maanantai 12. toukokuuta 2014

Hoitomyöntyvyys ja voimaantuminen – ajatuksia voimaantumisesta Malmössa

Laurean Pumppu-osahankkeen (www.laurea.fi/pumppu) Ruotsin ja Tanskan matkalla osallistuimme Malmössä tutkijaseminaariin, joka käsitteli Laurean Pumppu-osahankkeessakin keskeistä voimaantumisen käsitettä.

Tilaisuudessa esiteltiin filosofista tarkastelua, jota on tehty kahden terveydenhuoltomallin välillä, joista toinen perustuu hoitomyöntyvyyteen (compliance) ja toinen voimaantumiseen (empowerment). Hoitomyöntyvyydessä keskeiseksi nähtiin hoitosuunnitelman noudattaminen ja hoidon tuloksellisuus, kun taas voimaantumisessa keskeiseksi nähtiin tieto, taidot ja mahdollisuudet.

Terveyden edistämistä hotelliympäristössä
Tarkastelussa oli erityisesti paternalismin käsite ja sen suhde em. malleihin. Paternalismi määriteltiin hyvää tarkoittavaksi ja sitä kautta asiakkaan etua ajavaksi toiminnaksi, joka ei kuitenkaan huomioi asiakkaan omia toiveita tai tarpeita. Yleisesti kielenkäytössä paternalismi mielletään negatiiviseksi käsitteeksi, joka tuo mieleen vanhemman ja lapsen välisen suhteen.

Hoitomyöntyvyys liitetään usein paternalismiin, kun taas voimaantumisen nähdään olevan vähemmän paternalistista. Hoitomyöntyvyys keskittyy asiantuntijan arvioimaan hyötyyn, jolloin asiakkaan kokemus jää sivurooliin. Tarkasteluksi keskeiseksi näytti kuitenkin nousevan voimaantumisen käsitteen määrittely.

Voimaantumisen käsitteen käytön laajetessa ei välttämättä kiinnitetä huomiota kaikkien voimaantumisen ehtojen toteutumiseen. Näin myös voimaantumiseen pyrkivä toiminta voi itse asiassa olla paternalistista. Voimaantumiselle ei riitä, että asiakkaalle on tarjolla enemmän tietoa esimerkiksi hoitovaihtoehdoista ja että hän saa osallistua päätöksentekoon. Kriittistä on se, millainen hoitohenkilöstön oma rooli on.

Voimaantumisen edellytys on, että asiakkaan tiedon lisääntyessä ja päätäntävallan kasvaessa, samalla myös hoitohenkilöstön valta päätöksenteossa vähenee. Toisin sanoen, että päätöksentekovalta myös annetaan asiakkaalle ja että esimerkiksi suostuttelua ei tapahdu. Näin hoitohenkilökunnan rooli on ikään kuin hoidon mahdollistaja tai fasilitaattori, joka tukee päätöksenteossa tarpeen mukaan, mutta antaa tilaa myös asiakkaan omille tulkinnoille tilanteestaan.

Seminaarissa käydyssä keskustelussa ongelmallisena nähtiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta se, että hoitohenkilökunta on sitoutunut parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseen. Näin hoitohenkilökunnalle voi olla eettisesti vaikeaa myöntyä asiakkaan tahtoon, mikäli se on ristiriidassa parhaan mahdollisen hoidon kanssa.
Pyöräparkki
Toisaalta keskustelussa nousi esiin myös se, että asiakkaan autonomia ei ole itseisarvo, eli kaikilla asiakkailla ei aina välttämättä ole kykyä eikä toisaalta välttämättä haluakaan tehdä itse kaikkia päätöksiä. Kaiken kaikkiaan yhteiskunta on ambivalentti; autonomia ja riippuvuus muista ovat läsnä yhtä aikaa.

Voimaantumisen näkökulmasta asiakkaalla tulisikin olla valta päättää, haluaako hän tehdä päätökset itse vai valtuuttaa hoitohenkilökunnan päättämään puolestaan. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla lisätä kykyä autonomiaan. Todettiin myös aiheen olevan siinä mielessä haasteellinen, että suuremman roolin päätöksenteossa ei haluta johtavan keskusteluun siitä, onko asiakas itse vastuussa tekemistään valinnoista ja valintojen seurauksista.

Seminaari avasi hyvin filosofista keskustelua voimaantumisen käsitteen ympärillä mutta antoi toisaalta osviittaa siitä, että Laurean Pumppu-osahankkeessa on voimaantumisen käsitteen käytössä oltu oikealla tiellä.

perjantai 9. toukokuuta 2014

Laurea Pumppu-osahankkeen matkassa Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014

Laurean kolmivuotisen Pumppu-osahankeen (www.laurea.fi/pumppu) loppuvaiheessa toteutettiin hankkeen tuloksia esittelevä kierros Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014.
Turun linna jää siintämään taustapeilissä...
Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu lähtökohtaisesti julkiselle terveydenhuollolle, mutta kuten Pumppu-hankkeen Laurean osiossa kehitetty monitoimijainen hyvinvointipolku osoittaa, ilman 4Y-periaatetta se ei toteudu saumattomana ja tasa-arvoisesti eri kohderyhmille (4Y = yritykset, yhteisöt, yksilöt ja yhteiskunta).

Linköpingissä ja laajemmin Itä-Göötanmaalla tehdyt panostukset julkiseen terveydenhuoltoon korostavat julkisen sektorin tärkeyttä. Kuitenkin, Pumppu-hankkeen Laurean osiossa tehdyt erilaiset pilotit ja kokeilut Länsi-Uudellamaalla avasivat uusia mahdollisuuksia myös ruotsalaisille kollegoille.
Erityisesti heikommassa asemassa olevat kuten lapset, työttömät tai vammaiset, mutta myös mielenterveysongelmista kärsivät hyötyvät monitoimijaisesta yhteistyöstä, jossa toimintakykyyn panostaminen ennakoiden ja laajalla tukiverkolla saadaan osaksi arkea.


Monta hyvää syytä liikkua pyörällä

Linköpingiläiset olivat kiinnostuneita yhteistyöstä tavoitteena saada aikaan uudenlainen kestävän yhteiskunnan eetos, jossa terveyserot ovat tasoittuneet ja ennakoiva ote on osa normaalia työtä hyvinvointisektorilla. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä ja muutosta jokaisen toimijan omassa mindsetissä. Eri toimijat tarvitsevat kuitenkin tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja siihen tarvitaan monialaista ja monitoimijaista skenariointityötä. 

Rentoa taidetta matkan varrella


Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutos asettaa yksilöt epävarmuuden eteen, mikä on omiaan lisäämään mm. mielenterveysongelmia. Linköpingin yliopistolla on sivukampus Norrköpingissä, joka itsessään on oiva esimerkki hyvin toteutetusta rakennemuutoksesta,  jossa vanha teollisuuskaupunki on kyennyt uudistumaan menestyväksi konferenssi- ja opiskelijakaupungiksi. Vanhat teollisuusrakennukset palvelevat uusia toimijoita ja tarjoavat inspiroivan miljöön työskentelylle.   
Pumppu-hankkeen reissulla pitää tietysti kuvata myös pumppuja

Myös Tanskassa on pohdittu rakenteiden uudistamisen tarvetta. Erityisesti mielenterveyspuolella järjestelmä voi leimata ihmisen loppuelämäksi diagnoosin kautta, ellei laaja tukiverkko ole pitämässä huolta yksilöstä ja hänen oikeudestaan myös parantua! Jalkansa katkaissut ihminenkin on vain hetken aikaa potilas. Ja osa vammoista, vaikka pysyviäkin, mielletään jo osaksi henkilön ominaisuuksia eikä niitä ajatella varsinaisesti sairauksina. Analogiamalli silmälasien käytön yleisestä hyväksyttävyydestä jopa muodikkaaksi asusteeksi voisi tarjota benchmarking-polun tulevalle, suvaitsevaisemmalle kehityskululle myös laajemmin?

Tanskalaiset ovat panostaneet eHealth-ratkaisuihin ja heitä kiinnostivat saumattoman hyvinvointipolun Pärjäin-sovellukset ja erityisesti kansalaisten (ja hoitohenkilökunnan) asenteet sähköistä asiointia kohtaan. Koko EU etsii heidän mukaansa kansalaislähtöisiä, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden monistettavuus maasta ja kohderyhmästä toiseen olisi toteutettavissa nyt ja tulevaisuudessa. Samalla uudet ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko hyvinvointiklusterille ja helpottavat erityisesti pienten yrittäjien arkea.

Olennaista olisi muokata asenteita ja rakenteita koko terveydenhuoltosysteemissä, mutta siten, että yksilö olisi keskiössä. Mikään tietotekninen sovellus tai järjestelmä ei ratkaise yksilön omaa polkua kohti terveellisiä elämäntapoja, jotka pitävät hänet kunnossa omalla hyvinvointipolulla ilman että tarvitsee mennä sairaana hoitopolulle.

Tanskalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään ennakoivaa otetta tähän esim. analysoimalla tilastollisesti Big Datan avulla tai henkilön historiatiedon valossa niitä merkkejä, joista voitaisiin päätellä tulossa oleva sairaus tai sairaskohtaus ennen kuin se tapahtuu. Tällöin henkilöllä itsellään olisi tietoa ja motivaatiota tehdä elintavoissaan muutos ajoissa niin että uudet valinnat korjaavat tilannetta eikä sairaus puhkeakaan. Laurean Pumppu-hankeosiossa kehitetty nuorten terveyden edistämiseen kehitetty tietokonepeli, jossa muukalainen avaruudesta on nuoren kumppanina tavallisessa arjessa ja tekee ns. tyhmiä kysymyksiä voisi toimintamallina sopia myös muille ikäluokille, todettiin yhteisesti.

Tutustuimme monenlaisiin uusiin ideoihin matkalla, kuten taideautomaattiin.
Laurean hankeosion pohjoismainen PUMPPU-turnee oli onnistunut. Saimme lisättyä tietoisuutta saumattoman kansalaislähtöisen hyvinvointipolun mahdollisuuksista ja edellytyksistä eri tilanteissa. Levitimme hankkeessa saatuja tuloksia ns. täsmäiskuilla ja saimme palautetta, kehitysideoita ja kumppaneita myös jatkoa ajatellen. Kokemuksemme perusteella rohkaisemme myös muita ottamaan yhteyttä oman aihepiirin tutkijoihin ja toimijoihin ja näin rikastuttamaan tuloksia uusilla näkemyksillä samalla kun oman työn tulokset leviävät laajemmin käyttöön.