Digile foresight seminar Helsingin Paasitornissa 27.11.2013

Digile foresight seminar pidettiin Helsingin Paasitornissa 27.11.2013. Teemana oli Unpounding computation, communication, cognition and mind. Seminaarissa eri alojen tutkijat kertoivat oman tutkimuksensa ja alansa tämän hetkisestä tilasta.

Päivän aikana kuultiin seitsemän esitystä, jotka olivat kaikki erittäin mielenkiintoisia. Valitettavasti, minun kannaltani, monessa esityksessä oltiin hyvin syvällä insinöörien sekä tietojenkäsittelijöiden maailmassa, jonka takia osa yksityiskohdista jäi hämärän peittoon. Esitykset kuitenkin käsittelivät samantapaisia teemoja, joten kokonaiskuvan luominen seminaarista onnistui.

Päivän aloitti Reijo Paajanen, Digilen CEO. Tärkeimpänä antina Paajasen esityksessä oli se, että olemme siirtymässä digitaalisten palveluiden ja talouden kolmanteen aaltoon. Suomalaiset olivat hänen mukaansa hieman myöhässä, kun siirryttiin toiseen aaltoon. Tällä hetkellä onkin tärkeää, että olemme ajoissa pelikentällä, jotta pääsemme muokkaamaan kolmannen aallon sisältöä itsellemme sopiviksi sekä nauttimaan niin sanotuista first moverin eduista. Periaatteessa muiden esitysten tarkoituksena oli antaa ideoita, että mihin suomalaisten kannattaa panostaa, jotta tämä kolmas aalto olisi meille tuottoisa.

Toisen esityksen piti Lauri Parkkonen, joka on erikoistunut aivokuvantamiseen. Hänen esityksensä mielenkiintoisin kohta oli, kun hän puhui miten aivot tekevät työtä ilman, että edes huomaamme sitä. Kun ihmiset tekevät oikeita ratkaisuja näennäisesti intuition pohjalta voi kyse olla siitä, että aivot tehneet asiaan liittyviä havaintoja ihmisen sitä huomaamatta. Esimerkiksi kun olemme pakotettuja tekemään ratkaisun ilman minkäänlaista tietoa ja osumme silti oikeaan, voi kyseessä olla tilanne, että alitajunnassamme on tietoa, josta emme varsinaisesti ole tietoisia.

Seuraavan esityksen teemana oli nanoteknologia ja sen hyödyntäminen kommunikaatiossa. Käytännössä nanoteknologioiden pieni koko avaa uusia kommunikaatiomahdollisuuksia. Esityksessä oli vahvasti esillä, kuinka ihmisen kehoon voidaan asettaa nanoteknologiaa, jonka avulla voidaan saada dataa elintoiminnoista sekä ohjailla erinäisiä toimintoja. Nanoteknologioilla tulee olemaan paljon sovelluksia tulevaisuudessa.  

Neljäs esitys, joka oli Kiti Müllerin pitämä, oli ensimmäinen, johon oli mahdollista päästä sisälle ilman suurempaa taustatietoa aiheesta. Esityksen aiheena oli tulevaisuuden tietotyö ja sen haasteet. Müller oli erityisen huolestunut siitä, että kaikkien saatavilla on nykypäivänä suuri määrä erilaista dataa. Tästä voi seurata, että ihmisen on hyvin helppo poimia vain se tieto, joka tukee hänen olemassa olevaa käsitystä jostain asiasta. Näin pääsee syntymään niin sanottuja informaatiokuplia, joissa ihminen saattaa elää irrallaan objektiivisista faktoista. Kuten arvata saattaa, niin Müllerin mukaan tulevaisuuden tietotyön tekijöiden vastuulla on pitää huoli siitä, että tietoa käytetään ”oikealla” tavalla. Tämä seikka liittyi myös seuraavaana tulleeseen big dataa käsittelevään esitykseen.

Seminaarin mielenkiintoisin esitys oli Petri Myllymäen pitämä ja se keskittyi Big Dataan. Myllymäki lähti argumentoimaan sitä vastaan, että liiallinen tieto tekee ennustamisen mahdottomaksi, koska muuttujia tulee liikaa. Hän sai ainakin minut vakuuttumaan siitä, että oikeaa dataa valitsemalla ja yhdistelemällä voidaan tehdä hyvinkin tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta.

 

Olin myös ennen seminaaria ajatellut, että kaikki esitykset olisivat keskittyneet siihen, että kuinka uusilla innovaatioilla voidaan saada tietoa tulevaisuudesta. Nyt kuitenkin monessa esityksessä mielestäni keskityttiin siihen, millainen tulevaisuus eri innovaatioiden ympärille rakennetaan. Mielestäni tämä Myllymäen lähestymistapa oli hedelmällisin.

Päivän viimeinen esitys saatiin seminaarin pääesiintyjältä Skypen välityksellä. Tohtori Stuart Kauffman (http://en.wikipedia.org/wiki/Stuart_Kauffman) puhui useasta eri teemasta aina kvanttifysiikasta erilaisiin ekosysteemeihin. Suosittelen tutustumaan Kauffmanin tuotantoon, jotka on esitelty hänen wikipedia-sivuillaan ja katsomaan hänen esityksensä Digilen internesivulta, mikäli hänen tutkimuksensa kiinnostavat.

Mielestäni seminaarin avainteemoja olivat big data, koneoppiminen, algoritmit, uudet kanavat tiedonvälitykselle, automatisointi, ihmisen potentiaalin maksimointi ottamalla käyttöön autonomisia sekä alitajunnan alaisia osia ihmiskehosta sekä myös teknologioiden kehittäminen yhteensopivaksi ihmiskehon kanssa.

 

Näihin kaikkiin asioihin liittyy vahvasti myös eettiset ongelmat. Huolta herätti myös, millaista on tulevaisuuden työ ja kenelle sitä riittää. Etenkin koneoppiminen ja automatisoinnin hyödyntäminen mahdollistaa töiden siirtämisen ihmisiltä roboteille ja tietokoneille, joten on syytä tarkastelle, miten ihmiset sopivat tähän yhtälöön ja mitä tekevät ne, jotka jäävät työvoiman ulkopuolelle. Petri Myllymäen ja Kiti Müllerin esityksissä sivuutettiin molemmissa tätä aihetta toteamalla, että ihmisten pitää edelleen järkiperäistää ja tulkita koneiden käsittelemään tietoa, vaikka rutiineja automatisoidaan.

Kaikki esitykset ovat luettavissa sekä hieman myöhemmin myös nähtävissä netissä http://www.digile.fi/events/Foresight2013

 

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Länsi-Uusimaan InnoHub-toiminta käynnistyi innostuneissa tunnelmissa 30.10.2013

InnoHub-pilottitoiminnan kick off -tilaisuus järjestettiin Lohjalla 30.10.2013. InnoHub on solmukohta, joka kokoaa toimijat keksimään yhdessä uutta.

Tilaisuuden aluksi Kansallista innovaatioverkostoa vetävä Pauliina Hautamäki Frami Oy:stä esitteli InnoHub-toimintaa. Perusajatuksena on eri organisaatioiden ja erilaisten ihmisten yhteisö, joka kokoontuu ja inspiroi uutta yhteisöllisesti.

Pauliina Hautamäki johdatteli InnoHubin ajatusmaailmaan

 

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin yritysfuturologi Tarja Meristö kertoi, miten InnoHub-pilotti sopii selkeästi Yritystalo Business Lohjan toimintamalliin. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita.

 

InnoHub-toimintaa voi toteuttaa eri tavoin. Tilaisuudessa oltiin etäyhteydessä Vakka-Suomen InnoHub toimijoihin, jotka kertoivat omasta pilotistaan. Vakka-Suomessa InnoHub-toiminta on pop-up-maista, ilman pysyvää asemapaikkaa. ”Hubitetaan siellä, missä tarvitaan.”

 

Taustoitusten jälkeen parikymmenpäinen osallistujajoukko pääsi itse suunnittelemaan, mitä InnoHub toiminta voisi Länsi-Uudellamaalla tarkoittaa, ja mitä toimintoja he voisivat itse toteuttaa. Puheensorina oli vilkasta ja ajatuksia kertyi, kun osallistujat pohtivat kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista InnoHubin toteutustapoja. Virikkeenä ajatuksille ryhmillä oli käytössä FuturesLab CoFin tähän tarkoitukseen pilotoima ”pelilauta”, johon kiinnitettiin ideoita ja odotuksia.

 

Ryhmien ehdottamista teemoista päätettiin toteuttaa nopeita pilotointeja; esimerkiksi yrittäjille järjestettävät pikatreffit tai kaikille ekotekovinkkejä säännöllisesti. Myös eri puolilla Länsi-Uudenmaan aluetta pidettävät teemapohjaiset pop-up –kahvilat saivat kannatusta.

Alueen toimijoita toivotaan jatkossakin innokkaasti mukaan InnoHub-toimintaan. Ota myös pari kaveria mukaan, niin saadaan lisää hyvää pörinää! Osallistumalla saat enemmän!

 

Seuraava mahdollisuus tulla InnoHubailemaan on jo 7.11.2013 klo 12.30-16.00 Laurea-ammattikorkeakoululla. Silloin visioidaan villisti tulevaisuuden uusia palvelukonsepteja Hyvinvointifoorumin yhteydessä. Samalla kuulet myös mm. uusimmat tulokset Laurean Pumppu-hankkeesta. Ilmoittaudu mukaan: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/7809/lomake.html

 

InnoHub-pilottitoimintaa Länsi-Uudellamaalla koordinoi Novago Yrityskehitys Oy yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.

 

Metnet-seminaari Luulajassa 22.-23.10.2013

Laurean CoFi-tiimin Antti Ahola ja Jukka Laitinen osallistuivat Metnet-seminaariin, joka järjestettiin tänä vuonna Luulajassa 22.-23.10.2013. Metnet on metalli- ja rakennusalalla toimivien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa verkoston toimijoiden välillä. Metnet järjestää vuosittain seminaareja ja työpajoja edistääkseen organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja parhaiden käytänteiden jakamista (lisätietoja METNET-verkostosta: http://www3.hamk.fi/metnet/).

Seminaari järjestettiin Luulajan teknillisessä yliopistossa (http://www.ltu.se), jossa opiskelijoita on noin 19 000 ja työntekijöitä 1 600. Luulajan teknillinen yliopisto on erinomainen esimerkki koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten välisestä yhteistyöstä. Yliopisto tekee läheistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa ja sen henkilökunnan mukaan yli puolet yliopiston rahoituksesta tulee suoraan yrityksiltä.

Tutkimus- ja kehittämistyössä Luulajan teknisen yliopiston huippuosaamisen alueita ovat mm. tulevaisuuden kaivostoiminta, uudistuva energia, kestävät kuljetusjärjestelmät sekä älykkäät teollisuusprosessit. Seminaarin järjestelyistä Luulajan teknillisen yliopiston puolelta vastasi teräsrakentaminen tutkimusyksikkö, jonka johtajana toimii professori Milan Veljkovic. Tutkimusyksikön tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat mm. sillat, rakennukset sekä materiaalimallinnus.
Kaksipäiväseen seminaariin osallistui yhteensä lähes 50 henkeä Pohjoismaista sekä Itä-Euroopasta. Suurin osa osallistujista oli yliopistojen edustajia, mutta myös muutama yritysmaailman edustaja oli läsnä.

Kahden päivän aikana esityksiä oli yli 20, jotka oli koottu toimivaksi kokonaisuudeksi eri teemojen ympärille. Teemoja olivat mm. liitokset ja materiaalit, laskennalliset menetelmät ja kokeelliset tekniikat. Seminaarisessioiden rakentaminen teemojen ympärille helpotti sitä, että vähän vieraampikin teema tuli tutuksi ja ymmärrettäväksi.

Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, että miten yliopistot eri maissa pystyvät koordinoimaan omaa tutkimustaan siten, että se tukee toisten tekemää tutkimusta ja päinvastoin. Tämä ei tarkoita sitä, että kokoonnutaan keskustelemaan yhteisistä mielenkiinnonkohteista valmiiden tutkimusten pohjalta vaan, että ollaan yhteydessä toisiin jo tutkimuksen suunnittelu- ja tekovaiheessa. Kaikesta päätellen tällainen lähestymistapa on toiminut ja vastaavanlainen yhteistyö yliopistojen välillä tulee jatkumaan tulevaisuudessakin vanhojen ja sekä tulevien kumppanien kanssa.

Seminaarissa pidettiin esityksiä myös hieman yleisimmistä aihepiireistä. Niihin kuului myös CoFi-tiimin Jukka Laitisen esitys “Sustainability as a Business Opportunity Today and Tomorrow: Triple Helix Perspective”, jossa tarkasteltiin kestävyyttä eri toimijoiden näkökulmasta.

Teoreettisena kehyksenä tälle esitykselle toimi niin sanottu ”triple helix- malli”, jonka avulla voidaan hahmottaa hallinnon, yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen tavoite tässä yhteydessä oli kestävien ratkaisujen edistäminen, jota olemme tarkastelleet kestävän liiketoiminnan hankkeessamme. Esityksen pääajatuksena olikin, että kokonaisvaltaiseen kestävyyteen on mahdollista päästä, vaikka kukin toimija painottaa toiminnassa omia vahvuuksiaan kestävyyden osa-alueista.

Esityksen yhteydessä osallistujille jaettiin myös pieni kyselylomake, jossa tiedusteltiin heidän näkemyksiään kestävyydestä rakennusteollisuuden näkökulmasta. Ilahduttavan moni vastasi kyselyyn, joten arvokasta asiantuntijatietoa saatiin kerättyä myös tulevien seminaariesitysten pohjaksi.

Seminaarin päätöspäivänä teimme yritysvierailun Kalixissa toimivan Part AB:n tehtaaseen, jossa he esittelivät moduuleina rakennettavien kylpyhuoneiden rakentamisprosessia. Samalla kävimme tutustumassa myös Kalixin lähistöllä sijaitsevaan tuulivoimalaan.

Seuraava Metnet-seminaari pidetään lokakuussa 2014 Moskovassa ja sitä ennen järjestetään Metnet-workshop Pietarissa helmikuussa 2014.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

CoFi-tiimi Alihankintamessuilla 26.9.2013

Tampereella järjestettiin 24.-26.9.2013 Alihankintamessut jo 25. kerran. Messut olivat kasvaneet edellisestä vuodesta ja kävijöitä messuilla oli ennätyksellisesti melkein 17 000. Näytteillepanijoitakin oli lähes tuhat yritystä kahdestakymmenestä eri maasta. Kyseessä olivat siis erittäin suuret messut.

CoFilaiset ovat olleet messujen vakiosallistuja jo useamman vuoden ajan. Tänäkin vuonna Laurean FuturesLab CoFi järjesti avoimen seminaarin messukävijöille. Lisäksi tutustuimme messujen näytteillepanijoihin ja haastattelimme heitä kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia kartoittavaan tutkimukseen, jota toteutamme yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Tämänvuotinen seminaarimme, joka järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa, kulki nimellä ”Innovaatioiden ilmaveivi”.  Osallistujien mielestä seminaarin nimi kuvaa hyvin sitä tekoa, joka teknologiateollisuutemme on kyettävä suorittamaan, jotta se selviäisi nykyisestä tilanteesta ja menestyisi myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä oli esittelemässä asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:stä. Jos kuulijalle ei aikaisemmin ollut vielä selvää, kuinka tärkeä rooli teknologiateollisuudella on suomalaisen työllisyyden, viennin ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähteenä, niin Virran esityksen jälkeen tämä ainakin tuli selväksi.

Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että suomalainen teknologiateollisuus pystyy vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lyhyellä aikavälillä sen on kyettävä pitämään tuotteet kilpailukykyisinä, etenkin kotimaisten tuotantokustannuksien pitää pysyä kohtuullisina. Lisäksi viennin painopistettä on siirrettävä Länsi-Euroopasta Aasiaan sekä itäiseen Eurooppaan. Näiden toimien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvet ovat kiinnostuneita ja menestyviä luonnontieteiden osaajia.

FuturesLab CoFin Tarja Meristön veti seminaarissa workshop-osuuden, jossa vieraat lähtivät visiomaan omissa pienryhmissään tulevaisuuden ratkaisuja, joilla teknologiateollisuus pysyisi kilpailukykyisenä. Lopputuloksena oli mielenkiintoisia visioita tuotteistettuina.

Esimerkiksi mainittakoon sovellus nimeltä ”World of pointrackers”. Sovellus on mobiilipeli, jonka tarkoitus on opettaa nuoria liikkumaan ja edistää samalla heidän terveyttään. Visiona olisi, että liikkuminen on läsnä läpi yksilöiden elämän, jonka seurauksena ihmiset olisivat paremmassa kunnossa siirtyessään eläkkeelle. Visiossa yhdistyy useampia megatrendejä. Ikääntyvän väestön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, joten toivottavasti muista megatrendeistä, kuten digitalisoitumisesta ja pelillistymisestä, löytyy apuja haasteen ratkaisemiseksi.

Päivän ja samalla messujen päätteeksi kiersimme vielä messuosastoja ja kyselimme karkkilalaisten yrittäjien messukuulumisia ja mielipiteitä kestävästä liiketoiminnastaan. Ilahduttavan monella yrityksellä riitti mielenkiintoa kestävää liiketoimintaa kohtaan. Hyvä niin, koska yrittäjien viesti oli samansuuntainen, kuin mitä aikaisemmin olimme kuulleet Teknologiateollisuuden suunnalta – uutta vauhtia on saatava jostain, jotta menestystä voi odottaa jatkossakin.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

World Future Societyn maailmankongressi kestävän kehityksen näkökulmasta

Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa kestävän liiketoiminnan hanketta Länsi-Uudellamaalla. Lisätietoa hankkeen esitteestä.

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään heinäkuussa 2013 pidetyn World Future Societyn kongressin antia liittyen kestävän kehityksen trendeihin, sen globaaleihin reunaehtoihin ja uusiin mahdollisuuksiin, erityisesti tarkasteltuna liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta.

World Future Societyn maailmankonferenssi pidettiin USA:ssa Chicagossa, joka kaupunkina on panostanut kestävään kehitykseen niin ekologisessa kuin sosiaalisessakin ulottuvuudessa: saatavilla on kaupungin omia sinisiä polkupyöriä puhtaaseen liikkumiseen ja pääkaduilla on isoja ihmisen pään muotoisia patsaita, jotka ovat samalla kukkaruukkuja. Tekstit ruukussa herättävät tietoisuutta kestävämmästä maailmasta ”Plant a green idea”! Chicago on myös yliopistokaupunki, jossa kampuksen seinällä oleva laatta kertoo yliopiston tavoitteeksi tuottaa yhteiskuntaan vastuullisia toimijoita!

Konferenssipaikkana oli hotelli Hilton, joka on panostanut useiden muiden hotellien tavoin ympäristöä säästäviin toimintamuotoihin, joissa asiakkaat ovat osallisina. Esimerkiksi roskien lajitteluun oli tarjolla pussi, jonka kyljessä luki ”A Better Future, a Better now.” Eli toimiakseen kestävästi voi ajatella oikeasti myös hyötyjä tässä ja nyt eikä vain tulevia sukupolvia, mikä usein mielletään – virheellisesti - jonkinlaiseksi hyväntekeväisyydeksi. Matkailualalla kestävä liiketoiminta omaa pitkät perinteet ja se on tänä päivänä alalla jo must.

Konferenssi koostui kaikille yhteisistä keynote -luennoista sekä rinnakkaisista teemaistunnoista, jotka jakaantuivat eri aihealueisiin: Futuring; Humanity; Science&Technology; Governance; Commerce; Earth.

Kestävyyteen ja kasvun rajallisuuteen liittyviä teemaistuntoja oli itsenäisinä huomattavan vähän, ja näyttääkin siltä, että kestävä kehitys on – vihdoinkin - läpileikkaavana teemana myös muissa esityksissä. Muutenkin konferenssin esitykset olivat lähtökohtaisesti monitieteellisiä.

Kestävyydestä muodostumassa normaali osa liiketoimintaa

WFS-konferenssissa sustainability-teemaa käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Kansalaisten tietoisuuden lisääntyminen lisää vaativien loppuasiakkaiden määrää liiketoiminnassa, mikä tuo kestävyyden vähitellen normaaliksi osaksi kaikkea toimintaa. Sosiaalinen kestävyys korostuu työpaikkojen vähetessä tai siirtyessä maasta ja maanosasta toiseen.

Samoin sosiaalinen kestävyys tuotiin esille kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisena siirryttäessä keskitetyistä ratkaisuista hajautettuihin ratkaisuihin. Taustalla vaikuttavat universaalit arvot kansalaisten tasa-arvosta, mutta osallistumisen kautta sosiaalinen kestävyys kykenee säilyttämään omat paikalliset piirteensä ilman että kaikista tehdään maailmankansalaisia. Liiketoiminnassa tämä edellyttää luonnollisesti markkina-alueiden kulttuurien tuntemusta.

Kestävä liiketoiminta määriteltiin konferenssissa käyttäen Bruntlandin tunnetuksi tekemään määritelmää taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, mutta määritelmään kuului yrityksen osalta myös toiminnallinen kyky sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, esim. kyky joustaa heikossa suhdanteessa tai luopua vanhoista perususkomuksista maailman muuttuessa.

Infrastruktuurin kestävyys huomion kohteena

Huomionarvoista on tarkastella paitsi yrityksen toimintaa ja sen kestävyyttä myös infrastruktuurin kestävyyttä. Tähän kuuluvat fyysinen infra kuten rakennukset, liikenneratkaisut tai energiaratkaisut, mutta myös erilaiset palvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Kestävyyteen vaikuttavina fundamentteina esitettiin seuraava lista:

1.    luonnon tila esim. CO2
2.    infrastruktuuri ja halu investoida kestäviin ratkaisuihin
3.    yhteiskunnan järjestelmät (esim. turvaverkot ja halu tukea niitä)
4.    elämäntyylit (säästö vs. tuhlaus; kesto- vs. kertakäyttökulttuuri)
5.    rahoitus, ml. sijoittajakriteerit
6.    maatalous (kestävyys vs. tehokkuus)
7.    energia (hiilijalanjälki)
8.    kuljetus ja logistiikka

Olennaista on kehittää mittaristoa, jolla kestävyyttä voidaan arvioida ja nähdä suunta, johon ollaan menossa.

Esimerkiksi rakennusten osalta ekologinen kestävyys on jo suhteellisen hyvin hallussa rakennustyypeittäin ja funktioittain, mutta jos fokukseksi valitaan ”health, safety and security needs” tullaan alueelle, jossa on kyse siitä, millaisena ihmiset kokevat nämä asiat, ja siihen tarvitaankin jo uudenlaisia tiedonkeruuvälineitä, joita voisi kehittää PERSONALIZATION-elementtien ja BIG DATAn avulla.

Kestävyys ja tarvehierarkia

Mielenkiintoinen tarkastelukulma kestävyyteen oli yhdistää siihen Maslowin tarvehierarkia. Perusajatuksena oli, että vasta sitten kun perustarpeet on tyydytetty, on mahdollista pohtia sellaisia tarpeita, joissa huomionkohteena on koko planeetta tai heikompiosaisten kohtalo jossakin muualla.

Mallin toimivuudesta käytiin keskustelua, mm. sopiiko se enää nykynuorille, joiden instant happiness –arvot voivat ohittaa Maslowin tarvehierarkian perustarpeet suunnaten huomion ns. korkeampiin tarpeisiin kuten itsensä toteuttaminen.

USA:ssa yliopistoissa Sustainability -teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa, esim. South Dakotassa voi valita luonnontieteellisen tai yhteiskuntatieteellisen suuntautumisvaihtoehdon. Ohjelmia esitellyt rehtori totesi, että uratietoiset, bisnesorientoituneet opiskelijat eivät vielä näe niiden arvoa oman tulevaisuutensa kannalta!

Montako maapalloa tarvitsemme?

Yrityksissä sen sijaan edelläkävijät sanovat, että sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja tuova asia, kuten Fordin edustaja asian ilmaisi. Maapallon mittakaavassa kulutustaso luonnonvaroihin verrattuna on jo nyt niin iso, että tarvitaan 1.5 maapalloa tyydyttämään tämän päivän kulutus. Jos koko maailman väestö omaksuisi saman tien amerikkalaisten kulutustavat, tarvittaisiin jo viisi maapalloa turvaamaan tarvittavat resurssit.

Pelillisyyden hyödyntäminen

Konferenssissa pohdittiin, voisiko pelityyppinen tarkastelu auttaa yrityksiä ja ihmisiä ymmärtämään kestävän liiketoiminnan arvo. Alunperin sodankäyntiin ja armeijan koulutukseen kehitetty peli jakaa tarkastelutasot neljään: alimpana on taktiikka-taso, jossa pohditaan jokapäiväisiä käytännön kysymyksiä ja ratkaisuja, seuraavana on operaatioiden taso, jossa suunnitellaan asiakokonaisuuksia lyhyellä tähtäimellä, sitten tulee strategia-taso, jossa määritellään pidemmän aikavälin suuntaviivat ja ylimpänä on politiikka-taso, jossa voidaan oikeasti asettaa uusia tavoitteita ja myös normittaa toimintaa. Pelissä olennaista on normatiivinen systeemi, joka kattaa sekä säännöt että sanktiot.

Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla

Kestävän liiketoiminnan kannalta silmiä avaavaa myös Länsi-Uudenmaan alueen yrityksille lienee maapallon sietokyvyn ylittäminen jo nyt. On myös erittäin tärkeää huomioida, että isojen edelläkävijäyritysten näkemyksen mukaan kestävyyteen liittyvät teemat ovat jo itsestäänselvyyksiä. Kestävyys on välttämätön osa menestyvää liiketoimintaa. Myös sosiaalisen kestävyyden korostuminen lienee aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävä asia taloudellisesti epävarmoina aikoina.

World Future Societyn maailmankongressi itsenäisen kotonaselviytymisen näkökulmasta

World Future Societyn (WFS) vuosittainen maailmankongressi EXPLORING THE NEXT HORIZON pidettiin heinäkuussa 2013 Chicagossa, USA:ssa. Paikalle oli kokoontunut n. 600 tulevaisuuden tutkijaa ja tulevaisuutta koskevien päätösten tekijää sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta eri puolilta maailmaa kaikista maanosista.

Tässä blogikirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus kongressin antiin tulevaisuuden hyvinvoinnista, hyvinvointipalveluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ForeMassi2025 –hankkeen itsenäinen kotona selviytyminen teemaan ja tulevaisuusskenaarioihin liittyen. ForeMassi 2025 –hankkeen tulevaisuusskenaarioihin voi tutustua tarkemmin raporteissa:

Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. 2012. Hyvinvointi- ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen
näkökulmasta. ForeMassi2025-skenaarioraportti. Laurea.

Laitinen, J., Meristö, T. &  Tuohimaa, H. (toim.). 2013. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden tulevaisuuden osaaminen maakunnissa itsenäisen kotona selviytymisen näkökulmasta - ForeMassi2025-skenaarioraportti II. Laurea.

Big Data mahdollistaa tarpeiden ennakoinnin

Avainkäsite hyvinvointipalvelujen ja yleensä palvelujen järjestämisessä on Maria H. Andersenin mukaan PERSONALIZATION. Se tarkoittaa, että jokainen saa juuri oikeaan tarpeeseen ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut.

Tässä voidaan hyödyntää Big Data -ilmiötä, eli tiedon määrän valtavaa kasvua, josta uusien teknologioiden avulla pystytään muodostamaan uutta ymmärrystä.

Big Datan käyttö mahdollistaa palvelujen tarjoamisen ennakoiden, ennen kuin asiakas niitä osaa edes pyytää. Näin varmistetaan myös esim. virheiden välttäminen lääkityksessä: osataan valmistaa henkilökohtaiset lääkkeet ja modifioida niitä esim. ikäihmisen kunnon tai vaikka painon vaihdellessa (tuloksena less serendipity). Tämä on helppo toteuttaa teknologiavetoisessa Foremassi2025 –skenaariossa, varsinkin jos ihmiset ovat valmiita asentamaan itseensä ns. tunnistussirun, joka voi olla vaikka korvakorun muodossa ja toimia silti erinomaisena käyttöliittymänä henkilön ja maailman välillä (= PLOS eli  Personal Life Operating System).

DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health

Eräs merkittävä kokeilu teknologioiden käytöstä liittyi vammaisten ja varsinkin jossakin elämänsä vaiheessa vammautuneiden elämän palauttamiseeb mahdollisimman lähelle sellaista, mitä se oli ennen vammautumista.

Kel Smith lanseerasi käsitteen OUTCASTS, joka kattoi hyvinkin erilaisia kohderyhmiä, jotka elävät eristyksissä kotonaan erilaisten toimintakykyyn liittyvien puutteiden takia. Hänen projektissaan nämä ihmiset saatiin takaisin vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja muiden ihmisten kanssa digitaalisten palveluratkaisujen avulla. 

Smithin DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health vahvistaa teknologiavetoisen skenaarion inhimillisiä ulottuvuuksia ja tuo teknologian osaksi arkea kotiin (esim. älylattiat) tai jokapäiväiseen asiointiin (esim. jos ei näe kunnolla kaupassa tuotteita ja tuoteselosteita, niistä voi ottaa älykännykällä kuvan ja saada tiedot saman tien ääniviestinä).  Teknologia parantaa ihmisten kykyä sopeutua elinympäristöönsä puutteista tai vammoista huolimatta.

Mitä ”vanhempi ihminen” merkitsee eliniän kasvaessa

Ikääntymiseen tuli myös kokonaan uusia näkökulmia, kun aikajännettä venytettiin pidemmälle tulevaisuuteen. Mitä termi ”vanhempi ihminen” merkitsee tulevaisuudessa, jossa odotettavissa oleva elinikä voi lähestyä 150 - 200 vuotta?

Esimerkiksi Martha Keane esitteli elämää vuonna 2100. Ihmiset tulevat olemaan aktiivisia yhteiskunnan toimijoita huomattavasti pidempään kuin nyt, ja eläminen ja asuminen vaativat ehkä kokonaan uusia muotoja. Kansalaislähtöisyys tarvitsee oman kansalaistieteensä, arveli Kathleen Toerpe, jonka mielestä nykyinen joukkoistaminen on siitä oiva esimerkki. Käytetty käsite on Citizen Science.

Ei-tarkoitukselliset seurausvaikutukset

Aina eivät kaikki vaikutukset esim. hyvinvointiin ja itsenäiseen selviytymiseen ole sellaisia kuin on tarkoitettu, vaan dynaamisessa maailmassa tulee yllätyksiä, joiden seurauksena tulee myös ei-tarkoituksellisia seurauksia ja annetut lupauksetkin voivat jäädä täyttymättä.

Erityisesti teknologian sovellusten kohdalla julkisella sektorilla toiminta pakkaa olemaan jälkijättöistä, reagoivaa, ennakoivan proaktiivisen asemesta, väitti Jorge Vanegas omassa esityksessään, jossa hän keskittyi erityisesti ei-tarkoituksellisiin seurausvaikutuksiin.

Tätä pitää monitoimijaisessa hyvinvointipalvelujen mallissa pohtia erityisen tarkasti, että ei tule osaoptimointia, joka vielä kokonaisuutena saattaa kääntyä loppuasiakkaalle huonompaan suuntaan.

Erityisesti markkinavetoisessa ForeMassi2025-skenaariossa tehdyssä SWOT-analyysissa tuotiin jo esiin tämäntapaisia uhkia, joihin alueellisella tasolla on osattava varautua ja osallistujien osaamista kehitettävä suuntaan, jossa otetaan kokonaisuus haltuun ja toimitaan ennakoiden eli pelkkä hyvinvointi- ja palveluosaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös dynaamista systeemiosaamista.

Robottien käytöstä puhui Glen Hiemstra ja totesi, että ne tekevät kaikki meidän työt (nykyisistä tunnetuista töistä) tulevaisuudessa. Ilman systeemistä ajattelua siitä voi seurata yhteiskunnan kannalta katastrofi ja sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat uhattuina. On otettava samalla huomioon työllisyysvaikutukset ja verotuskysymykset tai muuten ollaan markkinoiden armoilla –skenaariossa, jossa winner takes the all.

Ikääntyvä yhteiskunta maailmanlaajuisesti kasvava liiketoiminta-alue

Maailmanlaajuisesti katsottuna ikääntyvien itsenäinen kotona selviytyminen tulee olemaan merkittävästi kasvava liiketoiminta-alue, sillä väkirikas Kiina on Sheryl Connellyn mukaan ikääntyvä yhteiskunta, jossa on valtava potentiaali erilaisille uusille ratkaisuille, esim. kuskittomille autoille, mikä helpottaa ikääntyvän liikkumista ja asiointia. Tekijöitä taas saadaan Intiasta, joka puolestaan on yksi ikärakenteeltaan nuorimmista maista.

ForeMassi2025-hankkeen kannalta konferenssista saatiin erityisesti teknologiavetoiseen skenaarioon uusia, inhimillistä puolta korostavia ideoita itsenäisen kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi vahvistui käsitys globaalisti kasvavista ikääntyvien markkinapotentiaalista.