeruun muodot paperilla kuin Viron moderni yhteiseen palveluväylään perustuva tiedon keruun ja hyödyntämisen järjestelmä. Toisaalta big data, esimerkiksi satelliiteista saatava tieto, mahdollistaa uudenlaisen tiedon hyödyntämisen globaalilla tasolla.

Käytännönläheisenä esimerkkinä teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena Claire Hamshire ja Julie Lachkovic Manchesterista kertoivat työstä, jota ovat tehneet viestinnällisiä haasteita omaavien lasten oppimiskäyttöön soveltuvien appsien joukon luokitteluksi ja arvioimiseksi.

Laajassa sovellusten viidakossa voi vanhempien ja opetushenkilökunnan olla vaikea navigoida ilman selkeää tietoa siitä, millaisiin tarkoituksiin mikäkin sovellus on tarkoitettu ja soveltuu parhaiten. Oppimistavoitteiden lisäksi huomioitavana ovat mm. fyysiset ja kognitiiviset taidot sekä käyttöympäristö. Hamshiren ja Lachkovicin esittelemän hankkeen myötä tulee appsien hyödyntämisestä entistä helpompaa ja vaivattomampaa. Lue lisää: http://www.appt.mmu.ac.uk/
 

Suhtautumisesta hyvinvoinnin tueksi tarjolla olevien sähköisten palveluiden käyttöön puolestaan kertoi Heini Taiminen Jyväskylän yliopistosta. Hyvinvointipalveluille on tyypillistä, että ne edellyttävät myös asiakkaalta aktiivista osallistumista arvontuottoon, mitä kuvaa käytetty termi transformatiiviset palvelut.

Esimerkkinä Taimisella oli Mielenterveystalo, jossa asiakkaiden käytettävissä on sekä tietoa että erilaisia sähköisiä palveluita. Perinteisesti sähköisiä palveluita on tutkittu teknologian hyväksyttävyyden näkökulmasta, esimerkiksi arvioiden sähköisen palvelun etuja ja haittoja perinteiseen palveluun verrattuna, sekä myös omia käyttötaitoja.

Taimisen tutkijaryhmän toteuttamissa haastatteluissa keskeiseksi teemaksi nousi kuitenkin myös usko omiin kykyihin yhteiskehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi helppo palvelussa navigointi, hyvä ohjeistus ja mahdollisuus kysyä kysymyksiä ovat tekijöitä, jotka lisäävät uskoa omaan kykyyn luoda palvelun avulla uutta arvoa. Toisaalta luotettavuus, uskottavuus ja selkeät kuvaukset saavutettavissa olevista eduista luovat uskoa siihen, että palvelun käyttäminen myös lisää omaa hyvinvointia.

Ajankohtaisena suomalaisena aiheena konferenssissa käsiteltiin myös tulevaa perustulokokeilua. Ville-Veikko Pulkka Kelasta esitteli perustulokokeilun taustatyönä tehtyjä selvityksiä siitä, millaisia ovat eri perustulomallien hyvät ja huonot puolet ja mikä olisi optimaalisin tapa testata perustulon toimivuutta. Perustulon tavoitteenahan on vähentää työnteon esteitä, joita voi syntyä esimerkiksi palkkatulojen laskiessa saatavien tukien määrää. Käytännön toteutuksessa on jouduttu tekemään joitain myönnytyksiä osaan työryhmän esittämistä suosituksista. Kokeilu on alkamassa tänä talvena.
 
Konferenssin ohjelmistossa oli myös useampia paneelikeskusteluja. Esimerkiksi ikäihmisten parissa hyödynnettävästä teknologiasta käyty paneelikeskustelu pohti tulevaisuuden sosiaalisten robottien hyödyntämismahdollisuuksia. Sosiaaliset robotit osaavat seurata ihmisen reaktioita ja tunteita, missä on nähtävissä monenlaisia hyödyntämiskohteita, mutta myös pelkoja liiallisesta teknologisoitumisesta. Paneelikeskustelussa käytiin myös läpi tämän päivän esimerkkejä erilaisten teknologisten apuvälineiden käyttöön oton kokeiluista.

Digitalisaatiota käsitellyt paneeli puolestaan lähti perustavanlaatuisista kysymyksistä, eli siitä, mitä digitalisaatio itse asiassa on. Digitalisaation nähtiin olevan perimältään yhteiskunnallinen muutos, joka muuttaa yhteiskuntaa perusteellisesti, kuten aiemmin on muuttanut esimerkiksi kirjapainotaito, sähkö, junat ja tietokoneet.

Siinä missä kirjapainotaito toi tiedon saataville 1400-luvulla, tuo digitalisaatio tiedon kaikkien saataville nykypäivänä. Molemmissa tapauksissa oman aikansa kuitenkin vie myös lukutaidon kehitys, joka vasta oikeasti takaa pääsyn tietoon. Toisaalta digitalisaatiosta myös huomautettiin, että se on paljon muutakin kuin vain tiedon muuttamista digitaaliseen muotoon, sillä samalla pitää muuttaa myös taustalla vaikuttavat prosessit.

Paljon aikaa keskustelusta käytettiin myös uhkakuvien tunnistamiseen. Muun muassa tietoturva keskustelutti, esimerkiksi se, miten huolettomasti ihmiset ovat valmiita antamaan sovellusten käyttöön suuria määriä henkilökohtaista dataansa minimaalista hyötyä vastaan.

Toisaalta pohdittiin myös, vähentääkö vai lisääkö digitalisaatio työtä. Siinä missä sähkövalo mahdollisti työnteon myös pimeän tultua, mahdollistaa digitalisaatio työn teon ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Samalla mahdollisesti henkilökohtainen vuorovaikutus vähenee, kun sähköinen viestintä yleistyy. Mietittiin, tuleeko digitalisaatio oikeasti vapauttamaan työntekijöiden aikaa esimerkiksi vanhustenhoidossa asiakkaiden kanssa käytävään vuorovaikutukseen rutiinitehtävien hoidosta.

Myös Laurean Zet-hanke oli mukana konferenssissa. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä arjen hallintaan ja oman tulevaisuuden pohtimisen tueksi. Lue lisää: http://zet-hanke.fi/.

Zet-hankkeen osallistava pelinkehitysprosessi herätti kiinnostusta osallistujissa, onhan osallisuus yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Hankkeen keräämä runsas data ja materiaali antaa paljon eväitä uudenlaiseen osallisuuden muotojen kehittämiseen. Päätöspuheenvuorossa professori Suomi arveli pelien ja pelillisyyden roolin entisestään vahvistuvan, kun konferenssi jälleen kahden vuoden kuluttua kokoontuu.

Suurin osa konferenssissa esitellyistä papereista on julkaistu konferenssijulkaisussa:
Li, H., Nykänen, P., Suomi, R. Wickramasinghe, N., Widén, G., Zhan, M. (Eds.). Building Sustainable Health Ecosystems. Communications in Computer and Information Science. Volume 636

Teksti ja kuvat: Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakokulu

Tekes haluaa uusia, rajoja rikkovia ideoita terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushakuun!

Tekes avasi Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushaun Finlandia-talolla pidetyssä tilaisuudessa 25.5.2016. Hakemusten jättämisen takaraja on 21.10.2016 ja jokaisen hankeidean kanssa pitää käydä Tekesin sparrauskierros, jotta ei turhaan tarvitse kirjoittaa hakemusta ideasta, joka on vielä raakile.

 

 

Tavoitteena on Tekesin rahoituspäällikkö Jussi Toivosen mukaan saada terveyshyödyistä uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Ohjelman onnistumista ei mitata syntyvien tutkintojen tai julkaisujen määrällä, vaan tavoitteena on saada tutkimukselle vaikuttavuutta elinkeinoelämän kautta sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia.

 

Hakuun ei ole määritelty erillisteemoja, vaan ajatuksena on, että hakijat voivat itse määritellä teemoja, ja osoittaa innovatiivisuutta jo ideointivaiheessa. Odotusarvona tutkimushaussa rahoitettaville on polku, jossa hyvät ideat työstetään yritys-tutkimus-kansalaisyhteistyön kautta teollisuus-palvelu- ja/tai digiratkaisuiksi.

 

 

Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus on tämän haun keskiössä. Yritykset ovat tutkimuksen osarahoittajia sekä tulosten hyödyntäjiä. Minimiosuus yritysrahoitukselle on 10 % hankkeen kokonaisbudjetista ja rahoittavia yrityksiä pitää olla vähintään kolme. Myös kansainvälisten yritysten antama raha voidaan laskea tähän summaan mukaan, vaikka hankkeen arviointikriteereistä ensimmäinen onkin, paljonko hanke synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia Suomeen. Muut arviointikriteerit ovat yritysten sitoutuminen ohjaukseen, hankkeen uutuusarvo ja monialaisuus sekä kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen tutkimuksessa.

 

Jussi Toivonen arvioi esityksessään hyvinvointiteemasta aikaisemmin Tekesissä toteutettuja tutkimushakuja ja totesi niiden osalta, että esim. v. 2015 rahaa jaettiin vähemmän kuin oli tarjolla, koska yrityksiä ei saatu tarpeeksi mukaan hankkeisiin ja v. 2016 alkaneissa hankkeissa taas oli saatu aikaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä toivottua vähemmän, mutta ulkomaisia yrityksiä sen sijaan saatiin mukaan. Jussi Toivonen muistutti, että hankkeisiin saa 10 %:n bonusrahan, jos haettavalla tutkimushankkeella on joko rinnakkainen, kansainvälinen tutkimushanke tai vaihtoehtoisesti 2 henkilötyövuoden verran tutkijavaihtoa hankkeen aikana.

 

Tutkimushaun avaustilaisuudessa saatiin kuulla Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihkon esitys Benecol-tuotteiden menestystarinasta maailmalle. Ensimmäinen Benecol-tuote oli margariini ja se lanseerattiin Suomeen v. 1995. Nyt erilaisia tuotteita kuuluu Benecol-perheeseen 140 ja niitä myydään 30 maassa. Liiketoiminnan kehittämisen lähtökohtana on ollut kolesterolin laskeminen ja sitä kautta tautien ehkäisy. Benecol-tuotteiden avulla kolesteroli laskee nopeasti, ja säännöllisesti käytettynä tulos on myös kestävä. Markkinat maailmassa ovat valtavat, sillä puolet maailman väestöstä kärsii korkeasta kolesterolista, kohonneen elintason myöstä esim. Kiinassa myös kolesteroliarvot ovat kohonneet. Kiinan markkinoille Raisio meni Benecol-tuotteilla viime vuonna eli v. 2015.

 

Matti Rihko summasi oppeja terveyttä edistävien tuotteiden kehittämisestä ja vientiponnistuksista case Benecolin pohjalta seuraavasti: Margariini ei ole vetovoimaisin tuote, vaan tarvitaan muitakin tuotteita kuten Raisiolla nyttemmin on tarjonnassa esim. juotavat jogurtit, pureskeltavat geelipalat tai pillerit. Tärkeä huomio on myös, että ihmiset ratkaisevat. Kannattaa panostaa yhteistyöhön, kumppaneihin ja verkostoihin eikä yrittää yksin maailmanvalloitusta.

 

Immateriaalioikeuksista Rihko totesi, että vaikka he olivat ensimmäisenä liikkeellä, eivät he olisi pystyneet laatimaan sellaista patenttisalkkua, joka olisi kattanut kaikki mahdolliset kilpailijoiden tulevat ratkaisut, vaikka he olisivat patentoineet kaiken ympäriltä alkaen männyn rungosta ja ohutsuolesta! Regulaatio pitää myös ottaa huomioon, myös tulevat säädökset, koska ne koskevat myös ratkaisuja, joita on saatu aikaan ennen kuin regulaatiota vielä edes on. Regulaatiossa lobbaus on keskeistä ja se voittaa jolla on isommat muskelit! Vaikka Benecol on Raision menestystarina, muistuttaa Rihko, että kaikki aina maksaa enemmän ja kestää kauemmin saavuttaa kuin mitä on alun perin suunniteltu eli raha ja aika ovat keskeisellä sijalla onnistumisen edellytysten listalla!

 

Tilaisuudessa oli vauhdikas ja asiantunteva paneelikeskustelu teemanaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta hyvinvointia ja viennin tuplaus. Paneelia johti StartUp Healthin Suomen johtaja Aki Koivistoinen ja muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Pekka Simula (Herantis Pharma), toimitusjohtaja Timo Niskanen (Roche Diagnostics), Head of GrowDex Business Pia Nilsson (UPM), johtajalääkäri Risto Mäkinen (Helsingin kaupunki) ja kehitysjohtaja Pekka Sivonen (Tekes).

 

Paneelikeskustelun nostama suurin murhe oli suomalaisten heikko kaupallistamisosaaminen. On ymmärrettävä, että jokainen tutkimusryhmän vetäjä on myös yrittäjä. MIndset ratkaisee: on muutettava toimintakulttuuria, on kehitettävä uusia toimintamalleja ja luotava infra, joka tukee haluttua muutosta. Todettiin, että sote-uudistuksessa on radikaalisti nähtävä toimialan rajapinnat ja palvelut uudessa valossa ja pidettävä ennaltaehkäisevät palvelut mukana myös. Teknologinen kehitys muuttaa joka alaa, myös terveydenhuoltoa ja jatkossa on kyettävä yhdistämään eri alojen tietämystä yksilön hyvinvoinnin parhaaksi. Nyt eletään ainutkertaista hetkeä ja on saatava aikaan läpimurtoja markkinoille, suoraan kuluttajille ja kuluttajien kanssa. Jokaisen toimijan elinehto on uudistua nopeammin kuin kilpailija. Tutkimuksen ja kaupallistamisen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen suunta, mutta myös kysymyksenasettelun muutoksia mitä-kysymyksistä miten-kysymyksiin. Terveydenhuollon digitalisaatiossa Suomella on hyvät lähtökohdat, sillä se on ainoa maa, jolla on juuri nyt ict-osaajista ylitarjontaa. Ei riitä, että yhdistetään lääketiede ja ict, vaan tähän on vielä liitettävä vahva luonnontieteellinen ja materiaaliosaaminen, millä yhdistelmällä saadaan aikaan ratkaisuja, joilla on kilpailuetua maailmanmarkkinoilla.

 

Suomen loistava tiede, loistavat kliinikot, loistava data kaipaa kaupallistamista ja aitoa myyntityötä ja sen arvostusta. Kestävällä pohjalla liiketoiminta on silloin, kun se tuottaa aidosti hyvinvointia ihmisille, ei vain ratko yksittäisiä pulmia. On katsottava kokonaisuutta, osattava yhdistää erilaiset hyvinvointia uhkaavat riskitekijät kuten alhainen koulutus, tulotaso, masennus, diabetes ja etsittävä ratkaisuja, jotka tuovat ihmiselle hyvän elämän edellytykset, ei vain apua yksittäisiin vaivoihin pulma kerrallaan.

 

Kun digitalisaatio tulee täysimääräisesti käyttöön hyvinvoinnin puolella, on HealthCloud pilvistä suurin, ja sillä on hopeiset reunat. Jos me Suomessa yhdistetään HealthCloudin rinnalle MyData ja pidetään vielä kansalainen keskiössä, kotiin asti, niin menestyksen ja kasvun avaimet ovat meillä. Skaalautuvuus ja menestys kansainvälisillä markkinoilla on välttämätöntä ja siksi pitää osata ei vain kaupallistaa vaan myös myydä hyvinkin erilaissa kulttuureissa. Oppia voi ottaa ihan joltakin toiselta alalta, joka jo tietää esim. miten jossakin tietyssä maassa toimitaan vaikka regulaatioteknisesti. Kuluttajien luottamus on ansaittava, kuluttajan/kansalaisen on oltava sinut systeemin kanssa ja tarvitaan vallankumous, että asiakas aidosti ja oikeasti saadaan ottamaan itse vastuuta ja olemaan aktiivinen.

 

Hanketta suunniteltaessa ei saa pysyä ahtaissa rajoissa...

... vaan on synnytettävä uutta!

Tietoiskun tulevaisuuteen tilaisuudenlopuksi piti Tekesin Mervi Pulkkanen, joka maalasi isolla pensselillä tulevaisuutta. Hän puhui virtuaalisesta maailmasta, jossa keho on avainasemassa eri muodoissaan ja laitteet nykymuodossa ovat menettäneet merkitystään tai kadonneet kokonaan. Maailma koetaan uudella tavalla, kun fyysisen ja digitaalisen maailman rajat hämärtyvät ja keho räjäyttää pankin! Kyse on siitä, mitä ihmiset haluavat ja miksi, ei siitä, mitä halutaan kehittää. Nyt on uusi aika ja se vaatii myös uutta tapaa toimia ja tehdä asioita yhdessä. On luotava ekosysteemejä, jotka nyt tuntuvat vielä vierailta, jotta päästään aidosti aikaansa edelle. On otettava ihminen mukaan, ei vain yksittäisenä käyttäjänä, vaan ihminen elämässä elämäänsä eri konteksteissa, erilaisissa tilanteissa.

 

25.5.2016 Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea/FuturesLab CoFi

Hyvinvointifoorumissa etsittiin reittejä esteettömään ja turvalliseen tulevaisuuteen

Esteettömyys ja turvallisuus olivat 14.4.2016 Laureassa Lohjalla järjestetyn Hyvinvointifoorumin teemana. Esteetön ympäristö on 10 %:lle ihmisistä välttämätön, 40 %:lle tarpeellista ja 100 %:lle miellyttävää totesi tilaisuuden avannut Lohjan kaupungin vanhustyön johtaja Tuula Suominen.

Esteettömyys ei ole vain kynnyskysymyksiä

Yhdenvertainen ja esteetön toimintaympäristö vaikuttavat henkilön mahdollisuuteen elää itsenäistä elämää ja osallistua yhteisön toimintaan turvallisesti. Joka 3. lohjalainen on 10 vuoden kuluttua eläkeikäinen ja esteettömien kotien ja asuinalueiden tarve kasvaa. Ei riitä, että esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat asunnon sisällä. On varmistettava myös lähiympäristön kelpoisuus liikkua ja saada palveluita, jotta ihminen ei jää oman kotinsa vangiksi.

Tarve oman elämän hallintaan ja riippumattomuuteen kiteytyy vanhassa sanonnassa Oma tupa, oma lupa.

Lohjalla tehdyn kyselyn mukaan ikääntyvät voidaan ryhmitellä kolmeen kategoriaan, joilla kaikilla on hiukan erilaiset tarpeet liittyen esteettömyyteen ja turvallisuuteen. 

1. Terve ja pirteä - aktiivinen kansalainen kysyy itseltään, kuinka kauan pärjään nykyasunnossa ja ennakoi tulevan tilanteen.
2. Kun vauhti hidastuu - avun tarvetta pohditaan, miten pärjää, jos joutuu esim. luopumaan ajokortista.
3. Elinpiiri pienenee - riippuvuus toisista lisääntyy; on jo selviä haasteita arjessa selviytymisestä. Heidän kannattaa pitää kiinni ystävyyssuhteistaan ja tehdä kaikkea sitä kivaa, josta on aina tykännyt. Myös teknologiasta voi etsiä tukea ja apua.

Kun liikkumisen mahdollisuudet vähenevät, voi teknologia tuoda elämään osallisuutta ja turvallisuutta, kunhan se tehdään ihmisen omasta lähtökohdasta, ei muiden sanelemana.

Esteetön kalastus Lohjanjärvellä 

Harrastuksista ei tarvitse jäädä paitsi, vaikka olisi vaikeuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla. Esteetön kalastus Lohjanjärvellä on konsepti, jota ovat kehittäneet Therafishin kalastusoppaat Esa Keino ja Mari Elal. Heidän kehittämänsä konsepti soveltuu monenlaisille erityisryhmille ja eri-ikäisille. Kalastusalus on tasapohjainen ponttonien päällä oleva lautta, jonka kyytiin mahtuu useampi rollaattori tai pyörätuolikin mukaan.

Kalastusmatka on virkistys-, harrastus- ja terapeuttista toimintaa, josta nauttivat mm. kehitysvammaiset, ikäihmiset tai erilaisia nv-oireita omaavat ihmiset. Therafishin toiminta edistää kansanterveyttä edistämällä fyysis-psyykkis-sosiaalista hyvinvointia.

Nuorten yrittäjien ennakkoluuloton uusia avaus vaatii sopivat välineet, tarpeeksi tilaa, turvallisen ympäristön ja tiedon esittämistä selkokielisessä, ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi tarvitaan kaikki perustarpeisiin liittyvät palvelut.

Tietysti kalastusreissuun kuuluu myös se, että kalaa saadaan!

Esteettömyysasiamies Jarko Jokinen Lohjan kaupungista kertoi oman tarinansa näkövammaisen elämästä. Arjessa pärjääminen on vaatinut paljon etukäteissuunnittelua, jotta pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Esim. risteyksissä oli aikaisemmin ilman opaskoiraa vaikea hahmottaa korkeuseroja kadulla ja liikkuminen ei tuntunut turvalliselta.

 

"Muutostöiltä säästytään, kun jo suunnittelun lähtökohtana on esteettömyys" muistuttaa Jarko Jokinen

Virkamiehen roolissa mutta myös olemalla mukana vammaisneuvostossa Jarko Jokinen on saanut paljon tietotaitoa, jonka avulla hän on voinut edistää monenlaisten vammaisten asiaa ja luoda olosuhteita paremmaksi esteettömään ja turvalliseen elämään. Vaikutuskanavana on myös Eduskunnan lobbaaminen, jotta rakennuslakiin saataisiin pakolliseksi esteettömyysnäkökulma. Näin taloja suunnittelevat arkkitehdit ja taloja rakentavat tahot osaisivat ottaa esteettömyysasiat alunperin huomioon ja erilaisilta muutostöiltä vältyttäisiin kokonaan.

 ”Ei mittä palvelui oo näkyny?”,

kysyi Raision kaupungin peruspalvelujohtaja Mikko Hulkkonen varsinaissuomalaisittain esityksensä aluksi.  Hulkkonen puhui esteettömyydestä viestinnän näkökulmasta.Viestinällinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että viesti löytyy ja se on myös ymmärrettävissä.

Hulkkonen hauskutti Hyvinvointifoorumin yleisöä omintakeisilla itse tekemillään piirroksilla ja vertauskuvilla, joissa peruspalveluasiantuntijat olivat esim. apuun tulevia ratsuväen edustajia, kun apua tarvitsevat kansalaiset joutuivat uudisraivaajien tavoin intiaanien piirittämiksi. 

Hulkkonen korosti, että viestinnällisen esteettömyyden periaatteet edellyttävät, että ollaan näkyvissä, ollaan ymmärrettäviä, ei lisätä huolta ja vaikutetaan asioihin.

Esimerkki monimutkaisesta ohjeistuksesta

Eri kuntien nettisivuilta poimitut esimerkit paljastivat monimutkaisia yhteydenotto-ohjeita, epäselviä prosessikaavioita tai laatikkoleikkejä, joiden viidakosta apua tarvitseva ei taatusti apua löydä ja jos sattuisikin löytämään, ei sitä osaa käyttää. Raisio oli ratkaissut selkoviestinnän nettisivuillaan yhdellä napilla: Pyydä apua! Klikkaa tästä.  Vastauksen saa jo seuraavana arkipäivänä.

Hyvinvointifoorumin perinteinen aktiivinen kahvitauko käsitteli tällä kertaa esteettömiä ja turvallisia asuinalueita EAKR-rahoitteisen ELLI-hankkeen järjestämässä työpajassa, jota vetivät hankkeen projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista.

 

Tuloksena pienryhmätöistä saatiin useita käytännön ehdotuksia, miten asuinalueiden ekologista, sosiaalista tai taloudellista esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla tulevaisuutta ajatellen.

Esteettömille palveluille esitettiin omaa sertifikaattia tai merkkiä joutsenmerkin tyyliin, jotta tilatessaan tietää, millaisia palveluita saa, pop-up ratkaisuna ehdotettiin neuvontapistettä sinne, missä ikäihmiset liikkuvat eli apteekkiin ja kauppakeskuksiin ehdotettiin jätteenlajittelukoroketta, joka olisi sopivan korkuinen kaikille.

Hyvinvointifoorumin yhteydessä järjestettiin myös minimessut, jossa oli paikalla näytteilleasettajia alueen yhdistyksistä, hankkeista ja muista toimijoista niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Vilkas ajatusten ja ideoiden vaihto verkotti toimijoita ja aikaansai varmasti uutta yhteistyötä esteettömän ja turvallisen tulevaisuuden tekemiseksi.

Merkkaathan jo kalenteriin: Seuraava Hyvinvointifoorumi pidetään 17.11.2016. Tervetuloa taas Laureaan Lohjalle.

Teksti: yliopettaja KTT Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi
Kuvat: Hanna Tuohimaa ja Tarja Meristö

Nuoret toimijoina – Zet-hankkeen verkostotyöpaja

21.4.2016, klo 13-16
Laurea-ammattikorkeakoulu, AMK01,Nummentie 6, Lohja

Zet-hankkeessa nuoret kehittävät hyötypeliä yhdessä pelialan ammattilaisten kanssa. Paikalliset tiimit kokoontuvat Lohjalla ja Hangossa koko kevään. Tervetuloa tutustumaan, millainen peli hankkeessa on muotoutumassa ja pohtimaan, miten peli, pelinkehitysprosessi ja me kaikki voimme tukea nuoria toimijoina osana yhteisöään!

Ilmoittaudu tästä: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/12444/lomake.html

Reptilian Overlords –pelissä pelaaja hyppää yritysjohtajan saappaisiin ja pääsee rekrytoimaan itselleen työvoimaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa yritysjohtaja vaan maailmanvalloituksesta haaveileva matelija, joka tavoittelee omalle firmalleen  menestystä kilpailijoita vakoilemalla. Niinpä työntekijät päätyvät firmassa melko epäilyttäviin tehtäviin. Työntekijöiden roolissa pelaaja pelaa vakoilutehtäviä, joissa lisähaasteena on tunnistaa ja hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia ja oppia pärjäämään työntekijöiden haasteiden kanssa. Osa nimittäin välttelee sosiaalisia tilanteita, osalla on keskittymisvaikeuksia, osalla pakonomaista käytöstä. Kaikilla kuitenkin on myös vahvuutensa, ja tasapainon löytäminen auttaa pärjäämään pelissä. Pelin loppuun on vielä suunnitteilla yllätyskäänne, jossa pelaaja pääsee haastamaan yritysjohtajan ja tämän kyseenalaiset toimintatavat.
 
Tässä työpajassa fokuksessa on erityisesti keinot tukea nuoria toimijoina. Mukana työpajassa on myös Apuomenan Lohjastuu-projekti. Mitä olisivat ne teemat, joita pelissä erityisesti tulisi hyötynäkökulmasta painottaa? Millaisin keinoin nuorten toimijuutta voitaisi yhdessä, verkostona, tukea?

Tervetuloa mukaan kehittämään eteenpäin Reptilian Overlords –pelin hyödyntämistapoja. Yhteisen kehittämisen tuloksena syntyy palvelukonsepteja pelin ympärille, joita voidaan syksyllä pelin ensimmäisessä pilotointivaiheessa lähteä yhdessä kokeilemaan. Tilaisuus on kaikille avoin, tätä kutsua voi vapaasti välittää eteenpäin. Myös nuoria toivotaan mukaan.

Kutsu tilaisuuteen (PDF)

Lisätietoja: hanna.tuohimaa@laurea.fi

Oletko sinäkin otsikoinut tiedotteesi väärin?

Kannattaisiko klikkijournalismista ottaa oppia myös hankeviestintään? Kyllä, mikäli on
uskomista Ansis Bogustovsiin. Bogustovs on latvialainen journalisti, joka antoi käytännön vinkkejä siitä, miten saada hankeelle näkyvyttä mediassa

Minkälaista hankeviestintää itse viitsit lukea?

Toki otsikoiden tulee olla totuuden mukaisia, mutta muuten hankeviestintään kaivataan kiinnostavampia, ihmisläheisiä näkökulmia. Hieman lisää uskallusta ja paljon tiivistämistä.
Bogustovsin mukaan hyvä otsikko on 3-5 sanan mittainen.

Kiinnostava aloitus on tekstissä entistä tärkeämpää, sillä netissä on helppo siirtyä seuraavaan aiheeseen, jos artikkelin alku on tylsä. Unohdetaan siis tiedotteen alusta ne hallinnolliset taustatiedot ja käydään itse asiaan: mitä hyötyä hankkeesta on.

Ansis Bogustovs korosti puheessaan myös journalistien kiireistä työtahtia. Kun aikaa on vähän, arvossa ovat käyttövalmiit tiedotteet. Kirjoita lehdistötiedotteesi siis valmiiksi  lehtijutun muotoon, tarinaksi.

Siteeraa itseäsi

Kätevä tapa, jota mekin olemme käyttäneet, on itsensä haastattelu. Tiedote vaikuttaa oikean haastattelun perusteella syntyneeltä, kun tekstiin siteeraa itseään.

Mielessä pidettävä pikku vinkki Bogustovsilta oli antaa hankkeille hauskat nimet! Ne jäävät mieleen ja ovat mukavia käyttää viestinnässä.

Kuva ois kiva!

Bogustovs muistutti myös yhä visuaalisemmaksi muuttuneesta maailmasta, minkä vuoksi kuvat ovat entistä tärkeämpiä. Tiedotteen yhteyteen tulisi laittaa hyvälaatuisia kuvia! Hyvät
kuvat lisäävät tiedotteen julkaisun todennäköisyyttä.

Tapahtumien järjestäminen on myös tapa saada asialleen medianäkyvyyttä. Jos lehdistö ei kuitenkaan ehdi mukaan tilaisuuteen, kannattaa kirjoittaa tilaisuudesta juttu itse ja lähettää se kuvineen julkaistavaksi. (Tätäkin olemme kokeilleet, toimii toisinaan!)

Kansainvälisillä hankkeilla on mahdollisuus saada huomiota järjestämällä samanaikaisesti sama tapahtuma useassa eri maassa. Kansainvälisyys tuo pieneen paikalliseen tapahtumaan lisää hohtoa median silmissä.

Perusvinkkejä

Loppuun vielä muutama Bogustovsin käytännön vinkki:
- älä lähetä lehdistötiedotetta perjantai-iltapäivällä
- "Lehdistötiedote" ei ole houkutteleva otsikko
- kopioi tiedote aina sähköpostin viestikenttään. Sen lisäksi sama tiedote liitteeksi.
- muista myös visuaalinen puoli, kuvia mukaan!

Ansis Bogustovs puhui Central Balticin viestintäseminaarissa Riikassa 10.12.2015.

Teksti ja kuvat: Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat – mikä muuttuu ja miksi?

HyväSuomi 2020-verkostoseminaarissa 17.11.2015 kokoonnuttiin uudistuvien sote-palveluiden merkeissä Helsingissä ravintola Sipulin Talvipuutarhaan.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee avasi tilaisuuden poimimalla hallitusohjelmasta kansalaisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Hän totesi, että tavoitteena on osallisuuden ja toimintakyvyn varmistaminen sekä mielekkään elämän turvaaminen kaikille kansalaisille.

Varhainen puuttuminen ja ennakointi ovat avainasemassa kehitettäessä asiakaslähtöisiä palveluita, joissa kokemusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa, jotta palvelulupaus oikeasti pystytään täyttämään. 

Samoin, jotta kyetään edistämään hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentämään eriarvoisuutta, on pystyttävä viemään jo tehdyt muutosohjelmat käytäntöön: lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoito-ohjelma sekä kaikenikäisten omahoito-ohjelma on konkretisoitava miten-toimenpiteiksi ja prosesseiksi kohti terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Kasvava maahanmuutto on lisännyt haasteita eksponentiaalisesti ja kotouttaminen on vasta alkamassa. Vastaanottokeskuksiin tarvitaan mielekästä tekemistä, mutta myös kulttuurituntemusta ja kieliopintoja, joita voi opiskella myös mobiilisovellusten avulla.

Lopuksi kansliapäällikkö totesi, että terveys ja turvallisuus liittyvät yhteen ja yksi keskeinen turvallisuustekijä on infektiosairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja nopea reagointi. Tapaus ebola on osoittanut, kuinka haavoittuvainen yhteiskunnan toimivuus on eli kyse on todella ns. kovasta turvallisuuspolitiikasta.

Perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertasi aluksi sote-uudistuksen 15-vuotista historiaa ja sen perustuslakikiemuroita. Hän totesi, että uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille oikeus saada hyvinvointipalveluita rahapussin paksuudesta riippumatta. Suomessa on hänen mukaansa vahva ja laadukas yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin muodostama hyvinvointipalveluverkosto, josta voidaan olla ylpeitä.

Pidemmällä tähtäimellä, vuoteen 2025/2030, tiedetään palvelujen tarpeen kasvavan ja uudistuksia tarvitaan, jotta hyvä järjestelmä ei rapaudu rahan tai osaamisen puutteeseen. Suomi on Rehulan mukaan ensimmäisenä koko maailmassa nyt tekemässä uudistusta, jossa integroidaan yhteen sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Paluuta menneisyyteen ei ole, vaan on löydettävä airuet, jotka pystyvät viemään muutosta käytäntöön ei vain sote-palveluissa vaan myös terveyspalveluiden sisällä perus- ja erikoishoidon välillä.

On käyty läpi kolme linjaa: useamman kunnan vastuu, sote-aluevastuu tai valtion vastuu. Mikään käsitellyistä malleista ei ole ongelmaton ja kaikissa on sekä plussia ja miinuksia.

Nyt valmisteltava uudistus perustuu sote-alueisiin ja sen ydin pelkistyy kolmeen palloon, jossa yhdessä on raha, toisessa hallinto ja kolmannessa palveluiden integraatio. Tiekartta tulevaisuuteen puuttuu, mutta palapelin reunat ovat jo kasassa, arveli ministeri Rehula. Ihminen kansalaisena ja asiakkaana on keskiössä ja olennainen kysymys onkin, mitä mallissa tapahtuu tiedolle. Tämä koskee sekä tiedolla johtamista että omien tietojen haltuun ottamista.

Lopuksi ministeri muistutti, että varsinaisten sote-ammattilaisten ei tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan, toisin kuin hallinnon puolella, jossa kustannuksia karsitaan ja prosesseja virtaviivaistetaan.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen käytti tilaisuudessa puheenvuoron sote-valiokunnan jäsenen roolissa. Hänellä on myös taustaa EKSOTEsta, jossa hän on toiminut johtavana sosiaalityöntekijänä. Kiljunen arvioi, että suomalainen sote-järjestelmä on sekava erityisesti siksi että rahoitus tulee monesta lähteestä ja palvelut ovat siiloutuneet.

Ongelma on myös se, että ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä, ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin julkisen terveydenhuollon varassa olevat ihmiset. Moniammatillisia palveluita tarvitsevat ihmiset eivät vieläkään saa palveluita yhden luukun periaatteella eikä asiakkaita katsota kokonaisina ihmisinä, vaan vammojen ja diagnoosien kautta. Sote-uudistuksella onkin kovat tavoitteet: vähemmän toimijoita, palveluiden integrointi, 1-kanavainen rahoitus.

Tässä vaiheessa rahoitus on ratkaistu vasta terveyspalveluiden osalta ja muutenkin on pohdittu liikaa rakenteita, vaikka tärkeintä olisi asiakaslähtöisyys ja integraatio, jossa palvelut tehdään asiakkaalle helpoksi ja samalla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, sanoo Kiljunen. Hyvinä, toimivina esimerkkeinä hän mainitsi Etsivän nuorisotyön sekä aivoverenkiertohäiriöistä kärsivien kuntoutuksen, joissa kummassakin on tärkeätä mennä asiakkaan arkeen ja varmistaa toimivat hoitoketjut myös tilanteessa, jossa on monta toimijaa.

Vastuuta ei voi siirtää potilaalle tai omaisille, sillä kaikilla ei ole edes keskivertokansalaisen valmiuksia huolehtia eduistaan ja oikeuksistaan, vaan syrjäytymisvaara kasvaa. Keskeistä on saada palveluohjausta ja varmistaa koordinaatio, jolloin kaikki hyötyvät, niin potilas, omaiset kuin toimijat ja yhteiskuntakin. Palveluohjausvastuu on Kiljusen mielestä vielä sote-uudistuksessa ratkaisematta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio pohti omassa alustuksessaan, mikä muuttuu kentällä sote-uudistuksen myötä. Tarkastelun kohteena olivat kunnat ja kuntien muuttuvat tehtävät.  Kunta ja kunnan arki koskee meitä kaikkia, sillä kaikilla on kotikunta. Kunnan tehtävät liittyvät opetukseen, kulttuuriin, teknisiin palveluihin, elinkeinojen edistämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ennaltaehkäisystä, vaikka sote-alueille siirtyvätkin varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

 

Kuntien ja sote-alueiden väliin jää uudistuksen jälkeen vielä ns. rajapalveluja esim. työllisyyden hoito, arveli Hanna Tainio. Hän esitteli kuntien tehtäviä ja rooleja ja totesi, että kunnalla on jatkossa neljä roolia, jotka voivat myös sekoittua tai painottua eri tavoin. Roolit ovat Hyvinvointirooli, Elinkeinorooli, Yhteisöjen alusta -rooli ja Perinnerooli. Jotta kunta jatkossa olisi kunta, on näistä rooleista säilytettävä vähintään kaksi. Aineistoa rooleista on kerätty Kainuun ja Etelä-Karjalan alueelta ja sieltä saatu opetus on Hanna Tainion mukaan seuraava: kunnan missio on rakennettava elinvoimalle, ei palveluille, ja tämä vaatii tietoista muutosjohtamista.

Omasta näkökulmastani tilaisuuden anti on merkittävää aikaisemmin toteutetun Pumppu-hankkeen kannalta, jossa rakennettiin saumattomia kansalaislähtöisiä hyvinvointipolkuja erilaisille kohderyhmille sekä ehkäistiin syrjäytymistä, mutta myös menossa olevan Morfeus-hankkeen kannalta, jossa olemme tällä hetkellä toteuttamassa CASE-työskentelyä Porvoon alueella liittyen ennakoivaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja lastensuojeluun.

Kansalainen, asiakas keskiössä on lähtökohta, jonka ympärille toimivaa ekosysteemiä ja palveluketjua kannattaa rakentaa riippumatta siitä, millainen hallintomalli suunnitelluille sote-alueille lopulta muodostuu. Keskeistä on varmistaa eri toimijoiden yhteispeli ja tiedonkulku sekä huolehtia palvelutarjonnan koordinoinnista asiakkaan tarpeisiin, tapahtuipa se sitten henkilökohtaisen palveluohjaajan tuella tai helppokäyttöisellä mobiilisovellutuksella. Koska uusi sote-malli on vielä monin kohdin auki, on Porvoon casessakin käytetty vaihtoehtoisten skenaarioiden lähestymistapa enemmän kuin perusteltu!

Teksti ja kuvat Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.

Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.

Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi

Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!

Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.

Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.

Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).

Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.

Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  

Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.

Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu