Pumpun idea-arpajaiset Care Innovations Areenalla 9.12.2013 Hyvinkäällä

Pumppu-hanke osallistui jälleen Fuas Care Innovations Areenaan, jonka tällä kertaa järjesti Laurea Hyvinkäällä. Mukana oli noin sata osallistujaa, joista valtaosa edusti FUASin eli Laurean, Hamkin ja Lamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa. Näytteilleasettajina oli myös muita hyvinvoinnin toimijoita ja erilaisia hankkeita.

Tänä vuonna näytteilleasettajien pisteet sijaitsivat ripoteltuna luokkatiloihin, joten valitettavasti varsinaista ohjelmaa ei omalta tiskiltä pystynyt seuraamaan. Tutuksi tulivat kuitenkin Hamkin Digital Life Lab ja siellä Four Square -pelin hyödyntäminen esteettömyystiedon keräämiseksi, Työtehoseuran Green Care -hanke sekä Laurea Hyvinkään InnoVilla, joka tukee opiskelijayrittäjiä näiden liikeideoiden kehittelyssä.

Ennen tilaisuuden alkua vähän jännitti, miten osallistujat lähtevät näytteilleasettajiin tutustumaan, mutta huoli oli turha! Opiskelijoita ja muuta osallistujajoukkoa tuli rohkeasti luokkaan tutustumaan näytteilleasettajien tarjontaan. Pumppu-tehtävän palauttaneita oli jopa enemmän kuin viime vuonna!

Pumppu oli viime vuoden tapaan liikkeellä osallistujia aktivoiden. Jo useammassa tilaisuudessa on innovoitu tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Tällä kertaa ajatuksena oli kehittää jo olemassa olevia ideoita eteenpäin yritysten näkökulmasta teemalla ”saako tästä bisnestä?” Järjestimme nimittäin idea-arpajaiset, jossa jokainen osallistuja sai vetää itselleen arpalipun, jolla sai lunastaa numeroidun idean jatkokehitykseen. Oma näkökulma pyöräytettiin vielä onnenpyörästä ja sitten olikin taas aika laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia, olisiko kyseinen idea saadun yrittäjän toteutettavissa yksin tai kumppanien kanssa vai vaatisiko idea kenties vähän uutta näkökulmaa jatkokehittelyyn.

Pumpun Idea-arpajaisissa arvat maksoivat 0 euroa ja joka arpa voitti!

Esimerkiksi viime vuonna ideoitiin nuorille yhteisöllistä asumista. Tähän konseptiin yhdistettiin toteuttajaksi ravintola, ja lopputuloksena konseptiin yhdistyi yhteisöllinen ruuanlaitto, jossa sosiaaliset suhteet vahvistuvat ja samalla ehkä ruokavaliokin monipuolistuu. Sydänpotilaille ideoitu vertaistukiryhmä puolestaan muuntuisi pelialan yrityksen hyppysissä roolipeliksi, jossa taistellaan sairautta vastaan.

Tehtävän suorittamiseen oli tarjolla erilaisia apuvälineitä: sai hieroa älynystyröitä sekä hakea uusia näkökulmia erilaisilla silmälaseilla.

Vammaisten lasten perheille oli tarjolla kulttuuriasumisen konsepti, jossa yhteiskäytössä olisi työpaja omaehtoiseen itsensä toteuttamiseen. Tällä kertaa ideaa kehitettiin eteenpäin sekä näytelmäkerhon että puutyöverstaan muodossa, mahdollisesti kunnallisena ostopalveluna tuotettuna.

Ota elämä haltuun -konseptissa haettiin syrjäytymiskierteessä olevalle ryhtiä elämään. Jatkokehittelyssä konsepti sai inspiraatiota pitseriasta ja ideana oli pitsapassityyppinen ”kerää kaikki ja saat työpaikan” ratkaisu harjoittelussa ja kesätöissä oleville.

Välillä konseptin ja yrittäjän yhdistelmät olivat niin höperöitä, että idean jatkokehittely vaati kovaa ponnistelua. Kova tahto sai kuitenkin lähes kaikki arpajaisiin osallistuneet tekemään tehtävän kunnialla loppuun saakka. Bisnes-teema herätti välillä pientä protestointia, koska kaikki palveluthan eivät kovin helposti käänny voittoa tuottavaksi toiminnaksi, eikä niiden välttämättä pidäkään kääntyä.

Pieni höpsöttely virkistää aivoja ja edistää luovuutta ideoinnissa.

Tehtävän lopuksi piti keksiä pieni tarina siitä, mitä tapahtuisi kun yrittäjä lähtisi palvelua toteuttamaan. Esimerkiksi monikulttuurista ravintolaa eettisille urille kehittänyt osallistujamme visioi kunnianhimoisesti näin: ”idean toteuttaneen toimijan yritys lähtee räjähdysmäiseen nousuun ja kansainvälistyy. Vihreitä arvoja voidaan ajaa näin muuallakin kuin Suomessa. Maailmasta tulee näin parempi paikka!”

Nuorten tulevaisuuden opinto- ja työpolut - Tulevaisuusfoorumi Nummelassa 25.11.2013

FuturesLab Cofi järjesti Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK Ammattillisen opettajakorkeakoulun Yhdessä-hankkeen toisen tulevaisuufoorumin 25.11.2013 Nummelassa. Teemana oli tällä kertaa nuorisotakuu ja nuorten tulevaisuuden opinto- ja työpolut, joita käsiteltiin sekä aamupäivän alustuksissa että iltapäivän työpajoissa.

Tilaisuuden alussa Luksian Anita Tuomola kertoi Y2-hankkeen kuulumisia. Tuomola pohti, olisiko mahdollista, että jo peruskoulun päättävillä nuorilla olisi olemassa suunnitelma työllistymisestä tulevaisuudessa. Näin tieto nuorten vahvuuksista siirtyisi nivelvaiheessa paremmin.

Yhdeksäsluokkalaisten rationaalisuus ei vielä riitä työllistymissuunnitelman tekoon arveli puolestaan Nuoristotutkimusverkoston tutkimusprofessori Tommi Hoikkala. On huomioitava, että ikäryhmä toimii vielä taantumisen ja kehittymisen vuorovedessä.

Hoikkala kertoi foorumissa tutkimuksesta, jossa hän ja toinen tutkija soluttautuivat lukuvuoden ajaksi erään koulun yhdeksäsluokkalaisten joukkoon. He näkivät ja kokivat, millaista on nuorten koulumaailmassa nykyään.  Näistä kokemuksista on myös koottu teos ”Apina pulpetissa”.

Nuorille voi olla vaikeaa yhdistää erilaisia rooleja, Hoikkala pohti. Kun on tärkeää tulla hyväksytyksi kaveripiirisissä, niin miten onnistuu yhtä aikaa coolina ja runoilijana olo? Joissain kaveripiireissä hyvää koulumenestystä pitää piilotella.

Hoikkala kertoi nuorten ottaneen tutkijat joukkoonsa hyvin. Heille oli tärkeää, että heidät kohdattiin tasavertaisesti ihmisinä. Tarvitaan aikaa nuorten kuuntelemiseen, aikaa kysyä nuorten kuulumisia.

Uudenlaisesta tavasta itsensä työllistämiseen kertoi PopUpCompanyn Sonja Rajala. PopUpCompany on yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä työllistämään itse itsensä. Tarjolla on niin keikkatyötä kuin valmiita popup-konsepteja. ”Poppaajia” kannustetaan myös kehittämään uusia popup-konsepteja oman yritystoiminnan perustaksi.

Teknologiavetoisille start-up –yrityksille on tarjolla paljon tukipalveluita. Muiden palveluideoiden kanssa toimiville vastaavaa tukea ei löydy. PopUpCompany haluaa olla sparraavana tukena nuorille ja luoda yrittäjähenkistä ajattelutapaa.  Palvelulle kaavaillaan myös virtuaalista toteutusta, jotta syrjäseutujen nuoria ei unohdettaisi.

 

Paneelikeskustelu aloitettiin asettamalla tulevaisuussilmälasit päähän

Myös paneelikeskustelussa todettiin, että nuorten tukeminen ja ohjaaminen on tärkeää. Oppilaanohjauksen sisältöä ja resursseja on mietittävä tarkkaan. Vastuun antaminen nuorille todettiin hyödylliseksi. Esimerkiksi järjestötoiminnasta nuoret saavat merkityksellistä vastuullista sisältöä elämäänsä, mikä näyttää hyvältä myös cv:ssä.

Iltapäivällä seminaariväki jatkoi päivän teemojen pohtimista viidessä työpajassa. Jokainen pääsi osallistumaan kahteen työpajaan omien kiinnostustensa mukaisesti, ja kaikissa pajoissa keskustelu kävi vilkkaasti.

 

Koko kylä kasvattaa -pajassa fokuksessa oli koulun ulkopuolinen maailma ja erilaisten kohtaamisten merkitys nuorten arjessa

 
Seikkailu sumussa -työpajassa yritettiin hahmottaa ”tietosumun” seasta  omaan tulevaisuuteen

 Impact wheel -menetelmällä etsittiin minitrendejä, jotka liittyvät kestävyyden näkökulmaan osaamisessa

Työ tekijäänsä opettaa -pajassa todettiin, että kaikilla on vahvuuksia, myös koulussa heikommin suoriutuvilla yksilöillä.

Erilaiset opiskelijat matkalla ammattiin ja työhön -työpajassa suunniteltiin joustavia opintopolkuja

Asiaa oli paljon ja päivän teemoista olisi riittänyt keskusteltavaa useammaksikin seminaariksi. Saimme kaikki kuitenkin varmasti kotimatkalle mukaan uusia ajatuksia ja kehittämisideoita. Seuraava Yhdessä-hankkeen tulevaisuusfoorumi järjestetään Porvoossa keväällä 2014.

Ympäristö oli autenttinen

Yhdessä-hanke on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama projekti, jota Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa vuosina 2013-2014.

Lue lisää hankkeen wiki-sivustolta:
https://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=28967014

Digile foresight seminar Helsingin Paasitornissa 27.11.2013

Digile foresight seminar pidettiin Helsingin Paasitornissa 27.11.2013. Teemana oli Unpounding computation, communication, cognition and mind. Seminaarissa eri alojen tutkijat kertoivat oman tutkimuksensa ja alansa tämän hetkisestä tilasta.

Päivän aikana kuultiin seitsemän esitystä, jotka olivat kaikki erittäin mielenkiintoisia. Valitettavasti, minun kannaltani, monessa esityksessä oltiin hyvin syvällä insinöörien sekä tietojenkäsittelijöiden maailmassa, jonka takia osa yksityiskohdista jäi hämärän peittoon. Esitykset kuitenkin käsittelivät samantapaisia teemoja, joten kokonaiskuvan luominen seminaarista onnistui.

Päivän aloitti Reijo Paajanen, Digilen CEO. Tärkeimpänä antina Paajasen esityksessä oli se, että olemme siirtymässä digitaalisten palveluiden ja talouden kolmanteen aaltoon. Suomalaiset olivat hänen mukaansa hieman myöhässä, kun siirryttiin toiseen aaltoon. Tällä hetkellä onkin tärkeää, että olemme ajoissa pelikentällä, jotta pääsemme muokkaamaan kolmannen aallon sisältöä itsellemme sopiviksi sekä nauttimaan niin sanotuista first moverin eduista. Periaatteessa muiden esitysten tarkoituksena oli antaa ideoita, että mihin suomalaisten kannattaa panostaa, jotta tämä kolmas aalto olisi meille tuottoisa.

Toisen esityksen piti Lauri Parkkonen, joka on erikoistunut aivokuvantamiseen. Hänen esityksensä mielenkiintoisin kohta oli, kun hän puhui miten aivot tekevät työtä ilman, että edes huomaamme sitä. Kun ihmiset tekevät oikeita ratkaisuja näennäisesti intuition pohjalta voi kyse olla siitä, että aivot tehneet asiaan liittyviä havaintoja ihmisen sitä huomaamatta. Esimerkiksi kun olemme pakotettuja tekemään ratkaisun ilman minkäänlaista tietoa ja osumme silti oikeaan, voi kyseessä olla tilanne, että alitajunnassamme on tietoa, josta emme varsinaisesti ole tietoisia.

Seuraavan esityksen teemana oli nanoteknologia ja sen hyödyntäminen kommunikaatiossa. Käytännössä nanoteknologioiden pieni koko avaa uusia kommunikaatiomahdollisuuksia. Esityksessä oli vahvasti esillä, kuinka ihmisen kehoon voidaan asettaa nanoteknologiaa, jonka avulla voidaan saada dataa elintoiminnoista sekä ohjailla erinäisiä toimintoja. Nanoteknologioilla tulee olemaan paljon sovelluksia tulevaisuudessa.  

Neljäs esitys, joka oli Kiti Müllerin pitämä, oli ensimmäinen, johon oli mahdollista päästä sisälle ilman suurempaa taustatietoa aiheesta. Esityksen aiheena oli tulevaisuuden tietotyö ja sen haasteet. Müller oli erityisen huolestunut siitä, että kaikkien saatavilla on nykypäivänä suuri määrä erilaista dataa. Tästä voi seurata, että ihmisen on hyvin helppo poimia vain se tieto, joka tukee hänen olemassa olevaa käsitystä jostain asiasta. Näin pääsee syntymään niin sanottuja informaatiokuplia, joissa ihminen saattaa elää irrallaan objektiivisista faktoista. Kuten arvata saattaa, niin Müllerin mukaan tulevaisuuden tietotyön tekijöiden vastuulla on pitää huoli siitä, että tietoa käytetään ”oikealla” tavalla. Tämä seikka liittyi myös seuraavaana tulleeseen big dataa käsittelevään esitykseen.

Seminaarin mielenkiintoisin esitys oli Petri Myllymäen pitämä ja se keskittyi Big Dataan. Myllymäki lähti argumentoimaan sitä vastaan, että liiallinen tieto tekee ennustamisen mahdottomaksi, koska muuttujia tulee liikaa. Hän sai ainakin minut vakuuttumaan siitä, että oikeaa dataa valitsemalla ja yhdistelemällä voidaan tehdä hyvinkin tarkkoja ennustuksia tulevaisuudesta.

 

Olin myös ennen seminaaria ajatellut, että kaikki esitykset olisivat keskittyneet siihen, että kuinka uusilla innovaatioilla voidaan saada tietoa tulevaisuudesta. Nyt kuitenkin monessa esityksessä mielestäni keskityttiin siihen, millainen tulevaisuus eri innovaatioiden ympärille rakennetaan. Mielestäni tämä Myllymäen lähestymistapa oli hedelmällisin.

Päivän viimeinen esitys saatiin seminaarin pääesiintyjältä Skypen välityksellä. Tohtori Stuart Kauffman (http://en.wikipedia.org/wiki/Stuart_Kauffman) puhui useasta eri teemasta aina kvanttifysiikasta erilaisiin ekosysteemeihin. Suosittelen tutustumaan Kauffmanin tuotantoon, jotka on esitelty hänen wikipedia-sivuillaan ja katsomaan hänen esityksensä Digilen internesivulta, mikäli hänen tutkimuksensa kiinnostavat.

Mielestäni seminaarin avainteemoja olivat big data, koneoppiminen, algoritmit, uudet kanavat tiedonvälitykselle, automatisointi, ihmisen potentiaalin maksimointi ottamalla käyttöön autonomisia sekä alitajunnan alaisia osia ihmiskehosta sekä myös teknologioiden kehittäminen yhteensopivaksi ihmiskehon kanssa.

 

Näihin kaikkiin asioihin liittyy vahvasti myös eettiset ongelmat. Huolta herätti myös, millaista on tulevaisuuden työ ja kenelle sitä riittää. Etenkin koneoppiminen ja automatisoinnin hyödyntäminen mahdollistaa töiden siirtämisen ihmisiltä roboteille ja tietokoneille, joten on syytä tarkastelle, miten ihmiset sopivat tähän yhtälöön ja mitä tekevät ne, jotka jäävät työvoiman ulkopuolelle. Petri Myllymäen ja Kiti Müllerin esityksissä sivuutettiin molemmissa tätä aihetta toteamalla, että ihmisten pitää edelleen järkiperäistää ja tulkita koneiden käsittelemään tietoa, vaikka rutiineja automatisoidaan.

Kaikki esitykset ovat luettavissa sekä hieman myöhemmin myös nähtävissä netissä http://www.digile.fi/events/Foresight2013

 

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Länsi-Uusimaan InnoHub-toiminta käynnistyi innostuneissa tunnelmissa 30.10.2013

InnoHub-pilottitoiminnan kick off -tilaisuus järjestettiin Lohjalla 30.10.2013. InnoHub on solmukohta, joka kokoaa toimijat keksimään yhdessä uutta.

Tilaisuuden aluksi Kansallista innovaatioverkostoa vetävä Pauliina Hautamäki Frami Oy:stä esitteli InnoHub-toimintaa. Perusajatuksena on eri organisaatioiden ja erilaisten ihmisten yhteisö, joka kokoontuu ja inspiroi uutta yhteisöllisesti.

Pauliina Hautamäki johdatteli InnoHubin ajatusmaailmaan

 

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin yritysfuturologi Tarja Meristö kertoi, miten InnoHub-pilotti sopii selkeästi Yritystalo Business Lohjan toimintamalliin. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita.

 

InnoHub-toimintaa voi toteuttaa eri tavoin. Tilaisuudessa oltiin etäyhteydessä Vakka-Suomen InnoHub toimijoihin, jotka kertoivat omasta pilotistaan. Vakka-Suomessa InnoHub-toiminta on pop-up-maista, ilman pysyvää asemapaikkaa. ”Hubitetaan siellä, missä tarvitaan.”

 

Taustoitusten jälkeen parikymmenpäinen osallistujajoukko pääsi itse suunnittelemaan, mitä InnoHub toiminta voisi Länsi-Uudellamaalla tarkoittaa, ja mitä toimintoja he voisivat itse toteuttaa. Puheensorina oli vilkasta ja ajatuksia kertyi, kun osallistujat pohtivat kestävän kehityksen eri ulottuvuuksista InnoHubin toteutustapoja. Virikkeenä ajatuksille ryhmillä oli käytössä FuturesLab CoFin tähän tarkoitukseen pilotoima ”pelilauta”, johon kiinnitettiin ideoita ja odotuksia.

 

Ryhmien ehdottamista teemoista päätettiin toteuttaa nopeita pilotointeja; esimerkiksi yrittäjille järjestettävät pikatreffit tai kaikille ekotekovinkkejä säännöllisesti. Myös eri puolilla Länsi-Uudenmaan aluetta pidettävät teemapohjaiset pop-up –kahvilat saivat kannatusta.

Alueen toimijoita toivotaan jatkossakin innokkaasti mukaan InnoHub-toimintaan. Ota myös pari kaveria mukaan, niin saadaan lisää hyvää pörinää! Osallistumalla saat enemmän!

 

Seuraava mahdollisuus tulla InnoHubailemaan on jo 7.11.2013 klo 12.30-16.00 Laurea-ammattikorkeakoululla. Silloin visioidaan villisti tulevaisuuden uusia palvelukonsepteja Hyvinvointifoorumin yhteydessä. Samalla kuulet myös mm. uusimmat tulokset Laurean Pumppu-hankkeesta. Ilmoittaudu mukaan: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/7809/lomake.html

 

InnoHub-pilottitoimintaa Länsi-Uudellamaalla koordinoi Novago Yrityskehitys Oy yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.

 

Metnet-seminaari Luulajassa 22.-23.10.2013

Laurean CoFi-tiimin Antti Ahola ja Jukka Laitinen osallistuivat Metnet-seminaariin, joka järjestettiin tänä vuonna Luulajassa 22.-23.10.2013. Metnet on metalli- ja rakennusalalla toimivien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa verkoston toimijoiden välillä. Metnet järjestää vuosittain seminaareja ja työpajoja edistääkseen organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja parhaiden käytänteiden jakamista (lisätietoja METNET-verkostosta: http://www3.hamk.fi/metnet/).

Seminaari järjestettiin Luulajan teknillisessä yliopistossa (http://www.ltu.se), jossa opiskelijoita on noin 19 000 ja työntekijöitä 1 600. Luulajan teknillinen yliopisto on erinomainen esimerkki koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten välisestä yhteistyöstä. Yliopisto tekee läheistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa ja sen henkilökunnan mukaan yli puolet yliopiston rahoituksesta tulee suoraan yrityksiltä.

Tutkimus- ja kehittämistyössä Luulajan teknisen yliopiston huippuosaamisen alueita ovat mm. tulevaisuuden kaivostoiminta, uudistuva energia, kestävät kuljetusjärjestelmät sekä älykkäät teollisuusprosessit. Seminaarin järjestelyistä Luulajan teknillisen yliopiston puolelta vastasi teräsrakentaminen tutkimusyksikkö, jonka johtajana toimii professori Milan Veljkovic. Tutkimusyksikön tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat mm. sillat, rakennukset sekä materiaalimallinnus.
Kaksipäiväseen seminaariin osallistui yhteensä lähes 50 henkeä Pohjoismaista sekä Itä-Euroopasta. Suurin osa osallistujista oli yliopistojen edustajia, mutta myös muutama yritysmaailman edustaja oli läsnä.

Kahden päivän aikana esityksiä oli yli 20, jotka oli koottu toimivaksi kokonaisuudeksi eri teemojen ympärille. Teemoja olivat mm. liitokset ja materiaalit, laskennalliset menetelmät ja kokeelliset tekniikat. Seminaarisessioiden rakentaminen teemojen ympärille helpotti sitä, että vähän vieraampikin teema tuli tutuksi ja ymmärrettäväksi.

Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, että miten yliopistot eri maissa pystyvät koordinoimaan omaa tutkimustaan siten, että se tukee toisten tekemää tutkimusta ja päinvastoin. Tämä ei tarkoita sitä, että kokoonnutaan keskustelemaan yhteisistä mielenkiinnonkohteista valmiiden tutkimusten pohjalta vaan, että ollaan yhteydessä toisiin jo tutkimuksen suunnittelu- ja tekovaiheessa. Kaikesta päätellen tällainen lähestymistapa on toiminut ja vastaavanlainen yhteistyö yliopistojen välillä tulee jatkumaan tulevaisuudessakin vanhojen ja sekä tulevien kumppanien kanssa.

Seminaarissa pidettiin esityksiä myös hieman yleisimmistä aihepiireistä. Niihin kuului myös CoFi-tiimin Jukka Laitisen esitys “Sustainability as a Business Opportunity Today and Tomorrow: Triple Helix Perspective”, jossa tarkasteltiin kestävyyttä eri toimijoiden näkökulmasta.

Teoreettisena kehyksenä tälle esitykselle toimi niin sanottu ”triple helix- malli”, jonka avulla voidaan hahmottaa hallinnon, yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteinen tavoite tässä yhteydessä oli kestävien ratkaisujen edistäminen, jota olemme tarkastelleet kestävän liiketoiminnan hankkeessamme. Esityksen pääajatuksena olikin, että kokonaisvaltaiseen kestävyyteen on mahdollista päästä, vaikka kukin toimija painottaa toiminnassa omia vahvuuksiaan kestävyyden osa-alueista.

Esityksen yhteydessä osallistujille jaettiin myös pieni kyselylomake, jossa tiedusteltiin heidän näkemyksiään kestävyydestä rakennusteollisuuden näkökulmasta. Ilahduttavan moni vastasi kyselyyn, joten arvokasta asiantuntijatietoa saatiin kerättyä myös tulevien seminaariesitysten pohjaksi.

Seminaarin päätöspäivänä teimme yritysvierailun Kalixissa toimivan Part AB:n tehtaaseen, jossa he esittelivät moduuleina rakennettavien kylpyhuoneiden rakentamisprosessia. Samalla kävimme tutustumassa myös Kalixin lähistöllä sijaitsevaan tuulivoimalaan.

Seuraava Metnet-seminaari pidetään lokakuussa 2014 Moskovassa ja sitä ennen järjestetään Metnet-workshop Pietarissa helmikuussa 2014.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

CoFi-tiimi Alihankintamessuilla 26.9.2013

Tampereella järjestettiin 24.-26.9.2013 Alihankintamessut jo 25. kerran. Messut olivat kasvaneet edellisestä vuodesta ja kävijöitä messuilla oli ennätyksellisesti melkein 17 000. Näytteillepanijoitakin oli lähes tuhat yritystä kahdestakymmenestä eri maasta. Kyseessä olivat siis erittäin suuret messut.

CoFilaiset ovat olleet messujen vakiosallistuja jo useamman vuoden ajan. Tänäkin vuonna Laurean FuturesLab CoFi järjesti avoimen seminaarin messukävijöille. Lisäksi tutustuimme messujen näytteillepanijoihin ja haastattelimme heitä kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia kartoittavaan tutkimukseen, jota toteutamme yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Tämänvuotinen seminaarimme, joka järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa, kulki nimellä ”Innovaatioiden ilmaveivi”.  Osallistujien mielestä seminaarin nimi kuvaa hyvin sitä tekoa, joka teknologiateollisuutemme on kyettävä suorittamaan, jotta se selviäisi nykyisestä tilanteesta ja menestyisi myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä oli esittelemässä asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:stä. Jos kuulijalle ei aikaisemmin ollut vielä selvää, kuinka tärkeä rooli teknologiateollisuudella on suomalaisen työllisyyden, viennin ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähteenä, niin Virran esityksen jälkeen tämä ainakin tuli selväksi.

Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että suomalainen teknologiateollisuus pystyy vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lyhyellä aikavälillä sen on kyettävä pitämään tuotteet kilpailukykyisinä, etenkin kotimaisten tuotantokustannuksien pitää pysyä kohtuullisina. Lisäksi viennin painopistettä on siirrettävä Länsi-Euroopasta Aasiaan sekä itäiseen Eurooppaan. Näiden toimien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvet ovat kiinnostuneita ja menestyviä luonnontieteiden osaajia.

FuturesLab CoFin Tarja Meristön veti seminaarissa workshop-osuuden, jossa vieraat lähtivät visiomaan omissa pienryhmissään tulevaisuuden ratkaisuja, joilla teknologiateollisuus pysyisi kilpailukykyisenä. Lopputuloksena oli mielenkiintoisia visioita tuotteistettuina.

Esimerkiksi mainittakoon sovellus nimeltä ”World of pointrackers”. Sovellus on mobiilipeli, jonka tarkoitus on opettaa nuoria liikkumaan ja edistää samalla heidän terveyttään. Visiona olisi, että liikkuminen on läsnä läpi yksilöiden elämän, jonka seurauksena ihmiset olisivat paremmassa kunnossa siirtyessään eläkkeelle. Visiossa yhdistyy useampia megatrendejä. Ikääntyvän väestön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, joten toivottavasti muista megatrendeistä, kuten digitalisoitumisesta ja pelillistymisestä, löytyy apuja haasteen ratkaisemiseksi.

Päivän ja samalla messujen päätteeksi kiersimme vielä messuosastoja ja kyselimme karkkilalaisten yrittäjien messukuulumisia ja mielipiteitä kestävästä liiketoiminnastaan. Ilahduttavan monella yrityksellä riitti mielenkiintoa kestävää liiketoimintaa kohtaan. Hyvä niin, koska yrittäjien viesti oli samansuuntainen, kuin mitä aikaisemmin olimme kuulleet Teknologiateollisuuden suunnalta – uutta vauhtia on saatava jostain, jotta menestystä voi odottaa jatkossakin.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen