Kestävän liiketoiminnan koulutuspäivä, Tekes, Pasila 15.5.2013

Tekesin Green Growth –ohjelmaan liittyen järjestettiin Pasilassa Tekesin tiloissa koulutuspäivä kestävästä liiketoiminnasta. Tilaisuuden avaussanoissa Tekesin ohjelmajohtaja Kari Herlevi mainitsi, että resurssien kestävä käyttö on yritysten tärkeä kilpailutekijä ja Suomellekin on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämisen takia osallistua kestävien liiketoimintaratkaisujen kehittämiseen.

Tekesin Green Growth –ohjelman (http://www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous) pääteemana on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle.

Näkökulmia kestävään liiketoimintaan mietittiin myös pienryhmissä

Päivän pääasiallisesta sisällöstä vastasi amerikkalainen Trudy Heller (PhD.), jolla on yli 20 vuoden kokemus kestävään liiketoimintaan liittyvästä liiketoiminnasta. Heller aloitti esityksen kertomalla syitä sille, miksi kestävyys on tärkeä teema innovaatiotoiminnassa. Taustalla on mm. Kiinan nouseva keskiluokka, jonka ostovoimakyky kasvaa ja täten tulee kuluttamaan kasvavan osan rajallisista resursseista.

Shellin mukaan globaalilla tasolla veden kysyntä tulee nousemaan 30 %, energian kysyntä 40 % ja ruoan kysyntä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Siirryttäessä kestävien teknologioiden aikakauteen uuden innovatiiviset startup-yritykset valtaavat markkinoita vanhoilta uusiutumiskyvyttömiltä yrityksiltä (Joseph Schumpeterin luova tuho). Kysyntää syntyy radikaaleille innovaatioille, joista Heller mainitsi pesuaineet korvaavat pesukivet.

Kiertävät arvoketjut eliminoivat jätteen käsitteen

Heller kertoi, että teollisuudessa on menossa ajattelutavan muutos, jossa tuhlaavista lineaarisista arvoketjuista siirrytään kohti ”kiertäviä” arvoketjuja, jotka eliminoivat jätteen käsitteen. Tähän liittyviä teollisia trendejä ovat teollinen klusterointi, biologinen valmistava tuotanto ja myrkyttömien ainesosien käyttäminen eli ns. vihreän kemia.

Teollisesta klusteroinnista esimerkki on olutpanimo, jonka toiminnasta syntyvä biologinen jäte hyödynnetään sienikasvistojen kasvattamisessa, jota edelleen hyödynnetään matojen kasvatuksessa, joita edelleen hyödynnetään kanojen ravintona. Ts. ajatuksena on, että jonkin toisen jäte, on jonkin toisen raaka-aine.

Biologisesta valmistavasta tuotannosta Heller mainitsi esimerkkinä pakkausmateriaalin, jonka valmistamisessa on käytetty riisin kuorta ja sieniä. Toinen esimerkki on biomimiikka eli luonnossa olevien ratkaisujen soveltamista teollisiin ratkaisuihin, kuten kalan kidusten rakenteen hyödyntäminen vedenohjausjärjestelmissä. Vihreän kemian sovellus on esimerkiksi lankojen ja kankaiden värjääminen luonnosta saatavilla ainesosilla.

Kestävään kulutukseen liittyviä trendejä ovat tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen innovatiivisilla tavoilla, ICT:n hyödyntäminen älykkäissä ympäristöratkaisuissa sekä sosiaalisen markkinointitekniikoiden käyttäminen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

Uudet kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda omalaatuisempia (kilpailijoiden on vaikea kopioida), löytää uusia markkinoita ja kasvattaa marginaaleja.

Kestävyyttä lisääviä liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.

Käytännön esimerkkinä palveluiden yhdistämisestä tuotteisiin on Cemex-yrityksen Patrimonio Hoy -ohjelma, joka yhdistää mikrolainoituksen ja rakennusneuvonnan talonrakennusmateriaalien myyntiin. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuden näkökulma täyttyy siten, että ohjelma on kohdistettu vähävaraisille etelä-amerikkalaisille perheille.

ICT-ratkaisuja voidaan hyödyntää esimerkiksi kastelujärjestelmissä tai etäkokousteknologiassa. Sosiaalista markkinointia kestävyyden lisäämisen harjoittaa Opower-yhtiö, joka hyödyntää käyttäytymistieteitä kuluttajakäyttäytymisen muokkaamiseen lähettämällä kuluttajille energiaraportteja, jossa heidän energiankäyttöään verrataan naapureiden vastaavaan.

Viisi nousevien talouksien trendiä

Kestävyyden näkökulmasta nouseviin talouksiin liittyen Heller mainitsi viisi trendiä, joita ovat

• nopea hyppäys suoraan ilman välivaiheita vihreään teknologiaan (hyödynnetään aikaisempia muualta saatuja kokemuksia)
• erot infrastruktuurissa mahdollistavat kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen taloudellisella tavalla (esim. puhelinkeskusten perustaminen Intiaan)
• yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto)
• entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan) sekä
• tuotteiden ja palvelujen yhdistämien (esim. Patriomonio Hoy –talonrakennuskonsepti).

Lisätietoa teollisesta klusteroinnista, biomimikasta ja käänteisestä innovaatioista löytyy mm. seuraavista lähteistä:

- Gunter Pauli’s work on industrial clustering: The Blue Economy: Report to the Club of Rome, Paradigm Publications, 2010. or www.zeri.org

- On biological design and manufacture: Biomimicry by Janine Benyus, New York: Morrow, 1997 or www.biomimicry.org.

- On the bottom of the economic pyramid as an incubator of innovation: Reverse Innovation: Create Far From Home, Win Everywhere. V. Govindarajan & C. Trimble, Boston: Harvard Business Review Press, 2012.

Hyvinvointia eri elämänvaiheissa

Pumppu-hankkeen tulosseminaarissa 23.5.2013 esiteltiin erilaisia opiskelijoiden tekemiä hankkeita ja opinnäytetöitä teemalla ”Elämänkaaren mittainen hyvinvointi”. 

Hyvinvointipilotti päiväkodissa

Seminaarin aluksi esiteltiin päiväkotiympäristössä toteutettua pilottia, jossa pienet lapset ja näiden perheet tutustuivat terveellisen ravinnon ja unen tärkeyteen sairaanhoitajaopiskelijoiden  johdolla.

Päiväkotilapset olivat mm. päässeet maistelemaan uusia ruokia, maalaamaan uniaiheisia kuvia ja ompelemaan vanhasta pyjamasta unikaverin. Kotona täytettäväksi lapset saivat uni- ja ravintoseurantapassit. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe huipentui lasten ja vanhempien yhteiseen ravintopolkuun päiväkodissa, joka koostui erilaisista pisteistä ja aihetta käsitelleistä postereista.

Lautasmalliin voi tutustua piirtämälläkin

Vanhat yöpuvut pääsivät uuteen käyttöön unileluina

Pilotoinnin toisessa vaiheessa keväällä 2013 järjestettiin vielä toimintailtapäivä ja vanhempainilta, missä vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen.

Jotta pilotointi ei jäisi vain kertakokeiluksi, koottiin pilotoinnin lopuksi käytetty aineisto ja toteutusohjeet ”Hyvää lapsen tähden” –salkkuun. Salkussa on mm. uni- ja ravintoseurantapassien pohjat, posteri maistiaisehdotuksista, ohje ja valmiita materiaaleja mm. lautasmallista. Myös unilelujen tekoon löytyy salkusta tarvittavia materiaaleja. Lisäksi salkkuun on liitetty Puheeksi ottamisen työkalupakki –peli. Yhteistyökumppaneina salkkua täyttämässä ovat olleet Painokas-projekti sekä Sydänliitto.

"Hyvää lapsen tähden" -salkku

Yksi kappale salkkua jäi pilotointivaiheen päiväkodin käyttöön ja toinen lähtee kiertämään muita päiväkoteja Laurean opiskelijoiden mukana. Esityksen jälkeen keskustelua heräsi siitä, miksei salkkua tuotteisteta ja lähdetä levittämään laajemminkin. Kannustavasta palautteesta innostuneena Pumppu-hankelaiset lähtivät ideoimaan salkkua virtuaali-muotoon nettiin kaikkien saataville. Ehkäpä kaikista Pumppu-hankkeen aikaisista pilotoinneista syntyykin oikea salkku-perhe.

Kansansairauksien opetustapoja yläkoululaisille

Seuraavaksi seminaarissa opiskelijat esittelivät neljä erilaista toteutusta siitä, miten kansansairauksia opetetaan yhdeksäsluokkalaisille. Jokainen opiskelijaryhmä oli saanut vapaat kädet toteuttaa kaksi 45 minuutin oppituntia, joista myös kerättiin palautteet. Yhteisenä teemana kaikissa toteutuksissa oli toiminnallisuus, eli nuoret haluttiin saada aktiivisesti mukaan toimimaan, ei vain kuuntelemaan. 

Koululaiset olivat mm. päässeet opettelemaan elvytystä Anne-nuken kanssa ja mittaamaan terveydenhoitajan avustuksella verenpainetta. Tietosisältöä sai erilaisia rasteja kiertämällä esimerkiksi ristikkoa täyttäen.

Palautekyselyissä koululaiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta, toiminnallisuus oli heille mieleen. Uusia taitoja oli karttunut, vaikka moni kokikin jo elävänsä terveellisesti. Sairaanhoitajaopiskelijoista tuntui, että koululaiset olivat motivoituneita ja lähtivät innolla mukaan heidän suunnittelemiinsa oppitunteihin. 

Digitarinoiden analyysi opinnäytetyön aiheena

Seminaarin kolmas esitys siirtyi elämän polulla aikuisuuteen ja käsitteli opinnäytetyötä, joka analysoi Laurean opiskelijoiden vuosi sitten tekemiä digitarinoita työttömyydestä ja niistä syntynyttä kuvaa työttömän arjesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi kiteytyi hyvän olon tuntemuksena, sairauksia tarinoissa ei käsitelty. 

Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero. 

Diabetespotilaiden elämänlaatu

Seminaarissa esiteltiin myös toinen opinnäytetyö, jossa oli perehdytty tarkemmin jo aiemmin alueen diabetespotilailta kerättyyn kyselyaineistoon liittyen elämänlaatuun. Kyselyssä selvitettiin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat diabetespotilaiden elämänlaatuun. Sairaanhoitajaopiskelija Maija van der Kooij oli ristiintaulukoinut vastauksia etsien eroja diabetestyypin, sukupuolen, asumismuodon, työelämätilanteen ja ikäjakauman perusteella.

Tulosten perusteella mm. tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksella oli suurempi vaikutus motivaatioon, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin kun taas tyypin 2 diabeetikoilla suurempi vaikutus läheisimpään ihmissuhteeseen. Naisilla vaikutus oli suurempi kuin miehillä mm. itseluottamukseen.

Van der Kooij peilasi kyselytuloksia suhteessa Pumppu-hankkeen tavoitteisiin kehittää parempia palveluita ja totesi, että palveluja tulisi kohdentaa eri ihmisille eri tavalla, ja niille elämänalueille, joissa diabeteksen vaikutus on suurin. Millaisia palveluita esimerkiksi voisi olla, jotka edistäisivät itseluottamusta ja miten merkityksellisiä elämänalueita voisi käyttää omahoitoon motivoimisessa? 

Hyvinvointia ja virkistystä teemapäivillä 

Lopuksi seminaarissa esiteltiin neljän teemapäivän sarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Kaarikeskuksen kanssa tuomaan virkistystä ja hyvinvointia ikääntymiseen. Sydämen asialla –teemapäivässä aiheena oli sydänsairauksien havaitseminen ja pulssiin tunnustelu sekä ravinto. Tarjolla oli mm. lisäravinteiden maistajaisia ja tietoa suunhoidosta. Myös unta käsiteltiin ja tilaisuudessa sai mm. testata hyvää nukkumisasentoa. 

Liikettä läpi elämän -teemapäivässä tuotiin liikunnan konkreettista merkitystä esiin. Tiedon lisäksi tarjolla oli mm. tuolijumppaa sekä oman liikuntapiirakan täyttämistä. Voi elämän kevät –iloisesti yhdessä –teemapäivä fokusoi sosiaalisuuteen, päivässä oli myös mukana monenlaisia alueen palveluntuottajia. Päivän aikana mm. kuunneltiin runonlausuntaa, askarreltiin, keskusteltiin muistelun merkityksestä ja pelattiin bingoa.

Viimeinen teemapäivä, Turvallisesti – missä ikinä liikutkin -teemapäivä käsitteli turvallisuuteen liittyviä aiheita. Aiheina olivat mm. paloturvallisuus ja hätäkeskukseen soittaminen. Mukana oli myös mm. turvapuhelinten esittelijä.

Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niistä oli lehdessä ilmoitus. Eniten osallistujia oli sosiaalisuutta käsitelleessä päivässä, mutta palautteiden perusteella suosituin oli turvallisuuden teemapäivä.

Erillisenä tapahtumana oli myös palvelutalo Syysviirussa järjestetty pulssin tunnusteluun liittyvä koulutuspäivä henkilökunnalle, jossa jaettiin myös tietoa ergonomiasta. Pumppu-hankkeen pulssikäsi havainnollistaa konkreettisesti, millainen epäsäännöllinen pulssi on. 

Opiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit tuovat lisäarvoa

Seminaari toi mainiosti esiin sen, miten monipuolisesti hanketta pystytään tuomaan käytäntöön opiskelijoiden toimiessa kanssatutkijoina ja –kehittäjinä. Käytännön kokeilut ovat toisaalta arvokas lisää alueen palvelutarjontaan mutta toisaalta korvaamaton osa palveluiden kehittämistä. Kokeilujen kautta konsepteja voidaan kehittää eteenpäin, varioida ja monistaa ei vain Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajien toiminnassa vaan laajemminkin Suomessa virtuaalisten konseptikuvausten avulla. 

Pumppu-hankkeen tuleva vuosiseminaari

Seminaarin lopuksi muistutettiin Pumppu-hankkeen Laurean osion vuosiseminaarista, joka järjestetään 19.9.2013 Tammisaaressa.

Eettisiä kysymyksiä arjen vastuusta Prahassa 18.-21.5.2013

Interdisciplinary.net on poikkitieteellinen projekti, joka järjestää monenlaisia konferensseja ympäri maailmaa. Tämä konferenssi ” Living Responsibly: Ethical Issues in Everyday Life”
oli Probing the Boundaries –teeman alainen tapahtuma, jossa käsiteltiin arkipäivän eettisiä kysymyksiä fokuksessa erityisesti vastuu.

Keväinen Praha oli kaunis konferenssikaupunki

Jo etukäteisinfossa painotettiin, että tilaisuus halutaan tarkoituksella pitää riittävän pienimuotoisena, että syntyy aitoa vuoropuhelua osallistujien kesken. Loppujen lopuksi konferenssin sijaan kyseessä oli ennemminkin workshop, jossa kutakuinkin kaikki osallistujat myös esittivät paperin. Osallistujia oli noin 30, mutta edustettuina oli kuitenkin 15 eri maata, lähes joka mantereelta. Mukana oli osallistujia Euroopan maiden lisäksi Australiasta, Thaimaasta, Intiasta, Nigeriasta, USA:sta ja Japanista.

Monipuolinen osallistujajoukko toisaalta rikastutti keskustelua mutta toisaalta hajotti fokusta: keskustelussa nousivat herkästi keskiöön maakohtaiset erot ja näkökulmat. Kun vielä aiheet käsittelivät etiikkaa, oli keskustelu paikoin hyvinkin kipakkaa mm. liittyen väestönkasvuun, työn ja perheen yhdistämiseen ja köyhyyteen. Ainoana suomalaisena ja pohjoismaalaisena sain näin edustaa tilaisuudessa pohjoismaista hyvinvointivaltiota tuoden mm. esiin universaalin sosiaalipolitiikan etuja.

Tilaisuuden paperien ja esitysten taso oli hyvin kirjava. Tässä muutamia poimintoja mielenkiintoisista papereista.

Ympäristöalan ammattilaisten etiikka

Eräs papereista käsitteli ympäristöalan ammattilaisten etiikkaa. Ympäristöalalla perinteinen professionaalinen etiikka kohtaa ympäristöetiikan, ja vieläpä kietoutuu henkilökohtaiseen etiikkaan, sillä perinteisesti ympäristöalalla toimivilla on myös henkilökohtainen vakaumus taustalla.

 

Siinä missä muissa professioissa ollaan vastuussa yhteisölle, ympäristöalan ammattilainen on vastuussa myös ympäristöstä. Kun vastuut limittyvät vielä henkilökohtaisten vakaumusten kanssa, voi syntyä konflikteja sen suhteen, mikä ammattilaisen ja yksityishenkilön näkökulmasta on oikein ja väärin. Siksi on erityisen tärkeää tehdä eronteko tieteellisten tosiasioiden ja henkilökohtaisten mielipiteiden kanssa.

 

Toisaalta ympäristöalan ammattilaiselta kuitenkin oletetaan ympäristömyötäistä käytöstä myös omassa elämässään, ei vain työn puitteissa. Samanlaista professionaalin ja henkilökohtaisen etiikan sekoittumista on varmasti monella alalla.

Paperi on luettavissa täältä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/chenovetharlpaper.pdf

 Moraalinen etäännyttäminen lihansyönnin yhteydessä

Toinen mielenkiintoinen paperi käsitteli moraalista etäännyttämistä (moral disengagement) lihansyönnin yhteydessä: tutkimuksessa oli ensin ryhmähaastattelussa keskusteltu osallistujien luontosuhteesta ja koetuista velvollisuuksista luontoa ja ympäristöä kohtaan, minkä jälkeen keskustelu oli fokusoitu ruokailutottumuksiin.

 

Tausta-ajatuksena oli, että kasvissyönti olisi ympäristölle parempi vaihtoehto kuin lihansyönti ja haluttiin tutkia keinoja, joilla omia ruokailutottumuksia perustellaan ja muutoksen tarpeellisuus kiistetään.

 

Tyypillisesti haastateltavat näkivät olevansa luonnosta vastuussa ja kannattivat eläinten hyvää kohtelua. Silti haastateltavat söivät lihaa eivätkä pääasiassa olleet valmiita lihansyönnistä luopumaan. 

 

Moraalisen etäännyttämisen keinoja olivat mm. lihansyönnin esittäminen välttämättömänä ihmisen elossapysymiselle (survival), jolloin haitat on pakko hyväksyä (”Yes, but there is a reason” –luokka) tai vaihtoehtoa ei ole (”yes, but there is no alternative”), oman vastuun kiistäminen (”it’s not up to me”) ja haitallisten puolien vähättely (”it’s not that bad”).

Saman tyyppistä ”selittelyn makua” on meistä itse kunkin arkipäivän valinnoissa, kun terveellisyysnäkökohdat ja mieliteot törmäilevät.

Paperi on luettavissa täältä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/gracarlpaper.pdf

Kerjäämisen eettisyys

 

Moraalinen etäännyttäminen tuli käytännössä esiin seuraavan päivän sessiossa, jossa argumentoitiin sen puolesta, että kerjääminen on epäeettistä. Intian kontekstissa kerjääminen on todellinen ongelma, ja kerjäläisten kytkökset rikollisjärjestöihin ja kokemukset huijaavista kerjäläisistä, jotka käyttävät auttamisen halua hyväkseen, olivat saaneet paperin esittäjän suivaantumaan ja toteamaan ettei kerjäläisiä pidä auttaa. Vaikka se tuntuisi sydämettömältä, pitäisi kerjäläiset jättää huomiotta, varsinkaan kun kaikkia ei voi auttaa kuitenkaan.

Paperista luonnollisesti sikisi vilkas keskustelu, jossa mm. todettiin, että kerjääminen on sentään parempi vaihtoehto kuin ihmisten ryöstäminen. Moni koki, että todellisesti hädänalaisia pitäisi voida auttaa, mutta ongelmia tuotti se, miten pystytään määrittelemään, kuka on oikeasti avun tarpeessa ja kuka ei.

Keskustelu pyöri hyväntekeväisyyden ympärillä, jolloin oli pakko nostaa keskusteluun universaalin sosiaalipolitiikan idea, jossa tarveharkintaisuus on vasta viimeinen oljenkorsi. Suomessahan ei hyväntekeväisyyden kulttuuri ole kovin vahva, kansainvälisesti katsoen hyvän sosiaaliturvan ansiosta, joten ehdotin, olisiko mahdollista tehdä hyväntekeväisyyttä maksamalla veroja. Tätä ei pidetty mahdollisena, sillä verojahan maksetaan pakosta, eikä hyväntekeväisyys toisaalta ole pelkkää rahaa.

Minusta keskustelun sävy oli etiikan konferenssiksi mielenkiintoisen syyllistävä: vain tarpeeseen ollaan valmiita antamaan, jolloin jonkun pitää pystyä määrittelemään, kuka ansaitsee, kuka ei.

Tähänkin paperiin voi tutustua tarkemmin:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/yogirlpaper.pdf

Näkökulmia vastuullisuuteen

 

Oman paperini esitin konferenssin kolmantena päivänä. Paperini käsitteli vastuun käsitettä luoden erontekoa menneeseen katsovan, vastuuta syyllisyyden näkökulmasta tulkitsevan tarkastelutavan ja tulevaisuuteen katsovan, vastuuta toimeen tarttumisen näkökulmasta tulkitsevan tarkastelutavan välillä.

 

Jälkimmäisen tarkastelutavan mukaan toimittaessa keskeiseksi ei nouse tehdyistä valinnoista rankaiseminen vaan sellaisten keinojen etsiminen, jotka tukevat toimeen tarttumista ja aktiivista otetta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseksi. Nostin tarkastelutavan ilmentymäksi terveyden edistämisen, joka tyypillisesti on tulevaisuuteen tähtäävä toimintaa, hakien parasta mahdollista hyvinvoinnin tilaa niistä resursseista käsin, jotka ovat kyseisellä hetkellä käytettävissä. Kun panostus on terveyden edistämisessä, ideaalitilanteessa korjaavilta toimilta voidaan välttyä, jolloin syyllisyysnäkökulman relevanssi vähenee.

Paperi on luettavissa täältä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/wp-content/uploads/2013/04/hannarlpaper.pdf

Konferenssissa käsiteltyjä muita aiheita olivat mm. narratiivisuus, etäopiskelu, hindulaisuus, media-ala, ekologiset tuotteet ja yritysvastuu.

Suurin osa papereista löytyy netistä, koko ohjelmaan ja saatavilla oleviin papereihin voi tutustua tästä:

http://www.inter-disciplinary.net/probing-the-boundaries/persons/ethics-everyday-life/conference-programme-abstracts-and-papers/

 

 

Vapaaehtoistoiminta osana hyvinvointipalveluita

Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui jo viidennen kerran 18.4.2013, tällä kertaa teemana oli vapaaehtoistoiminta osana hyvinvointipalveluita ja yhteistyön mahdollisuudet. Toista kertaa hyvinvointifoorumin yhteydessä järjestettiin minimessut, johon kaikki alueen toimijat ja hankkeet olivat tervetulleita esittelemään toimintaansa.

Minimessuilla

Pulssin tunnustelu on kansalaisten itsepuolustustaito – rennolla otteella ja hyvällä fiiliksellä, Anita Rajala Aivoliitosta esitteli Tunne Pulssisi –hanketta.

Etsimme palveluita yksin jääneille ikäihmisille, Hanna Ruoste ja Eila Sundell Parhaat Vuodet ry:stä esittelivät Suhu-projektia.

Myös Laurea oli mukana minimessuilla oppimisympäristöjensä FuturesLab CoFin ja Terveystorin kautta. Pumppu-hankkeen lisäksi esiteltiin muuta hanketoimintaa. Myös koko Pumppu-hankkeen väliseminaaria varten laaditut, ForeMassi2025-hankkeessa laadittuihin skenaarioihin perustuvat skenaariojulisteet olivat mukana. Julisteiden tarkoituksena on herättää osallistujat pohtimaan, millaisia vaikutuksia tulevaisuuden kehityksellä on hyvinvointipalveluiden tarpeelle ja järjestämistavalle.

Varsinaisen tilaisuuden avasi Laurean Lohjan toimipisteen uusi yksikön johtaja Susanna Niinistö-sivuranta lähestyen päivän yhteystyöteemaa Laurean arvojen kautta, jotka ovat yhteisöllisyys, sosiaalinen vastuullisuus ja luovuus. Niinistö-Sivuranta kaipasi hullujakin uusia ideoita ja luovuuden ilmapiiriä, jotta voidaan myös yrittää muuttaa maailmaa, ei vain sopeutua siihen. Pienin askelin, yhteistyössä voidaan viedä asioita eteenpäin ja vaikuttaa sekä omaan että läheisten hyvinvointiin, mutta myös maailman hyvinvointiin.  

 

Myös tilaisuuden puheenjohtajan toiminut Novago Yrityskehityksen Erja Vaarala korosti yhteisen tekemisen tärkeyttä, kaikki toimijat 4Y:n periaatteella huomioiden (yrittäjät, yhteiskunta, yhteisöt ja yksilöt). Toisaalta Vaarala totesi, että yrittäjälle yhteistyö ja verkostossa toimiminen on haasteellista, kun siitä ei kukaan maksa ja hyödyt tulevat vasta pitkällä viiveellä. Kun alueella on lähemmäs 1000 hyvinvointitoimialaan laajalla luokituksella kuuluvaa yritystä, on verkosto väistämättä monimuotoinen, ja eri toimijat osallistuvat eri toimintoihin, omista lähtökohdistaan lähtien.

Yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa käsiteltiin sekä yrityksen että julkisen sektorin näkökulmasta. Yritysnäkökulmaa tilaisuuteen toivat Tarja Savolainen ja Marjo Virkkunen sosiaalipalveluja tuottavasta Mainio Vireestä, jonka hoivakodeissa vapaaehtoistoimintaa on hyödynnetty ainakin hoivakoti Sinivuokossa vuodesta 2008 ja Martinlähteessä vuodesta 2011. Vapaaehtoistoiminta antaa kokemuksia ja elämyksiä, jotka edesauttavat mielekkyyden säilymistä elämässä. Myös vapaaehtoisena toimivalle ihmiselle toiminta antaa paljon. Alustajat toivoivat, että valtiovalta nostaisi vapaaehtoistyön sille kuuluvaan asemaan.

Yritysten ja vapaaehtoisten yhteistyössä puhututtaa usein se, miten paljon vapaaehtoistyö korvaa yritysten omaa virkistystoimintaa, eli rahastaako yritys vapaaehtoisia käyttämällä. Alustajat totesivat, että hoivakodissa on aina oltava tietty miehitys, jota ei voida alittaa, vaikka käytettävissä olisikin vapaaehtoisia. Vapaaehtoistyöntekijät eivät tee perushoitotoimenpiteitä, mutta tuovat piristävän lisän virkistystoimintaan. Lisäksi vapaaehtoistoimintaa tehdään vapaaehtoisten toiveista lähtöisin ja sen pohjalta, miten paljon näillä on aikaa vapaaehtoistyöhön laittaa. Välttämättä vapaaehtoistoiminta ei tavoita tasapuolisesti kaikkia asukkaita, koska vapaaehtoiset voivat itse valita, kenen kanssa ovat tekemisissä. Näin ”hankalat tapaukset” eivät välttämättä vapaaehtoistoiminnasta hyödy.

Esimerkiksi Sinivuokossa vapaaehtoiset pitävät virikehetkiä asukkaille. On myös kaverikoiria, eläimillähän on tunnetusti terapeuttinen vaikutus ihmiseen. Myös omaiset ovat mukana hoivakodin toiminnassa ja voivat tuoda oman osaamisensa koko hoivakodin käyttöön, esimerkiksi säestämällä tai vaikkapa valokuvaamalla asukkaita.

Hoivakoti Martinlähteessä vapaaehtoistoiminta lähti käyntiin Laurean Vapari-hankkeen myötä, jossa kehitettiin vapaaehtoisten ja hoivayritysten kumppanuusmallia. Laurea mm. järjesti seniorikoulutusta vapaaehtoistyöhön.  Vapaaehtoistyö on Martilähteessäkin vakiintunut toimintatapa, vaikkakaan ei laajamittaisesti. Vapari-projektin myötä hoivakodissa nimettiin vapaaehtoistyön koordinaattori, johon voi olla yhteydessä, jos vapaaehtoistyö kiinnostaa. Kun työntekijä haastatteli asukkaita, mitä nämä toivoisivat vapaaehtoisten toiminnalta, pääviesti oli, että halutaan elää leppoisaa elämää ja toivotaan, että ei olisi kiireen tunnelmaa.

Keskustelussa pohdittiin naisten ja miesten erilaista tapaa tehdä vapaaehtoistyötä, miehet ovat usein mukana liikuntajärjestöissä, naiset enemmän tekemisissä ikääntyneiden kanssa. Mietittiin, millaisia uusia osallistumisen tapoja voitaisiin tarjota, että mukaan saataisiin uusia vapaaehtoisia. Voisiko esimerkiksi taksikuski toimia vapaaehtoisena keikkaluonteisesti tarjoamalla kyydin vapaaehtoisvoimin järjestettyyn tapahtumaan? Kyyditysvapaaehtoisten käyttöä on Länsi-Uudellamaalla suunniteltukin ainakin ikäihmisten kevätjuhlaan, jossa kuljetus muuten muodostuu ongelmaksi.

Kuntapuolen näkökulmaa vapaaehtoistoimintaan toi Anne Aaltio Vantaalta, Vantaa vanhenee viksusti –ohjelmasta, jossa fokuksessa ovat aktiiviset seniorit. Hän totesi, että Suomen kaltaisissa maissa, joissa on vahva julkinen sektori, on vapaaehtoistoiminnan rooli usein pieni. Kun julkisen sektorin rooli ohenee, tarvitaan enemmän muita toimijoita mukaan. Julkinen sektori on usein organisaatiolähtöinen, mutta nyt pyritään asiakaslähtöisyyteen mm. palvelumuotoilun keinoin. Vantaalla pyritään löytämään varhain ennalta ehkäiseviä hyvinvointipalveluita alueen senioreille. Kaikki ikäihmiset eivät välttämättä lainkaan tarvitse vanhuksille suunnattuja erityispalveluita vaan he käyttävät samoja palveluita kuin muutkin ihmiset.  Nyt näitä kehitetään ja palvelumuotoilun myötä palveluiden käyttäjät ovat mukana suunnittelussa. Sen lisäksi, että palveluita on, niistä pitää myös tiedottaa, jotta palvelut tavoittavat alueen seniorit. Vantaalla yksi yksinkertainen yhteistyömuoto eri toimijoiden välillä on ollut Seniorimenot-esitteen kokoaminen.

Verkostotyöskentelyssä on tärkeää osallistujien samanarvoisuus. Tärkeää on saada aikaan luottamus ja sitoutumisen ilmapiiri. Riittävästi aikaa pitää käyttää suunnitteluvaiheeseen ja eri toimijoiden roolien määrittelyyn, mutta toisaalta määritellä myös toiminnan aikajänne; milloin on valmista. Koko ajan tapaamisissa tulisi rinnakkain kulkea substanssi ja verkoston toiminta sinänsä. Osallistavilla tapaamisilla pyritään siihen, että syntyisi parempia tuloksi kuin mitä on osattu aavistaakaan.

Aaltio peräänkuulutti verkostojen toimintaan innovatiivista nostetta. Kun oppii tuntemaan verkoston muita jäseniä, voi syntyä täysin uudenlaisia ideoita, mitä kaikkea yhdessä voitaisiin tehdä. Myös vapaaehtoistoiminta voi olla monenlaista, kun kaikkien omaa osaamista hyödynnetään, oli se sitten ”piipahtamista” esiintyjänä tai pidempää sitoutumista vaikkapa ystävätoimintaan. Vapaaehtoisten kontaktointiin on mm. Vantaan seurakunnan Suurella sydämellä –sivusto. Järjestöillä on suuri rooli vapaaehtoistoiminnassa, mutta myös toimintaa koordinoivilla tahoilla esim. hoivakodeissa.

Alustusten välissä keskusteltiin pienryhmissä vapaaehtoistoiminnan ja eri palveluntarjoajien välisestä yhteistyöstä Länsi-Uudellamaalla; millaista yhteistyötä jo on ja millaista voisi olla. Keskustelujen pohjalta tavoitteena oli muotoilla suosituksia yhteistyön kehittämiseksi. Keskeisiksi suosituksiksi nousivat mm. toiminnan koordinointi ja tiedottamisen ja tietoisuuden lisääminen vapaaehtoistyön mahdollisuuksista.

 

Tilaisuuden lopuksi tulevaisuuden tutkija Maija-Liisa Viherä puhui mm. viestinnästä. Ensiksikin pitää olla viestintävalmiuksia; pitää olla mahdollisuus viestiä, tarvittavaa osaamista ja motivaatiota. Viestinnän motivaatio lähtee ihmisen perustarpeista (jäsentyminen, liittyminen, tekeminen); jos ei ole tarvetta, niin ei myöskään viestitä. Yhteisö, jossa viestit eivät kulje, on huono, toimimaton yhteisö. Viestintää on monenlaista, luova viestintä on spontaania, impulsiivista, dialogista, moniäänistä ja proaktiivista siinä missä integroiva viestintä on tarkkaa, reagoivaa, valvottua, yksiäänistä ja karsivaa. Viherä antoi esimerkin luovasta viestinnästä siinä, miten ennen kuviteltiin, että kuvapuheluita käytettäisiin vain omien kasvojen kuvaamiseen, kun taas kameran kääntämällä kuvatuksi tuleekin ympäröivä maisema.

 

Laurean yliopettaja Tarja Meristö tiivisti loppuyhteenvedossa päivän antia. Hän esitteli ajatusta, että kansalaisen sijaan pitäisi puhua kanssalaisesta. Meristö totesi, että yhteistyössä kaikki osapuolet voittavat, mutta tilanne pitäisi saada myös tuntumaan voitolta, niin että päällimmäisenä ei olisi esimerkiksi kokemus statuksen menetyksestä. Meristö tarttui termiin innovatiivinen noste; että koettaisiin että tehdään jotain suurempaa kuin mitä lähdetään tekemään, rikottaisiin luovasti rajoja.

Seuraava Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi pidetään Lohjalla 7.11.2013

Rocket-hankkeen loppuseminaari Hämeenlinnassa 16.4.2013

Suomalaisten metalli- ja koneteknologia-alan yritysten innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä edistävä Rocket-hanke on päättymässä huhtikuun lopussa. FuturesLab CoFi oli mukana hankkeen päätösseminaarissa Hämeenlinnassa 16.4.2013 esittelemässä tärkeimpiä hankkeessa syntyneitä tuloksia yhdessä muiden tutkimusosapuolten kanssa.
Laurean osalta tulokset Rocket-hankkeesta olivat moninaiset ja ne liittyivät mm. alueellisen toimintamallin kehitystyöhön, yritysten tulevaisuuslähtöiseen uudistumiseen sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Tarja Meristö FuturesLab CoFista esitteli Laurean tulokset

Alueellisen toimintamallin kehitystyö perustui mm. yrityksille kohdennettuun verkkokyselyyn, yrityshaastatteluihin ja tutkijapalaverien tuloksiin. Yritysten tulevaisuuslähtöistä uudistumista tutkittiin ja kehitettiin mm. case-yritykselle toteutetulla verkkokyselyllä tulevaisuuden asiakastarpeista sekä hankkeessa toteutettujen yritysseminaarien tuloksiin perustuen. Kansainvälistymiseen ja kasvuun perustuvat tulokset perustuivat yritys-caseihin sekä taustaselvitykseen, joiden tuloksena syntyi mm. tiekartta kansainvälisille markkinoille.

Laurean tuloksiin perustuen on hyödyllistä muistaa, että kukaan ei tee tulevaisuutta yksin vaan verkostoituminen on tärkeää. Innovaatiotoiminnassa ja muussakin yritystoiminnassa pelkästään nykyhetken tarkastelu ei riitä, vaan on katsottava tulevaisuuteen. Muutosvoimat eivät ole pelkästään haaste vaan mahdollisuus, asenne tulevaisuuteen on ratkaiseva. Sopivilla työkaluilla tulevaisuuden epävarmuuteen voi varautua. Suuriakin kokonaisuuksia pystyy hallitsemaan, jos ne purkaa pienemmiksi paloiksi.

HAMK:n Lauri Tenhunen kertoi koordinaattorin näkökulmasta kootusti hankkeen tuloksista. Rocket onnistui tavoitteissaan hyvin. Kootusti tärkeimpiä tuloksia olivat yritysyhteistyön lisääntyminen, kansainvälistymisen edistäminen, hankkeessa mukana olleiden yrityskumppaneiden liikevaihdon ja työpaikkojen kasvu sekä ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Tenhunen oli myös tyytyväinen hankkeen aikana kirjoitettuihin artikkeleihin ja raportteihin, joita oli tullut odotettua enemmän.

Hankkeen ohjausryhmän jäsen Veli-Matti Kuisma Teknologiateollisuus ry:stä oli myös tyytyväinen hankkeesta saatuihin monipuolisiin tuloksiin. Kuisma muistutti, että eräs ammattikorkeakoulujen tehtävistä on tuottaa soveltavaa tutkimusta, ja Rocket-osapuolet olivat tässä hyvin onnistuneet. Kuisma myös uskoi vahvasti pikamallinnuksen yleistymiseen tulevaisuudessa, joka oli myös yksi hankkeen teemoista.

Metropolian Pekka Hautala kertoi innovatiivisesta tuotekehityksestä edustamansa ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Rocketissa Metropolian tuotekehitys-case toteutettiin monialaisena yhteistyönä, ja siinä oli mukana henkilökuntaa ja opiskelijoita tekniikan, liiketalouden, muotoilun ja apuvälinetekniikan aloilta. Tuotekehitysprojektin tuloksena syntyivät liikuntaesteisille pienille lapsille kohdennetut liikkumisen ja kuntoutumisen apuvälineet Rollis ja Wheelis. Tuotteita on käyty esittelemässä kansainvälisillä messuille ja ne ovat herättäneet laajaa kiinnostusta.

Heikki Turhanen esitteli CDIO-toimintamallin soveltamista Saimian näkökulmasta. CDIO-mallin (conceive=hahmottaa, design=suunnitella, implement=toteuttaa, operate=hyödyntää) ideana on yhdistää käytännön tutkimus- ja kehitystyö opetukseen. Saimian opiskelijat olivat kokeneet sen pääosin motivoivana ja hyödyllisenä. Tosin jotkut ensimmäisen vuoden opiskelijat olivat kokeneet projektityön haasteellisena rajallisten tietojen ja taitojen vuoksi. CDIO vaatii myös henkilökunnalta roolin vaihdoksen perinteisestä opettajasta enemmän neuvonantajan suuntaan.

KyAMK:ssa opetuksen yhdistäminen tutkimus- ja kehitystoimintaan toteutetaan LCCE-mallilla (Learning and Competence Creating Ecosystem), ja sitä oli esittelemässä KyAMK:n Kari Stenman. LCCE:ssä teoreettista opetusta syvennetään käytännön projektityöllä joko opetusjaksojen lopuksi tai rinnan opetuksen rinnalla. LCCE:n toteuttamisen apuna KyAMK:lla on palvelukonsepti KymiTechnology, joka tarjoaa alueen yrityksille Kymenlaakson ammattikorkeakoulun palvelut "yhden luukun" periaatteella.

Kansainvälistä näkökulmaan tulosseminaariin toi professori Vera Minina St. Petersburg State Universitysta. Minina oli tutkinut hankkeessa venäläis-suomalaisena yhteistyönä suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä Venäjälle. Venäjälle suunnattaessa on tärkeää huomioida sosiaalisten suhteiden merkitys. Suomalaisille tyypillinen passiivisuus on myös unohdettava ja otettava aktiivinen ote yhteistyötä koskevaan yhteydenpitoon. Kannattaa myös oppia muiden yritysten kokemuksista, valmistautua venäläiseen kulttuuriympäristöön sekä varautua epävarmuuteen. Yritysten voivat hyödyntää korkeakouluyhteistyössä syntyneitä verkostoja.

Riitta Windahl esitteli TurkuAMK:n Rocket-tuloksia, joista päällimmäisenä nousi esille Kiina-yhteistyön lisääntyminen. Konkreettisena tuloksena avattiin Turku-toimisto Turun ystävyyskaupunki Tianjiniin. Lisäksi TuAMK aktivoi Kiinaan suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja kehitti konseptin, jossa Kiinassa tehtävään vaihto-opiskeluun yhdistetään myös siellä tehtävä työharjoittelu.
Rocket-tuloksia koskevassa yhteenvedossa LUT:n Martti Mäkimattila totesi, että hankkeessa käytettyjä innovaatiomalleja on haastavaa niputtaa yhdeksi ainoaksi malliksi. Sen sijaan kannattaa keskittyä poimimaan kustakin mallista parhaat käytännöt.

Päätösseminaarin esitykset sekä hankkeen loppuraportti löytyvät Rocket-hankkeen kotisivuilta osoitteesta: www.hamk.fi/rocket.

Kansalainen näkyväksi - ääni kuuluviin

Kuuden osatoteuttajan yhdessä toteuttaman Pumppu-hankkeen ensimmäinen yhteinen seminaari järjestettiin Hämeenlinnan kauniilla raatihuoneelle torstaina 14.3.2013 teemalla Kansalainen näkyväksi - ääni kuuluviin.

Tilaisuuden osallistujat saivat katsauksen teemahankkeen koko sisältöön, kun kaikki osatoteuttajat kertoivat kiinnostavia kuulumisia omasta toiminnastaan. Lisäksi tilaisuudessa oli vierailevana puhujana johtaja Liisa Lähteenmäki Ilveskodista.

Tilaisuuden aluksi kuulimme Hämeenlinnan kaupungin Virvelinranta YKS -osahankkeesta, jonka tavoitteen on YKS-menetelmän avulla saada vammaisten henkilöiden ääni kuuluviin omassa elämässään. Keskeistä on kuuntelu; YKS-menetelmällä autetaan löytämään yhteinen kieli.

Useampikin silmä kostui työryhmän esittäessä arvot ja päättäessään esityksen yhteislauluun.

Virvelinranta YKS -osahankkeessa on luotu myös Hämeenlinnan kaupungin vammaispoliittiset arvot, jotka esiteltiin tilaisuudessa ensimmäistä kertaa. Arvoihin kuului mm. oikeus työhön ja palkkaan, ystävät ja porukkaan kuuluminen, mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumiin, liikkumisen turvallisuus, ilon ja intohimon kokeminen sekä syrjinnän torjuminen, itsensä ja muiden hyväksyminen.

 

Hämeenlinnan vammaispoliittisiin arvoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa http://www.e-julkaisu.fi/hameenlinnan_kaupunki/vammaispoliittiset_arvot/

Ilveskodin johtaja Liisa Lähteenmäen elämänläheinen esitys käsitteli kansalaislähtöisyyttä kuntoutuksessa. Kuntoutuksella on aina tavoite; esimerkiksi paluu kotiin. Tällöin on tärkeää ymmärtää ihmisen arkea, ja se voi tapahtua vain kuuntelemalla kuntoutujaa muutosprosessissaan.

Lähteenmäki kertoi myös, miten sotainvalidien palveluissa kansalaislähtöisyys toteutuu palveluneuvojan avulla; palveluneuvoja auttaa sotainvalidia kaikissa arjen asioissa. Sotainvalidit voivat myös itse valita, minkälaista kuntoutusta kokevat tarvitsevansa ja heillä on oikeus saada kotiin tarvitsemansa palvelut.

Osa Laurean Pumppu-tiimistä

Laurea-ammattikorkeakoulun osahankkeen tavoitteena on luoda saumattoman hyvinvointipolun malli, jota pitkin kulkee voimaantunut ja motivoitunut kansalainen. Laurean tiimin osuudessa esiteltiin tähän liittyen esimerkkejä uusista avauksista terveyden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn, joita olemme hankkeen aikana suunnitelleet ja toteuttaneet kansalaisen hyvinvointipolun varrelle eri elämänvaiheisiin. Näitä ovat mm. teemapäivät ikääntyville, hyvinvoinnin edistämisen pilotti päiväkodissa sekä syrjäytymistä ennakoiva varhaisen tuen ja tunnistamisen malli koulussa.

Seminaarin yhteydessä oli tarjolla myös muuta ohjelmaa kuin perinteiset seminaariesitykset. Hämeenlinnan kaupungin osahanke veti YKS-henkisen työpajan ja Turun yliopiston kuvasi Pärjäin-palveluaan.

Tässä näkyy vain pieni osa hattumäärästä

Laurean porukkamme houkutteli ihmisiä visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita hattuleikin avulla. Tulevaisuuspajamme osallistujat saivat valita valtavasta hattumäärästä itselleen sopivan päähineen ja sen  myötä keksiä itselleen  roolihahmon. Tämän jälkeen tarkennettiin, minkälaiseen ongelmaan roolihahmo tarvitsisi ratkaisua ja minkälaisessa maailmassa hän eläisi. Kun taustavalinnat oli tehty, pääsi visiointityö vauhtiin.

Työpajan puitteet olivat tyylikkäät

 

Skenaariojulisteiden kiinnitystä piti hieman improvisoida 

Päässä oleva hattu muistutti hyvin, että palvelua suunniteltiin valitulle kansalaiselle eikä hahmottomalle massalle tai kenties vain itselleen. Skenaariojulisteet kuvasivat erilaisia tulevaisuuden maailmoja tarjoten inspiraatiota. Työpajan tunnelma oli leppoisa ja hatut virittivät mukavasti keskustelua. Lopputuloksena saimme kelpo kasan ideoita käsiteltäväksi.

Tässä blogikirjoituksessa käsiteltiin vain osa seminaarin monista esityksistä, paljon muutakin mielenkiintoista päivän varrella tuli esiin, esimerkiksi Pumppu-hankkeen luomat ”Kansalaislähtöisyyden kymmenen käskyä”.

Kansalaislähtöisyyden kymmenes käsky

 

Linkit seminaariesityksiin löytyvät osoitteesta:
http://pumppu-hanke.blogspot.fi/p/seminaari-kevat-2013.html

Pumppu-hankkeesta voi lukea lisää hankkeen omasta blogista osoitteesta: http://pumppu-hanke.blogspot.fi/

Terveydenhuollon innovaatioita Turussa 6.3.2013

Monitori 2013 –seminaari teemalla Innovaatiot terveydenhuollossa järjestettiin Turun yliopistossa jo yhdeksännen kerran. Vuosittainen tapahtuma on kerännyt vankan kuulijajoukon, osallistujia oli lähemmäs sata.

Tilaisuuden aluksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi terveydenhuollon olevan yksi turbulensseimpia toimialoja tällä hetkellä. Tulevaisuus tuo muassaan monenlaisia haasteita ja epävarmuuksia, mutta toisaalta hyvinvointiteknologiassa on myös paljon mahdollisuuksia ja vientitoiveita. Suomi peräänkuulutti hoitoprosesseihin lisää suunnitelmallisuutta, keveyttä, nopeutta ja ketteryyttä.

Myös tilaisuuden tervetulopuheenvuoron pitänyt Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen näki ict:ssä paljon mahdollisuuksia. Hän kertoi Turun yliopiston laativan lähiaikoina ict-strategian, ja pohti keinoja, joita yliopistolla on tehdä alasta entistä menestyvämpi. Hän korosti erityisesti monitieteisyyttä, ja visioi, miten Turun yliopisto voisi olla tunnettu ict-osaamisestaan ja tutkimuksen toteuttamisesta yhteistyössä eri alojen kanssa, jolloin voisi syntyä palvelukonsepteja myös vientiin.

Tilaisuuden ensimmäisen varsinaisen esityksen piti Jani Koskinen Turun yliopistosta kuvaten Pumppu-hankkeessa tehtävää Pärjäin-pilottia osana Turun kaupungin eTerveyspalvelu-alustaa sydänpotilaille.

Koskinen esitteli Pärjäin-konseptia välineenä, jolla kansalainen saa palvelut itsensä haltuun. Hän korosti, että ihmiset eivät ole ensisijaisesti potilaita vaan he elävät omaa elämäänsä ja heillä on omat tavoitteensa. Jotta ihminen saadaan ottamaan vastuuta omasta terveydestään, pitää ymmärtää, että jokaisella ihmisellä on autonomia tehdä omia päätöksiään, mutta he tarvitsevat hoitoa, tukea ja tietoa päätöksentekonsa avuksi.

Pärjäin-pilotista on tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvin sydänpotilaiden tarpeita vastaava. Alkuhaastatteluiden ja aiemman tutkimuksen perusteella on noussut mm. tarve tiedolle ja sosiaaliselle tuelle ja tarve kommunikaation parantamiselle.

Ensimmäisen pilottikierroksen kokemusten pohjalta Pärjäintä kehitetään edelleen pilottia käyttäneiden potilaiden toiveiden mukaisesti.  Tällöin pilottiin voidaan liittää esimerkiksi hoitosuunnitelma, tavoitteiden asettaminen tai erillinen yhteenvetonäkymä. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe toteutetaan keväällä 2013 ja toinen vaihe vuonna 2014. Myöhemmin pilotointia voidaan laajentaa esimerkiksi diabeteksen hoitoon.

Toisen esityksen piti Pirjo Nissinen-Kiviranta Fujitsulta. Hän esitteli mm. Fujitsu tulevaisuustoimiston ja innovaatiokeskuksen toimintaa ja totesi Fujitsun olleen visiointinsa avulla kehityksen aallonharjalla mm. tarjoamalla pilvipalveluita jo 1990-luvulla. Innovaatiokeskuksella pyörii mm. leader’s forum, jossa eri aloja edustavat toimijat pohtivat teemoja, joihin uusia palveluita halutaan kehittää. Viimeisimmän forumin pohjalta on valittu kehitettäviksi teemoiksi uusi palvelukonsepti terveyshyötyjen ohjaamisen ja sähköiset palvelut ja terveystietojen hallinta.

Iiro Nummela Näkövammaisten keskusliitosta toi tilaisuuteen järjestöjen näkökulmaa. Hän totesi, että sen käyttäjäryhmän tunteminen, jolle uusia palveluita ollaan suunnittelemassa, on keskeistä. Tässä järjestöt ovat hyvä kumppani, tuntevathan ne jäsenistönsä arjen.

Esimerkkeinä kehitettävistä tuotteista ja palveluista hän nosti puhuvan avaimenperän, joka osaa lukea nfc-tunnisteita tuotteista sekä Blindsquare-palvelun, joka opastaa näkövammaisia kaupungilla asioidessa. Blindsquare-palvelusta todettiin, että se on hyvä esimerkki siitä, mitä yksittäinenkin innokas yrittäjä voi saada nopeastikin aikaan, kun on tahtoa ja kykyä kuunnella kohderyhmää.

Petri Virtanen Turun kaupungilta puhui maailman muuttumisesta ja muutoksen vaikutuksista organisaatiolle. Pitää ymmärtää rajapintojen arvo ja ulospäin avautumisen merkitys. Myös käsitys asiakkuudesta muuttuu, kun asiakkaat voivat entistä paremmin äänestää jaloillaan, jos toiminta ei miellytä.

Palveluissa korostuvat tarve kehittää systeemiä ja kirkastaa strategiaa, tarve toimia asiakaslähtöisesti ja ymmärtää hoitoketjuja sekä tarve uudistaa työntekijöitä. Virtanen totesi, että on tärkeä tietää, ketkä palveluita käyttävät.

Esimerkiksi Turun kaupunki toteutti vuonna 2012 seurannan, jonka perusteella voitiin todeta, että 20-30 000 asukasta käyttää 75-80 % palveluista. Näistä moni on vaikeasti sairas ja todella tarvitsee paljon palveluita. Kuitenkin 3-5000 asukasta käyttää palveluita yli tarpeen. Nämä asiakasryhmät pitäisi pystyä aiempaa paremmin ottamaan haltuun.

Virtanen esitteli myös Turun ”uusi vaikuttava Turku” –ohjelmaa, jossa keskiöön on nostettu tulevaisuuden terveys, sinivihreä teollisuus ja vaikuttava kaupunki. Tavoitteena on mm. että Turku olisi julkishallinnon edelläkävijä.

Teppo Saarenpää Turku AMK:sta esitteli eMedic-hanketta, jossa on kehitetty diabeteksen hoitoon uusia käytäntöjä Itämeren alueella, pilottikuntina Suomessa Kaarina, Loimaa ja Forssa. Pilotissa on diabeetikoille hankittu verenpainemittarit, verensokerimittarit sekä kännykät, joiden avulla mittaustiedot siirtyvät tietokantaan, josta sekä asiakas itse että ammattilainen asiakkaan luvalla näkevät mittaustulokset. Diabeetikko saa myös ohjeet, miten toimia, jos mittaustuloksissa on muutoksia.

Hankkeessa on myös kehitetty etäkonsultaatiota haavanhoitoon, jolloin kotisairaanhoitaja voi tabletin kautta neuvotella terveyskeskuksen diabeteshoitajan kanssa tai diabeteshoitaja sairaalan erikoislääkärin kanssa. Saarenpää totesi hankkeen oppeina, että suunnitteluun pitää varata riittävästi aikaa eri kumppanien kanssa, jotta pystytään määrittelemään yhteiset tavoitteet. Kilpailutuslainsäädäntö asettaa myös omat kiemuransa tällaiseen kokeiluun, jossa hankitaan laitteita.

Tilaisuuden viimeisessä esityksessä Elina Kontio Turku AMK:sta esitteli hoitoisuuden käsitettä ja mahdollisuuksia ennustaa hoitoisuutta sairaalan vuodeosastolla. Hoitoisuudella tarkoitetaan potilaan hoidon tarvetta ja vaativuutta ja siihen on olemassa erilaisia luokituksia.

Hoitoisuuden ennustamisen tavoitteena on parantaa henkilöstöresurssien kohdentamista, kun tiedetään ennalta, miten vaikeahoitoisia potilaita milläkin osastolla on seuraavan vuorokauden aikana. Ennusteiden laatimista varten kerättiin yli 20 000 sydänpotilaan sähköiset potilastiedot, joita käytettiin pohjana ennustemallin rakentamiselle.

Tutkimuksessa todettiin, että ennusteesta saadaan hyvä, kun käytössä on edellisen päivän kirjaukset ja hoitoisuusarvio, ja vielä parempi jos myös tämän päivän kirjaukset ovat käytettävissä. Näin päivän hoitoisuus voitaisiin laskea suoraan kirjausten perusteella ja resurssien kohdentaminen paranee.

Päivän lopuksi Reima Suomi Turun yliopistosta totesi, että päivän aikana noussut teema rajapinnoista ja moniammatillisuudesta sopii hyvin Monitorin perusajatukseen, joka on yhteistyön ja tietoisuuden lisääminen. Tilaisuudesta saikin monipuolisen läpileikkauksen ict:n kehittämisestä terveydenhuollossa. Esitykset olivat helppoja seurata tällaisellekin, joka on maallikko sekä it:n että terveydenhuollon saralla.

Tilaisuudessa syntyi kuva, että suuri osa yleisöstä edusti it-puolta. Ehkäpä jatkossa tilaisuutta pitäisi markkinoida uusille kohderyhmille ja ottaa myös esityksiin yllättäviä näkökulmia. Luova sisältö vaikka kahvitaukoa piristämään voisi olla paikallaan.  Tauolla tulikin muun jutustelun lomassa jo visioitua olotilaa vetreyttävä käytäväjooga-konsepti – joogaa seisten ja pienessä tilassa. Hotjoogan inspiroima versio käytäväjoogasta voisi olla sitten ruuhkabussijooga…

Osa esityksistä on ladattavissa täältä:
http://www.turkusciencepark.com/fi/monitori/