Metnet-seminaari Luulajassa 22.-23.10.2013

Laurean CoFi-tiimin Antti Ahola ja Jukka Laitinen osallistuivat Metnet-seminaariin, joka järjestettiin tänä vuonna Luulajassa 22.-23.10.2013. Metnet on metalli- ja rakennusalalla toimivien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa verkoston toimijoiden välillä. Metnet järjestää vuosittain seminaareja ja työpajoja edistääkseen organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja parhaiden käytänteiden jakamista (lisätietoja METNET-verkostosta: http://www3.hamk.fi/metnet/).

Seminaari järjestettiin Luulajan teknillisessä yliopistossa (http://www.ltu.se), jossa opiskelijoita on noin 19 000 ja työntekijöitä 1 600. Luulajan teknillinen yliopisto on erinomainen esimerkki koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten välisestä yhteistyöstä. Yliopisto tekee läheistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa ja sen henkilökunnan mukaan yli puolet yliopiston rahoituksesta tulee suoraan yrityksiltä.

Tutkimus- ja kehittämistyössä Luulajan teknisen yliopiston huippuosaamisen alueita ovat mm. tulevaisuuden kaivostoiminta, uudistuva energia, kestävät kuljetusjärjestelmät sekä älykkäät teollisuusprosessit. Seminaarin järjestelyistä Luulajan teknillisen yliopiston puolelta vastasi teräsrakentaminen tutkimusyksikkö, jonka johtajana toimii professori Milan Veljkovic. Tutkimusyksikön tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat mm. sillat, rakennukset sekä materiaalimallinnus.
Kaksipäiväseen seminaariin osallistui yhteensä lähes 50 henkeä Pohjoismaista sekä Itä-Euroopasta. Suurin osa osallistujista oli yliopistojen edustajia, mutta myös muutama yritysmaailman edustaja oli läsnä.

Kahden päivän aikana esityksiä oli yli 20, jotka oli koottu toimivaksi kokonaisuudeksi eri teemojen ympärille. Teemoja olivat mm. liitokset ja materiaalit, laskennalliset menetelmät ja kokeelliset tekniikat. Seminaarisessioiden rakentaminen teemojen ympärille helpotti sitä, että vähän vieraampikin teema tuli tutuksi ja ymmärrettäväksi.

Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, että miten yliopistot eri maissa pystyvät koordinoimaan omaa tutkimustaan siten, että se tukee toisten tekemää tutkimusta ja päinvastoin. Tämä ei tarkoita sitä, että kokoonnutaan keskustelemaan yhteisistä mielenkiinnonkohteista valmiiden tutkimusten pohjalta vaan, että ollaan yhteydessä toisiin jo tutkimuksen suunnittelu- ja tekovaiheessa. Kaikesta päätellen tällainen lähestymistapa on toiminut ja vastaavanlainen yhteistyö yliopistojen välillä tulee jatkumaan tulevaisuudessakin vanhojen ja sekä tulevien kumppanien kanssa.

Seminaarissa pidettiin esityksiä myös hieman yleisimmistä aihepiireistä. Niihin kuului myös CoFi-tiimin Jukka Laitisen esitys “Sustainability as a Business Opportunity Today and Tomorrow: Triple Helix Perspective”, jossa tarkasteltiin kestävyyttä eri toimijoiden näkökulmasta.

Teoreettisena kehyksenä tälle esitykselle toimi niin sanottu ”triple helix- malli”, jonka avulla voidaan hahmottaa hallinnon, yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen tavoite tässä yhteydessä oli kestävien ratkaisujen edistäminen, jota olemme tarkastelleet kestävän liiketoiminnan hankkeessamme. Esityksen pääajatuksena olikin, että kokonaisvaltaiseen kestävyyteen on mahdollista päästä, vaikka kukin toimija painottaa toiminnassa omia vahvuuksiaan kestävyyden osa-alueista.

Esityksen yhteydessä osallistujille jaettiin myös pieni kyselylomake, jossa tiedusteltiin heidän näkemyksiään kestävyydestä rakennusteollisuuden näkökulmasta. Ilahduttavan moni vastasi kyselyyn, joten arvokasta asiantuntijatietoa saatiin kerättyä myös tulevien seminaariesitysten pohjaksi.

Seminaarin päätöspäivänä teimme yritysvierailun Kalixissa toimivan Part AB:n tehtaaseen, jossa he esittelivät moduuleina rakennettavien kylpyhuoneiden rakentamisprosessia. Samalla kävimme tutustumassa myös Kalixin lähistöllä sijaitsevaan tuulivoimalaan.

Seuraava Metnet-seminaari pidetään lokakuussa 2014 Moskovassa ja sitä ennen järjestetään Metnet-workshop Pietarissa helmikuussa 2014.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

CoFi-tiimi Alihankintamessuilla 26.9.2013

Tampereella järjestettiin 24.-26.9.2013 Alihankintamessut jo 25. kerran. Messut olivat kasvaneet edellisestä vuodesta ja kävijöitä messuilla oli ennätyksellisesti melkein 17 000. Näytteillepanijoitakin oli lähes tuhat yritystä kahdestakymmenestä eri maasta. Kyseessä olivat siis erittäin suuret messut.

CoFilaiset ovat olleet messujen vakiosallistuja jo useamman vuoden ajan. Tänäkin vuonna Laurean FuturesLab CoFi järjesti avoimen seminaarin messukävijöille. Lisäksi tutustuimme messujen näytteillepanijoihin ja haastattelimme heitä kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia kartoittavaan tutkimukseen, jota toteutamme yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Tämänvuotinen seminaarimme, joka järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa, kulki nimellä ”Innovaatioiden ilmaveivi”.  Osallistujien mielestä seminaarin nimi kuvaa hyvin sitä tekoa, joka teknologiateollisuutemme on kyettävä suorittamaan, jotta se selviäisi nykyisestä tilanteesta ja menestyisi myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä oli esittelemässä asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:stä. Jos kuulijalle ei aikaisemmin ollut vielä selvää, kuinka tärkeä rooli teknologiateollisuudella on suomalaisen työllisyyden, viennin ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähteenä, niin Virran esityksen jälkeen tämä ainakin tuli selväksi.

Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että suomalainen teknologiateollisuus pystyy vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lyhyellä aikavälillä sen on kyettävä pitämään tuotteet kilpailukykyisinä, etenkin kotimaisten tuotantokustannuksien pitää pysyä kohtuullisina. Lisäksi viennin painopistettä on siirrettävä Länsi-Euroopasta Aasiaan sekä itäiseen Eurooppaan. Näiden toimien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvet ovat kiinnostuneita ja menestyviä luonnontieteiden osaajia.

FuturesLab CoFin Tarja Meristön veti seminaarissa workshop-osuuden, jossa vieraat lähtivät visiomaan omissa pienryhmissään tulevaisuuden ratkaisuja, joilla teknologiateollisuus pysyisi kilpailukykyisenä. Lopputuloksena oli mielenkiintoisia visioita tuotteistettuina.

Esimerkiksi mainittakoon sovellus nimeltä ”World of pointrackers”. Sovellus on mobiilipeli, jonka tarkoitus on opettaa nuoria liikkumaan ja edistää samalla heidän terveyttään. Visiona olisi, että liikkuminen on läsnä läpi yksilöiden elämän, jonka seurauksena ihmiset olisivat paremmassa kunnossa siirtyessään eläkkeelle. Visiossa yhdistyy useampia megatrendejä. Ikääntyvän väestön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, joten toivottavasti muista megatrendeistä, kuten digitalisoitumisesta ja pelillistymisestä, löytyy apuja haasteen ratkaisemiseksi.

Päivän ja samalla messujen päätteeksi kiersimme vielä messuosastoja ja kyselimme karkkilalaisten yrittäjien messukuulumisia ja mielipiteitä kestävästä liiketoiminnastaan. Ilahduttavan monella yrityksellä riitti mielenkiintoa kestävää liiketoimintaa kohtaan. Hyvä niin, koska yrittäjien viesti oli samansuuntainen, kuin mitä aikaisemmin olimme kuulleet Teknologiateollisuuden suunnalta – uutta vauhtia on saatava jostain, jotta menestystä voi odottaa jatkossakin.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

World Future Societyn maailmankongressi kestävän kehityksen näkökulmasta

Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa kestävän liiketoiminnan hanketta Länsi-Uudellamaalla. Lisätietoa hankkeen esitteestä.

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään heinäkuussa 2013 pidetyn World Future Societyn kongressin antia liittyen kestävän kehityksen trendeihin, sen globaaleihin reunaehtoihin ja uusiin mahdollisuuksiin, erityisesti tarkasteltuna liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta.

World Future Societyn maailmankonferenssi pidettiin USA:ssa Chicagossa, joka kaupunkina on panostanut kestävään kehitykseen niin ekologisessa kuin sosiaalisessakin ulottuvuudessa: saatavilla on kaupungin omia sinisiä polkupyöriä puhtaaseen liikkumiseen ja pääkaduilla on isoja ihmisen pään muotoisia patsaita, jotka ovat samalla kukkaruukkuja. Tekstit ruukussa herättävät tietoisuutta kestävämmästä maailmasta ”Plant a green idea”! Chicago on myös yliopistokaupunki, jossa kampuksen seinällä oleva laatta kertoo yliopiston tavoitteeksi tuottaa yhteiskuntaan vastuullisia toimijoita!

Konferenssipaikkana oli hotelli Hilton, joka on panostanut useiden muiden hotellien tavoin ympäristöä säästäviin toimintamuotoihin, joissa asiakkaat ovat osallisina. Esimerkiksi roskien lajitteluun oli tarjolla pussi, jonka kyljessä luki ”A Better Future, a Better now.” Eli toimiakseen kestävästi voi ajatella oikeasti myös hyötyjä tässä ja nyt eikä vain tulevia sukupolvia, mikä usein mielletään – virheellisesti - jonkinlaiseksi hyväntekeväisyydeksi. Matkailualalla kestävä liiketoiminta omaa pitkät perinteet ja se on tänä päivänä alalla jo must.

Konferenssi koostui kaikille yhteisistä keynote -luennoista sekä rinnakkaisista teemaistunnoista, jotka jakaantuivat eri aihealueisiin: Futuring; Humanity; Science&Technology; Governance; Commerce; Earth.

Kestävyyteen ja kasvun rajallisuuteen liittyviä teemaistuntoja oli itsenäisinä huomattavan vähän, ja näyttääkin siltä, että kestävä kehitys on – vihdoinkin - läpileikkaavana teemana myös muissa esityksissä. Muutenkin konferenssin esitykset olivat lähtökohtaisesti monitieteellisiä.

Kestävyydestä muodostumassa normaali osa liiketoimintaa

WFS-konferenssissa sustainability-teemaa käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Kansalaisten tietoisuuden lisääntyminen lisää vaativien loppuasiakkaiden määrää liiketoiminnassa, mikä tuo kestävyyden vähitellen normaaliksi osaksi kaikkea toimintaa. Sosiaalinen kestävyys korostuu työpaikkojen vähetessä tai siirtyessä maasta ja maanosasta toiseen.

Samoin sosiaalinen kestävyys tuotiin esille kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisena siirryttäessä keskitetyistä ratkaisuista hajautettuihin ratkaisuihin. Taustalla vaikuttavat universaalit arvot kansalaisten tasa-arvosta, mutta osallistumisen kautta sosiaalinen kestävyys kykenee säilyttämään omat paikalliset piirteensä ilman että kaikista tehdään maailmankansalaisia. Liiketoiminnassa tämä edellyttää luonnollisesti markkina-alueiden kulttuurien tuntemusta.

Kestävä liiketoiminta määriteltiin konferenssissa käyttäen Bruntlandin tunnetuksi tekemään määritelmää taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, mutta määritelmään kuului yrityksen osalta myös toiminnallinen kyky sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, esim. kyky joustaa heikossa suhdanteessa tai luopua vanhoista perususkomuksista maailman muuttuessa.

Infrastruktuurin kestävyys huomion kohteena

Huomionarvoista on tarkastella paitsi yrityksen toimintaa ja sen kestävyyttä myös infrastruktuurin kestävyyttä. Tähän kuuluvat fyysinen infra kuten rakennukset, liikenneratkaisut tai energiaratkaisut, mutta myös erilaiset palvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Kestävyyteen vaikuttavina fundamentteina esitettiin seuraava lista:

1.    luonnon tila esim. CO2
2.    infrastruktuuri ja halu investoida kestäviin ratkaisuihin
3.    yhteiskunnan järjestelmät (esim. turvaverkot ja halu tukea niitä)
4.    elämäntyylit (säästö vs. tuhlaus; kesto- vs. kertakäyttökulttuuri)
5.    rahoitus, ml. sijoittajakriteerit
6.    maatalous (kestävyys vs. tehokkuus)
7.    energia (hiilijalanjälki)
8.    kuljetus ja logistiikka

Olennaista on kehittää mittaristoa, jolla kestävyyttä voidaan arvioida ja nähdä suunta, johon ollaan menossa.

Esimerkiksi rakennusten osalta ekologinen kestävyys on jo suhteellisen hyvin hallussa rakennustyypeittäin ja funktioittain, mutta jos fokukseksi valitaan ”health, safety and security needs” tullaan alueelle, jossa on kyse siitä, millaisena ihmiset kokevat nämä asiat, ja siihen tarvitaankin jo uudenlaisia tiedonkeruuvälineitä, joita voisi kehittää PERSONALIZATION-elementtien ja BIG DATAn avulla.

Kestävyys ja tarvehierarkia

Mielenkiintoinen tarkastelukulma kestävyyteen oli yhdistää siihen Maslowin tarvehierarkia. Perusajatuksena oli, että vasta sitten kun perustarpeet on tyydytetty, on mahdollista pohtia sellaisia tarpeita, joissa huomionkohteena on koko planeetta tai heikompiosaisten kohtalo jossakin muualla.

Mallin toimivuudesta käytiin keskustelua, mm. sopiiko se enää nykynuorille, joiden instant happiness –arvot voivat ohittaa Maslowin tarvehierarkian perustarpeet suunnaten huomion ns. korkeampiin tarpeisiin kuten itsensä toteuttaminen.

USA:ssa yliopistoissa Sustainability -teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa, esim. South Dakotassa voi valita luonnontieteellisen tai yhteiskuntatieteellisen suuntautumisvaihtoehdon. Ohjelmia esitellyt rehtori totesi, että uratietoiset, bisnesorientoituneet opiskelijat eivät vielä näe niiden arvoa oman tulevaisuutensa kannalta!

Montako maapalloa tarvitsemme?

Yrityksissä sen sijaan edelläkävijät sanovat, että sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja tuova asia, kuten Fordin edustaja asian ilmaisi. Maapallon mittakaavassa kulutustaso luonnonvaroihin verrattuna on jo nyt niin iso, että tarvitaan 1.5 maapalloa tyydyttämään tämän päivän kulutus. Jos koko maailman väestö omaksuisi saman tien amerikkalaisten kulutustavat, tarvittaisiin jo viisi maapalloa turvaamaan tarvittavat resurssit.

Pelillisyyden hyödyntäminen

Konferenssissa pohdittiin, voisiko pelityyppinen tarkastelu auttaa yrityksiä ja ihmisiä ymmärtämään kestävän liiketoiminnan arvo. Alunperin sodankäyntiin ja armeijan koulutukseen kehitetty peli jakaa tarkastelutasot neljään: alimpana on taktiikka-taso, jossa pohditaan jokapäiväisiä käytännön kysymyksiä ja ratkaisuja, seuraavana on operaatioiden taso, jossa suunnitellaan asiakokonaisuuksia lyhyellä tähtäimellä, sitten tulee strategia-taso, jossa määritellään pidemmän aikavälin suuntaviivat ja ylimpänä on politiikka-taso, jossa voidaan oikeasti asettaa uusia tavoitteita ja myös normittaa toimintaa. Pelissä olennaista on normatiivinen systeemi, joka kattaa sekä säännöt että sanktiot.

Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla

Kestävän liiketoiminnan kannalta silmiä avaavaa myös Länsi-Uudenmaan alueen yrityksille lienee maapallon sietokyvyn ylittäminen jo nyt. On myös erittäin tärkeää huomioida, että isojen edelläkävijäyritysten näkemyksen mukaan kestävyyteen liittyvät teemat ovat jo itsestäänselvyyksiä. Kestävyys on välttämätön osa menestyvää liiketoimintaa. Myös sosiaalisen kestävyyden korostuminen lienee aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävä asia taloudellisesti epävarmoina aikoina.

World Future Societyn maailmankongressi itsenäisen kotonaselviytymisen näkökulmasta

World Future Societyn (WFS) vuosittainen maailmankongressi EXPLORING THE NEXT HORIZON pidettiin heinäkuussa 2013 Chicagossa, USA:ssa. Paikalle oli kokoontunut n. 600 tulevaisuuden tutkijaa ja tulevaisuutta koskevien päätösten tekijää sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta eri puolilta maailmaa kaikista maanosista.

Tässä blogikirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus kongressin antiin tulevaisuuden hyvinvoinnista, hyvinvointipalveluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ForeMassi2025 –hankkeen itsenäinen kotona selviytyminen teemaan ja tulevaisuusskenaarioihin liittyen. ForeMassi 2025 –hankkeen tulevaisuusskenaarioihin voi tutustua tarkemmin raporteissa:

Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. 2012. Hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen
näkökulmasta. ForeMassi2025-skenaarioraportti. Laurea.

Laitinen, J., Meristö, T. &  Tuohimaa, H. (toim.). 2013. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tulevaisuuden osaaminen maakunnissa itsenäisen kotona selviytymisen näkökulmasta - ForeMassi2025-skenaarioraportti II. Laurea.

Big Data mahdollistaa tarpeiden ennakoinnin

Avainkäsite hyvinvointipalvelujen ja yleensä palvelujen järjestämisessä on Maria H. Andersenin mukaan PERSONALIZATION. Se tarkoittaa, että jokainen saa juuri oikeaan tarpeeseen ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut.

Tässä voidaan hyödyntää Big Data -ilmiötä, eli tiedon määrän valtavaa kasvua, josta uusien teknologioiden avulla pystytään muodostamaan uutta ymmärrystä.

Big Datan käyttö mahdollistaa palvelujen tarjoamisen ennakoiden, ennen kuin asiakas niitä osaa edes pyytää. Näin varmistetaan myös esim. virheiden välttäminen lääkityksessä: osataan valmistaa henkilökohtaiset lääkkeet ja modifioida niitä esim. ikäihmisen kunnon tai vaikka painon vaihdellessa (tuloksena less serendipity). Tämä on helppo toteuttaa teknologiavetoisessa Foremassi2025 –skenaariossa, varsinkin jos ihmiset ovat valmiita asentamaan itseensä ns. tunnistussirun, joka voi olla vaikka korvakorun muodossa ja toimia silti erinomaisena käyttöliittymänä henkilön ja maailman välillä (= PLOS eli  Personal Life Operating System).

DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health

Eräs merkittävä kokeilu teknologioiden käytöstä liittyi vammaisten ja varsinkin jossakin elämänsä vaiheessa vammautuneiden elämän palauttamiseeb mahdollisimman lähelle sellaista, mitä se oli ennen vammautumista.

Kel Smith lanseerasi käsitteen OUTCASTS, joka kattoi hyvinkin erilaisia kohderyhmiä, jotka elävät eristyksissä kotonaan erilaisten toimintakykyyn liittyvien puutteiden takia. Hänen projektissaan nämä ihmiset saatiin takaisin vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja muiden ihmisten kanssa digitaalisten palveluratkaisujen avulla. 

Smithin DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health vahvistaa teknologiavetoisen skenaarion inhimillisiä ulottuvuuksia ja tuo teknologian osaksi arkea kotiin (esim. älylattiat) tai jokapäiväiseen asiointiin (esim. jos ei näe kunnolla kaupassa tuotteita ja tuoteselosteita, niistä voi ottaa älykännykällä kuvan ja saada tiedot saman tien ääniviestinä).  Teknologia parantaa ihmisten kykyä sopeutua elinympäristöönsä puutteista tai vammoista huolimatta.

Mitä ”vanhempi ihminen” merkitsee eliniän kasvaessa

Ikääntymiseen tuli myös kokonaan uusia näkökulmia, kun aikajännettä venytettiin pidemmälle tulevaisuuteen. Mitä termi ”vanhempi ihminen” merkitsee tulevaisuudessa, jossa odotettavissa oleva elinikä voi lähestyä 150 - 200 vuotta?

Esimerkiksi Martha Keane esitteli elämää vuonna 2100. Ihmiset tulevat olemaan aktiivisia yhteiskunnan toimijoita huomattavasti pidempään kuin nyt, ja eläminen ja asuminen vaativat ehkä kokonaan uusia muotoja. Kansalaislähtöisyys tarvitsee oman kansalaistieteensä, arveli Kathleen Toerpe, jonka mielestä nykyinen joukkoistaminen on siitä oiva esimerkki. Käytetty käsite on Citizen Science.

Ei-tarkoitukselliset seurausvaikutukset

Aina eivät kaikki vaikutukset esim. hyvinvointiin ja itsenäiseen selviytymiseen ole sellaisia kuin on tarkoitettu, vaan dynaamisessa maailmassa tulee yllätyksiä, joiden seurauksena tulee myös ei-tarkoituksellisia seurauksia ja annetut lupauksetkin voivat jäädä täyttymättä.

Erityisesti teknologian sovellusten kohdalla julkisella sektorilla toiminta pakkaa olemaan jälkijättöistä, reagoivaa, ennakoivan proaktiivisen asemesta, väitti Jorge Vanegas omassa esityksessään, jossa hän keskittyi erityisesti ei-tarkoituksellisiin seurausvaikutuksiin.

Tätä pitää monitoimijaisessa hyvinvointipalvelujen mallissa pohtia erityisen tarkasti, että ei tule osaoptimointia, joka vielä kokonaisuutena saattaa kääntyä loppuasiakkaalle huonompaan suuntaan.

Erityisesti markkinavetoisessa ForeMassi2025-skenaariossa tehdyssä SWOT-analyysissa tuotiin jo esiin tämäntapaisia uhkia, joihin alueellisella tasolla on osattava varautua ja osallistujien osaamista kehitettävä suuntaan, jossa otetaan kokonaisuus haltuun ja toimitaan ennakoiden eli pelkkä hyvinvointi- ja palveluosaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös dynaamista systeemiosaamista.

Robottien käytöstä puhui Glen Hiemstra ja totesi, että ne tekevät kaikki meidän työt (nykyisistä tunnetuista töistä) tulevaisuudessa. Ilman systeemistä ajattelua siitä voi seurata yhteiskunnan kannalta katastrofi ja sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat uhattuina. On otettava samalla huomioon työllisyysvaikutukset ja verotuskysymykset tai muuten ollaan markkinoiden armoilla –skenaariossa, jossa winner takes the all.

Ikääntyvä yhteiskunta maailmanlaajuisesti kasvava liiketoiminta-alue

Maailmanlaajuisesti katsottuna ikääntyvien itsenäinen kotona selviytyminen tulee olemaan merkittävästi kasvava liiketoiminta-alue, sillä väkirikas Kiina on Sheryl Connellyn mukaan ikääntyvä yhteiskunta, jossa on valtava potentiaali erilaisille uusille ratkaisuille, esim. kuskittomille autoille, mikä helpottaa ikääntyvän liikkumista ja asiointia. Tekijöitä taas saadaan Intiasta, joka puolestaan on yksi ikärakenteeltaan nuorimmista maista.

ForeMassi2025-hankkeen kannalta konferenssista saatiin erityisesti teknologiavetoiseen skenaarioon uusia, inhimillistä puolta korostavia ideoita itsenäisen kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi vahvistui käsitys globaalisti kasvavista ikääntyvien markkinapotentiaalista.

Kestävän liiketoiminnan koulutuspäivä, Tekes, Pasila 15.5.2013

Tekesin Green Growth –ohjelmaan liittyen järjestettiin Pasilassa Tekesin tiloissa koulutuspäivä kestävästä liiketoiminnasta. Tilaisuuden avaussanoissa Tekesin ohjelmajohtaja Kari Herlevi mainitsi, että resurssien kestävä käyttö on yritysten tärkeä kilpailutekijä ja Suomellekin on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämisen takia osallistua kestävien liiketoimintaratkaisujen kehittämiseen.

Tekesin Green Growth –ohjelman (http://www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous) pääteemana on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle.

Näkökulmia kestävään liiketoimintaan mietittiin myös pienryhmissä

Päivän pääasiallisesta sisällöstä vastasi amerikkalainen Trudy Heller (PhD.), jolla on yli 20 vuoden kokemus kestävään liiketoimintaan liittyvästä liiketoiminnasta. Heller aloitti esityksen kertomalla syitä sille, miksi kestävyys on tärkeä teema innovaatiotoiminnassa. Taustalla on mm. Kiinan nouseva keskiluokka, jonka ostovoimakyky kasvaa ja täten tulee kuluttamaan kasvavan osan rajallisista resursseista.

Shellin mukaan globaalilla tasolla veden kysyntä tulee nousemaan 30 %, energian kysyntä 40 % ja ruoan kysyntä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Siirryttäessä kestävien teknologioiden aikakauteen uuden innovatiiviset startup-yritykset valtaavat markkinoita vanhoilta uusiutumiskyvyttömiltä yrityksiltä (Joseph Schumpeterin luova tuho). Kysyntää syntyy radikaaleille innovaatioille, joista Heller mainitsi pesuaineet korvaavat pesukivet.

Kiertävät arvoketjut eliminoivat jätteen käsitteen

Heller kertoi, että teollisuudessa on menossa ajattelutavan muutos, jossa tuhlaavista lineaarisista arvoketjuista siirrytään kohti ”kiertäviä” arvoketjuja, jotka eliminoivat jätteen käsitteen. Tähän liittyviä teollisia trendejä ovat teollinen klusterointi, biologinen valmistava tuotanto ja myrkyttömien ainesosien käyttäminen eli ns. vihreän kemia.

Teollisesta klusteroinnista esimerkki on olutpanimo, jonka toiminnasta syntyvä biologinen jäte hyödynnetään sienikasvistojen kasvattamisessa, jota edelleen hyödynnetään matojen kasvatuksessa, joita edelleen hyödynnetään kanojen ravintona. Ts. ajatuksena on, että jonkin toisen jäte, on jonkin toisen raaka-aine.

Biologisesta valmistavasta tuotannosta Heller mainitsi esimerkkinä pakkausmateriaalin, jonka valmistamisessa on käytetty riisin kuorta ja sieniä. Toinen esimerkki on biomimiikka eli luonnossa olevien ratkaisujen soveltamista teollisiin ratkaisuihin, kuten kalan kidusten rakenteen hyödyntäminen vedenohjausjärjestelmissä. Vihreän kemian sovellus on esimerkiksi lankojen ja kankaiden värjääminen luonnosta saatavilla ainesosilla.

Kestävään kulutukseen liittyviä trendejä ovat tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen innovatiivisilla tavoilla, ICT:n hyödyntäminen älykkäissä ympäristöratkaisuissa sekä sosiaalisen markkinointitekniikoiden käyttäminen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

Uudet kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda omalaatuisempia (kilpailijoiden on vaikea kopioida), löytää uusia markkinoita ja kasvattaa marginaaleja.

Kestävyyttä lisääviä liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.

Käytännön esimerkkinä palveluiden yhdistämisestä tuotteisiin on Cemex-yrityksen Patrimonio Hoy -ohjelma, joka yhdistää mikrolainoituksen ja rakennusneuvonnan talonrakennusmateriaalien myyntiin. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuden näkökulma täyttyy siten, että ohjelma on kohdistettu vähävaraisille etelä-amerikkalaisille perheille.

ICT-ratkaisuja voidaan hyödyntää esimerkiksi kastelujärjestelmissä tai etäkokousteknologiassa. Sosiaalista markkinointia kestävyyden lisäämisen harjoittaa Opower-yhtiö, joka hyödyntää käyttäytymistieteitä kuluttajakäyttäytymisen muokkaamiseen lähettämällä kuluttajille energiaraportteja, jossa heidän energiankäyttöään verrataan naapureiden vastaavaan.

Viisi nousevien talouksien trendiä

Kestävyyden näkökulmasta nouseviin talouksiin liittyen Heller mainitsi viisi trendiä, joita ovat

• nopea hyppäys suoraan ilman välivaiheita vihreään teknologiaan (hyödynnetään aikaisempia muualta saatuja kokemuksia)
• erot infrastruktuurissa mahdollistavat kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen taloudellisella tavalla (esim. puhelinkeskusten perustaminen Intiaan)
• yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto)
• entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan) sekä
• tuotteiden ja palvelujen yhdistämien (esim. Patriomonio Hoy –talonrakennuskonsepti).

Lisätietoa teollisesta klusteroinnista, biomimikasta ja käänteisestä innovaatioista löytyy mm. seuraavista lähteistä:

- Gunter Pauli’s work on industrial clustering: The Blue Economy: Report to the Club of Rome, Paradigm Publications, 2010. or www.zeri.org

- On biological design and manufacture: Biomimicry by Janine Benyus, New York: Morrow, 1997 or www.biomimicry.org.

- On the bottom of the economic pyramid as an incubator of innovation: Reverse Innovation: Create Far From Home, Win Everywhere. V. Govindarajan & C. Trimble, Boston: Harvard Business Review Press, 2012.

Hyvinvointia eri elämänvaiheissa

Pumppu-hankkeen tulosseminaarissa 23.5.2013 esiteltiin erilaisia opiskelijoiden tekemiä hankkeita ja opinnäytetöitä teemalla ”Elämänkaaren mittainen hyvinvointi”. 

Hyvinvointipilotti päiväkodissa

Seminaarin aluksi esiteltiin päiväkotiympäristössä toteutettua pilottia, jossa pienet lapset ja näiden perheet tutustuivat terveellisen ravinnon ja unen tärkeyteen sairaanhoitajaopiskelijoiden  johdolla.

Päiväkotilapset olivat mm. päässeet maistelemaan uusia ruokia, maalaamaan uniaiheisia kuvia ja ompelemaan vanhasta pyjamasta unikaverin. Kotona täytettäväksi lapset saivat uni- ja ravintoseurantapassit. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe huipentui lasten ja vanhempien yhteiseen ravintopolkuun päiväkodissa, joka koostui erilaisista pisteistä ja aihetta käsitelleistä postereista.

Lautasmalliin voi tutustua piirtämälläkin

Vanhat yöpuvut pääsivät uuteen käyttöön unileluina

Pilotoinnin toisessa vaiheessa keväällä 2013 järjestettiin vielä toimintailtapäivä ja vanhempainilta, missä vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen.

Jotta pilotointi ei jäisi vain kertakokeiluksi, koottiin pilotoinnin lopuksi käytetty aineisto ja toteutusohjeet ”Hyvää lapsen tähden” –salkkuun. Salkussa on mm. uni- ja ravintoseurantapassien pohjat, posteri maistiaisehdotuksista, ohje ja valmiita materiaaleja mm. lautasmallista. Myös unilelujen tekoon löytyy salkusta tarvittavia materiaaleja. Lisäksi salkkuun on liitetty Puheeksi ottamisen työkalupakki –peli. Yhteistyökumppaneina salkkua täyttämässä ovat olleet Painokas-projekti sekä Sydänliitto.

"Hyvää lapsen tähden" -salkku

Yksi kappale salkkua jäi pilotointivaiheen päiväkodin käyttöön ja toinen lähtee kiertämään muita päiväkoteja Laurean opiskelijoiden mukana. Esityksen jälkeen keskustelua heräsi siitä, miksei salkkua tuotteisteta ja lähdetä levittämään laajemminkin. Kannustavasta palautteesta innostuneena Pumppu-hankelaiset lähtivät ideoimaan salkkua virtuaali-muotoon nettiin kaikkien saataville. Ehkäpä kaikista Pumppu-hankkeen aikaisista pilotoinneista syntyykin oikea salkku-perhe.

Kansansairauksien opetustapoja yläkoululaisille

Seuraavaksi seminaarissa opiskelijat esittelivät neljä erilaista toteutusta siitä, miten kansansairauksia opetetaan yhdeksäsluokkalaisille. Jokainen opiskelijaryhmä oli saanut vapaat kädet toteuttaa kaksi 45 minuutin oppituntia, joista myös kerättiin palautteet. Yhteisenä teemana kaikissa toteutuksissa oli toiminnallisuus, eli nuoret haluttiin saada aktiivisesti mukaan toimimaan, ei vain kuuntelemaan. 

Koululaiset olivat mm. päässeet opettelemaan elvytystä Anne-nuken kanssa ja mittaamaan terveydenhoitajan avustuksella verenpainetta. Tietosisältöä sai erilaisia rasteja kiertämällä esimerkiksi ristikkoa täyttäen.

Palautekyselyissä koululaiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta, toiminnallisuus oli heille mieleen. Uusia taitoja oli karttunut, vaikka moni kokikin jo elävänsä terveellisesti. Sairaanhoitajaopiskelijoista tuntui, että koululaiset olivat motivoituneita ja lähtivät innolla mukaan heidän suunnittelemiinsa oppitunteihin. 

Digitarinoiden analyysi opinnäytetyön aiheena

Seminaarin kolmas esitys siirtyi elämän polulla aikuisuuteen ja käsitteli opinnäytetyötä, joka analysoi Laurean opiskelijoiden vuosi sitten tekemiä digitarinoita työttömyydestä ja niistä syntynyttä kuvaa työttömän arjesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi kiteytyi hyvän olon tuntemuksena, sairauksia tarinoissa ei käsitelty. 

Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero. 

Diabetespotilaiden elämänlaatu

Seminaarissa esiteltiin myös toinen opinnäytetyö, jossa oli perehdytty tarkemmin jo aiemmin alueen diabetespotilailta kerättyyn kyselyaineistoon liittyen elämänlaatuun. Kyselyssä selvitettiin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat diabetespotilaiden elämänlaatuun. Sairaanhoitajaopiskelija Maija van der Kooij oli ristiintaulukoinut vastauksia etsien eroja diabetestyypin, sukupuolen, asumismuodon, työelämätilanteen ja ikäjakauman perusteella.

Tulosten perusteella mm. tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksella oli suurempi vaikutus motivaatioon, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin kun taas tyypin 2 diabeetikoilla suurempi vaikutus läheisimpään ihmissuhteeseen. Naisilla vaikutus oli suurempi kuin miehillä mm. itseluottamukseen.

Van der Kooij peilasi kyselytuloksia suhteessa Pumppu-hankkeen tavoitteisiin kehittää parempia palveluita ja totesi, että palveluja tulisi kohdentaa eri ihmisille eri tavalla, ja niille elämänalueille, joissa diabeteksen vaikutus on suurin. Millaisia palveluita esimerkiksi voisi olla, jotka edistäisivät itseluottamusta ja miten merkityksellisiä elämänalueita voisi käyttää omahoitoon motivoimisessa? 

Hyvinvointia ja virkistystä teemapäivillä 

Lopuksi seminaarissa esiteltiin neljän teemapäivän sarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Kaarikeskuksen kanssa tuomaan virkistystä ja hyvinvointia ikääntymiseen. Sydämen asialla –teemapäivässä aiheena oli sydänsairauksien havaitseminen ja pulssiin tunnustelu sekä ravinto. Tarjolla oli mm. lisäravinteiden maistajaisia ja tietoa suunhoidosta. Myös unta käsiteltiin ja tilaisuudessa sai mm. testata hyvää nukkumisasentoa. 

Liikettä läpi elämän -teemapäivässä tuotiin liikunnan konkreettista merkitystä esiin. Tiedon lisäksi tarjolla oli mm. tuolijumppaa sekä oman liikuntapiirakan täyttämistä. Voi elämän kevät –iloisesti yhdessä –teemapäivä fokusoi sosiaalisuuteen, päivässä oli myös mukana monenlaisia alueen palveluntuottajia. Päivän aikana mm. kuunneltiin runonlausuntaa, askarreltiin, keskusteltiin muistelun merkityksestä ja pelattiin bingoa.

Viimeinen teemapäivä, Turvallisesti – missä ikinä liikutkin -teemapäivä käsitteli turvallisuuteen liittyviä aiheita. Aiheina olivat mm. paloturvallisuus ja hätäkeskukseen soittaminen. Mukana oli myös mm. turvapuhelinten esittelijä.

Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niistä oli lehdessä ilmoitus. Eniten osallistujia oli sosiaalisuutta käsitelleessä päivässä, mutta palautteiden perusteella suosituin oli turvallisuuden teemapäivä.

Erillisenä tapahtumana oli myös palvelutalo Syysviirussa järjestetty pulssin tunnusteluun liittyvä koulutuspäivä henkilökunnalle, jossa jaettiin myös tietoa ergonomiasta. Pumppu-hankkeen pulssikäsi havainnollistaa konkreettisesti, millainen epäsäännöllinen pulssi on. 

Opiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit tuovat lisäarvoa

Seminaari toi mainiosti esiin sen, miten monipuolisesti hanketta pystytään tuomaan käytäntöön opiskelijoiden toimiessa kanssatutkijoina ja –kehittäjinä. Käytännön kokeilut ovat toisaalta arvokas lisää alueen palvelutarjontaan mutta toisaalta korvaamaton osa palveluiden kehittämistä. Kokeilujen kautta konsepteja voidaan kehittää eteenpäin, varioida ja monistaa ei vain Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajien toiminnassa vaan laajemminkin Suomessa virtuaalisten konseptikuvausten avulla. 

Pumppu-hankkeen tuleva vuosiseminaari

Seminaarin lopuksi muistutettiin Pumppu-hankkeen Laurean osion vuosiseminaarista, joka järjestetään 19.9.2013 Tammisaaressa.

Eettisiä kysymyksiä arjen vastuusta Prahassa 18.-21.5.2013

Interdisciplinary.net on poikkitieteellinen projekti, joka järjestää monenlaisia konferensseja ympäri maailmaa. Tämä konferenssi ” Living Responsibly: Ethical Issues in Everyday Life”
oli Probing the Boundaries –teeman alainen tapahtuma, jossa käsiteltiin arkipäivän eettisiä kysymyksiä fokuksessa erityisesti vastuu.

Keväinen Praha oli kaunis konferenssikaupunki

Jo etukäteisinfossa painotettiin, että tilaisuus halutaan tarkoituksella pitää riittävän pienimuotoisena, että syntyy aitoa vuoropuhelua osallistujien kesken. Loppujen lopuksi konferenssin sijaan kyseessä oli ennemminkin workshop, jossa kutakuinkin kaikki osallistujat myös esittivät paperin. Osallistujia oli noin 30, mutta edustettuina oli kuitenkin 15 eri maata, lähes joka mantereelta. Mukana oli osallistujia Euroopan maiden lisäksi Australiasta, Thaimaasta, Intiasta, Nigeriasta, USA:sta ja Japanista.

Monipuolinen osallistujajoukko toisaalta rikastutti keskustelua mutta toisaalta hajotti fokusta: keskustelussa nousivat herkästi keskiöön maakohtaiset erot ja näkökulmat. Kun vielä aiheet käsittelivät etiikkaa, oli keskustelu paikoin hyvinkin kipakkaa mm. liittyen väestönkasvuun, työn ja perheen yhdistämiseen ja köyhyyteen. Ainoana suomalaisena ja pohjoismaalaisena sain näin edustaa tilaisuudessa pohjoismaista hyvinvointivaltiota tuoden mm. esiin universaalin sosiaalipolitiikan etuja.

Tilaisuuden paperien ja esitysten taso oli hyvin kirjava. Tässä muutamia poimintoja mielenkiintoisista papereista.

Ympäristöalan ammattilaisten etiikka

Eräs papereista käsitteli ympäristöalan ammattilaisten etiikkaa. Ympäristöalalla perinteinen professionaalinen etiikka kohtaa ympäristöetiikan, ja vieläpä kietoutuu henkilökohtaiseen etiikkaan, sillä perinteisesti ympäristöalalla toimivilla on myös henkilökohtainen vakaumus taustalla.

 

Siinä missä muissa professioissa ollaan vastuussa yhteisölle, ympäristöalan ammattilainen on vastuussa myös ympäristöstä. Kun vastuut limittyvät vielä henkilökohtaisten vakaumusten kanssa, voi syntyä konflikteja sen suhteen, mikä ammattilaisen ja yksityishenkilön näkökulmasta on oikein ja väärin. Siksi on erityisen tärkeää tehdä eronteko tieteellisten tosiasioiden ja henkilökohtaisten mielipiteiden kanssa.

 

Toisaalta ympäristöalan ammattilaiselta kuitenkin oletetaan ympäristömyötäistä käytöstä myös omassa elämässään, ei vain työn puitteissa. Samanlaista professionaalin ja henkilökohtaisen etiikan sekoittumista on varmasti monella alalla.

Paperi on luettavissa täältä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/chenovetharlpaper.pdf

 Moraalinen etäännyttäminen lihansyönnin yhteydessä

Toinen mielenkiintoinen paperi käsitteli moraalista etäännyttämistä (moral disengagement) lihansyönnin yhteydessä: tutkimuksessa oli ensin ryhmähaastattelussa keskusteltu osallistujien luontosuhteesta ja koetuista velvollisuuksista luontoa ja ympäristöä kohtaan, minkä jälkeen keskustelu oli fokusoitu ruokailutottumuksiin.

 

Tausta-ajatuksena oli, että kasvissyönti olisi ympäristölle parempi vaihtoehto kuin lihansyönti ja haluttiin tutkia keinoja, joilla omia ruokailutottumuksia perustellaan ja muutoksen tarpeellisuus kiistetään.

 

Tyypillisesti haastateltavat näkivät olevansa luonnosta vastuussa ja kannattivat eläinten hyvää kohtelua. Silti haastateltavat söivät lihaa eivätkä pääasiassa olleet valmiita lihansyönnistä luopumaan. 

 

Moraalisen etäännyttämisen keinoja olivat mm. lihansyönnin esittäminen välttämättömänä ihmisen elossapysymiselle (survival), jolloin haitat on pakko hyväksyä (”Yes, but there is a reason” –luokka) tai vaihtoehtoa ei ole (”yes, but there is no alternative”), oman vastuun kiistäminen (”it’s not up to me”) ja haitallisten puolien vähättely (”it’s not that bad”).

Saman tyyppistä ”selittelyn makua” on meistä itse kunkin arkipäivän valinnoissa, kun terveellisyysnäkökohdat ja mieliteot törmäilevät.

Paperi on luettavissa täältä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/gracarlpaper.pdf

Kerjäämisen eettisyys

 

Moraalinen etäännyttäminen tuli käytännössä esiin seuraavan päivän sessiossa, jossa argumentoitiin sen puolesta, että kerjääminen on epäeettistä. Intian kontekstissa kerjääminen on todellinen ongelma, ja kerjäläisten kytkökset rikollisjärjestöihin ja kokemukset huijaavista kerjäläisistä, jotka käyttävät auttamisen halua hyväkseen, olivat saaneet paperin esittäjän suivaantumaan ja toteamaan ettei kerjäläisiä pidä auttaa. Vaikka se tuntuisi sydämettömältä, pitäisi kerjäläiset jättää huomiotta, varsinkaan kun kaikkia ei voi auttaa kuitenkaan.

Paperista luonnollisesti sikisi vilkas keskustelu, jossa mm. todettiin, että kerjääminen on sentään parempi vaihtoehto kuin ihmisten ryöstäminen. Moni koki, että todellisesti hädänalaisia pitäisi voida auttaa, mutta ongelmia tuotti se, miten pystytään määrittelemään, kuka on oikeasti avun tarpeessa ja kuka ei.

Keskustelu pyöri hyväntekeväisyyden ympärillä, jolloin oli pakko nostaa keskusteluun universaalin sosiaalipolitiikan idea, jossa tarveharkintaisuus on vasta viimeinen oljenkorsi. Suomessahan ei hyväntekeväisyyden kulttuuri ole kovin vahva, kansainvälisesti katsoen hyvän sosiaaliturvan ansiosta, joten ehdotin, olisiko mahdollista tehdä hyväntekeväisyyttä maksamalla veroja. Tätä ei pidetty mahdollisena, sillä verojahan maksetaan pakosta, eikä hyväntekeväisyys toisaalta ole pelkkää rahaa.

Minusta keskustelun sävy oli etiikan konferenssiksi mielenkiintoisen syyllistävä: vain tarpeeseen ollaan valmiita antamaan, jolloin jonkun pitää pystyä määrittelemään, kuka ansaitsee, kuka ei.

Tähänkin paperiin voi tutustua tarkemmin:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/yogirlpaper.pdf

Näkökulmia vastuullisuuteen

 

Oman paperini esitin konferenssin kolmantena päivänä. Paperini käsitteli vastuun käsitettä luoden erontekoa menneeseen katsovan, vastuuta syyllisyyden näkökulmasta tulkitsevan tarkastelutavan ja tulevaisuuteen katsovan, vastuuta toimeen tarttumisen näkökulmasta tulkitsevan tarkastelutavan välillä.

 

Jälkimmäisen tarkastelutavan mukaan toimittaessa keskeiseksi ei nouse tehdyistä valinnoista rankaiseminen vaan sellaisten keinojen etsiminen, jotka tukevat toimeen tarttumista ja aktiivista otetta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Nostin tarkastelutavan ilmentymäksi terveyden edistämisen, joka tyypillisesti on tulevaisuuteen tähtäävä toimintaa, hakien parasta mahdollista hyvinvoinnin tilaa niistä resursseista käsin, jotka ovat kyseisellä hetkellä käytettävissä. Kun panostus on terveyden edistämisessä, ideaalitilanteessa korjaavilta toimilta voidaan välttyä, jolloin syyllisyysnäkökulman relevanssi vähenee.

Paperi on luettavissa täältä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/hannarlpaper.pdf

Konferenssissa käsiteltyjä muita aiheita olivat mm. narratiivisuus, etäopiskelu, hindulaisuus, media-ala, ekologiset tuotteet ja yritysvastuu.

Suurin osa papereista löytyy netistä, koko ohjelmaan ja saatavilla oleviin papereihin voi tutustua tästä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/persons/ethics-everyday-life/conference-programme-abstracts-and-papers/