keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kuulumisia ISPIM-konferenssista Budapestissa kesäkuussa 2015

ISPIMin 26. innovaatiokonferenssi pidettiin Budapestissa Unkarissa 14.-17.6.2015 teemalla Shaping the Frontiers of Innovation Management. Osallistujia oli yli 400 henkilöä eri puolilta maailmaa, kaukaisimmat osallistujat tulivat Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Aasiasta (Japanista, Kiinasta, Taiwanista, Malesiasta, Koreasta, Singaporesta) ja USAsta ja Kanadasta sekä Etelä-Amerikasta esim. Brasiliasta ja myös Etelä-Afrikasta. Suomesta oli myös vahva edustus, esim. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Laureasta oli useita esityksiä.



Unkarin edustaja kertoi avauspuheenvuorossaan, että Unkari on panostanut vuoden 2008  finanssikriisin jälkeen erityisen paljon kansainväliseen kauppaan ja pk-yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen, koska ilman niitä ei pieni maa voi päästä kasvun uralle.

Unkarin IT-sektori vetää ja on vahva toimija, joka tuottaa lähes 15 % Unkarin kasvusta. Unkarissa on kehitetty verotusjärjestelmää niin että myös se tukee sekä yrityksiä että palkansaajia. Samoin koulutusta on kehitetty saksalaisen systeemin mukaan, minkä avulla turvataan osaajien saanti. Tärkeänä nähtiin myös ulkomaisen pääoman houkuttelu maahan ja maan vetovoiman kehittäminen niin, että yhä useampi haluaa investoida Unkariin. Avauspuheenvuoron pitäjä Robert Esik johtaa Unkarin investointien edistämistoimisto HIPAa, jonka tehtäviä monet esille otetuista asioista ovat.


Talousasiat esillä myös kahvin kera
 
Konferenssin virallisen avausluennon piti Unkarin opetusministeriön edustaja Laszlo Palkovics. Hän korosti, että Unkarissa ollaan nyt, 25 vuoden jälkeen, tarkastelemassa koulutus- ja innovaatiosysteemiä uusiksi, jotta pystytään vastaamaan tuleviin haasteisiin. Tarvitaan lisää kansainvälisyyttä ja yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta myös kansallisia huippuyksiköitä nostamaan laatua kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

Ensimmäisen keynote-puheenvuoron piti NineSigman toimitusjohtaja Andy Zynga, joka valotti nousevia trendejä avoimessa ja yhteistyöhakuisessa innovoinnissa. Hän sanoi, että ensin pitää hahmottaa koko näyttämö ennen kuin kannattaa ruveta tarkastelemaan yksittäisiä ilmiöitä tai trendejä. Keskiössä on yritysten oma sisäinen verkosto ja sen ympärillä käytössä olevat ulkoiset verkostot. Näkyväksi pitää tehdä myös laajempi globaali innovaatioyhteisö, jonka osa olemme, tiedostammepa sen tai emme. Avoin ja yhteistyöhakuinen innovointi on tapa johtaa asioita, sillä hallitaan riskejä, vaikka niitä ei pystytä poistamaan ja siihen kuuluu myös rajaus siitä, milloin tarvitaan avoimuutta ja milloin taas on parempi pitää asiat pienessä piirissä.

Toimitusjohtaja Max von Zedtwitz GLORADista, the Center for Global R&D and Innovation, käsitteli puheessaan neljää globaalin innovoinnin myyttiä:
  1. The world is flat.
  2. Strong IP regimes matter.
  3. We no longer matter.
  4. Emerging market companies compete on costs only.
Esimerkkien avulla hän purki kaikki neljä myyttiä, joten niiden varassa ei kannata strategioita kehitellä. Max oli ollut 12 vuotta Kiinassa töissä ja hän kertoi, että siellä kehitys on niin nopeaa, että yhdessä vuodessa tapahtuu yhtä paljon kuin muualla 4 vuodessa, mistä hän lopuksi totesi, että itsellekin taisi siellä tulla ikää lisää 48 vuotta.
 

Innolution  =  Innovation + Evolution


Mielenkiintoisen puheenvuoron piti myös johtaja Santay Gupta T-Systems Unkarista, jossa hän johtaa tietojohtamista ja business intelligence -kehitystyötä. Hän lanseerasi uudissanan Innolution. Sen mukaan innovaatio ei aina ole nopeasti tapahtuva muutos vaan se sisältää myös pitkävaikutteisia evolutionäärisiä vaikutuksia, jotka voivat tulla näkyviin erilaisilla aikatauluilla ja eri aikoina hiukan eri tavalla.
 
Taidetta hotellissa

Pyöreän pöydän keskusteluissa ideapallot pyörimään


Pyöreän pöydän keskusteluissa käsiteltiin useita erilaisia, nousemassa olevia aiheita liittyen esim. innovaatiokulttuuriin ja brändeihin, luovuuteen ja ihmisten sitoutumiseen, innovaatioekosysteemeihin, innovoinnin haasteisiin sekä innovaatiokoulutukseen.
 
Pyöreän pöydän keskustelut toimivat niin, että kaikilla on mahdollisuus käydä kahdessa eri teemapöydässä (45 min. kussakin). Nopeat syövät hitaat eli välttämättä ei aina pääse siihen teemapöytään, johon haluaisi, kun osallistujamäärä on rajoitettu n. 10 henkeen per pöytä. Itse olin mukana pöydissä, joissa pohdittiin
  • jakamistaloutta ja tiedon arvoa ja omistajuutta mobiilimaailmassa sekä
  • pk-yritysten valmiuksia digitaalisiin innovaatioihin. 
Pyöreät pöydät palvelevat parhaiten sellaista vetäjää, jolla on valmisteilla tai käynnissä teemaan liittyvä projekti ja johon hän haluaa kommentteja ja uusia ideoita. Samalla voi jakaa omaa tietämystään ennakkoon, eli tilaisuudet toimivat hyvinä nousevien signaalien kasvualustoina, joissa osallistujalla itsellään on mahdollisuus myös heittää ideapalloja pöytään.

CoFi-tiimin paperit esillä teemaryhmissä


Keynote -puheenvuorojen ja pyöreän pöydän keskustelujen lisäksi konferenssi koostui rinnakkaisista teemaistunnoista, joissa pidettiin lyhyitä alustuksia 4-5 kappaletta per sessio kolmena päivänä erilaisista teemoista useita kymmeniä.
 
Olin itse mukana kirjoittajana kolmessa paperissa, jotka käsittelivät
  • innovaatioiden tarvetta meriteollisuudessa; ratkaisuja haettiin koulutuksen kautta kehittämällä uusia osaamisprofiileja ja mahdollisia uusia ammatteja alalle
  • bioenergia-alan innovaatioita erilaisissa tulevaisuuden skenaariovaihtoehdoissa.
  • yhteiskehittämisen avulla tehtyyn innovaatiotyötä PUMPPU-hankkeessa hyvinvointialan kumppanien kanssa, jossa myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat olivat vahvasti mukana.
Jukka Laitinen (kuvassa keskellä) CoFi-tiimistä

Tehdyt paperit saivat sessioissa palautetta ja yhteydenottoja, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa suunnitella kansainvälisiä hankekuvioita mm. aluekehityksen näkökulmasta.
 
Konferenssi päättyi yritysvierailuihin, joissa oli mahdollisuus tutustua unkarilaiseen innovaatiotyöhön käytännössä ja haasteisiin, mitä niihin liittyy. Unkarin IT-sektori oli hyvin edustettuina, kun sekä Nokialle että Eriksonille järjestettiin innovaatiokierros. Seuraava ISPIM-symposium pidetään joulukuussa 2015 Brisbanessa Australiassa. Teemana siellä on Changing the Innovation Landscape ja abstraktien jättöaika on syyskuun 18. 2015.

 
 
Isäntämaa Unkari näytti parhaita puoliaan alkukesän helteisessä Budapestissä, jossa kongressivierailla oli mahdollisuus osallistua mm. Tonavan iltaristeilylle. Tonavan sillat ja vanhat rakennukset näyttivät upeilta iltavalaistuksessa. Kaupungissa oli tarjolla city-polkupyöriä, jos aikaa olisi ollut kierrellä, samoin sähköpotkulaudan saattoi vuokrata 13 eurolla käyttöön ja edetä kaupungin liikenteessä vaihtoehtoisia välineitä käyttäen perinteisten metron ja ratikan rinnalla.
 
Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja  Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu


keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Vierailevana blogikirjoittajana Jyrki Kettunen: mietteitä hallitusohjelmasta 2015

Kolmekymmentäsivuinen hallitusohjelma julkaistiin valtioneuvoston sivuilla, ja tyypillistä tälle digimaalle oli, että sivut kaatuivat, kun ohjelma piti julkistaa.

Talouselämä-lehti oli hieman askarrellut sanapilvien ja tekstianalyysin parissa. Seuraavat ovat hallitusohjelman avainsanoja:
  • vero, verot, 38 mainintaa
  • uusi, 32 mainintaa
  • digitaalinen, 29 mainintaa
  • kestävä, 16 mainintaa
  • bio, 13 mainintaa
  • yhteiskuntasopimus, 9 mainintaa
Nämä kuusi yleisintä avainsanaa voivat aivan yhtä hyvin olla ison teknologiayhtiön strategiapaperista. Ohjelma on selvä askel ulos jakopolitiikasta.

Ohjelman sävy on optimistinen, pieni Suomi Daavid kyllä kepittää ison maailman Goljatin.

Digitalisaation perustelut

Digitalisaatio muodostuu teknologian ja internetin vuorovaikutuksessa, vetovuoro on milloin toisella, milloin toisella.

Teknologiaa ohjaa Mooren laki, jonka mukaan transistorinen pakkaustiheys kaksinkertaistuu 18 kuukaudessa. Tämä luo mahdollisuudet.

Internetiä ohjaa Metcalfen laki, jonka mukaan käyttäjän saama hyöty netistä kasvaa verkon koon neliössä. Tämä luo markkinat.

Yhteisvaikutus on uutuuksien hyväksynnän huima nopeutuminen, puhelin saavutti 50 miljoonaa käyttäjää 75 vuodessa, telkkari puolessa tästä, mutta Angry Birdsiltä siihen meni 35 päivää.

Ylen nuorisobarometri 2015 antaa hyvää taustaa.

Teksti: professori Jyrki Kettunen, Da Wo Oy
  

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Upgraded Life Festival Helsingissä 19.5.2015

Runsaslukuinen joukko hyvinvointi- ja teknologia-alan yrityksiä ja ammattilaisia oli kokoontunut Upgraded Life Festivaliin Helsinkiin keskustelemaan mm. biohakkeroinnin ja esineiden internetin mahdollisuuksista hyvinvointialalla.



Alalla nähtiin huimaa kasvupotentiaalia suomalaisille, erityisesti rohkeille, startup-yrityksille, ja päivän aikana kuultiinkin mm. unimittauksen (http://www.beddit.com/), mielialaa mittaavan sormuksen (http://www.moodmetric.com/) sekä tekstiilien ja teknologian yhdistämisen (http://www.clothingplus.fi/en/home.html)  askeleista kohti markkinoita.

Heti päivän aluksi Yhdysvaltain lähettiläs Bruce Oreck kuitenkin muistutti, että maailman terveysongelmia ei ratkaista appseilla. Hän kantoi huolta maailman 1,9 miljardista ylipainoisesta ,todeten tärkeimmän ongelman olevan huonolaatuisen ruuan liika syöminen. Hän kaipasi lisää terveystietoa ja oikean (ei prosessoidun) ruuan houkuttelevuuden lisäämistä.

Appsit ovat vain väline, ja tärkeä kysymys kuuluukin, kuka ja miten niitä käyttävät. Yritysten näkökulmasta on tärkeä löytää se juju ja uniikki piirre, mikä saa ihmiset kiinnostumaan. 

Biohakkeroinnin ja omien mittaustulosten keräämisen mahdollisuuksista luennoineet Teemu Arina ja Olli Sovijärvi korostivat käyttäjän näkökulmasta, että pitää tietää, mitä appseilta haluaa. Dataa on mahdollista kerätä niin unen ja ravinnon laadusta, liikunnan määrästä, vireys- ja tunnetilasta kuin ympäristötekijöistäkin, mutta tiedolla ei ole merkitystä, jos ei tiedä, mitä tiedolla tekee.

Samasta aihepiiristä puhunut Pekko Vehviläinen esitti ajatuksen omasta coachista, joka auttaa asettamaan tavoitteet, joita voi sitten seurata, itsenäisesti tai yhdessä coachin kanssa.

Biohakkeroinnista voi lukea lisää täältä: http://biohakkerit.fi/

Tässä vielä Vehviläisen vinkkejä palveluista, joita kannattaa pitää silmällä:
Dacadoo https://www.dacadoo.com/
Movendos http://www.movendos.com/
Lark http://www.web.lark.com/#home
Saga http://www.getsaga.com/blog/

Visa Honkanen HUSista näki tämän päivän keskeisenä ongelmana sen, että pystyisimme tekemään paljon enemmän kuin mihin meillä yhteiskuntana on varaa. Teknologia suo paljon mahdollisuuksia, ja tietoa on paljon saatavilla, mutta sitä tietoa tulisi entistä paremmin osata hyödyntää. Keskeinen kysymys erityisesti automaattisesti kertyvästä datasta (esim. puhelinten keräämät käyttäjätiedot), on datan omistusoikeus. Honkasen näkemyksen mukaan kertyvä data pitäisi saada yleiseen hyötykäyttöön eikä vain suuryrityksille lisäarvoa tuottamaan.

Myös Risto Rossi, joka puhui älykkäistä leikkaussaleista, korosti valtavaa tiedon määrää, jota pitää osata entistä paremmin hyödyntää. Ei riitä, että analysoidaan mitä ja miksi tapahtui. Tiedon pohjalta voidaan myös ennakoida, mitä tulee tapahtumaan ja mitä pitäisi tehdä.

Ihmistä paremmin analyysejä tekee usein kone. Haig Peter esitteli IBMn Watsonia, joka tekee esimerkiksi syöpähoidon valinnan minuuteissa, siinä missä lääkäriltä ratkaisun tekeminen vie päiviä. Pysyäkseen kärryillä viimeisimmistä tutkimustuloksista lääkärin tulisi käyttää 160 tuntia viikossa tutkimuksiin tutustumiseen. Kun potilaiden välillä aikaa on noin 5 minuuttia, on Watsonin kaltaisten apureiden avulla mahdollista tehdä nopeasti entistä paremmin tutkittuun tietoon perustuvia hoitopäätöksiä.

Peterin mukaan ihmisestä kertyy tätä menoa elämän aikana 300 miljoonan kirjan edestä terveystietoa. Vuoteen 2020 mennessä kaiken yhteenlasketun terveystiedon määrän arvioidaan tuplaantuvan joka 73 päivä. Siinä on tietoa louhittavaksi niin isossa mittakaavassa makrotasolla kuin yksilöllä omaa terveydentilaa seuratessaan.

Mutta mistä löytää motivaatio oman hyvinvoinnin ylläpitoon? Sosiaalinen paine on yksi ratkaisu. Esimerkiksi ruokablogin pitäminen ja ruoka-annosten valokuvaaminen ja jakaminen netissä saavat tarkkailemaan omaa ruokavaliota. Myös appsit muistuttavat aiemmin tehdyistä lupauksista,  osassa voi muistuttamisen ulkoistaa myös ystäväpiirille. Esimerkiksi Pavlok-sovellus tarjoaa radikaaleja keinoja pitää omista lupauksista kiinni antaen ystäville mahdollisuuden antaa laiskottelijalle sähköiskuja.

Useammassa puheenvuorossa korostettiin, että teknologia on vain apuväline, ei itsetarkoitus. Monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä teknologia aiheuttaa ymmärrettävästi huolta mm. siitä, mitä tapahtuu, kun teknologia pettää. Toimintavarmuus on tärkeää erityisesti sairaanhoidossa. Omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle biohakkerille puolestaan pieni irtiotto kaikesta teknologiasta esimerkiksi kesämökillä lienee paikallaan.

Teksti ja kuva: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi / Laurea-ammattikorkeakoulu

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Turku Game Day meets pelitutkimuksen päivä 2015

ICT-talossa oli tarjolla asiaa peleistä ja pelien tutkimuksesta, kun Turku Game Day ja Pelitutkimuksen päivä kohtasivat 23.4.2015. Aulassa oli esittelyssä monenlaisia pelillisiä uutuuksia sekä itse kokeillen että postereina tutustuen.

Esimerkiksi Luostarivuoren käsityöläismuseon kävijöille oli Futuristic History -hankkeessa suunniteltu lisätyn todellisuuden sovellus, jolla museovierailuun saa uusia puolia. http://trc.utu.fi/ar/research/futuristic-history/


Kävijät pääsivät myös kokeilemaan 3d-laseja

TEPE-hankkeessa puolestaan kehitetään terveyttä edistäviä pelejä mm. tupakoinnin lopettamiseen, liikunnan lisäämiseen ja neuvolakäynnin yhteyteen.
http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/rpclidema/Documents/TEPE_poster.pdf

Luento-osuudella Turku Game Labin yksi perustajista Jouni Smed kertoi pelialan vaiheista ja kehityksestä varteenotettavaksi tieteenalaksi Turun yliopistossa. Nykyään peli- ja vuorovaikutussuunnittelu on yksi yliopiston pääaineista. Käytännön tasolla yhteistyötä tehdään monien alan yritysten kanssa Turku AMK:n ja Turun yliopiston yhteisessä Turku Game Labissa. http://turkugamelab.fi/

Tutkimuksen näkökulmasta pelit ovat mielenkiintoinen kohde tarjoten monenlaisia näkökulmia itse pelin sisältöön, peliin systeeminä, tuotteena ja luomuksena. Näkökulmien runsaus tekee sekä pelien kehittämisestä että tutkimuksesta monitieteistä.

Paneelikeskustelussa monitieteisyys tulikin hyvin esiin; panelistit edustivat psykologiaa, hoitotiedettä, tietotekniikkaa, kosmologiaa ja taloustieteitä. Kaikilla panelisteilla oli käytännön kokemusta monitieteisen pelinkehitysprojektin rikastuttavasta mutta haastavasta arjesta. Yhteisen kielen löytäminen eri tieteenalojen välillä voi olla haastavaa, mutta toimiessaan yhteistyö tarjoaa kaikille uusia oppimisen paikkoja.



Panelistit olivat kehittäneet pelejä mm. kognitiiviseen treenaamiseen, terveyden edistämiseen ja kosmologian ja kvanttimekaniikan ymmärrettäväksi tekemiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen.

Turun yliopistossa oli myös viime vuonna järjestetty maailman ensimmäinen Quantum Game Jam, joka tänä vuonna laajenee kansainväliseksi tapahtumaksi.http://www.games4quantum.com/slider

Iltapäivällä Fingersoftin Teemu Närhi avasi salaisuuksia menestyspelin kehittämiselle. Hän nosti tärkeäksi pelaajien kuuntelemisen, vaikka oma visio olisikin vahva. Pelin pitää koko ajan kehittyä, pitää tulla uusia päivityksiä ja olla aina jotain saavutettavaa, tavoiteltavaa. Pelien latauksia seuraamalla saa tärkeää tietoa siitä, miten tehdyt muutokset vaikuttavat pelin suosioon.

Närhi muistutti pitämään mielessä myös low end puhelimien käyttäjät; kansainvälinen markkina peruspuhelimen käyttäjille on laaja. Pelinkehittäjän ei kuitenkaan tarvitse itse ymmärtää kaikkia markkinoinnin hienouksia, sillä pelinjulkaisun voi myös ulkoistaa, Fingersoftkin tarjoaa myös pelinjulkaisun palveluita.
Päivän lopuksi osallistujille esittäytyi kolme pelienkehittäjäryhmää. Fake Fish kehittää Kalevala-aiheista seikkailupeliä ”Northbound”. Ryhmässä on pelinkehittäjien rinnalla folkloristikko luomassa pelin tarinaa.http://www.fakefish.fi/

Team Hammerspace puolestaan oli kehittelemässä montaa eri pelielementtiä yhdistelevää Atomic Super Lander -peliä. Ryhmä kuvasi osuvasti sitä, miten alun visioista realismin nimissä joutuu karsimaan pelin ominaisuuksia. www.hammerspace.eu

Rockodile gamesin esitys antoi hyvän kuvan siitä, miten fysiikkaa hyödynnetään pelinkehityksessä, miettimällä esimerkiksi painovoiman, eri materiaalien tai vaikkapa tuulen vaikutuksia pelissä ohjattavan pallon kulkuunhttp://rockodilegames.com/
 
Teksti ja kuvat: projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu




maanantai 20. huhtikuuta 2015

Perheiden hyvinvoinnin lisääminen teemana Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumissa 16.4.2015

Perinteisiä kevään merkkejä Laurean Lohjan kampuksella on Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi, johon tälläkin kertaa kerääntyi mukava joukko hyvinvointialan toimijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita.

Tilaisuuden avasin Laurean Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon kampusten johtaja Seija Paasovaara korostaen mm. verkostoja, joiden vahvuus perustuu verkostoista löytyvään monenlaiseen osaamiseen. ”Yhdessä tehden ja moniäänisesti keskustellen löytyy uusia ratkaisuja”, Paasovaara totesi.

Käytännön esimerkin verkostossa työskentelystä toi erityisnuorisotyöntekijä Iiris Nurmo, joka esitteli Vimmaa eli etsivää nuorisotyötä Vihdissä.  ”Ojennetaan kättä ja avataan ovia, mutta mikään ei ole nuorelle pakollista”, Nurmo kuvaa toimintaa.  Nuori on oman elämänsä, omien kokemustensa, tunteidensa ja kiinnostustensa asiantuntija. On tärkeää muista ohjata nuorta hänen omien kiinnostustensa mukaisesti.

Osastonhoitaja Eliisa Roine Porvoosta korosti perheiden varhaisen tukemisen merkitystä. Säästyy sekä inhimillisiä kärsimyksiä että rahaa, kun ongelmat kohdataan ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuriksi. Ennakointi auttaa. Esimerkiksi vanhemmat osaavat kohdata lapsensa oikein, kun he ennakolta tietävät, mitä asioita lapsen kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluu.

Eliisa Roine esitteli mm. varhaisen tukemisen hyötyjä

Roine kertoi myös Porvoossa tehdyistä terveyden edistämisen poluista, joiden perustana toimii hyvä kiintymyssuhde. Vanhemmat ja lapsi tulkitsevat oikealla tavalla toistensa viestejä, kun kiintymyssuhde on kunnossa.

Myös yhteisö toimii terveyden edistämisen voimavarana. Paikkakunnalle muuttaneiden uusien perheiden sosiaalisen verkoston vahvistamisessa voi olla apuna esim. lähiöäiti-verkosto. Äitiverkostolle infotaan uudesta perheestä alueella, jotta he voivat pyytää perhettä mukaan porukkaan. Näin sosiaalisen verkoston muodostuminen nopeutuu.

Tammisaaren Perhenurkkauksen monipuolista toimintaa esitteli Barnavårdsföreningen i Finland -järjestön lapsiperhetyön asiantuntija Kati Sell.  Järjestön laajasta toiminnasta löytyy monenlaisia tukiryhmiä elämän ongelmatilanteista kohdanneille vanhemmille ja lapsille.

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja Jyrki Suomala esitteli foorumissa neuromarkkinointia ja sen hyödyntämistä terveysviestinnässä. Neuromarkkinoinnissa hyödynnetään toiminnallista magneettikuvausta ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi.

Jyrki Suomala toi neuromarkkinoinnin ajatuksia foorumiin
Aivotutkimuksella voidaan selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat valintojen tekoon. Miksi valitaan epäterveellinen vaihtoehto, vaikka sen haitat tiedetään? Tutkimustieto auttaisi muodostamaan sellaisia terveysviestejä, jotka ”käyvät kaupaksi” kansalaisille.

Hanna Tuohimaa minitrendityöpajaa vetämässä
Hyvinvointifoorumin työpajaosuuteen johdatteli projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa Laureasta. Tuohimaa esitteli minitrendien käsitteen ja niiden etsintään käytettäviä menetelmiä. Työpajassa pohdittiin eri teemoista nousevia minitrendejä. Esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyvänä minitrendinä nähtiin yhteisöllinen rakentaminen, joka mahdollistaisi erilaisia yhteisiä tiloja toimijoille sekä asumiseen.

Minitrendejä pohtimassa
Seuraava Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi järjestetään marraskuussa, lisätietoja tilaisuudesta Laurean nettisivuilla www.laurea.fi lähempänä tilaisuutta.

Teksti ja kuvat: hankesuunnittelija Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Sairaanhoitajapäiviltä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista

Olimme tänä vuonna mukana Laurean messuosastolla Sairaanhoitajapäivillä 12.-13.3.2015 Helsingin Messukeskuksessa keräämässä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista.  Näkemyksiä kerättiin standilla olevien iPadien avulla mutta myös perinteisillä paperilomakkeilla, jotka olivat vielä vastaajien joukossa suositumpi vaihtoehto. 

Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 650. Vastaajat korostivat mm. käytännön osaamista, kädentaitoja, harjoittelua ja teknologista osaamista, mutta myös ihmisläheisyyttä, potilaslähtöisyyttä ja kansainvälisyyttä sekä lähiopetusta! Useat kävijät muistuttivat, että opiskelijan käytännön harjoittelu ei saa jäädä vain virallisten harjoittelujaksojen varaan, vaan kädentaitoja ja käytäntöä on harjoiteltava harjoittelujaksojen välilläkin.
 
Monet halusivat osastolla keskustella tarkemmin Laurean tarjoamien koulutusten sisällöistä ja kysyivät seuraavien toteutusten aikatauluja. Sairaanhoitajapäivien 5000 osallistujan joukossa oli myös useita Laureassa koulutuksensa saaneita, jotka kävivät osastolla tervehtimässä ja muistelemassa omia opiskeluaikojaan ja kyselemässä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Monet messujen näytteilleasettajista puolestaan olivat kiinnostuneita hankeyhteistyöstä, ja LbD-tyyppinen toimintatapa sai kiitosta.


Sairaanhoitajapäivillä juhlittiin sairaanhoitajaliiton 90-vuotispäivää ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli juhlavasti avaamassa tilaisuuden. Hän korosti puheessaan hoitotyön merkitystä ihmiselämän joka vaiheessa. Hän totesi myös, että jatkuvalla kontaktilla Suomen kansaan hoitotyön ammattilaisille kertyy tietoa siitä, mitä meille kuuluu ja kuinka Suomi voi. Tätä tietoa pitäisikin systemaattisemmin kerätä ja analysoida, jotta siitä saataisiin kattavaa perustaa päätöksenteon pohjaksi.
Hoitotyön ammattilaiset ovatkin paitsi hoitajia myös terveyspoliittisia vaikuttajia, hoitotyön kehittäjiä ja myös kansainvälisiä toimijoita omalla alallaan, totesi sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja omassa avauspuheessaan.


 
90-vuotisen taipaleen kunniaksi katsottiin taaksepäin ja nähtiin mm. sairaanhoitajan pukujen kehitystä nykyisiksi moderneiksi asuiksi alun mustista pitkistä leningeistä, joissa oli takana turnyyri! Tulevaisuuteen katsottiin paitsi Laurean osastolla myös esim. paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin robotiikan tuomia mahdollisuuksia ja uhkia hoitotyöhön.
Palkinto Ihmisen parhaaksi jaettiin tänä vuonna skitsofreniaa sairastavien hoitoa kehittäneelle tiimille, jota johti Lars Liljeström. Osallistujien viihtymisestä avajaisten yhteydessä huolehti myös Kaartin soittokunta, joka tempasi iloisella musiikillaan ja valloittavalla esiintymisellään tuhatpäisen yleisön mukaansa heti aamupäivällä.

 Teksti- ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

 

torstai 19. maaliskuuta 2015

Nera 2015 -konferenssin terveisiä

Nera 2015 -konferenssi pidettiin Göteborgin yliopiston rakennuksessa, jonka nimi Pedagogen kertoi jo konferenssin aihealueen. Erityisteemana tänä vuonna oli Marketisation and Differentiation in Education. Kyseessä oli Neran (Nordic Educational Research Association) 43. konferenssi, ja osallistujia oli yli 800, pääasiassa Pohjoismaista, mutta myös esim. Australiasta, Japanista ja Englannista.

Keynote-puhujat pohtivat konferenssin päätemaa eri näkökulmista. Professori Hugh Lauder toi esille, että koulutus ei enää takaa sosiaalista arvonnousua eikä edes työllistymistä ja että toisaalta ns. matalan osaamistason työt ovat olleet jo pidemmän aikaa laskussa, joten ilman koulutustakaan ei työmarkkinoilla pärjää.

Markkinatalousnäkökulma kouluvalintaan on tuonut professori Jane Kenwayn mukaan globaalin koulushoppailun, jossa perheet saattavat muuttaa maasta toiseen kyetäkseen takaamaan lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen. Kyse ei ole pelkästä opillisesta sivistyksestä, vaan halutaan varmistaa myös oikeanlainen viiteryhmä ja kaveripiiri laittamalla lapsi eliittikouluun.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikille yhteinen ja avoin koulumalli oli pohdinnan kohteena professori Lisbeth Lundahlin esityksessä. Hän piti tavoiteltavana, että tasavertainen koulutusmahdollisuus olisi jatkossakin turvattu ja totesi, että ilman vahvaa poliittista johtajuutta asia ei ole itsestään selvä. Ainakin Ruotsiin tarvitaan uutta Olof Palmea, hän sanoi puheessaan.
Paikallisia tunnelmia
Osallisuuden lisääminen ja inkluusio 
Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino) olivat kaikki esillä. Esimerkiksi Norjassa pitkien etäisyyksien ja vuoristoisten maastojen takia on kehitetty digitaalista opetusta ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjausta jo pitkään.

Samoin esim. eritystukea tarvitsevien oppilaiden ohjaustarpeita on tutkittu Norjassa ja todettu, että ne toimivat suunnitelmatasolla hyvin, mutta kokemustasolla perheet tuntevat jäävänsä yksin. Tarvetta osallistavalle tukitoimien kehittämiselle yhdessä perheiden ja nuorten kanssa on muissakin pohjoismaissa.
Oppilaat itse osallistuvat mielellään myös uusissa rooleissa kehittämistyöhön, esim. Tukholman yliopistossa oli tekeillä väitöskirja, jossa koululaiset toimivat paitsi oppilaan myös tutkijan ja kansalaisen rooleissa. Yliopistotutkija oli siinä fasilitoimassa koulussa tutkimustyötä tavalla joka muistutti  Laurean LbD-mallia peruskouluun vietynä.

Esityksissä nähtiin monenlaisia tienviittoja
Erilaiset esteet osallisuuden lisäämiseksi oli tunnistettu useissakin esityksissä.  Välimatkat, varsinkin aikakautena, jolloin pienet lähikoulut ollaan lopettamassa ovat iso este, samoin teknologisen infran ja opettajien teknologisen osaamisen heikko laatu haittaavat osallisuuden lisäämistä etäisyyksistä huolimatta.

Opettajien osaamisessa havaittiin puutteita myös asenteissa suhteessa eritystä tukea tarvitsevien mukaan saamiseksi - opettajat olisivat mieluummin kouluttaneet keskitasoa parempia oppilaita. Keskusteluissa tuli esille, että opettajien oma arvostus ja käytännön vaatimukset menevät ristiin: erityistukea ja eritysratkaisuja kartetaan opettajien keskuudessa, vaikka juuri niissä tarvittaisiin tavallista parempia opettajia.

Oma panokseni konferenssissa liittyi esitelmääni Vision-Driven Education  - an Opportunity to All?, jonka pidin Higher Education -sessiossa. Siinä esittelin tuloksia toisen asteen oppilaitosten näkemyksistä liittyen koulutuksen painopisteen muutoksiin verrattuna nykytilan ja tulevaisuuden vision väillä, kuvailin esteitä matkalla kohti yhteistä jaettua visiota ja esitin suosituksia, joiden avulla visiovetoista koulutusta voitaisiin käytännössä kehittää.
Ruotsista voi ostaa matkan tulevaisuuteen!
Vuoden 2016 Nera-konferenssi pidetään Helsingissä maaliskuussa.  Teemana on To analyse equality, social justice and solidarity in education and educational research. Deadline abstraktien jättämiselle on 1.11.2015.

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu