torstai 6. kesäkuuta 2013

Kestävän liiketoiminnan koulutuspäivä, Tekes, Pasila 15.5.2013

Tekesin Green Growth –ohjelmaan liittyen järjestettiin Pasilassa Tekesin tiloissa koulutuspäivä kestävästä liiketoiminnasta. Tilaisuuden avaussanoissa Tekesin ohjelmajohtaja Kari Herlevi mainitsi, että resurssien kestävä käyttö on yritysten tärkeä kilpailutekijä ja Suomellekin on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämisen takia osallistua kestävien liiketoimintaratkaisujen kehittämiseen.

Tekesin Green Growth –ohjelman (http://www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous) pääteemana on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle.
Näkökulmia kestävään liiketoimintaan mietittiin myös pienryhmissä

Päivän pääasiallisesta sisällöstä vastasi amerikkalainen Trudy Heller (PhD.), jolla on yli 20 vuoden kokemus kestävään liiketoimintaan liittyvästä liiketoiminnasta. Heller aloitti esityksen kertomalla syitä sille, miksi kestävyys on tärkeä teema innovaatiotoiminnassa. Taustalla on mm. Kiinan nouseva keskiluokka, jonka ostovoimakyky kasvaa ja täten tulee kuluttamaan kasvavan osan rajallisista resursseista.
Shellin mukaan globaalilla tasolla veden kysyntä tulee nousemaan 30 %, energian kysyntä 40 % ja ruoan kysyntä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Siirryttäessä kestävien teknologioiden aikakauteen uuden innovatiiviset startup-yritykset valtaavat markkinoita vanhoilta uusiutumiskyvyttömiltä yrityksiltä (Joseph Schumpeterin luova tuho). Kysyntää syntyy radikaaleille innovaatioille, joista Heller mainitsi pesuaineet korvaavat pesukivet.

Kiertävät arvoketjut eliminoivat jätteen käsitteen

Heller kertoi, että teollisuudessa on menossa ajattelutavan muutos, jossa tuhlaavista lineaarisista arvoketjuista siirrytään kohti ”kiertäviä” arvoketjuja, jotka eliminoivat jätteen käsitteen. Tähän liittyviä teollisia trendejä ovat teollinen klusterointi, biologinen valmistava tuotanto ja myrkyttömien ainesosien käyttäminen eli ns. vihreän kemia.

Teollisesta klusteroinnista esimerkki on olutpanimo, jonka toiminnasta syntyvä biologinen jäte hyödynnetään sienikasvistojen kasvattamisessa, jota edelleen hyödynnetään matojen kasvatuksessa, joita edelleen hyödynnetään kanojen ravintona. Ts. ajatuksena on, että jonkin toisen jäte, on jonkin toisen raaka-aine.

Biologisesta valmistavasta tuotannosta Heller mainitsi esimerkkinä pakkausmateriaalin, jonka valmistamisessa on käytetty riisin kuorta ja sieniä. Toinen esimerkki on biomimiikka eli luonnossa olevien ratkaisujen soveltamista teollisiin ratkaisuihin, kuten kalan kidusten rakenteen hyödyntäminen vedenohjausjärjestelmissä. Vihreän kemian sovellus on esimerkiksi lankojen ja kankaiden värjääminen luonnosta saatavilla ainesosilla.

Kestävään kulutukseen liittyviä trendejä ovat tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen innovatiivisilla tavoilla, ICT:n hyödyntäminen älykkäissä ympäristöratkaisuissa sekä sosiaalisen markkinointitekniikoiden käyttäminen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

Uudet kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda omalaatuisempia (kilpailijoiden on vaikea kopioida), löytää uusia markkinoita ja kasvattaa marginaaleja.
Kestävyyttä lisääviä liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.
Käytännön esimerkkinä palveluiden yhdistämisestä tuotteisiin on Cemex-yrityksen Patrimonio Hoy -ohjelma, joka yhdistää mikrolainoituksen ja rakennusneuvonnan talonrakennusmateriaalien myyntiin. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuden näkökulma täyttyy siten, että ohjelma on kohdistettu vähävaraisille etelä-amerikkalaisille perheille.
ICT-ratkaisuja voidaan hyödyntää esimerkiksi kastelujärjestelmissä tai etäkokousteknologiassa. Sosiaalista markkinointia kestävyyden lisäämisen harjoittaa Opower-yhtiö, joka hyödyntää käyttäytymistieteitä kuluttajakäyttäytymisen muokkaamiseen lähettämällä kuluttajille energiaraportteja, jossa heidän energiankäyttöään verrataan naapureiden vastaavaan.

Viisi nousevien talouksien trendiä

Kestävyyden näkökulmasta nouseviin talouksiin liittyen Heller mainitsi viisi trendiä, joita ovat
  • nopea hyppäys suoraan ilman välivaiheita vihreään teknologiaan (hyödynnetään aikaisempia muualta saatuja kokemuksia)
  • erot infrastruktuurissa mahdollistavat kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen taloudellisella tavalla (esim. puhelinkeskusten perustaminen Intiaan)
  • yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto)
  • entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan) sekä
  • tuotteiden ja palvelujen yhdistämien (esim. Patriomonio Hoy –talonrakennuskonsepti).
Lisätietoa teollisesta klusteroinnista, biomimikasta ja käänteisestä innovaatioista löytyy mm. seuraavista lähteistä:

- Gunter Pauli’s work on industrial clustering: The Blue Economy: Report to the Club of Rome, Paradigm Publications, 2010. or www.zeri.org

- On biological design and manufacture: Biomimicry by Janine Benyus, New York: Morrow, 1997 or www.biomimicry.org.
- On the bottom of the economic pyramid as an incubator of innovation: Reverse Innovation: Create Far From Home, Win Everywhere. V. Govindarajan & C. Trimble, Boston: Harvard Business Review Press, 2012.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Hyvinvointia eri elämänvaiheissa

Pumppu-hankkeen tulosseminaarissa 23.5.2013 esiteltiin erilaisia opiskelijoiden tekemiä hankkeita ja opinnäytetöitä teemalla ”Elämänkaaren mittainen hyvinvointi”. 

Hyvinvointipilotti päiväkodissa

Seminaarin aluksi esiteltiin päiväkotiympäristössä toteutettua pilottia, jossa pienet lapset ja näiden perheet tutustuivat terveellisen ravinnon ja unen tärkeyteen sairaanhoitajaopiskelijoiden  johdolla.
Päiväkotilapset olivat mm. päässeet maistelemaan uusia ruokia, maalaamaan uniaiheisia kuvia ja ompelemaan vanhasta pyjamasta unikaverin. Kotona täytettäväksi lapset saivat uni- ja ravintoseurantapassit. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe huipentui lasten ja vanhempien yhteiseen ravintopolkuun päiväkodissa, joka koostui erilaisista pisteistä ja aihetta käsitelleistä postereista.


Lautasmalliin voi tutustua piirtämälläkin


Vanhat yöpuvut pääsivät uuteen käyttöön unileluina
Pilotoinnin toisessa vaiheessa keväällä 2013 järjestettiin vielä toimintailtapäivä ja vanhempainilta, missä vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen.


Jotta pilotointi ei jäisi vain kertakokeiluksi, koottiin pilotoinnin lopuksi käytetty aineisto ja toteutusohjeet ”Hyvää lapsen tähden” –salkkuun. Salkussa on mm. uni- ja ravintoseurantapassien pohjat, posteri maistiaisehdotuksista, ohje ja valmiita materiaaleja mm. lautasmallista. Myös unilelujen tekoon löytyy salkusta tarvittavia materiaaleja. Lisäksi salkkuun on liitetty Puheeksi ottamisen työkalupakki –peli. Yhteistyökumppaneina salkkua täyttämässä ovat olleet Painokas-projekti sekä Sydänliitto.
"Hyvää lapsen tähden" -salkku


Yksi kappale salkkua jäi pilotointivaiheen päiväkodin käyttöön ja toinen lähtee kiertämään muita päiväkoteja Laurean opiskelijoiden mukana. Esityksen jälkeen keskustelua heräsi siitä, miksei salkkua tuotteisteta ja lähdetä levittämään laajemminkin. Kannustavasta palautteesta innostuneena Pumppu-hankelaiset lähtivät ideoimaan salkkua virtuaali-muotoon nettiin kaikkien saataville. Ehkäpä kaikista Pumppu-hankkeen aikaisista pilotoinneista syntyykin oikea salkku-perhe.


Kansansairauksien opetustapoja yläkoululaisille

Seuraavaksi seminaarissa opiskelijat esittelivät neljä erilaista toteutusta siitä, miten kansansairauksia opetetaan yhdeksäsluokkalaisille. Jokainen opiskelijaryhmä oli saanut vapaat kädet toteuttaa kaksi 45 minuutin oppituntia, joista myös kerättiin palautteet. Yhteisenä teemana kaikissa toteutuksissa oli toiminnallisuus, eli nuoret haluttiin saada aktiivisesti mukaan toimimaan, ei vain kuuntelemaan. 


Koululaiset olivat mm. päässeet opettelemaan elvytystä Anne-nuken kanssa ja mittaamaan terveydenhoitajan avustuksella verenpainetta. Tietosisältöä sai erilaisia rasteja kiertämällä esimerkiksi ristikkoa täyttäen.


Palautekyselyissä koululaiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta, toiminnallisuus oli heille mieleen. Uusia taitoja oli karttunut, vaikka moni kokikin jo elävänsä terveellisesti. Sairaanhoitajaopiskelijoista tuntui, että koululaiset olivat motivoituneita ja lähtivät innolla mukaan heidän suunnittelemiinsa oppitunteihin. 

Digitarinoiden analyysi opinnäytetyön aiheena

Seminaarin kolmas esitys siirtyi elämän polulla aikuisuuteen ja käsitteli opinnäytetyötä, joka analysoi Laurean opiskelijoiden vuosi sitten tekemiä digitarinoita työttömyydestä ja niistä syntynyttä kuvaa työttömän arjesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi kiteytyi hyvän olon tuntemuksena, sairauksia tarinoissa ei käsitelty. 

Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero. 

Diabetespotilaiden elämänlaatu

Seminaarissa esiteltiin myös toinen opinnäytetyö, jossa oli perehdytty tarkemmin jo aiemmin alueen diabetespotilailta kerättyyn kyselyaineistoon liittyen elämänlaatuun. Kyselyssä selvitettiin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat diabetespotilaiden elämänlaatuun. Sairaanhoitajaopiskelija Maija van der Kooij oli ristiintaulukoinut vastauksia etsien eroja diabetestyypin, sukupuolen, asumismuodon, työelämätilanteen ja ikäjakauman perusteella.


Tulosten perusteella mm. tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksella oli suurempi vaikutus motivaatioon, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin kun taas tyypin 2 diabeetikoilla suurempi vaikutus läheisimpään ihmissuhteeseen. Naisilla vaikutus oli suurempi kuin miehillä mm. itseluottamukseen.


Van der Kooij peilasi kyselytuloksia suhteessa Pumppu-hankkeen tavoitteisiin kehittää parempia palveluita ja totesi, että palveluja tulisi kohdentaa eri ihmisille eri tavalla, ja niille elämänalueille, joissa diabeteksen vaikutus on suurin. Millaisia palveluita esimerkiksi voisi olla, jotka edistäisivät itseluottamusta ja miten merkityksellisiä elämänalueita voisi käyttää omahoitoon motivoimisessa? 

Hyvinvointia ja virkistystä teemapäivillä 

Lopuksi seminaarissa esiteltiin neljän teemapäivän sarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Kaarikeskuksen kanssa tuomaan virkistystä ja hyvinvointia ikääntymiseen. Sydämen asialla –teemapäivässä aiheena oli sydänsairauksien havaitseminen ja pulssiin tunnustelu sekä ravinto. Tarjolla oli mm. lisäravinteiden maistajaisia ja tietoa suunhoidosta. Myös unta käsiteltiin ja tilaisuudessa sai mm. testata hyvää nukkumisasentoa. 


Liikettä läpi elämän -teemapäivässä tuotiin liikunnan konkreettista merkitystä esiin. Tiedon lisäksi tarjolla oli mm. tuolijumppaa sekä oman liikuntapiirakan täyttämistä. Voi elämän kevät –iloisesti yhdessä –teemapäivä fokusoi sosiaalisuuteen, päivässä oli myös mukana monenlaisia alueen palveluntuottajia. Päivän aikana mm. kuunneltiin runonlausuntaa, askarreltiin, keskusteltiin muistelun merkityksestä ja pelattiin bingoa.


Viimeinen teemapäivä, Turvallisesti – missä ikinä liikutkin -teemapäivä käsitteli turvallisuuteen liittyviä aiheita. Aiheina olivat mm. paloturvallisuus ja hätäkeskukseen soittaminen. Mukana oli myös mm. turvapuhelinten esittelijä.


Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niistä oli lehdessä ilmoitus. Eniten osallistujia oli sosiaalisuutta käsitelleessä päivässä, mutta palautteiden perusteella suosituin oli turvallisuuden teemapäivä.


Erillisenä tapahtumana oli myös palvelutalo Syysviirussa järjestetty pulssin tunnusteluun liittyvä koulutuspäivä henkilökunnalle, jossa jaettiin myös tietoa ergonomiasta. Pumppu-hankkeen pulssikäsi havainnollistaa konkreettisesti, millainen epäsäännöllinen pulssi on. 

Opiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit tuovat lisäarvoa

Seminaari toi mainiosti esiin sen, miten monipuolisesti hanketta pystytään tuomaan käytäntöön opiskelijoiden toimiessa kanssatutkijoina ja –kehittäjinä. Käytännön kokeilut ovat toisaalta arvokas lisää alueen palvelutarjontaan mutta toisaalta korvaamaton osa palveluiden kehittämistä. Kokeilujen kautta konsepteja voidaan kehittää eteenpäin, varioida ja monistaa ei vain Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajien toiminnassa vaan laajemminkin Suomessa virtuaalisten konseptikuvausten avulla. 

Pumppu-hankkeen tuleva vuosiseminaari

Seminaarin lopuksi muistutettiin Pumppu-hankkeen Laurean osion vuosiseminaarista, joka järjestetään 19.9.2013 Tammisaaressa.