Kestävän liiketoiminnan koulutuspäivä, Tekes, Pasila 15.5.2013

Tekesin Green Growth –ohjelmaan liittyen järjestettiin Pasilassa Tekesin tiloissa koulutuspäivä kestävästä liiketoiminnasta. Tilaisuuden avaussanoissa Tekesin ohjelmajohtaja Kari Herlevi mainitsi, että resurssien kestävä käyttö on yritysten tärkeä kilpailutekijä ja Suomellekin on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämisen takia osallistua kestävien liiketoimintaratkaisujen kehittämiseen.

Tekesin Green Growth –ohjelman (http://www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous) pääteemana on talouden kestävä kasvu ja luonnonvarojen tehokas ja vastuullinen käyttö. Ohjelman tavoitteena on tukea resurssitehokkuudeltaan harppauksellisten innovaatioiden syntyä ja luoda pohjaa uusien vihreän kasvun arvoverkostojen kehittymiselle.

Näkökulmia kestävään liiketoimintaan mietittiin myös pienryhmissä

Päivän pääasiallisesta sisällöstä vastasi amerikkalainen Trudy Heller (PhD.), jolla on yli 20 vuoden kokemus kestävään liiketoimintaan liittyvästä liiketoiminnasta. Heller aloitti esityksen kertomalla syitä sille, miksi kestävyys on tärkeä teema innovaatiotoiminnassa. Taustalla on mm. Kiinan nouseva keskiluokka, jonka ostovoimakyky kasvaa ja täten tulee kuluttamaan kasvavan osan rajallisista resursseista.

Shellin mukaan globaalilla tasolla veden kysyntä tulee nousemaan 30 %, energian kysyntä 40 % ja ruoan kysyntä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Siirryttäessä kestävien teknologioiden aikakauteen uuden innovatiiviset startup-yritykset valtaavat markkinoita vanhoilta uusiutumiskyvyttömiltä yrityksiltä (Joseph Schumpeterin luova tuho). Kysyntää syntyy radikaaleille innovaatioille, joista Heller mainitsi pesuaineet korvaavat pesukivet.

Kiertävät arvoketjut eliminoivat jätteen käsitteen

Heller kertoi, että teollisuudessa on menossa ajattelutavan muutos, jossa tuhlaavista lineaarisista arvoketjuista siirrytään kohti ”kiertäviä” arvoketjuja, jotka eliminoivat jätteen käsitteen. Tähän liittyviä teollisia trendejä ovat teollinen klusterointi, biologinen valmistava tuotanto ja myrkyttömien ainesosien käyttäminen eli ns. vihreän kemia.

Teollisesta klusteroinnista esimerkki on olutpanimo, jonka toiminnasta syntyvä biologinen jäte hyödynnetään sienikasvistojen kasvattamisessa, jota edelleen hyödynnetään matojen kasvatuksessa, joita edelleen hyödynnetään kanojen ravintona. Ts. ajatuksena on, että jonkin toisen jäte, on jonkin toisen raaka-aine.

Biologisesta valmistavasta tuotannosta Heller mainitsi esimerkkinä pakkausmateriaalin, jonka valmistamisessa on käytetty riisin kuorta ja sieniä. Toinen esimerkki on biomimiikka eli luonnossa olevien ratkaisujen soveltamista teollisiin ratkaisuihin, kuten kalan kidusten rakenteen hyödyntäminen vedenohjausjärjestelmissä. Vihreän kemian sovellus on esimerkiksi lankojen ja kankaiden värjääminen luonnosta saatavilla ainesosilla.

Kestävään kulutukseen liittyviä trendejä ovat tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen innovatiivisilla tavoilla, ICT:n hyödyntäminen älykkäissä ympäristöratkaisuissa sekä sosiaalisen markkinointitekniikoiden käyttäminen kestävien ratkaisujen edistämiseksi.

Uudet kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit

Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda omalaatuisempia (kilpailijoiden on vaikea kopioida), löytää uusia markkinoita ja kasvattaa marginaaleja.

Kestävyyttä lisääviä liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta.

Käytännön esimerkkinä palveluiden yhdistämisestä tuotteisiin on Cemex-yrityksen Patrimonio Hoy -ohjelma, joka yhdistää mikrolainoituksen ja rakennusneuvonnan talonrakennusmateriaalien myyntiin. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuden näkökulma täyttyy siten, että ohjelma on kohdistettu vähävaraisille etelä-amerikkalaisille perheille.

ICT-ratkaisuja voidaan hyödyntää esimerkiksi kastelujärjestelmissä tai etäkokousteknologiassa. Sosiaalista markkinointia kestävyyden lisäämisen harjoittaa Opower-yhtiö, joka hyödyntää käyttäytymistieteitä kuluttajakäyttäytymisen muokkaamiseen lähettämällä kuluttajille energiaraportteja, jossa heidän energiankäyttöään verrataan naapureiden vastaavaan.

Viisi nousevien talouksien trendiä

Kestävyyden näkökulmasta nouseviin talouksiin liittyen Heller mainitsi viisi trendiä, joita ovat

• nopea hyppäys suoraan ilman välivaiheita vihreään teknologiaan (hyödynnetään aikaisempia muualta saatuja kokemuksia)
• erot infrastruktuurissa mahdollistavat kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen taloudellisella tavalla (esim. puhelinkeskusten perustaminen Intiaan)
• yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto)
• entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan) sekä
• tuotteiden ja palvelujen yhdistämien (esim. Patriomonio Hoy –talonrakennuskonsepti).

Lisätietoa teollisesta klusteroinnista, biomimikasta ja käänteisestä innovaatioista löytyy mm. seuraavista lähteistä:

- Gunter Pauli’s work on industrial clustering: The Blue Economy: Report to the Club of Rome, Paradigm Publications, 2010. or www.zeri.org

- On biological design and manufacture: Biomimicry by Janine Benyus, New York: Morrow, 1997 or www.biomimicry.org.

- On the bottom of the economic pyramid as an incubator of innovation: Reverse Innovation: Create Far From Home, Win Everywhere. V. Govindarajan & C. Trimble, Boston: Harvard Business Review Press, 2012.