keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Biokausi 2050

Food Non-Food, Radikaalit tulevaisuudet –työpaja, 18.9.2012, Turku


Turun yliopisto järjesti Food Non-Food, Radikaalit tulevaisuudet –työpajan Turussa 18.9.2012 osana Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRUA.

Tulevaisuustyöpajassa etsittiin innovaatioita ja tulevaisuuden liiketoimintaosaamista mm. biomateriaalien, elintarvikkeiden, energian, lääkkeiden, teknologian sekä terveys-, hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalveluiden rajapinnasta.

Tilaisuuden aluksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen kertoi työpajan lähtökohtana olevan ajatuksen vuodesta 2050 biokautena (rauta- kivi- ja prossikausien tapaan), jolloin kaikki se, mikä on mahdollista tehdään bioraaka-aineista.

Tavoitteena on luonnonvarojen käyttö moneen kertaan. On haaskausta myydä metsiä suoraan energian tai paperin raaka-aineeksi. Enemmän hyötyä saadaan, kun metsää hyödynnetään ensin erilaisina elämyspalveluina, sitten puut käytetään puutavarana esim. rakentamiseen. Paperin vuoro on vasta näiden vaiheiden jälkeen, ja sen jälkeenkin vielä hyödynnetään materiaalia molekyylitasolla ennen kuin on aika polttaa energiaksi loput. (Ja syntynyt tuhka ei myöskään ole jätettä vaan hyödynnettävissä). Näin jokainen puu on myytävissä moneen kertaan.

Tulevaisuuden ruuasta puhuttaessa ei ole niinkään kyse lähiruuan valitsemisesta tai luomusta vaan isommista asioista: luonnonvarojen niukentumisesta ja ympäristön likaantumisesta.

Näiden ajatusten myötä siirryimme varsinaisiin työpajatehtäviin. Ensimmäisenä ryhmätehtävänä oli piirtää mind map –menetelmällä tulevaisuuspyörää asioista, joita kuvittelimme biokaudesta 2050.

Tulevaisuuspyörä työna alla


Työpajan seuraavassa tehtävässä valittiin tulevaisuuspyörän teemoista yksi, jonka perusteella täytettiin tulevaisuustaulukkoa. Ripeästi toimeen käyvä ryhmämme päätyi täyttämään taulukkoa käpyjen hyödyntämisen näkökulmasta.

Kun tulevaisuudessa luonnonvarat ovat nykyistä arvostetumpia, myös kävyt, joita nykyään pidetään lähinnä jätteenä, otetaan hyötykäyttöön. Niistä lähdetään hakemaan hyödyllisiä molekyylejä esim. lääketeollisuuden käyttöön.

Pohdimme myös, että tulevaisuudessa jätteen käsitettä ei edes välttämättä ole, sillä kaikki kiertää maksimaalisesti, mikään luonnonvara ei ole turhaa. Osa ajatuksista oli aika hulvattomia, kuten oravien kävynkeräyskoulutuspalvelu, jota myytäisiin ulkomaille.

Käpyjen herättämiä ajatuksia tulevaisuustaulukossa


Viimeisenä tehtävänä muodostettiin edellisten tehtävien tuloksia kuvaava visiolause. Melko nopeasti sopiva käpyteemaamme kuvaava lause löytyi ja keskustelu solahti tulevaisuudesta takaisin nykyaikaan.


Käpyvisio

Tilaisuuden lopuksi osa ryhmistä esitteli lyhyesti pohdintojaan.

Ajatus nomadihengestä oli yhteistä useammankin ryhmän aiheille. Nomadeille tarpeen olisivat erilaiset resursseja kohdistavat palvelut; mistä saa vuokrata huoneen, mistä löytyy ruokaa. Toinen aiheeseen liittyvä ajatus oli konsepti kelluvista yhdyskunnista. Kun vedenpinta nousee, ihmiset voisivat rakentaa suuria kelluvia omavaraisia yhdyskuntia ja siirtyä niillä tarpeen mukaan eri puolille maapalloa.

Yhteistä ryhmille oli myös ajatus täydellisestä kierrättämisestä, jopa niin, että pohdittiin itsensä kierrättämistä ”perinteistä” elinsiirtoa laajemmassakin mielessä. Kaikki atomit talteen.

Omistaminen herätti myös keskustelua. Kun luonnonvarat tulevaisuudessa vähenevät, myös suhde luonnonvarojen omistamiseen tulee kriittisemmäksi. Tuskin käpyjäkään saa kuka tahansa enää poimia?

Kuluttajien kontrollointi ei noussut kovin voimakkaasti esiin keskusteluissa, vastuullisen kuluttajan lifestyleä valvova tietoratkaisu kylläkin mainittiin. Tosin voisi ajatella, että biokauden aikana tuo vastuullisuus olisi jo normi eikä lifestyle.

Työpaja oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, jäämme innolla odottamaan raporttia.

Lisää Varru-hankkeesta:
http://brahea.utu.fi/kehittamispalvelut/alueosasto/masa/varru.html

Teknologiaa ikäihmisille


Käkäte-hankkeen seminaari, 6.9.2012, Helsinki


Käkäte-hankkeen seminaarissa torstaina 6.9.2012 Helsingissä oli koolla mittava joukko teknologia-alan yrityksiä, ikäihmisille palveluita tarjoavia järjestöjä ja muita toimijoita. Päivän teemaksi nousi ikääntyvien itsenäisen kotona selviytymisen tukeminen teknologian avulla.

Teknologiayrityksillä oli tilaisuudessa mahdollisuus pitää viiden minuutin puheenvuoro oman yrityksensä ratkaisuista. Esityksissä korostui ikääntyvän kotona selviytymisen tukeminen valvonnan kautta erilaisin turva- ja videopuheluin, anturein tai kulunvalvontajärjestelmin. Ainakin yhteen videopuhelusovellukseen oli liitetty mukaan viihteellisiäkin elementtejä, muistipelejä ja muuta viriketoimintaa. Esiteltiin myös ikäihmisille suunniteltuja huonekaluja, mm. kippiominaisuudella varustettuja tuoleja ja sohvia. 

Muista tuotteista poikkesi piristävästi Epooq-muistelupalvelu, jossa kerätään ihmisten henkilökohtaisia elämäntarinoita aikajanalle, jossa on mukana myös muistiavaimena erilaisia tärkeitä tapahtumia muistoja herättelemässä. Ikääntyminen kun ei sentään ole pelkkää arjesta selviytymistä. 

Päivän avauspuheenvuorossa ytt Sirpa Kärnä puhuikin ikääntyvien kulutustottumuksista ja ikääntyvien ikäluokan kasvusta. Varhain eläköityvät ja pitkään toimintakykyisinä pysyvät ikäihmiset haluavat entistä enemmän hemmottelua, shoppailua ja lomailua.

Varmasti teknologialla on ikääntyville muutakin annettavaa kuin turvata arkea omassa kotona. Teknologia mahdollistaa monenlaisia virikkeitä, ja huvin varjolla saa samalla paljon hyötyjäkin: pelaamalla voi ylläpitää muistia tai harjoittaa vaikka tasapainoa ja koordinaatiota. 

Käkäte-hankkeessa onkin käyttäjälähtöisen tarvekartoituksen perusteella lähdetty etsimään nimenomaan teknologiaratkaisuja viriketoimintaan etsimme teknologiaa –ilmoituksen avulla. Hanke pykii löytämään uusia hankintojen tekemisen muotoja mm. järjestämällä teknologiaratkaisuja tarjoaville yrityksille yhteisiä esittelytilaisuuksia teknologiaa etsivien toimijoiden kanssa. Nämä tilaisuudet tosin herättivät seminaarissa monipuolista keskustelua ja epäilyjä yritysten halusta avoimesti kertoa omista kilpailueduistaan kilpailijoiden kuullen.

Keskustelu kävi vilkkaana myös siitä, mitä ovat ostajan ja myyjän roolit, miten paljon ostajan tulee tietää siitä, mitä hän tarvitsee ja siitä, mitä räätälöinti käytännössä tarkoittaa. Toisaalta pidettiin hyvänä sitä, että teknologinen ratkaisu voidaan räätälöidä kunkin ostajan tarpeita vastaaviksi. Toisaalta toivottiin, että toimitetut tuotteet toimisivat heti kuten valmiin tuotteen kuuluu, ilman jatkuvia vikoja ja päivitystarpeita. 

Loppukaneettina todettiin, että ostajan tulee osata vaatia enemmän, eikä tyytyä puolivillaisiin toteutuksiin.

Käkäte-hankkeesta voi lukea lisää sivuilta:

Tervetuloa CoFin blogiin

Tässä blogissa kerromme Laurea CoFi -tutkimusryhmän kuulumisia sekä jaamme kokemuksia erilaisista seminaareista ja muista tilaisuuksista, joihin olemme osallistuneet.

Ensimmäiset kirjoitukset kaivamme nyt esiin digitaalisesta pöytälaatikosta, jossa ne ovat jo odotelleet blogin syntyä muutaman viikon ajan.

Tervetuloa mukaan!