Wellbeing in the Information Society Tampereella 16.-18.9.2016

Wellbeing in the information Society –konferenssi kokoontui 16-18.9.2016 kuudennen kerran, ensimmäistä kertaa Tampereella. Konferenssin teemana oli tänä vuonna ”Building sustainable health ecosystems”.

 

Konferenssin tavoitteena on yhdistää hyvinvointi, informaatioteknologia ja kestävät elinympäristöt, ja avauspuheenvuorossaan konferenssin puheenjohtaja, professori Reima Suomi kertoi yhdistelmän olevan konferenssien kentässä vielä uniikki. Kolmipäiväisessä konferenssissa kuultiinkin monipuolinen kattaus esityksiä hyvinvoinnin ja teknologian risteyskohdista. Monessa esityksessä yhdistäväksi teemaksi nousi terveysdatan toissijainen hyödyntäminen tutkimuksessa, jotta kestävän yhteiskunnan rakentamisen tietoperusta vahvistuu; sekä erilaiset kokeilut ja käytännön osallistaminen yhteisen terveemmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Käytännön tasolla tiedonkeruun tavat kuitenkin vaihtelevat, ja esillä olivat niin Intian monimuotoiset tiedonkeruun muodot paperilla kuin Viron moderni yhteiseen palveluväylään perustuva tiedon keruun ja hyödyntämisen järjestelmä. Toisaalta big data, esimerkiksi satelliiteista saatava tieto, mahdollistaa uudenlaisen tiedon hyödyntämisen globaalilla tasolla.

Käytännönläheisenä esimerkkinä teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena Claire Hamshire ja Julie Lachkovic Manchesterista kertoivat työstä, jota ovat tehneet viestinnällisiä haasteita omaavien lasten oppimiskäyttöön soveltuvien appsien joukon luokitteluksi ja arvioimiseksi.

Laajassa sovellusten viidakossa voi vanhempien ja opetushenkilökunnan olla vaikea navigoida ilman selkeää tietoa siitä, millaisiin tarkoituksiin mikäkin sovellus on tarkoitettu ja soveltuu parhaiten. Oppimistavoitteiden lisäksi huomioitavana ovat mm. fyysiset ja kognitiiviset taidot sekä käyttöympäristö. Hamshiren ja Lachkovicin esittelemän hankkeen myötä tulee appsien hyödyntämisestä entistä helpompaa ja vaivattomampaa. Lue lisää: http://www.appt.mmu.ac.uk/
 

Suhtautumisesta hyvinvoinnin tueksi tarjolla olevien sähköisten palveluiden käyttöön puolestaan kertoi Heini Taiminen Jyväskylän yliopistosta. Hyvinvointipalveluille on tyypillistä, että ne edellyttävät myös asiakkaalta aktiivista osallistumista arvontuottoon, mitä kuvaa käytetty termi transformatiiviset palvelut.

Esimerkkinä Taimisella oli Mielenterveystalo, jossa asiakkaiden käytettävissä on sekä tietoa että erilaisia sähköisiä palveluita. Perinteisesti sähköisiä palveluita on tutkittu teknologian hyväksyttävyyden näkökulmasta, esimerkiksi arvioiden sähköisen palvelun etuja ja haittoja perinteiseen palveluun verrattuna, sekä myös omia käyttötaitoja.

Taimisen tutkijaryhmän toteuttamissa haastatteluissa keskeiseksi teemaksi nousi kuitenkin myös usko omiin kykyihin yhteiskehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi helppo palvelussa navigointi, hyvä ohjeistus ja mahdollisuus kysyä kysymyksiä ovat tekijöitä, jotka lisäävät uskoa omaan kykyyn luoda palvelun avulla uutta arvoa. Toisaalta luotettavuus, uskottavuus ja selkeät kuvaukset saavutettavissa olevista eduista luovat uskoa siihen, että palvelun käyttäminen myös lisää omaa hyvinvointia.

Ajankohtaisena suomalaisena aiheena konferenssissa käsiteltiin myös tulevaa perustulokokeilua. Ville-Veikko Pulkka Kelasta esitteli perustulokokeilun taustatyönä tehtyjä selvityksiä siitä, millaisia ovat eri perustulomallien hyvät ja huonot puolet ja mikä olisi optimaalisin tapa testata perustulon toimivuutta. Perustulon tavoitteenahan on vähentää työnteon esteitä, joita voi syntyä esimerkiksi palkkatulojen laskiessa saatavien tukien määrää. Käytännön toteutuksessa on jouduttu tekemään joitain myönnytyksiä osaan työryhmän esittämistä suosituksista. Kokeilu on alkamassa tänä talvena.
 
Konferenssin ohjelmistossa oli myös useampia paneelikeskusteluja. Esimerkiksi ikäihmisten parissa hyödynnettävästä teknologiasta käyty paneelikeskustelu pohti tulevaisuuden sosiaalisten robottien hyödyntämismahdollisuuksia. Sosiaaliset robotit osaavat seurata ihmisen reaktioita ja tunteita, missä on nähtävissä monenlaisia hyödyntämiskohteita, mutta myös pelkoja liiallisesta teknologisoitumisesta. Paneelikeskustelussa käytiin myös läpi tämän päivän esimerkkejä erilaisten teknologisten apuvälineiden käyttöön oton kokeiluista.

Digitalisaatiota käsitellyt paneeli puolestaan lähti perustavanlaatuisista kysymyksistä, eli siitä, mitä digitalisaatio itse asiassa on. Digitalisaation nähtiin olevan perimältään yhteiskunnallinen muutos, joka muuttaa yhteiskuntaa perusteellisesti, kuten aiemmin on muuttanut esimerkiksi kirjapainotaito, sähkö, junat ja tietokoneet.

Siinä missä kirjapainotaito toi tiedon saataville 1400-luvulla, tuo digitalisaatio tiedon kaikkien saataville nykypäivänä. Molemmissa tapauksissa oman aikansa kuitenkin vie myös lukutaidon kehitys, joka vasta oikeasti takaa pääsyn tietoon. Toisaalta digitalisaatiosta myös huomautettiin, että se on paljon muutakin kuin vain tiedon muuttamista digitaaliseen muotoon, sillä samalla pitää muuttaa myös taustalla vaikuttavat prosessit.

Paljon aikaa keskustelusta käytettiin myös uhkakuvien tunnistamiseen. Muun muassa tietoturva keskustelutti, esimerkiksi se, miten huolettomasti ihmiset ovat valmiita antamaan sovellusten käyttöön suuria määriä henkilökohtaista dataansa minimaalista hyötyä vastaan.

Toisaalta pohdittiin myös, vähentääkö vai lisääkö digitalisaatio työtä. Siinä missä sähkövalo mahdollisti työnteon myös pimeän tultua, mahdollistaa digitalisaatio työn teon ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Samalla mahdollisesti henkilökohtainen vuorovaikutus vähenee, kun sähköinen viestintä yleistyy. Mietittiin, tuleeko digitalisaatio oikeasti vapauttamaan työntekijöiden aikaa esimerkiksi vanhustenhoidossa asiakkaiden kanssa käytävään vuorovaikutukseen rutiinitehtävien hoidosta.

Myös Laurean Zet-hanke oli mukana konferenssissa. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä arjen hallintaan ja oman tulevaisuuden pohtimisen tueksi. Lue lisää: http://zet-hanke.fi/.

Zet-hankkeen osallistava pelinkehitysprosessi herätti kiinnostusta osallistujissa, onhan osallisuus yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Hankkeen keräämä runsas data ja materiaali antaa paljon eväitä uudenlaiseen osallisuuden muotojen kehittämiseen. Päätöspuheenvuorossa professori Suomi arveli pelien ja pelillisyyden roolin entisestään vahvistuvan, kun konferenssi jälleen kahden vuoden kuluttua kokoontuu.

Suurin osa konferenssissa esitellyistä papereista on julkaistu konferenssijulkaisussa:
Li, H., Nykänen, P., Suomi, R. Wickramasinghe, N., Widén, G., Zhan, M. (Eds.). Building Sustainable Health Ecosystems. Communications in Computer and Information Science. Volume 636

Teksti ja kuvat: Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakokulu

Tekes haluaa uusia, rajoja rikkovia ideoita terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushakuun!

Tekes avasi Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushaun Finlandia-talolla pidetyssä tilaisuudessa 25.5.2016. Hakemusten jättämisen takaraja on 21.10.2016 ja jokaisen hankeidean kanssa pitää käydä Tekesin sparrauskierros, jotta ei turhaan tarvitse kirjoittaa hakemusta ideasta, joka on vielä raakile.

 

 

Tavoitteena on Tekesin rahoituspäällikkö Jussi Toivosen mukaan saada terveyshyödyistä uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Ohjelman onnistumista ei mitata syntyvien tutkintojen tai julkaisujen määrällä, vaan tavoitteena on saada tutkimukselle vaikuttavuutta elinkeinoelämän kautta sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia.

 

Hakuun ei ole määritelty erillisteemoja, vaan ajatuksena on, että hakijat voivat itse määritellä teemoja, ja osoittaa innovatiivisuutta jo ideointivaiheessa. Odotusarvona tutkimushaussa rahoitettaville on polku, jossa hyvät ideat työstetään yritys-tutkimus-kansalaisyhteistyön kautta teollisuus-palvelu- ja/tai digiratkaisuiksi.

 

 

Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus on tämän haun keskiössä. Yritykset ovat tutkimuksen osarahoittajia sekä tulosten hyödyntäjiä. Minimiosuus yritysrahoitukselle on 10 % hankkeen kokonaisbudjetista ja rahoittavia yrityksiä pitää olla vähintään kolme. Myös kansainvälisten yritysten antama raha voidaan laskea tähän summaan mukaan, vaikka hankkeen arviointikriteereistä ensimmäinen onkin, paljonko hanke synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia Suomeen. Muut arviointikriteerit ovat yritysten sitoutuminen ohjaukseen, hankkeen uutuusarvo ja monialaisuus sekä kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen tutkimuksessa.

 

Jussi Toivonen arvioi esityksessään hyvinvointiteemasta aikaisemmin Tekesissä toteutettuja tutkimushakuja ja totesi niiden osalta, että esim. v. 2015 rahaa jaettiin vähemmän kuin oli tarjolla, koska yrityksiä ei saatu tarpeeksi mukaan hankkeisiin ja v. 2016 alkaneissa hankkeissa taas oli saatu aikaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä toivottua vähemmän, mutta ulkomaisia yrityksiä sen sijaan saatiin mukaan. Jussi Toivonen muistutti, että hankkeisiin saa 10 %:n bonusrahan, jos haettavalla tutkimushankkeella on joko rinnakkainen, kansainvälinen tutkimushanke tai vaihtoehtoisesti 2 henkilötyövuoden verran tutkijavaihtoa hankkeen aikana.

 

Tutkimushaun avaustilaisuudessa saatiin kuulla Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihkon esitys Benecol-tuotteiden menestystarinasta maailmalle. Ensimmäinen Benecol-tuote oli margariini ja se lanseerattiin Suomeen v. 1995. Nyt erilaisia tuotteita kuuluu Benecol-perheeseen 140 ja niitä myydään 30 maassa. Liiketoiminnan kehittämisen lähtökohtana on ollut kolesterolin laskeminen ja sitä kautta tautien ehkäisy. Benecol-tuotteiden avulla kolesteroli laskee nopeasti, ja säännöllisesti käytettynä tulos on myös kestävä. Markkinat maailmassa ovat valtavat, sillä puolet maailman väestöstä kärsii korkeasta kolesterolista, kohonneen elintason myöstä esim. Kiinassa myös kolesteroliarvot ovat kohonneet. Kiinan markkinoille Raisio meni Benecol-tuotteilla viime vuonna eli v. 2015.

 

Matti Rihko summasi oppeja terveyttä edistävien tuotteiden kehittämisestä ja vientiponnistuksista case Benecolin pohjalta seuraavasti: Margariini ei ole vetovoimaisin tuote, vaan tarvitaan muitakin tuotteita kuten Raisiolla nyttemmin on tarjonnassa esim. juotavat jogurtit, pureskeltavat geelipalat tai pillerit. Tärkeä huomio on myös, että ihmiset ratkaisevat. Kannattaa panostaa yhteistyöhön, kumppaneihin ja verkostoihin eikä yrittää yksin maailmanvalloitusta.

 

Immateriaalioikeuksista Rihko totesi, että vaikka he olivat ensimmäisenä liikkeellä, eivät he olisi pystyneet laatimaan sellaista patenttisalkkua, joka olisi kattanut kaikki mahdolliset kilpailijoiden tulevat ratkaisut, vaikka he olisivat patentoineet kaiken ympäriltä alkaen männyn rungosta ja ohutsuolesta! Regulaatio pitää myös ottaa huomioon, myös tulevat säädökset, koska ne koskevat myös ratkaisuja, joita on saatu aikaan ennen kuin regulaatiota vielä edes on. Regulaatiossa lobbaus on keskeistä ja se voittaa jolla on isommat muskelit! Vaikka Benecol on Raision menestystarina, muistuttaa Rihko, että kaikki aina maksaa enemmän ja kestää kauemmin saavuttaa kuin mitä on alun perin suunniteltu eli raha ja aika ovat keskeisellä sijalla onnistumisen edellytysten listalla!

 

Tilaisuudessa oli vauhdikas ja asiantunteva paneelikeskustelu teemanaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta hyvinvointia ja viennin tuplaus. Paneelia johti StartUp Healthin Suomen johtaja Aki Koivistoinen ja muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Pekka Simula (Herantis Pharma), toimitusjohtaja Timo Niskanen (Roche Diagnostics), Head of GrowDex Business Pia Nilsson (UPM), johtajalääkäri Risto Mäkinen (Helsingin kaupunki) ja kehitysjohtaja Pekka Sivonen (Tekes).

 

Paneelikeskustelun nostama suurin murhe oli suomalaisten heikko kaupallistamisosaaminen. On ymmärrettävä, että jokainen tutkimusryhmän vetäjä on myös yrittäjä. MIndset ratkaisee: on muutettava toimintakulttuuria, on kehitettävä uusia toimintamalleja ja luotava infra, joka tukee haluttua muutosta. Todettiin, että sote-uudistuksessa on radikaalisti nähtävä toimialan rajapinnat ja palvelut uudessa valossa ja pidettävä ennaltaehkäisevät palvelut mukana myös. Teknologinen kehitys muuttaa joka alaa, myös terveydenhuoltoa ja jatkossa on kyettävä yhdistämään eri alojen tietämystä yksilön hyvinvoinnin parhaaksi. Nyt eletään ainutkertaista hetkeä ja on saatava aikaan läpimurtoja markkinoille, suoraan kuluttajille ja kuluttajien kanssa. Jokaisen toimijan elinehto on uudistua nopeammin kuin kilpailija. Tutkimuksen ja kaupallistamisen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen suunta, mutta myös kysymyksenasettelun muutoksia mitä-kysymyksistä miten-kysymyksiin. Terveydenhuollon digitalisaatiossa Suomella on hyvät lähtökohdat, sillä se on ainoa maa, jolla on juuri nyt ict-osaajista ylitarjontaa. Ei riitä, että yhdistetään lääketiede ja ict, vaan tähän on vielä liitettävä vahva luonnontieteellinen ja materiaaliosaaminen, millä yhdistelmällä saadaan aikaan ratkaisuja, joilla on kilpailuetua maailmanmarkkinoilla.

 

Suomen loistava tiede, loistavat kliinikot, loistava data kaipaa kaupallistamista ja aitoa myyntityötä ja sen arvostusta. Kestävällä pohjalla liiketoiminta on silloin, kun se tuottaa aidosti hyvinvointia ihmisille, ei vain ratko yksittäisiä pulmia. On katsottava kokonaisuutta, osattava yhdistää erilaiset hyvinvointia uhkaavat riskitekijät kuten alhainen koulutus, tulotaso, masennus, diabetes ja etsittävä ratkaisuja, jotka tuovat ihmiselle hyvän elämän edellytykset, ei vain apua yksittäisiin vaivoihin pulma kerrallaan.

 

Kun digitalisaatio tulee täysimääräisesti käyttöön hyvinvoinnin puolella, on HealthCloud pilvistä suurin, ja sillä on hopeiset reunat. Jos me Suomessa yhdistetään HealthCloudin rinnalle MyData ja pidetään vielä kansalainen keskiössä, kotiin asti, niin menestyksen ja kasvun avaimet ovat meillä. Skaalautuvuus ja menestys kansainvälisillä markkinoilla on välttämätöntä ja siksi pitää osata ei vain kaupallistaa vaan myös myydä hyvinkin erilaissa kulttuureissa. Oppia voi ottaa ihan joltakin toiselta alalta, joka jo tietää esim. miten jossakin tietyssä maassa toimitaan vaikka regulaatioteknisesti. Kuluttajien luottamus on ansaittava, kuluttajan/kansalaisen on oltava sinut systeemin kanssa ja tarvitaan vallankumous, että asiakas aidosti ja oikeasti saadaan ottamaan itse vastuuta ja olemaan aktiivinen.

 

Hanketta suunniteltaessa ei saa pysyä ahtaissa rajoissa...

... vaan on synnytettävä uutta!

Tietoiskun tulevaisuuteen tilaisuudenlopuksi piti Tekesin Mervi Pulkkanen, joka maalasi isolla pensselillä tulevaisuutta. Hän puhui virtuaalisesta maailmasta, jossa keho on avainasemassa eri muodoissaan ja laitteet nykymuodossa ovat menettäneet merkitystään tai kadonneet kokonaan. Maailma koetaan uudella tavalla, kun fyysisen ja digitaalisen maailman rajat hämärtyvät ja keho räjäyttää pankin! Kyse on siitä, mitä ihmiset haluavat ja miksi, ei siitä, mitä halutaan kehittää. Nyt on uusi aika ja se vaatii myös uutta tapaa toimia ja tehdä asioita yhdessä. On luotava ekosysteemejä, jotka nyt tuntuvat vielä vierailta, jotta päästään aidosti aikaansa edelle. On otettava ihminen mukaan, ei vain yksittäisenä käyttäjänä, vaan ihminen elämässä elämäänsä eri konteksteissa, erilaisissa tilanteissa.

 

25.5.2016 Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea/FuturesLab CoFi

Vierailevana blogikirjoittajana Jyrki Kettunen: mietteitä hallitusohjelmasta 2015

Kolmekymmentäsivuinen hallitusohjelma julkaistiin valtioneuvoston sivuilla, ja tyypillistä tälle digimaalle oli, että sivut kaatuivat, kun ohjelma piti julkistaa.

Talouselämä-lehti oli hieman askarrellut sanapilvien ja tekstianalyysin parissa. Seuraavat ovat hallitusohjelman avainsanoja:

• vero, verot, 38 mainintaa
• uusi, 32 mainintaa
• digitaalinen, 29 mainintaa
• kestävä, 16 mainintaa
• bio, 13 mainintaa
• yhteiskuntasopimus, 9 mainintaa

Nämä kuusi yleisintä avainsanaa voivat aivan yhtä hyvin olla ison teknologiayhtiön strategiapaperista. Ohjelma on selvä askel ulos jakopolitiikasta.

Ohjelman sävy on optimistinen, pieni Suomi Daavid kyllä kepittää ison maailman Goljatin.

Digitalisaation perustelut

Digitalisaatio muodostuu teknologian ja internetin vuorovaikutuksessa, vetovuoro on milloin toisella, milloin toisella.

Teknologiaa ohjaa Mooren laki, jonka mukaan transistorinen pakkaustiheys kaksinkertaistuu 18 kuukaudessa. Tämä luo mahdollisuudet.

Internetiä ohjaa Metcalfen laki, jonka mukaan käyttäjän saama hyöty netistä kasvaa verkon koon neliössä. Tämä luo markkinat.

Yhteisvaikutus on uutuuksien hyväksynnän huima nopeutuminen, puhelin saavutti 50 miljoonaa käyttäjää 75 vuodessa, telkkari puolessa tästä, mutta Angry Birdsiltä siihen meni 35 päivää.

Ylen nuorisobarometri 2015 antaa hyvää taustaa.

Teksti: professori Jyrki Kettunen, Da Wo Oy