Kestävän liiketoiminnan koulutuspäivä, Tekes, Pasila 15.5.2013

Tekesin Green Growth –ohjelmaan liittyen järjestettiin Pasilassa Tekesin tiloissa koulutuspäivä kestävästä liiketoiminnasta. Tilaisuuden avaussanoissa Tekesin ohjelmajohtaja Kari Herlevi mainitsi, että resurssien kestävä käyttö on yritysten tärkeä kilpailutekijä ja Suomellekin on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämisen takia osallistua kestävien liiketoimintaratkaisujen kehittämiseen.

Tekesin Green Growth –ohjelman (http://www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous) pääteemana on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle.

Näkökulmia kestävään liiketoimintaan mietittiin myös pienryhmissä

Päivän pääasiallisesta sisällöstä vastasi amerikkalainen Trudy Heller (PhD.), jolla on yli 20 vuoden kokemus kestävään liiketoimintaan liittyvästä liiketoiminnasta. Heller aloitti esityksen kertomalla syitä sille, miksi kestävyys on tärkeä teema innovaatiotoiminnassa. Taustalla on mm. Kiinan nouseva keskiluokka, jonka ostovoimakyky kasvaa ja täten tulee kuluttamaan kasvavan osan rajallisista resursseista.

Shellin mukaan globaalilla tasolla veden kysyntä tulee nousemaan 30 %, energian kysyntä 40 % ja ruoan kysyntä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Siirryttäessä kestävien teknologioiden aikakauteen uuden innovatiiviset startup-yritykset valtaavat markkinoita vanhoilta uusiutumiskyvyttömiltä yrityksiltä (Joseph Schumpeterin luova tuho). Kysyntää syntyy radikaaleille innovaatioille, joista Heller mainitsi pesuaineet korvaavat pesukivet.

Kiertävät arvoketjut eliminoivat jätteen käsitteen

Heller kertoi, että teollisuudessa on menossa ajattelutavan muutos, jossa tuhlaavista lineaarisista arvoketjuista siirrytään kohti ”kiertäviä” arvoketjuja, jotka eliminoivat jätteen käsitteen. Tähän liittyviä teollisia trendejä ovat teollinen klusterointi, biologinen valmistava tuotanto ja myrkyttömien ainesosien käyttäminen eli ns. vihreän kemia.

Teollisesta klusteroinnista esimerkki on olutpanimo, jonka toiminnasta syntyvä biologinen jäte hyödynnetään sienikasvistojen kasvattamisessa, jota edelleen hyödynnetään matojen kasvatuksessa, joita edelleen hyödynnetään kanojen ravintona. Ts. ajatuksena on, että jonkin toisen jäte, on jonkin toisen raaka-aine.

Biologisesta valmistavasta tuotannosta Heller mainitsi esimerkkinä pakkausmateriaalin, jonka valmistamisessa on käytetty riisin kuorta ja sieniä. Toinen esimerkki on biomimiikka eli luonnossa olevien ratkaisujen soveltamista teollisiin ratkaisuihin, kuten kalan kidusten rakenteen hyödyntäminen vedenohjausjärjestelmissä. Vihreän kemian sovellus on esimerkiksi lankojen ja kankaiden värjääminen luonnosta saatavilla ainesosilla.

Kestävään kulutukseen liittyviä trendejä ovat tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen innovatiivisilla tavoilla, ICT:n hyödyntäminen älykkäissä ympäristöratkaisuissa sekä sosiaalisen markkinointitekniikoiden käyttäminen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

Uudet kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda omalaatuisempia (kilpailijoiden on vaikea kopioida), löytää uusia markkinoita ja kasvattaa marginaaleja.

Kestävyyttä lisääviä liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.

Käytännön esimerkkinä palveluiden yhdistämisestä tuotteisiin on Cemex-yrityksen Patrimonio Hoy -ohjelma, joka yhdistää mikrolainoituksen ja rakennusneuvonnan talonrakennusmateriaalien myyntiin. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuden näkökulma täyttyy siten, että ohjelma on kohdistettu vähävaraisille etelä-amerikkalaisille perheille.

ICT-ratkaisuja voidaan hyödyntää esimerkiksi kastelujärjestelmissä tai etäkokousteknologiassa. Sosiaalista markkinointia kestävyyden lisäämisen harjoittaa Opower-yhtiö, joka hyödyntää käyttäytymistieteitä kuluttajakäyttäytymisen muokkaamiseen lähettämällä kuluttajille energiaraportteja, jossa heidän energiankäyttöään verrataan naapureiden vastaavaan.

Viisi nousevien talouksien trendiä

Kestävyyden näkökulmasta nouseviin talouksiin liittyen Heller mainitsi viisi trendiä, joita ovat

• nopea hyppäys suoraan ilman välivaiheita vihreään teknologiaan (hyödynnetään aikaisempia muualta saatuja kokemuksia)
• erot infrastruktuurissa mahdollistavat kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen taloudellisella tavalla (esim. puhelinkeskusten perustaminen Intiaan)
• yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto)
• entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan) sekä
• tuotteiden ja palvelujen yhdistämien (esim. Patriomonio Hoy –talonrakennuskonsepti).

Lisätietoa teollisesta klusteroinnista, biomimikasta ja käänteisestä innovaatioista löytyy mm. seuraavista lähteistä:

- Gunter Pauli’s work on industrial clustering: The Blue Economy: Report to the Club of Rome, Paradigm Publications, 2010. or www.zeri.org

- On biological design and manufacture: Biomimicry by Janine Benyus, New York: Morrow, 1997 or www.biomimicry.org.

- On the bottom of the economic pyramid as an incubator of innovation: Reverse Innovation: Create Far From Home, Win Everywhere. V. Govindarajan & C. Trimble, Boston: Harvard Business Review Press, 2012.

Trendit, minitrendit ja mahdollisuudet

Kansainvälinen pk-yritysten tulevaisuusfoorumi, 20.9.2012, Helsinki

Laurea CoFi järjesti 20.9.2012 Kansainvälisen pk-yritysten tulevaisuusfoorumin, jonka teemana olivat trendit sekä niiden antamat liiketoimintamahdollisuudet.

Tilaisuus järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa.

Tulevaisuusfoorumi liittyi RACS - alueellisen osaamisen ennakointi –hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään erityisesti pk-yrityksille suunnattuja tapoja käyttää ennakointia ja ennakointitietoa hyödyksi oman toimintansa kehittämiseksi ja tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi.

Saimme tilaisuuteen mukaan mielenkiintoisia puhujia käsittelemään aihetta kattavasti monesta näkökulmasta, niin pk- kuin suuryrityksen näkökulmasta; niin megatrendien kuin minitrendienkin suunnasta.

Matti Vanhanen

Foorumin puheenjohtajana toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Vanhanen pohti avauspuheenvuorossa sanojen muuttumista: enää ei ymmärrä kaikkia omien vanhempiensa lapsuudessa käytettyjä sanoja, mutta toisaalta ei myöskään ymmärrä kaikkia omien lastensa käyttämiä termejä. Tai edes niiden selityksiä.

Palkataan siis nuoria, jotka elävät ajassa.

Juha Siitonen

Pk-yritysten puheenvuoron käytti Juha Siitonen Mitron Group Oy Ltd:stä. Hän kertoi keinoista, joilla Mitron on kasvanut merkittäväksi toimijaksi omalla alallaan. Olennaista on asiakkaan lähellä oleminen, asiakkaan ymmärtäminen.  Yrittäjyydessä tärkeää on rohkeus ja energisyys.

John H. Vanston, Matti Vanhanen ja Carrie Vanston

Kansainvälisiä tuulia tilaisuuteen toi John H. Vanston, joka esitteli kehittämäänsä minitrendien konseptia. Siitä lisää erillisessä blogikirjoituksessa myöhemmin.

Marjo Miettinen

Marjo Miettinen EM Group Oy:stä pohti muun muassa kasvavia uusia teknologia-aloja. Äly on nyt menossa joka paikkaan, niin konepajateollisuudessa kuin muuallakin. Cleantech-alaan liittyvät asiat (mm. energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit) ovat luonnollisesti tärkeitä.  Terveys- ja hyvinvointiteknologiassa, pelialassa sekä kaivannaisteollisuudessa ja sitä seuraavissa jalostusketjuissa on mahdollisuuksia.

Tärkeää on kyky yhdistää eri teknologioita: innovaatiot löytyvät rajapinnoilta.

Anthony Gyursanszky

Microsoft Oy:n Anthony Gyursanszky käsitteli megatrendien mahdollisuuksia. Hänen esityksessään ihastutti ajatus, että tiedon etsitään kuluu tulevaisuudessa vähemmän aikaa. Nythän Internetin ja Googlen avulla meille on tarjolla lähes rajattomalta tuntuva määrä tietoa.

Joskus sen tiedon etsintä vaan muistuttaa neulasta ja heinäsuovasta.

Gyursanszky nosti esiin myös ajatuksen pelimäisyyden tulevan osaksi elämää uudella tavalla. Uusien välineiden ja sovellusten avulla voisi kauppareissustakin tulla virtuaalinen peli.

Paneelikeskustelu

Mistä uusia kasvuyrityksiä -paneelikeskustelussa todettiin, että yritysten tukijärjestelmät ovat sirpaleisia, yritysten on vaikea tietää, missä asiantuntemus on. Mainittiin, että pääkaupunkiseudulla on 70 organisaatiota, jotka antavat yrityksille apua. Ja 10 organisaatiota, jotka auttavat avun löytämisessä. Team Finland pyrkii auttamaan tässä asiassa.

Eri tahojen tekemä tulevaisuustyö koettiin myös hajanaiseksi. Monet tahot ennakoivat, mutta tarvetta olisi sille, joka muokkaisi kaikesta ennakoinnista yhden A4:sen.

Lopuksi paneelissa pohdittiin, mitkä alat kasvavat merkittävästi seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Vihreät arvot, kestävä kehitys, cleantech ja resurssitehokkuus saivat kannatusta. Myös korjausrakentamisessa ja hyvinvointi- ja terveyspalveluissa nähtiin mahdollisuuksia.

Osa tilaisuuden esityksistä löytyy osoitteesta:

http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/tulevaisuusfoorumi.aspx