Oletko sinäkin otsikoinut tiedotteesi väärin?

Kannattaisiko klikkijournalismista ottaa oppia myös hankeviestintään? Kyllä, mikäli on
uskomista Ansis Bogustovsiin. Bogustovs on latvialainen journalisti, joka antoi käytännön vinkkejä siitä, miten saada hankeelle näkyvyttä mediassa

Minkälaista hankeviestintää itse viitsit lukea?

Toki otsikoiden tulee olla totuuden mukaisia, mutta muuten hankeviestintään kaivataan kiinnostavampia, ihmisläheisiä näkökulmia. Hieman lisää uskallusta ja paljon tiivistämistä.
Bogustovsin mukaan hyvä otsikko on 3-5 sanan mittainen.

Kiinnostava aloitus on tekstissä entistä tärkeämpää, sillä netissä on helppo siirtyä seuraavaan aiheeseen, jos artikkelin alku on tylsä. Unohdetaan siis tiedotteen alusta ne hallinnolliset taustatiedot ja käydään itse asiaan: mitä hyötyä hankkeesta on.

Ansis Bogustovs korosti puheessaan myös journalistien kiireistä työtahtia. Kun aikaa on vähän, arvossa ovat käyttövalmiit tiedotteet. Kirjoita lehdistötiedotteesi siis valmiiksi  lehtijutun muotoon, tarinaksi.

Siteeraa itseäsi

Kätevä tapa, jota mekin olemme käyttäneet, on itsensä haastattelu. Tiedote vaikuttaa oikean haastattelun perusteella syntyneeltä, kun tekstiin siteeraa itseään.

Mielessä pidettävä pikku vinkki Bogustovsilta oli antaa hankkeille hauskat nimet! Ne jäävät mieleen ja ovat mukavia käyttää viestinnässä.

Kuva ois kiva!

Bogustovs muistutti myös yhä visuaalisemmaksi muuttuneesta maailmasta, minkä vuoksi kuvat ovat entistä tärkeämpiä. Tiedotteen yhteyteen tulisi laittaa hyvälaatuisia kuvia! Hyvät
kuvat lisäävät tiedotteen julkaisun todennäköisyyttä.

Tapahtumien järjestäminen on myös tapa saada asialleen medianäkyvyyttä. Jos lehdistö ei kuitenkaan ehdi mukaan tilaisuuteen, kannattaa kirjoittaa tilaisuudesta juttu itse ja lähettää se kuvineen julkaistavaksi. (Tätäkin olemme kokeilleet, toimii toisinaan!)

Kansainvälisillä hankkeilla on mahdollisuus saada huomiota järjestämällä samanaikaisesti sama tapahtuma useassa eri maassa. Kansainvälisyys tuo pieneen paikalliseen tapahtumaan lisää hohtoa median silmissä.

Perusvinkkejä

Loppuun vielä muutama Bogustovsin käytännön vinkki:
- älä lähetä lehdistötiedotetta perjantai-iltapäivällä
- "Lehdistötiedote" ei ole houkutteleva otsikko
- kopioi tiedote aina sähköpostin viestikenttään. Sen lisäksi sama tiedote liitteeksi.
- muista myös visuaalinen puoli, kuvia mukaan!

Ansis Bogustovs puhui Central Balticin viestintäseminaarissa Riikassa 10.12.2015.

Teksti ja kuvat: Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat – mikä muuttuu ja miksi?

HyväSuomi 2020-verkostoseminaarissa 17.11.2015 kokoonnuttiin uudistuvien sote-palveluiden merkeissä Helsingissä ravintola Sipulin Talvipuutarhaan.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee avasi tilaisuuden poimimalla hallitusohjelmasta kansalaisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Hän totesi, että tavoitteena on osallisuuden ja toimintakyvyn varmistaminen sekä mielekkään elämän turvaaminen kaikille kansalaisille.

Varhainen puuttuminen ja ennakointi ovat avainasemassa kehitettäessä asiakaslähtöisiä palveluita, joissa kokemusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa, jotta palvelulupaus oikeasti pystytään täyttämään. 

Samoin, jotta kyetään edistämään hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentämään eriarvoisuutta, on pystyttävä viemään jo tehdyt muutosohjelmat käytäntöön: lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoito-ohjelma sekä kaikenikäisten omahoito-ohjelma on konkretisoitava miten-toimenpiteiksi ja prosesseiksi kohti terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Kasvava maahanmuutto on lisännyt haasteita eksponentiaalisesti ja kotouttaminen on vasta alkamassa. Vastaanottokeskuksiin tarvitaan mielekästä tekemistä, mutta myös kulttuurituntemusta ja kieliopintoja, joita voi opiskella myös mobiilisovellusten avulla.

Lopuksi kansliapäällikkö totesi, että terveys ja turvallisuus liittyvät yhteen ja yksi keskeinen turvallisuustekijä on infektiosairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja nopea reagointi. Tapaus ebola on osoittanut, kuinka haavoittuvainen yhteiskunnan toimivuus on eli kyse on todella ns. kovasta turvallisuuspolitiikasta.

Perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertasi aluksi sote-uudistuksen 15-vuotista historiaa ja sen perustuslakikiemuroita. Hän totesi, että uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille oikeus saada hyvinvointipalveluita rahapussin paksuudesta riippumatta. Suomessa on hänen mukaansa vahva ja laadukas yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin muodostama hyvinvointipalveluverkosto, josta voidaan olla ylpeitä.

Pidemmällä tähtäimellä, vuoteen 2025/2030, tiedetään palvelujen tarpeen kasvavan ja uudistuksia tarvitaan, jotta hyvä järjestelmä ei rapaudu rahan tai osaamisen puutteeseen. Suomi on Rehulan mukaan ensimmäisenä koko maailmassa nyt tekemässä uudistusta, jossa integroidaan yhteen sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Paluuta menneisyyteen ei ole, vaan on löydettävä airuet, jotka pystyvät viemään muutosta käytäntöön ei vain sote-palveluissa vaan myös terveyspalveluiden sisällä perus- ja erikoishoidon välillä.

On käyty läpi kolme linjaa: useamman kunnan vastuu, sote-aluevastuu tai valtion vastuu. Mikään käsitellyistä malleista ei ole ongelmaton ja kaikissa on sekä plussia ja miinuksia.

Nyt valmisteltava uudistus perustuu sote-alueisiin ja sen ydin pelkistyy kolmeen palloon, jossa yhdessä on raha, toisessa hallinto ja kolmannessa palveluiden integraatio. Tiekartta tulevaisuuteen puuttuu, mutta palapelin reunat ovat jo kasassa, arveli ministeri Rehula. Ihminen kansalaisena ja asiakkaana on keskiössä ja olennainen kysymys onkin, mitä mallissa tapahtuu tiedolle. Tämä koskee sekä tiedolla johtamista että omien tietojen haltuun ottamista.

Lopuksi ministeri muistutti, että varsinaisten sote-ammattilaisten ei tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan, toisin kuin hallinnon puolella, jossa kustannuksia karsitaan ja prosesseja virtaviivaistetaan.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen käytti tilaisuudessa puheenvuoron sote-valiokunnan jäsenen roolissa. Hänellä on myös taustaa EKSOTEsta, jossa hän on toiminut johtavana sosiaalityöntekijänä. Kiljunen arvioi, että suomalainen sote-järjestelmä on sekava erityisesti siksi että rahoitus tulee monesta lähteestä ja palvelut ovat siiloutuneet.

Ongelma on myös se, että ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä, ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin julkisen terveydenhuollon varassa olevat ihmiset. Moniammatillisia palveluita tarvitsevat ihmiset eivät vieläkään saa palveluita yhden luukun periaatteella eikä asiakkaita katsota kokonaisina ihmisinä, vaan vammojen ja diagnoosien kautta. Sote-uudistuksella onkin kovat tavoitteet: vähemmän toimijoita, palveluiden integrointi, 1-kanavainen rahoitus.

Tässä vaiheessa rahoitus on ratkaistu vasta terveyspalveluiden osalta ja muutenkin on pohdittu liikaa rakenteita, vaikka tärkeintä olisi asiakaslähtöisyys ja integraatio, jossa palvelut tehdään asiakkaalle helpoksi ja samalla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, sanoo Kiljunen. Hyvinä, toimivina esimerkkeinä hän mainitsi Etsivän nuorisotyön sekä aivoverenkiertohäiriöistä kärsivien kuntoutuksen, joissa kummassakin on tärkeätä mennä asiakkaan arkeen ja varmistaa toimivat hoitoketjut myös tilanteessa, jossa on monta toimijaa.

Vastuuta ei voi siirtää potilaalle tai omaisille, sillä kaikilla ei ole edes keskivertokansalaisen valmiuksia huolehtia eduistaan ja oikeuksistaan, vaan syrjäytymisvaara kasvaa. Keskeistä on saada palveluohjausta ja varmistaa koordinaatio, jolloin kaikki hyötyvät, niin potilas, omaiset kuin toimijat ja yhteiskuntakin. Palveluohjausvastuu on Kiljusen mielestä vielä sote-uudistuksessa ratkaisematta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio pohti omassa alustuksessaan, mikä muuttuu kentällä sote-uudistuksen myötä. Tarkastelun kohteena olivat kunnat ja kuntien muuttuvat tehtävät.  Kunta ja kunnan arki koskee meitä kaikkia, sillä kaikilla on kotikunta. Kunnan tehtävät liittyvät opetukseen, kulttuuriin, teknisiin palveluihin, elinkeinojen edistämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ennaltaehkäisystä, vaikka sote-alueille siirtyvätkin varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

 

Kuntien ja sote-alueiden väliin jää uudistuksen jälkeen vielä ns. rajapalveluja esim. työllisyyden hoito, arveli Hanna Tainio. Hän esitteli kuntien tehtäviä ja rooleja ja totesi, että kunnalla on jatkossa neljä roolia, jotka voivat myös sekoittua tai painottua eri tavoin. Roolit ovat Hyvinvointirooli, Elinkeinorooli, Yhteisöjen alusta -rooli ja Perinnerooli. Jotta kunta jatkossa olisi kunta, on näistä rooleista säilytettävä vähintään kaksi. Aineistoa rooleista on kerätty Kainuun ja Etelä-Karjalan alueelta ja sieltä saatu opetus on Hanna Tainion mukaan seuraava: kunnan missio on rakennettava elinvoimalle, ei palveluille, ja tämä vaatii tietoista muutosjohtamista.

Omasta näkökulmastani tilaisuuden anti on merkittävää aikaisemmin toteutetun Pumppu-hankkeen kannalta, jossa rakennettiin saumattomia kansalaislähtöisiä hyvinvointipolkuja erilaisille kohderyhmille sekä ehkäistiin syrjäytymistä, mutta myös menossa olevan Morfeus-hankkeen kannalta, jossa olemme tällä hetkellä toteuttamassa CASE-työskentelyä Porvoon alueella liittyen ennakoivaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja lastensuojeluun.

Kansalainen, asiakas keskiössä on lähtökohta, jonka ympärille toimivaa ekosysteemiä ja palveluketjua kannattaa rakentaa riippumatta siitä, millainen hallintomalli suunnitelluille sote-alueille lopulta muodostuu. Keskeistä on varmistaa eri toimijoiden yhteispeli ja tiedonkulku sekä huolehtia palvelutarjonnan koordinoinnista asiakkaan tarpeisiin, tapahtuipa se sitten henkilökohtaisen palveluohjaajan tuella tai helppokäyttöisellä mobiilisovellutuksella. Koska uusi sote-malli on vielä monin kohdin auki, on Porvoon casessakin käytetty vaihtoehtoisten skenaarioiden lähestymistapa enemmän kuin perusteltu!

Teksti ja kuvat Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.

Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.

Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi

Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!

Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.

Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.

Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).

Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.

Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  

Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.

Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hyvinvointifoorumissa 12.11.2015: Teknologia hyvinvoinnin tukena

12.11.2015 klo 12.30-16.00
Luentosali, Laurea-ammattikorkeakoulu, Nummentie 6, Lohja

Tervetuloa Hyvinvointifoorumiin kuulemaan, miten sähköisiä palveluita voidaan hyödyntää hyvinvointialalla. Osana Hyvinvointifoorumia vietetään myös Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön oppimisympäristön uusien tilojen avajaisia!
 
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan 6.11.2015 mennessä osoitteessa:https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/11242/lomake.html

Ohjelma

Puheenjohtajana toimii lehtori Ulla Lemström, Laurea-ammattikorkeakoulu
12.30 Tervetuloa
12.45 Virtu.fi – sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lappilaisille — Projektipäällikkö Maarit Pirttijärvi,
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
13.05 Kymmenen näkökulmaa pelien hyötykäyttöön — CEO Ville Ilkkala, Meanfish Oy
13.25 Zet — pelihanke nuorille — Hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
Työpaja: Hyötyä hyötypeleistä! Kahvitarjoilu työpajan lomassa
14.15 Sähköinen terveystarkastus ja e-omahoito (Duodecim) — Terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila, Lohjan kaupunki
14.35 Siirtyminen Terveystorille

Terveystorin avajaiset
Yritystalo BusinessLohja, Nummentie 12-14
14.45 Tervetuloa — Kehittämispäällikkö Sanna Partamies Laurea-ammattikorkeakoulu
15.00 Oppimisympäristön mahdollisuudet: oppimisympäristön esittelyä mm. simulaatiocase ja ohjausvideoiden esittely
16.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Zet-hankkeen kanssa. Zet-hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Ohjelmanmuutokset mahdollisia.

Zet-hanke pyöräytettiin käyntiin pelaten: Miten meni, Zet?

Zet kutsuu nuoret mukaan kehittämään hyödyllistä mobiilipeliä!

Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish kehittävät Zet-hankkeessa yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä arjen hallinnan ja/tai tulevaisuuden suuntaviivojen pohtimisen tueksi. Sitä, millainen pelistä tulee, emme vielä tiedä. Pelinkehitys nimittäin käynnistyy toden teolla vasta 14.-15.11.2015 Lohjalla järjestettävässä GameJam-tyyppisessä tapahtumassa. 

Kaikille noin 15-24 -vuotiaille nuorille avoimeen tilaisuuteen toivotaan mukaan monenlaisia nuoria. Osaa voi kiinnostaa pelinkehitys itsessään, joko koodauksen tai vaikka grafiikkojen muodossa; osalla on näkemystä siitä, millaisiin asioihin nuoret arjessa tukea tarvitsevat; osa haluaa arkeen vähän säpinää ja osa haluaa oppia jotain ihan uutta. Sitä paitsi, osallistumisesta saa todistuksen, josta voi olla tulevaisuuden työelämässä ja uralla ihan oikeaa hyötyä!

GameJamin jälkeen peliä kehitetään yhdessä nuorten kanssa Lohjalla ja Hangossa järjestettävissä tapaamisissa talven ja kevään 2016 aikana. Käytännön toteutuksesta vastaa Meanfish Oy, ja kehitys etenee alusta lähtien kaikille avoimena, avoimen lähdekoodin toteutuksena, josta kuka tahansa voi lähteä kehittämään syntyvästä pelistä omaa versiota.

Pelinkehitys tapahtuu siis nuorten lähtökohdista käsin ja yhdessä nuorten kanssa. Koska haluamme kuitenkin, että syntyvä peli löytää monia eri käyttötarkoituksia, kutsutaan pelinkehitykseen mukaan myös alueen toimijat.

Zetin suunnittelupajassa mielikuvitus lensi!

Hankkeen suunnitteluvaiheessa halusimme kuulla, millaisia terveisiä toimijat pelinkehitykselle lähettävät, ja järjestimme 16.9.2015 Lohjalla työpajan. Tilaisuus oli avoin sekä toimijoille että nuorille, ja saimmekin Hangosta muutamia nuoria mukaan, kiitos heille! Mukana oli monipuolinen joukko nuorten parissa toimivia tahoja mm. nuorisotoimesta, työpajoilta ja kouluista sekä muita aihepiiristä kiinnostuneita niin Lohjalta kuin Hangosta kuin laajemmaltikin, Lappeenrantaa myöden.

Ensimmäisenä pyysimme päivän osallistujia kuvittelemaan, mitä hanke on saanut aikaan päättyessään helmikuussa 2017. Kuvitteelliset lööpit kertoivat lööppimäisin sanakääntein Zet-hankkeen hurjasta menestyksestä. Lööppejä olivat mm.  ”ZET pelasti minut - katso hurja video!”, ” Peli esti syrjäytymästä, lue Zet-pelin uskomaton tarina!” ja ” Tämä puolitti nuorisotyöttömyyden!” Vähän huoltakin pelillisyys aiheutti, yksi ryhmä nimittäin visioi kaksitulkintaisen: ”Zet vei mennessään Länsi-Uudenmaan nuoret”.

Pelillisyys mukana myös hankkeen suunnittelussa

Tulevaisuusharppauksen jälkeen palasimme hankkeen alkuun ja lähdimme kuvittelemaan, miten hanke olikaan edennyt kohti lööppien kuvaamaa lopputulosta. Koska pelihanke on kyseessä, eteni myös työpaja pelin muodossa. ”Miten meni, Zet?” -pelissä osallistujat saivat vastatakseen monia kinkkisiä kysymyksiä hankkeen etenemisen eri vaiheista, alkaen kyseisestä tilaisuudesta, edeten pelinkehityspajojen, testausten ja pilotointien kautta pelin valmistumiseen ja markkinointiin.

Pelin tuoksinassa syntyi monenlaisia ideoita siihen, millainen Zet-hankkeessa syntyvä peli voisi olla. Ideoitiin mm. "Räiskimällä työelämään" - action-peli, jossa vauhti ja vaaralliset tilanteet pitävät mielenkiinnon yllä. Yhdessä peliryhmässä ideoitiin varsinaisen pelin sisään pienpelejä, joissa voisi esimerkiksi riittävällä nopeudella suoriutumalla ohittaa Kela-lomakkeiden täyttämisen.

Zet-hankkeen toteutukseen saimme osallistujilta myös paljon ideoita. Pölyisen seminaarin sijaan meille ehdotettiin nuorten itse järjestämää festaria ja pelitapahtumia, pelin lanseeraukseen voisimme pyytää pelin koekäyttäjäksi vaikka presidenttiä! Monipuolinen sosiaalisen median hyödyntäminen nähtiin keskeiseksi tavaksi saada nuoria mukaan ja hankkeen tuloksia yleiseen tietoisuuteen, unohtamatta kuitenkaan perinteistäkään markkinointia.

 

Pelikierroksen lopuksi kävimme vielä yleisen keskustelun siitä, millaisia asioita pajaosallistujat toivoisivat meidän huomioivan Zet-hankkeessa ja pelinkehityksen edetessä. Esille nostettiin mm. erilaisten ja eri-ikäisten nuorten huomioiminen, sama peli ei välttämättä miellytä kaikkia. Lisäksi toivottiin, että pelattavuus nostettaisiin keskiöön; huvi edellä ja koukuttavasti tehty peli toimii paremmin, kuin hyötynäkökulmaa korostava. Pelillä voisi myös olla erilaisia käyttötapoja, esimerkiksi sen mukaan, onko käytettävissä lyhyt vai pidempi aika pelaamiseen.

Nuorten osallistuminen pelinkehitykseen alusta lähtien todettiin hyväksi lähtökohdaksi pelinkehitykselle. Lopuksi vielä todettiin, että avoin lähdekoodi mahdollistaa pelin versioimisen; jos ei Zet-hankkeen versio miellytä, joku toinen tekee ehkä siitä vielä paremman?

Seuraa Zetiä somessa!

Facebook: facebook.com/zetpeli
Twitter: @zethanke
Instagram:  @zethanke

Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. 

 

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Hanna Tuohimaa & Mirkka Pirilä

Zet-hankkeen logoäänestys!

Zet-hanke on käynnistynyt, ja ensimmäisenä pitäisi valita logo! Kumppanimme Meanfish Oy on laatinut kolme mahtavaa vaihtoehtoa, joista voi äänestää hankkeen Facebook-sivulla:

https://www.facebook.com/zetpeli

Zet-hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

 

Zet-hanke kutsuu sinut Pelillisyys-työpajaan Lohjalla 16.9. klo 13-16

Zet-hanke kutsuu sinut keskustelemaan ja ideoimaan pelillisyyden mahdollisuuksista nuorten tukemisessa Lohjalle 16.9. klo 13-16. Osoite: Laurea-ammattikorkeakoulu, Nummentie 6 (2.krs, tila C2.007).

Miten tuetaan nuorten vahvuuksia, miten autetaan löytämään oma paikka maailmassa? Millaista peliä sinä haluaisit työssäsi hyödyntää nuorten kanssa? Tai jos olet itse nuori, tule kertomaan, millaista hyötypeliä haluaisit itse pelata?

Tämä suunnittelupaja on suunnattu kaikille nuorten parissa toimiville tahoille ja muuten aihepiiristä kiinnostuneille sekä nuorille. Aiempaa kokemusta peleistä ei tarvita! Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen tästä linkistä viimeistään 7.9.2015:

https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/11046/lomake.html

Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa peliä arjen hallintaan ja/tai tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamiseen. Kohderyhmänä ovat 15-24 vuotiaat nuoret. Erityisesti hankkeella pyritään tavoittamaan työttömät nuoret, joilla on eniten sanottavaa siitä, millaisiin asioihin tulisi pelillä tarttua. Toiminta on kaikille avointa ja osallistua voi omien kiinnostuksen kohteidensa ja taitojensa mukaisesti. Toimintaa on Hangossa ja Lohjalla.

Tässä ensimmäisessä suunnittelupajassa tavoitteena on kuulla näkemyksiä siitä, mitä kaikkea pelaten voisi tehdä ja millainen hyötypelin tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää osana nuorille suunnattuja palveluita. Varsinaisen kehitystyön tekevät kuitenkin nuoret itse, yhdessä pelialan ammattilaisten kanssa.

Kaikille nuorille avoin GameJam-tyyppinen ideointipaja järjestetään 14.-15.11. Lohjalla. Lisätietoa tilaisuudesta ja pelinkehityksen etenemisestä luvassa myöhemmin syksyllä!

Zet-hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Meanfish Oy:n yhteistyössä 1.8.2015-28.2.2017 toteuttama hanke, jonka toteutuspaikkakuntina ovat Lohja ja Hanko. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätietoja: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, hanna.tuohimaa(a)laurea.fi