Turun linna jää siintämään taustapeilissä... |
Linköpingissä ja laajemmin Itä-Göötanmaalla tehdyt panostukset julkiseen terveydenhuoltoon korostavat julkisen sektorin tärkeyttä. Kuitenkin, Pumppu-hankkeen Laurean osiossa tehdyt erilaiset pilotit ja kokeilut Länsi-Uudellamaalla avasivat uusia mahdollisuuksia myös ruotsalaisille kollegoille.
Erityisesti heikommassa asemassa olevat kuten lapset, työttömät tai vammaiset, mutta myös mielenterveysongelmista kärsivät hyötyvät monitoimijaisesta yhteistyöstä, jossa toimintakykyyn panostaminen ennakoiden ja laajalla tukiverkolla saadaan osaksi arkea.
Monta hyvää syytä liikkua pyörällä |
Linköpingiläiset olivat kiinnostuneita yhteistyöstä tavoitteena saada aikaan uudenlainen kestävän yhteiskunnan eetos, jossa terveyserot ovat tasoittuneet ja ennakoiva ote on osa normaalia työtä hyvinvointisektorilla. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä ja muutosta jokaisen toimijan omassa mindsetissä. Eri toimijat tarvitsevat kuitenkin tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja siihen tarvitaan monialaista ja monitoimijaista skenariointityötä.
Rentoa taidetta matkan varrella |
Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutos asettaa yksilöt epävarmuuden eteen, mikä on omiaan lisäämään mm. mielenterveysongelmia. Linköpingin yliopistolla on sivukampus Norrköpingissä, joka itsessään on oiva esimerkki hyvin toteutetusta rakennemuutoksesta, jossa vanha teollisuuskaupunki on kyennyt uudistumaan menestyväksi konferenssi- ja opiskelijakaupungiksi. Vanhat teollisuusrakennukset palvelevat uusia toimijoita ja tarjoavat inspiroivan miljöön työskentelylle.
Pumppu-hankkeen reissulla pitää tietysti kuvata myös pumppuja |
Myös Tanskassa on pohdittu rakenteiden uudistamisen tarvetta. Erityisesti mielenterveyspuolella järjestelmä voi leimata ihmisen loppuelämäksi diagnoosin kautta, ellei laaja tukiverkko ole pitämässä huolta yksilöstä ja hänen oikeudestaan myös parantua! Jalkansa katkaissut ihminenkin on vain hetken aikaa potilas. Ja osa vammoista, vaikka pysyviäkin, mielletään jo osaksi henkilön ominaisuuksia eikä niitä ajatella varsinaisesti sairauksina. Analogiamalli silmälasien käytön yleisestä hyväksyttävyydestä jopa muodikkaaksi asusteeksi voisi tarjota benchmarking-polun tulevalle, suvaitsevaisemmalle kehityskululle myös laajemmin?
Tanskalaiset ovat panostaneet eHealth-ratkaisuihin ja heitä kiinnostivat saumattoman hyvinvointipolun Pärjäin-sovellukset ja erityisesti kansalaisten (ja hoitohenkilökunnan) asenteet sähköistä asiointia kohtaan. Koko EU etsii heidän mukaansa kansalaislähtöisiä, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden monistettavuus maasta ja kohderyhmästä toiseen olisi toteutettavissa nyt ja tulevaisuudessa. Samalla uudet ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko hyvinvointiklusterille ja helpottavat erityisesti pienten yrittäjien arkea.
Olennaista olisi muokata asenteita ja rakenteita koko terveydenhuoltosysteemissä, mutta siten, että yksilö olisi keskiössä. Mikään tietotekninen sovellus tai järjestelmä ei ratkaise yksilön omaa polkua kohti terveellisiä elämäntapoja, jotka pitävät hänet kunnossa omalla hyvinvointipolulla ilman että tarvitsee mennä sairaana hoitopolulle.
Tanskalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään ennakoivaa otetta tähän esim. analysoimalla tilastollisesti Big Datan avulla tai henkilön historiatiedon valossa niitä merkkejä, joista voitaisiin päätellä tulossa oleva sairaus tai sairaskohtaus ennen kuin se tapahtuu. Tällöin henkilöllä itsellään olisi tietoa ja motivaatiota tehdä elintavoissaan muutos ajoissa niin että uudet valinnat korjaavat tilannetta eikä sairaus puhkeakaan. Laurean Pumppu-hankeosiossa kehitetty nuorten terveyden edistämiseen kehitetty tietokonepeli, jossa muukalainen avaruudesta on nuoren kumppanina tavallisessa arjessa ja tekee ns. tyhmiä kysymyksiä voisi toimintamallina sopia myös muille ikäluokille, todettiin yhteisesti.
Tutustuimme monenlaisiin uusiin ideoihin matkalla, kuten taideautomaattiin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti