torstai 17. joulukuuta 2015

Oletko sinäkin otsikoinut tiedotteesi väärin?

Kannattaisiko klikkijournalismista ottaa oppia myös hankeviestintään? Kyllä, mikäli on
uskomista Ansis Bogustovsiin. Bogustovs on latvialainen journalisti, joka antoi käytännön vinkkejä siitä, miten saada hankeelle näkyvyttä mediassa

Minkälaista hankeviestintää itse viitsit lukea?

Toki otsikoiden tulee olla totuuden mukaisia, mutta muuten hankeviestintään kaivataan kiinnostavampia, ihmisläheisiä näkökulmia. Hieman lisää uskallusta ja paljon tiivistämistä.
Bogustovsin mukaan hyvä otsikko on 3-5 sanan mittainen.



Kiinnostava aloitus on tekstissä entistä tärkeämpää, sillä netissä on helppo siirtyä seuraavaan aiheeseen, jos artikkelin alku on tylsä. Unohdetaan siis tiedotteen alusta ne hallinnolliset taustatiedot ja käydään itse asiaan: mitä hyötyä hankkeesta on.

Ansis Bogustovs korosti puheessaan myös journalistien kiireistä työtahtia. Kun aikaa on vähän, arvossa ovat käyttövalmiit tiedotteet. Kirjoita lehdistötiedotteesi siis valmiiksi  lehtijutun muotoon, tarinaksi.

Siteeraa itseäsi

Kätevä tapa, jota mekin olemme käyttäneet, on itsensä haastattelu. Tiedote vaikuttaa oikean haastattelun perusteella syntyneeltä, kun tekstiin siteeraa itseään.

Mielessä pidettävä pikku vinkki Bogustovsilta oli antaa hankkeille hauskat nimet! Ne jäävät mieleen ja ovat mukavia käyttää viestinnässä.

Kuva ois kiva!

Bogustovs muistutti myös yhä visuaalisemmaksi muuttuneesta maailmasta, minkä vuoksi kuvat ovat entistä tärkeämpiä. Tiedotteen yhteyteen tulisi laittaa hyvälaatuisia kuvia! Hyvät
kuvat lisäävät tiedotteen julkaisun todennäköisyyttä.

Tapahtumien järjestäminen on myös tapa saada asialleen medianäkyvyyttä. Jos lehdistö ei kuitenkaan ehdi mukaan tilaisuuteen, kannattaa kirjoittaa tilaisuudesta juttu itse ja lähettää se kuvineen julkaistavaksi. (Tätäkin olemme kokeilleet, toimii toisinaan!)

Kansainvälisillä hankkeilla on mahdollisuus saada huomiota järjestämällä samanaikaisesti sama tapahtuma useassa eri maassa. Kansainvälisyys tuo pieneen paikalliseen tapahtumaan lisää hohtoa median silmissä.

Perusvinkkejä

Loppuun vielä muutama Bogustovsin käytännön vinkki:
- älä lähetä lehdistötiedotetta perjantai-iltapäivällä
- "Lehdistötiedote" ei ole houkutteleva otsikko
- kopioi tiedote aina sähköpostin viestikenttään. Sen lisäksi sama tiedote liitteeksi.
- muista myös visuaalinen puoli, kuvia mukaan!


Ansis Bogustovs puhui Central Balticin viestintäseminaarissa Riikassa 10.12.2015.

Teksti ja kuvat: Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

torstai 19. marraskuuta 2015

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat – mikä muuttuu ja miksi?

HyväSuomi 2020-verkostoseminaarissa 17.11.2015 kokoonnuttiin uudistuvien sote-palveluiden merkeissä Helsingissä ravintola Sipulin Talvipuutarhaan.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee avasi tilaisuuden poimimalla hallitusohjelmasta kansalaisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä tavoitteita. Hän totesi, että tavoitteena on osallisuuden ja toimintakyvyn varmistaminen sekä mielekkään elämän turvaaminen kaikille kansalaisille.

Varhainen puuttuminen ja ennakointi ovat avainasemassa kehitettäessä asiakaslähtöisiä palveluita, joissa kokemusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa, jotta palvelulupaus oikeasti pystytään täyttämään. 

Samoin, jotta kyetään edistämään hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentämään eriarvoisuutta, on pystyttävä viemään jo tehdyt muutosohjelmat käytäntöön: lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoito-ohjelma sekä kaikenikäisten omahoito-ohjelma on konkretisoitava miten-toimenpiteiksi ja prosesseiksi kohti terveyttä ja yhdenvertaisuutta.

Kasvava maahanmuutto on lisännyt haasteita eksponentiaalisesti ja kotouttaminen on vasta alkamassa. Vastaanottokeskuksiin tarvitaan mielekästä tekemistä, mutta myös kulttuurituntemusta ja kieliopintoja, joita voi opiskella myös mobiilisovellusten avulla.

Lopuksi kansliapäällikkö totesi, että terveys ja turvallisuus liittyvät yhteen ja yksi keskeinen turvallisuustekijä on infektiosairauksien ehkäisy, tunnistaminen ja nopea reagointi. Tapaus ebola on osoittanut, kuinka haavoittuvainen yhteiskunnan toimivuus on eli kyse on todella ns. kovasta turvallisuuspolitiikasta.

Perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertasi aluksi sote-uudistuksen 15-vuotista historiaa ja sen perustuslakikiemuroita. Hän totesi, että uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille oikeus saada hyvinvointipalveluita rahapussin paksuudesta riippumatta. Suomessa on hänen mukaansa vahva ja laadukas yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin muodostama hyvinvointipalveluverkosto, josta voidaan olla ylpeitä.



Pidemmällä tähtäimellä, vuoteen 2025/2030, tiedetään palvelujen tarpeen kasvavan ja uudistuksia tarvitaan, jotta hyvä järjestelmä ei rapaudu rahan tai osaamisen puutteeseen. Suomi on Rehulan mukaan ensimmäisenä koko maailmassa nyt tekemässä uudistusta, jossa integroidaan yhteen sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Paluuta menneisyyteen ei ole, vaan on löydettävä airuet, jotka pystyvät viemään muutosta käytäntöön ei vain sote-palveluissa vaan myös terveyspalveluiden sisällä perus- ja erikoishoidon välillä.

On käyty läpi kolme linjaa: useamman kunnan vastuu, sote-aluevastuu tai valtion vastuu. Mikään käsitellyistä malleista ei ole ongelmaton ja kaikissa on sekä plussia ja miinuksia.

Nyt valmisteltava uudistus perustuu sote-alueisiin ja sen ydin pelkistyy kolmeen palloon, jossa yhdessä on raha, toisessa hallinto ja kolmannessa palveluiden integraatio. Tiekartta tulevaisuuteen puuttuu, mutta palapelin reunat ovat jo kasassa, arveli ministeri Rehula. Ihminen kansalaisena ja asiakkaana on keskiössä ja olennainen kysymys onkin, mitä mallissa tapahtuu tiedolle. Tämä koskee sekä tiedolla johtamista että omien tietojen haltuun ottamista.

Lopuksi ministeri muistutti, että varsinaisten sote-ammattilaisten ei tarvitse olla huolissaan työpaikoistaan, toisin kuin hallinnon puolella, jossa kustannuksia karsitaan ja prosesseja virtaviivaistetaan.
Kansanedustaja Anneli Kiljunen käytti tilaisuudessa puheenvuoron sote-valiokunnan jäsenen roolissa. Hänellä on myös taustaa EKSOTEsta, jossa hän on toiminut johtavana sosiaalityöntekijänä. Kiljunen arvioi, että suomalainen sote-järjestelmä on sekava erityisesti siksi että rahoitus tulee monesta lähteestä ja palvelut ovat siiloutuneet.

Ongelma on myös se, että ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä, ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin julkisen terveydenhuollon varassa olevat ihmiset. Moniammatillisia palveluita tarvitsevat ihmiset eivät vieläkään saa palveluita yhden luukun periaatteella eikä asiakkaita katsota kokonaisina ihmisinä, vaan vammojen ja diagnoosien kautta. Sote-uudistuksella onkin kovat tavoitteet: vähemmän toimijoita, palveluiden integrointi, 1-kanavainen rahoitus.

Tässä vaiheessa rahoitus on ratkaistu vasta terveyspalveluiden osalta ja muutenkin on pohdittu liikaa rakenteita, vaikka tärkeintä olisi asiakaslähtöisyys ja integraatio, jossa palvelut tehdään asiakkaalle helpoksi ja samalla vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, sanoo Kiljunen. Hyvinä, toimivina esimerkkeinä hän mainitsi Etsivän nuorisotyön sekä aivoverenkiertohäiriöistä kärsivien kuntoutuksen, joissa kummassakin on tärkeätä mennä asiakkaan arkeen ja varmistaa toimivat hoitoketjut myös tilanteessa, jossa on monta toimijaa.

Vastuuta ei voi siirtää potilaalle tai omaisille, sillä kaikilla ei ole edes keskivertokansalaisen valmiuksia huolehtia eduistaan ja oikeuksistaan, vaan syrjäytymisvaara kasvaa. Keskeistä on saada palveluohjausta ja varmistaa koordinaatio, jolloin kaikki hyötyvät, niin potilas, omaiset kuin toimijat ja yhteiskuntakin. Palveluohjausvastuu on Kiljusen mielestä vielä sote-uudistuksessa ratkaisematta.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio pohti omassa alustuksessaan, mikä muuttuu kentällä sote-uudistuksen myötä. Tarkastelun kohteena olivat kunnat ja kuntien muuttuvat tehtävät.  Kunta ja kunnan arki koskee meitä kaikkia, sillä kaikilla on kotikunta. Kunnan tehtävät liittyvät opetukseen, kulttuuriin, teknisiin palveluihin, elinkeinojen edistämiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja ennaltaehkäisystä, vaikka sote-alueille siirtyvätkin varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut.

 
 

Kuntien ja sote-alueiden väliin jää uudistuksen jälkeen vielä ns. rajapalveluja esim. työllisyyden hoito, arveli Hanna Tainio. Hän esitteli kuntien tehtäviä ja rooleja ja totesi, että kunnalla on jatkossa neljä roolia, jotka voivat myös sekoittua tai painottua eri tavoin. Roolit ovat Hyvinvointirooli, Elinkeinorooli, Yhteisöjen alusta -rooli ja Perinnerooli. Jotta kunta jatkossa olisi kunta, on näistä rooleista säilytettävä vähintään kaksi. Aineistoa rooleista on kerätty Kainuun ja Etelä-Karjalan alueelta ja sieltä saatu opetus on Hanna Tainion mukaan seuraava: kunnan missio on rakennettava elinvoimalle, ei palveluille, ja tämä vaatii tietoista muutosjohtamista.

Omasta näkökulmastani tilaisuuden anti on merkittävää aikaisemmin toteutetun Pumppu-hankkeen kannalta, jossa rakennettiin saumattomia kansalaislähtöisiä hyvinvointipolkuja erilaisille kohderyhmille sekä ehkäistiin syrjäytymistä, mutta myös menossa olevan Morfeus-hankkeen kannalta, jossa olemme tällä hetkellä toteuttamassa CASE-työskentelyä Porvoon alueella liittyen ennakoivaan lapsiperheiden hyvinvointiin ja lastensuojeluun.


Kansalainen, asiakas keskiössä on lähtökohta, jonka ympärille toimivaa ekosysteemiä ja palveluketjua kannattaa rakentaa riippumatta siitä, millainen hallintomalli suunnitelluille sote-alueille lopulta muodostuu. Keskeistä on varmistaa eri toimijoiden yhteispeli ja tiedonkulku sekä huolehtia palvelutarjonnan koordinoinnista asiakkaan tarpeisiin, tapahtuipa se sitten henkilökohtaisen palveluohjaajan tuella tai helppokäyttöisellä mobiilisovellutuksella. Koska uusi sote-malli on vielä monin kohdin auki, on Porvoon casessakin käytetty vaihtoehtoisten skenaarioiden lähestymistapa enemmän kuin perusteltu!

Teksti ja kuvat Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu


perjantai 13. marraskuuta 2015

Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.
Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.
Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi
Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!


Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.
Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.
Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).
Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.
Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  
Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.



Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

maanantai 12. lokakuuta 2015

Hyvinvointifoorumissa 12.11.2015: Teknologia hyvinvoinnin tukena

12.11.2015 klo 12.30-16.00
Luentosali, Laurea-ammattikorkeakoulu, Nummentie 6, Lohja

Tervetuloa Hyvinvointifoorumiin kuulemaan, miten sähköisiä palveluita voidaan hyödyntää hyvinvointialalla. Osana Hyvinvointifoorumia vietetään myös Laurea-ammattikorkeakoulun hoitotyön oppimisympäristön uusien tilojen avajaisia!
 
Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu mukaan 6.11.2015 mennessä osoitteessa:https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/11242/lomake.html

Ohjelma

Puheenjohtajana toimii lehtori Ulla Lemström, Laurea-ammattikorkeakoulu
12.30 Tervetuloa
12.45 Virtu.fi – sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut lappilaisille
— Projektipäällikkö Maarit Pirttijärvi,
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
13.05 Kymmenen näkökulmaa pelien hyötykäyttöön — CEO Ville Ilkkala, Meanfish Oy
13.25 Zet — pelihanke nuorille — Hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
Työpaja: Hyötyä hyötypeleistä! Kahvitarjoilu työpajan lomassa
14.15 Sähköinen terveystarkastus ja e-omahoito (Duodecim) — Terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila, Lohjan kaupunki
14.35 Siirtyminen Terveystorille


Terveystorin avajaiset
Yritystalo BusinessLohja, Nummentie 12-14
14.45 Tervetuloa — Kehittämispäällikkö Sanna Partamies Laurea-ammattikorkeakoulu
15.00 Oppimisympäristön mahdollisuudet: oppimisympäristön esittelyä mm. simulaatiocase ja ohjausvideoiden esittely
16.00 Tilaisuus päättyy


Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Zet-hankkeen kanssa. Zet-hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Ohjelmanmuutokset mahdollisia.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Zet-hanke pyöräytettiin käyntiin pelaten: Miten meni, Zet?

Zet kutsuu nuoret mukaan kehittämään hyödyllistä mobiilipeliä!

Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish kehittävät Zet-hankkeessa yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä arjen hallinnan ja/tai tulevaisuuden suuntaviivojen pohtimisen tueksi. Sitä, millainen pelistä tulee, emme vielä tiedä. Pelinkehitys nimittäin käynnistyy toden teolla vasta 14.-15.11.2015 Lohjalla järjestettävässä GameJam-tyyppisessä tapahtumassa. 

Kaikille noin 15-24 -vuotiaille nuorille avoimeen tilaisuuteen toivotaan mukaan monenlaisia nuoria. Osaa voi kiinnostaa pelinkehitys itsessään, joko koodauksen tai vaikka grafiikkojen muodossa; osalla on näkemystä siitä, millaisiin asioihin nuoret arjessa tukea tarvitsevat; osa haluaa arkeen vähän säpinää ja osa haluaa oppia jotain ihan uutta. Sitä paitsi, osallistumisesta saa todistuksen, josta voi olla tulevaisuuden työelämässä ja uralla ihan oikeaa hyötyä!

GameJamin jälkeen peliä kehitetään yhdessä nuorten kanssa Lohjalla ja Hangossa järjestettävissä tapaamisissa talven ja kevään 2016 aikana. Käytännön toteutuksesta vastaa Meanfish Oy, ja kehitys etenee alusta lähtien kaikille avoimena, avoimen lähdekoodin toteutuksena, josta kuka tahansa voi lähteä kehittämään syntyvästä pelistä omaa versiota.
Pelinkehitys tapahtuu siis nuorten lähtökohdista käsin ja yhdessä nuorten kanssa. Koska haluamme kuitenkin, että syntyvä peli löytää monia eri käyttötarkoituksia, kutsutaan pelinkehitykseen mukaan myös alueen toimijat.
Zetin suunnittelupajassa mielikuvitus lensi!
Hankkeen suunnitteluvaiheessa halusimme kuulla, millaisia terveisiä toimijat pelinkehitykselle lähettävät, ja järjestimme 16.9.2015 Lohjalla työpajan. Tilaisuus oli avoin sekä toimijoille että nuorille, ja saimmekin Hangosta muutamia nuoria mukaan, kiitos heille! Mukana oli monipuolinen joukko nuorten parissa toimivia tahoja mm. nuorisotoimesta, työpajoilta ja kouluista sekä muita aihepiiristä kiinnostuneita niin Lohjalta kuin Hangosta kuin laajemmaltikin, Lappeenrantaa myöden.


Ensimmäisenä pyysimme päivän osallistujia kuvittelemaan, mitä hanke on saanut aikaan päättyessään helmikuussa 2017. Kuvitteelliset lööpit kertoivat lööppimäisin sanakääntein Zet-hankkeen hurjasta menestyksestä. Lööppejä olivat mm.  ”ZET pelasti minut - katso hurja video!”, ” Peli esti syrjäytymästä, lue Zet-pelin uskomaton tarina!” ja ” Tämä puolitti nuorisotyöttömyyden!” Vähän huoltakin pelillisyys aiheutti, yksi ryhmä nimittäin visioi kaksitulkintaisen: ”Zet vei mennessään Länsi-Uudenmaan nuoret”.

Pelillisyys mukana myös hankkeen suunnittelussa

Tulevaisuusharppauksen jälkeen palasimme hankkeen alkuun ja lähdimme kuvittelemaan, miten hanke olikaan edennyt kohti lööppien kuvaamaa lopputulosta. Koska pelihanke on kyseessä, eteni myös työpaja pelin muodossa. ”Miten meni, Zet?” -pelissä osallistujat saivat vastatakseen monia kinkkisiä kysymyksiä hankkeen etenemisen eri vaiheista, alkaen kyseisestä tilaisuudesta, edeten pelinkehityspajojen, testausten ja pilotointien kautta pelin valmistumiseen ja markkinointiin.


Pelin tuoksinassa syntyi monenlaisia ideoita siihen, millainen Zet-hankkeessa syntyvä peli voisi olla. Ideoitiin mm. "Räiskimällä työelämään" - action-peli, jossa vauhti ja vaaralliset tilanteet pitävät mielenkiinnon yllä. Yhdessä peliryhmässä ideoitiin varsinaisen pelin sisään pienpelejä, joissa voisi esimerkiksi riittävällä nopeudella suoriutumalla ohittaa Kela-lomakkeiden täyttämisen.

Zet-hankkeen toteutukseen saimme osallistujilta myös paljon ideoita. Pölyisen seminaarin sijaan meille ehdotettiin nuorten itse järjestämää festaria ja pelitapahtumia, pelin lanseeraukseen voisimme pyytää pelin koekäyttäjäksi vaikka presidenttiä! Monipuolinen sosiaalisen median hyödyntäminen nähtiin keskeiseksi tavaksi saada nuoria mukaan ja hankkeen tuloksia yleiseen tietoisuuteen, unohtamatta kuitenkaan perinteistäkään markkinointia.
 
Pelikierroksen lopuksi kävimme vielä yleisen keskustelun siitä, millaisia asioita pajaosallistujat toivoisivat meidän huomioivan Zet-hankkeessa ja pelinkehityksen edetessä. Esille nostettiin mm. erilaisten ja eri-ikäisten nuorten huomioiminen, sama peli ei välttämättä miellytä kaikkia. Lisäksi toivottiin, että pelattavuus nostettaisiin keskiöön; huvi edellä ja koukuttavasti tehty peli toimii paremmin, kuin hyötynäkökulmaa korostava. Pelillä voisi myös olla erilaisia käyttötapoja, esimerkiksi sen mukaan, onko käytettävissä lyhyt vai pidempi aika pelaamiseen.
Nuorten osallistuminen pelinkehitykseen alusta lähtien todettiin hyväksi lähtökohdaksi pelinkehitykselle. Lopuksi vielä todettiin, että avoin lähdekoodi mahdollistaa pelin versioimisen; jos ei Zet-hankkeen versio miellytä, joku toinen tekee ehkä siitä vielä paremman?

Seuraa Zetiä somessa!

Facebook: facebook.com/zetpeli
Twitter: @zethanke
Instagram:  @zethanke

Hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. 
 
Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Hanna Tuohimaa & Mirkka Pirilä

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Zet-hankkeen logoäänestys!


Zet-hanke on käynnistynyt, ja ensimmäisenä pitäisi valita logo! Kumppanimme Meanfish Oy on laatinut kolme mahtavaa vaihtoehtoa, joista voi äänestää hankkeen Facebook-sivulla:

https://www.facebook.com/zetpeli


Zet-hanketta toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Meanfish Oy yhteistyössä Lohjan ja Hangon kaupunkien kanssa. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.
 

torstai 27. elokuuta 2015

Zet-hanke kutsuu sinut Pelillisyys-työpajaan Lohjalla 16.9. klo 13-16

Zet-hanke kutsuu sinut keskustelemaan ja ideoimaan pelillisyyden mahdollisuuksista nuorten tukemisessa Lohjalle 16.9. klo 13-16. Osoite: Laurea-ammattikorkeakoulu, Nummentie 6 (2.krs, tila C2.007).

Miten tuetaan nuorten vahvuuksia, miten autetaan löytämään oma paikka maailmassa? Millaista peliä sinä haluaisit työssäsi hyödyntää nuorten kanssa? Tai jos olet itse nuori, tule kertomaan, millaista hyötypeliä haluaisit itse pelata?

Tämä suunnittelupaja on suunnattu kaikille nuorten parissa toimiville tahoille ja muuten aihepiiristä kiinnostuneille sekä nuorille. Aiempaa kokemusta peleistä ei tarvita! Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen tästä linkistä viimeistään 7.9.2015:


Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa peliä arjen hallintaan ja/tai tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamiseen. Kohderyhmänä ovat 15-24 vuotiaat nuoret. Erityisesti hankkeella pyritään tavoittamaan työttömät nuoret, joilla on eniten sanottavaa siitä, millaisiin asioihin tulisi pelillä tarttua. Toiminta on kaikille avointa ja osallistua voi omien kiinnostuksen kohteidensa ja taitojensa mukaisesti. Toimintaa on Hangossa ja Lohjalla.

Tässä ensimmäisessä suunnittelupajassa tavoitteena on kuulla näkemyksiä siitä, mitä kaikkea pelaten voisi tehdä ja millainen hyötypelin tulisi olla, jotta sitä voitaisiin hyödyntää osana nuorille suunnattuja palveluita. Varsinaisen kehitystyön tekevät kuitenkin nuoret itse, yhdessä pelialan ammattilaisten kanssa.

Kaikille nuorille avoin GameJam-tyyppinen ideointipaja järjestetään 14.-15.11. Lohjalla. Lisätietoa tilaisuudesta ja pelinkehityksen etenemisestä luvassa myöhemmin syksyllä!


Zet-hanke on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Meanfish Oy:n yhteistyössä 1.8.2015-28.2.2017 toteuttama hanke, jonka toteutuspaikkakuntina ovat Lohja ja Hanko. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätietoja: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, hanna.tuohimaa(a)laurea.fi

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Kuulumisia ISPIM-konferenssista Budapestissa kesäkuussa 2015

ISPIMin 26. innovaatiokonferenssi pidettiin Budapestissa Unkarissa 14.-17.6.2015 teemalla Shaping the Frontiers of Innovation Management. Osallistujia oli yli 400 henkilöä eri puolilta maailmaa, kaukaisimmat osallistujat tulivat Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Aasiasta (Japanista, Kiinasta, Taiwanista, Malesiasta, Koreasta, Singaporesta) ja USAsta ja Kanadasta sekä Etelä-Amerikasta esim. Brasiliasta ja myös Etelä-Afrikasta. Suomesta oli myös vahva edustus, esim. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Laureasta oli useita esityksiä.



Unkarin edustaja kertoi avauspuheenvuorossaan, että Unkari on panostanut vuoden 2008  finanssikriisin jälkeen erityisen paljon kansainväliseen kauppaan ja pk-yritysten toimintaedellytyksien parantamiseen, koska ilman niitä ei pieni maa voi päästä kasvun uralle.

Unkarin IT-sektori vetää ja on vahva toimija, joka tuottaa lähes 15 % Unkarin kasvusta. Unkarissa on kehitetty verotusjärjestelmää niin että myös se tukee sekä yrityksiä että palkansaajia. Samoin koulutusta on kehitetty saksalaisen systeemin mukaan, minkä avulla turvataan osaajien saanti. Tärkeänä nähtiin myös ulkomaisen pääoman houkuttelu maahan ja maan vetovoiman kehittäminen niin, että yhä useampi haluaa investoida Unkariin. Avauspuheenvuoron pitäjä Robert Esik johtaa Unkarin investointien edistämistoimisto HIPAa, jonka tehtäviä monet esille otetuista asioista ovat.


Talousasiat esillä myös kahvin kera
 
Konferenssin virallisen avausluennon piti Unkarin opetusministeriön edustaja Laszlo Palkovics. Hän korosti, että Unkarissa ollaan nyt, 25 vuoden jälkeen, tarkastelemassa koulutus- ja innovaatiosysteemiä uusiksi, jotta pystytään vastaamaan tuleviin haasteisiin. Tarvitaan lisää kansainvälisyyttä ja yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta myös kansallisia huippuyksiköitä nostamaan laatua kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle.

Ensimmäisen keynote-puheenvuoron piti NineSigman toimitusjohtaja Andy Zynga, joka valotti nousevia trendejä avoimessa ja yhteistyöhakuisessa innovoinnissa. Hän sanoi, että ensin pitää hahmottaa koko näyttämö ennen kuin kannattaa ruveta tarkastelemaan yksittäisiä ilmiöitä tai trendejä. Keskiössä on yritysten oma sisäinen verkosto ja sen ympärillä käytössä olevat ulkoiset verkostot. Näkyväksi pitää tehdä myös laajempi globaali innovaatioyhteisö, jonka osa olemme, tiedostammepa sen tai emme. Avoin ja yhteistyöhakuinen innovointi on tapa johtaa asioita, sillä hallitaan riskejä, vaikka niitä ei pystytä poistamaan ja siihen kuuluu myös rajaus siitä, milloin tarvitaan avoimuutta ja milloin taas on parempi pitää asiat pienessä piirissä.

Toimitusjohtaja Max von Zedtwitz GLORADista, the Center for Global R&D and Innovation, käsitteli puheessaan neljää globaalin innovoinnin myyttiä:
  1. The world is flat.
  2. Strong IP regimes matter.
  3. We no longer matter.
  4. Emerging market companies compete on costs only.
Esimerkkien avulla hän purki kaikki neljä myyttiä, joten niiden varassa ei kannata strategioita kehitellä. Max oli ollut 12 vuotta Kiinassa töissä ja hän kertoi, että siellä kehitys on niin nopeaa, että yhdessä vuodessa tapahtuu yhtä paljon kuin muualla 4 vuodessa, mistä hän lopuksi totesi, että itsellekin taisi siellä tulla ikää lisää 48 vuotta.
 

Innolution  =  Innovation + Evolution


Mielenkiintoisen puheenvuoron piti myös johtaja Santay Gupta T-Systems Unkarista, jossa hän johtaa tietojohtamista ja business intelligence -kehitystyötä. Hän lanseerasi uudissanan Innolution. Sen mukaan innovaatio ei aina ole nopeasti tapahtuva muutos vaan se sisältää myös pitkävaikutteisia evolutionäärisiä vaikutuksia, jotka voivat tulla näkyviin erilaisilla aikatauluilla ja eri aikoina hiukan eri tavalla.
 
Taidetta hotellissa

Pyöreän pöydän keskusteluissa ideapallot pyörimään


Pyöreän pöydän keskusteluissa käsiteltiin useita erilaisia, nousemassa olevia aiheita liittyen esim. innovaatiokulttuuriin ja brändeihin, luovuuteen ja ihmisten sitoutumiseen, innovaatioekosysteemeihin, innovoinnin haasteisiin sekä innovaatiokoulutukseen.
 
Pyöreän pöydän keskustelut toimivat niin, että kaikilla on mahdollisuus käydä kahdessa eri teemapöydässä (45 min. kussakin). Nopeat syövät hitaat eli välttämättä ei aina pääse siihen teemapöytään, johon haluaisi, kun osallistujamäärä on rajoitettu n. 10 henkeen per pöytä. Itse olin mukana pöydissä, joissa pohdittiin
  • jakamistaloutta ja tiedon arvoa ja omistajuutta mobiilimaailmassa sekä
  • pk-yritysten valmiuksia digitaalisiin innovaatioihin. 
Pyöreät pöydät palvelevat parhaiten sellaista vetäjää, jolla on valmisteilla tai käynnissä teemaan liittyvä projekti ja johon hän haluaa kommentteja ja uusia ideoita. Samalla voi jakaa omaa tietämystään ennakkoon, eli tilaisuudet toimivat hyvinä nousevien signaalien kasvualustoina, joissa osallistujalla itsellään on mahdollisuus myös heittää ideapalloja pöytään.

CoFi-tiimin paperit esillä teemaryhmissä


Keynote -puheenvuorojen ja pyöreän pöydän keskustelujen lisäksi konferenssi koostui rinnakkaisista teemaistunnoista, joissa pidettiin lyhyitä alustuksia 4-5 kappaletta per sessio kolmena päivänä erilaisista teemoista useita kymmeniä.
 
Olin itse mukana kirjoittajana kolmessa paperissa, jotka käsittelivät
  • innovaatioiden tarvetta meriteollisuudessa; ratkaisuja haettiin koulutuksen kautta kehittämällä uusia osaamisprofiileja ja mahdollisia uusia ammatteja alalle
  • bioenergia-alan innovaatioita erilaisissa tulevaisuuden skenaariovaihtoehdoissa.
  • yhteiskehittämisen avulla tehtyyn innovaatiotyötä PUMPPU-hankkeessa hyvinvointialan kumppanien kanssa, jossa myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat olivat vahvasti mukana.
Jukka Laitinen (kuvassa keskellä) CoFi-tiimistä

Tehdyt paperit saivat sessioissa palautetta ja yhteydenottoja, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa suunnitella kansainvälisiä hankekuvioita mm. aluekehityksen näkökulmasta.
 
Konferenssi päättyi yritysvierailuihin, joissa oli mahdollisuus tutustua unkarilaiseen innovaatiotyöhön käytännössä ja haasteisiin, mitä niihin liittyy. Unkarin IT-sektori oli hyvin edustettuina, kun sekä Nokialle että Eriksonille järjestettiin innovaatiokierros. Seuraava ISPIM-symposium pidetään joulukuussa 2015 Brisbanessa Australiassa. Teemana siellä on Changing the Innovation Landscape ja abstraktien jättöaika on syyskuun 18. 2015.

 
 
Isäntämaa Unkari näytti parhaita puoliaan alkukesän helteisessä Budapestissä, jossa kongressivierailla oli mahdollisuus osallistua mm. Tonavan iltaristeilylle. Tonavan sillat ja vanhat rakennukset näyttivät upeilta iltavalaistuksessa. Kaupungissa oli tarjolla city-polkupyöriä, jos aikaa olisi ollut kierrellä, samoin sähköpotkulaudan saattoi vuokrata 13 eurolla käyttöön ja edetä kaupungin liikenteessä vaihtoehtoisia välineitä käyttäen perinteisten metron ja ratikan rinnalla.
 
Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja  Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu


keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Vierailevana blogikirjoittajana Jyrki Kettunen: mietteitä hallitusohjelmasta 2015

Kolmekymmentäsivuinen hallitusohjelma julkaistiin valtioneuvoston sivuilla, ja tyypillistä tälle digimaalle oli, että sivut kaatuivat, kun ohjelma piti julkistaa.

Talouselämä-lehti oli hieman askarrellut sanapilvien ja tekstianalyysin parissa. Seuraavat ovat hallitusohjelman avainsanoja:
  • vero, verot, 38 mainintaa
  • uusi, 32 mainintaa
  • digitaalinen, 29 mainintaa
  • kestävä, 16 mainintaa
  • bio, 13 mainintaa
  • yhteiskuntasopimus, 9 mainintaa
Nämä kuusi yleisintä avainsanaa voivat aivan yhtä hyvin olla ison teknologiayhtiön strategiapaperista. Ohjelma on selvä askel ulos jakopolitiikasta.

Ohjelman sävy on optimistinen, pieni Suomi Daavid kyllä kepittää ison maailman Goljatin.

Digitalisaation perustelut

Digitalisaatio muodostuu teknologian ja internetin vuorovaikutuksessa, vetovuoro on milloin toisella, milloin toisella.

Teknologiaa ohjaa Mooren laki, jonka mukaan transistorinen pakkaustiheys kaksinkertaistuu 18 kuukaudessa. Tämä luo mahdollisuudet.

Internetiä ohjaa Metcalfen laki, jonka mukaan käyttäjän saama hyöty netistä kasvaa verkon koon neliössä. Tämä luo markkinat.

Yhteisvaikutus on uutuuksien hyväksynnän huima nopeutuminen, puhelin saavutti 50 miljoonaa käyttäjää 75 vuodessa, telkkari puolessa tästä, mutta Angry Birdsiltä siihen meni 35 päivää.

Ylen nuorisobarometri 2015 antaa hyvää taustaa.

Teksti: professori Jyrki Kettunen, Da Wo Oy
  

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Upgraded Life Festival Helsingissä 19.5.2015

Runsaslukuinen joukko hyvinvointi- ja teknologia-alan yrityksiä ja ammattilaisia oli kokoontunut Upgraded Life Festivaliin Helsinkiin keskustelemaan mm. biohakkeroinnin ja esineiden internetin mahdollisuuksista hyvinvointialalla.



Alalla nähtiin huimaa kasvupotentiaalia suomalaisille, erityisesti rohkeille, startup-yrityksille, ja päivän aikana kuultiinkin mm. unimittauksen (http://www.beddit.com/), mielialaa mittaavan sormuksen (http://www.moodmetric.com/) sekä tekstiilien ja teknologian yhdistämisen (http://www.clothingplus.fi/en/home.html)  askeleista kohti markkinoita.

Heti päivän aluksi Yhdysvaltain lähettiläs Bruce Oreck kuitenkin muistutti, että maailman terveysongelmia ei ratkaista appseilla. Hän kantoi huolta maailman 1,9 miljardista ylipainoisesta ,todeten tärkeimmän ongelman olevan huonolaatuisen ruuan liika syöminen. Hän kaipasi lisää terveystietoa ja oikean (ei prosessoidun) ruuan houkuttelevuuden lisäämistä.

Appsit ovat vain väline, ja tärkeä kysymys kuuluukin, kuka ja miten niitä käyttävät. Yritysten näkökulmasta on tärkeä löytää se juju ja uniikki piirre, mikä saa ihmiset kiinnostumaan. 

Biohakkeroinnin ja omien mittaustulosten keräämisen mahdollisuuksista luennoineet Teemu Arina ja Olli Sovijärvi korostivat käyttäjän näkökulmasta, että pitää tietää, mitä appseilta haluaa. Dataa on mahdollista kerätä niin unen ja ravinnon laadusta, liikunnan määrästä, vireys- ja tunnetilasta kuin ympäristötekijöistäkin, mutta tiedolla ei ole merkitystä, jos ei tiedä, mitä tiedolla tekee.

Samasta aihepiiristä puhunut Pekko Vehviläinen esitti ajatuksen omasta coachista, joka auttaa asettamaan tavoitteet, joita voi sitten seurata, itsenäisesti tai yhdessä coachin kanssa.

Biohakkeroinnista voi lukea lisää täältä: http://biohakkerit.fi/

Tässä vielä Vehviläisen vinkkejä palveluista, joita kannattaa pitää silmällä:
Dacadoo https://www.dacadoo.com/
Movendos http://www.movendos.com/
Lark http://www.web.lark.com/#home
Saga http://www.getsaga.com/blog/

Visa Honkanen HUSista näki tämän päivän keskeisenä ongelmana sen, että pystyisimme tekemään paljon enemmän kuin mihin meillä yhteiskuntana on varaa. Teknologia suo paljon mahdollisuuksia, ja tietoa on paljon saatavilla, mutta sitä tietoa tulisi entistä paremmin osata hyödyntää. Keskeinen kysymys erityisesti automaattisesti kertyvästä datasta (esim. puhelinten keräämät käyttäjätiedot), on datan omistusoikeus. Honkasen näkemyksen mukaan kertyvä data pitäisi saada yleiseen hyötykäyttöön eikä vain suuryrityksille lisäarvoa tuottamaan.

Myös Risto Rossi, joka puhui älykkäistä leikkaussaleista, korosti valtavaa tiedon määrää, jota pitää osata entistä paremmin hyödyntää. Ei riitä, että analysoidaan mitä ja miksi tapahtui. Tiedon pohjalta voidaan myös ennakoida, mitä tulee tapahtumaan ja mitä pitäisi tehdä.

Ihmistä paremmin analyysejä tekee usein kone. Haig Peter esitteli IBMn Watsonia, joka tekee esimerkiksi syöpähoidon valinnan minuuteissa, siinä missä lääkäriltä ratkaisun tekeminen vie päiviä. Pysyäkseen kärryillä viimeisimmistä tutkimustuloksista lääkärin tulisi käyttää 160 tuntia viikossa tutkimuksiin tutustumiseen. Kun potilaiden välillä aikaa on noin 5 minuuttia, on Watsonin kaltaisten apureiden avulla mahdollista tehdä nopeasti entistä paremmin tutkittuun tietoon perustuvia hoitopäätöksiä.

Peterin mukaan ihmisestä kertyy tätä menoa elämän aikana 300 miljoonan kirjan edestä terveystietoa. Vuoteen 2020 mennessä kaiken yhteenlasketun terveystiedon määrän arvioidaan tuplaantuvan joka 73 päivä. Siinä on tietoa louhittavaksi niin isossa mittakaavassa makrotasolla kuin yksilöllä omaa terveydentilaa seuratessaan.

Mutta mistä löytää motivaatio oman hyvinvoinnin ylläpitoon? Sosiaalinen paine on yksi ratkaisu. Esimerkiksi ruokablogin pitäminen ja ruoka-annosten valokuvaaminen ja jakaminen netissä saavat tarkkailemaan omaa ruokavaliota. Myös appsit muistuttavat aiemmin tehdyistä lupauksista,  osassa voi muistuttamisen ulkoistaa myös ystäväpiirille. Esimerkiksi Pavlok-sovellus tarjoaa radikaaleja keinoja pitää omista lupauksista kiinni antaen ystäville mahdollisuuden antaa laiskottelijalle sähköiskuja.

Useammassa puheenvuorossa korostettiin, että teknologia on vain apuväline, ei itsetarkoitus. Monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä teknologia aiheuttaa ymmärrettävästi huolta mm. siitä, mitä tapahtuu, kun teknologia pettää. Toimintavarmuus on tärkeää erityisesti sairaanhoidossa. Omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneelle biohakkerille puolestaan pieni irtiotto kaikesta teknologiasta esimerkiksi kesämökillä lienee paikallaan.

Teksti ja kuva: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi / Laurea-ammattikorkeakoulu

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Turku Game Day meets pelitutkimuksen päivä 2015

ICT-talossa oli tarjolla asiaa peleistä ja pelien tutkimuksesta, kun Turku Game Day ja Pelitutkimuksen päivä kohtasivat 23.4.2015. Aulassa oli esittelyssä monenlaisia pelillisiä uutuuksia sekä itse kokeillen että postereina tutustuen.

Esimerkiksi Luostarivuoren käsityöläismuseon kävijöille oli Futuristic History -hankkeessa suunniteltu lisätyn todellisuuden sovellus, jolla museovierailuun saa uusia puolia. http://trc.utu.fi/ar/research/futuristic-history/


Kävijät pääsivät myös kokeilemaan 3d-laseja

TEPE-hankkeessa puolestaan kehitetään terveyttä edistäviä pelejä mm. tupakoinnin lopettamiseen, liikunnan lisäämiseen ja neuvolakäynnin yhteyteen.
http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/rpclidema/Documents/TEPE_poster.pdf

Luento-osuudella Turku Game Labin yksi perustajista Jouni Smed kertoi pelialan vaiheista ja kehityksestä varteenotettavaksi tieteenalaksi Turun yliopistossa. Nykyään peli- ja vuorovaikutussuunnittelu on yksi yliopiston pääaineista. Käytännön tasolla yhteistyötä tehdään monien alan yritysten kanssa Turku AMK:n ja Turun yliopiston yhteisessä Turku Game Labissa. http://turkugamelab.fi/

Tutkimuksen näkökulmasta pelit ovat mielenkiintoinen kohde tarjoten monenlaisia näkökulmia itse pelin sisältöön, peliin systeeminä, tuotteena ja luomuksena. Näkökulmien runsaus tekee sekä pelien kehittämisestä että tutkimuksesta monitieteistä.

Paneelikeskustelussa monitieteisyys tulikin hyvin esiin; panelistit edustivat psykologiaa, hoitotiedettä, tietotekniikkaa, kosmologiaa ja taloustieteitä. Kaikilla panelisteilla oli käytännön kokemusta monitieteisen pelinkehitysprojektin rikastuttavasta mutta haastavasta arjesta. Yhteisen kielen löytäminen eri tieteenalojen välillä voi olla haastavaa, mutta toimiessaan yhteistyö tarjoaa kaikille uusia oppimisen paikkoja.



Panelistit olivat kehittäneet pelejä mm. kognitiiviseen treenaamiseen, terveyden edistämiseen ja kosmologian ja kvanttimekaniikan ymmärrettäväksi tekemiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen.

Turun yliopistossa oli myös viime vuonna järjestetty maailman ensimmäinen Quantum Game Jam, joka tänä vuonna laajenee kansainväliseksi tapahtumaksi.http://www.games4quantum.com/slider

Iltapäivällä Fingersoftin Teemu Närhi avasi salaisuuksia menestyspelin kehittämiselle. Hän nosti tärkeäksi pelaajien kuuntelemisen, vaikka oma visio olisikin vahva. Pelin pitää koko ajan kehittyä, pitää tulla uusia päivityksiä ja olla aina jotain saavutettavaa, tavoiteltavaa. Pelien latauksia seuraamalla saa tärkeää tietoa siitä, miten tehdyt muutokset vaikuttavat pelin suosioon.

Närhi muistutti pitämään mielessä myös low end puhelimien käyttäjät; kansainvälinen markkina peruspuhelimen käyttäjille on laaja. Pelinkehittäjän ei kuitenkaan tarvitse itse ymmärtää kaikkia markkinoinnin hienouksia, sillä pelinjulkaisun voi myös ulkoistaa, Fingersoftkin tarjoaa myös pelinjulkaisun palveluita.
Päivän lopuksi osallistujille esittäytyi kolme pelienkehittäjäryhmää. Fake Fish kehittää Kalevala-aiheista seikkailupeliä ”Northbound”. Ryhmässä on pelinkehittäjien rinnalla folkloristikko luomassa pelin tarinaa.http://www.fakefish.fi/

Team Hammerspace puolestaan oli kehittelemässä montaa eri pelielementtiä yhdistelevää Atomic Super Lander -peliä. Ryhmä kuvasi osuvasti sitä, miten alun visioista realismin nimissä joutuu karsimaan pelin ominaisuuksia. www.hammerspace.eu

Rockodile gamesin esitys antoi hyvän kuvan siitä, miten fysiikkaa hyödynnetään pelinkehityksessä, miettimällä esimerkiksi painovoiman, eri materiaalien tai vaikkapa tuulen vaikutuksia pelissä ohjattavan pallon kulkuunhttp://rockodilegames.com/
 
Teksti ja kuvat: projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu




maanantai 20. huhtikuuta 2015

Perheiden hyvinvoinnin lisääminen teemana Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumissa 16.4.2015

Perinteisiä kevään merkkejä Laurean Lohjan kampuksella on Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi, johon tälläkin kertaa kerääntyi mukava joukko hyvinvointialan toimijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita.

Tilaisuuden avasin Laurean Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon kampusten johtaja Seija Paasovaara korostaen mm. verkostoja, joiden vahvuus perustuu verkostoista löytyvään monenlaiseen osaamiseen. ”Yhdessä tehden ja moniäänisesti keskustellen löytyy uusia ratkaisuja”, Paasovaara totesi.

Käytännön esimerkin verkostossa työskentelystä toi erityisnuorisotyöntekijä Iiris Nurmo, joka esitteli Vimmaa eli etsivää nuorisotyötä Vihdissä.  ”Ojennetaan kättä ja avataan ovia, mutta mikään ei ole nuorelle pakollista”, Nurmo kuvaa toimintaa.  Nuori on oman elämänsä, omien kokemustensa, tunteidensa ja kiinnostustensa asiantuntija. On tärkeää muista ohjata nuorta hänen omien kiinnostustensa mukaisesti.

Osastonhoitaja Eliisa Roine Porvoosta korosti perheiden varhaisen tukemisen merkitystä. Säästyy sekä inhimillisiä kärsimyksiä että rahaa, kun ongelmat kohdataan ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuriksi. Ennakointi auttaa. Esimerkiksi vanhemmat osaavat kohdata lapsensa oikein, kun he ennakolta tietävät, mitä asioita lapsen kuhunkin kehitysvaiheeseen kuuluu.

Eliisa Roine esitteli mm. varhaisen tukemisen hyötyjä

Roine kertoi myös Porvoossa tehdyistä terveyden edistämisen poluista, joiden perustana toimii hyvä kiintymyssuhde. Vanhemmat ja lapsi tulkitsevat oikealla tavalla toistensa viestejä, kun kiintymyssuhde on kunnossa.

Myös yhteisö toimii terveyden edistämisen voimavarana. Paikkakunnalle muuttaneiden uusien perheiden sosiaalisen verkoston vahvistamisessa voi olla apuna esim. lähiöäiti-verkosto. Äitiverkostolle infotaan uudesta perheestä alueella, jotta he voivat pyytää perhettä mukaan porukkaan. Näin sosiaalisen verkoston muodostuminen nopeutuu.

Tammisaaren Perhenurkkauksen monipuolista toimintaa esitteli Barnavårdsföreningen i Finland -järjestön lapsiperhetyön asiantuntija Kati Sell.  Järjestön laajasta toiminnasta löytyy monenlaisia tukiryhmiä elämän ongelmatilanteista kohdanneille vanhemmille ja lapsille.

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja Jyrki Suomala esitteli foorumissa neuromarkkinointia ja sen hyödyntämistä terveysviestinnässä. Neuromarkkinoinnissa hyödynnetään toiminnallista magneettikuvausta ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi.

Jyrki Suomala toi neuromarkkinoinnin ajatuksia foorumiin
Aivotutkimuksella voidaan selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat valintojen tekoon. Miksi valitaan epäterveellinen vaihtoehto, vaikka sen haitat tiedetään? Tutkimustieto auttaisi muodostamaan sellaisia terveysviestejä, jotka ”käyvät kaupaksi” kansalaisille.

Hanna Tuohimaa minitrendityöpajaa vetämässä
Hyvinvointifoorumin työpajaosuuteen johdatteli projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa Laureasta. Tuohimaa esitteli minitrendien käsitteen ja niiden etsintään käytettäviä menetelmiä. Työpajassa pohdittiin eri teemoista nousevia minitrendejä. Esimerkiksi yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyvänä minitrendinä nähtiin yhteisöllinen rakentaminen, joka mahdollistaisi erilaisia yhteisiä tiloja toimijoille sekä asumiseen.

Minitrendejä pohtimassa
Seuraava Länsi-Uudenmaan Hyvinvointifoorumi järjestetään marraskuussa, lisätietoja tilaisuudesta Laurean nettisivuilla www.laurea.fi lähempänä tilaisuutta.

Teksti ja kuvat: hankesuunnittelija Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Sairaanhoitajapäiviltä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista

Olimme tänä vuonna mukana Laurean messuosastolla Sairaanhoitajapäivillä 12.-13.3.2015 Helsingin Messukeskuksessa keräämässä tietoa tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista.  Näkemyksiä kerättiin standilla olevien iPadien avulla mutta myös perinteisillä paperilomakkeilla, jotka olivat vielä vastaajien joukossa suositumpi vaihtoehto. 

Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 650. Vastaajat korostivat mm. käytännön osaamista, kädentaitoja, harjoittelua ja teknologista osaamista, mutta myös ihmisläheisyyttä, potilaslähtöisyyttä ja kansainvälisyyttä sekä lähiopetusta! Useat kävijät muistuttivat, että opiskelijan käytännön harjoittelu ei saa jäädä vain virallisten harjoittelujaksojen varaan, vaan kädentaitoja ja käytäntöä on harjoiteltava harjoittelujaksojen välilläkin.
 
Monet halusivat osastolla keskustella tarkemmin Laurean tarjoamien koulutusten sisällöistä ja kysyivät seuraavien toteutusten aikatauluja. Sairaanhoitajapäivien 5000 osallistujan joukossa oli myös useita Laureassa koulutuksensa saaneita, jotka kävivät osastolla tervehtimässä ja muistelemassa omia opiskeluaikojaan ja kyselemässä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Monet messujen näytteilleasettajista puolestaan olivat kiinnostuneita hankeyhteistyöstä, ja LbD-tyyppinen toimintatapa sai kiitosta.


Sairaanhoitajapäivillä juhlittiin sairaanhoitajaliiton 90-vuotispäivää ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli juhlavasti avaamassa tilaisuuden. Hän korosti puheessaan hoitotyön merkitystä ihmiselämän joka vaiheessa. Hän totesi myös, että jatkuvalla kontaktilla Suomen kansaan hoitotyön ammattilaisille kertyy tietoa siitä, mitä meille kuuluu ja kuinka Suomi voi. Tätä tietoa pitäisikin systemaattisemmin kerätä ja analysoida, jotta siitä saataisiin kattavaa perustaa päätöksenteon pohjaksi.
Hoitotyön ammattilaiset ovatkin paitsi hoitajia myös terveyspoliittisia vaikuttajia, hoitotyön kehittäjiä ja myös kansainvälisiä toimijoita omalla alallaan, totesi sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja omassa avauspuheessaan.


 
90-vuotisen taipaleen kunniaksi katsottiin taaksepäin ja nähtiin mm. sairaanhoitajan pukujen kehitystä nykyisiksi moderneiksi asuiksi alun mustista pitkistä leningeistä, joissa oli takana turnyyri! Tulevaisuuteen katsottiin paitsi Laurean osastolla myös esim. paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin robotiikan tuomia mahdollisuuksia ja uhkia hoitotyöhön.
Palkinto Ihmisen parhaaksi jaettiin tänä vuonna skitsofreniaa sairastavien hoitoa kehittäneelle tiimille, jota johti Lars Liljeström. Osallistujien viihtymisestä avajaisten yhteydessä huolehti myös Kaartin soittokunta, joka tempasi iloisella musiikillaan ja valloittavalla esiintymisellään tuhatpäisen yleisön mukaansa heti aamupäivällä.

 Teksti- ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

 

torstai 19. maaliskuuta 2015

Nera 2015 -konferenssin terveisiä

Nera 2015 -konferenssi pidettiin Göteborgin yliopiston rakennuksessa, jonka nimi Pedagogen kertoi jo konferenssin aihealueen. Erityisteemana tänä vuonna oli Marketisation and Differentiation in Education. Kyseessä oli Neran (Nordic Educational Research Association) 43. konferenssi, ja osallistujia oli yli 800, pääasiassa Pohjoismaista, mutta myös esim. Australiasta, Japanista ja Englannista.

Keynote-puhujat pohtivat konferenssin päätemaa eri näkökulmista. Professori Hugh Lauder toi esille, että koulutus ei enää takaa sosiaalista arvonnousua eikä edes työllistymistä ja että toisaalta ns. matalan osaamistason työt ovat olleet jo pidemmän aikaa laskussa, joten ilman koulutustakaan ei työmarkkinoilla pärjää.

Markkinatalousnäkökulma kouluvalintaan on tuonut professori Jane Kenwayn mukaan globaalin koulushoppailun, jossa perheet saattavat muuttaa maasta toiseen kyetäkseen takaamaan lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen koulutuksen. Kyse ei ole pelkästä opillisesta sivistyksestä, vaan halutaan varmistaa myös oikeanlainen viiteryhmä ja kaveripiiri laittamalla lapsi eliittikouluun.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaikille yhteinen ja avoin koulumalli oli pohdinnan kohteena professori Lisbeth Lundahlin esityksessä. Hän piti tavoiteltavana, että tasavertainen koulutusmahdollisuus olisi jatkossakin turvattu ja totesi, että ilman vahvaa poliittista johtajuutta asia ei ole itsestään selvä. Ainakin Ruotsiin tarvitaan uutta Olof Palmea, hän sanoi puheessaan.
Paikallisia tunnelmia
Osallisuuden lisääminen ja inkluusio 
Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen tasapaino) olivat kaikki esillä. Esimerkiksi Norjassa pitkien etäisyyksien ja vuoristoisten maastojen takia on kehitetty digitaalista opetusta ja opintojen ja opinnäytetöiden ohjausta jo pitkään.

Samoin esim. eritystukea tarvitsevien oppilaiden ohjaustarpeita on tutkittu Norjassa ja todettu, että ne toimivat suunnitelmatasolla hyvin, mutta kokemustasolla perheet tuntevat jäävänsä yksin. Tarvetta osallistavalle tukitoimien kehittämiselle yhdessä perheiden ja nuorten kanssa on muissakin pohjoismaissa.
Oppilaat itse osallistuvat mielellään myös uusissa rooleissa kehittämistyöhön, esim. Tukholman yliopistossa oli tekeillä väitöskirja, jossa koululaiset toimivat paitsi oppilaan myös tutkijan ja kansalaisen rooleissa. Yliopistotutkija oli siinä fasilitoimassa koulussa tutkimustyötä tavalla joka muistutti  Laurean LbD-mallia peruskouluun vietynä.

Esityksissä nähtiin monenlaisia tienviittoja
Erilaiset esteet osallisuuden lisäämiseksi oli tunnistettu useissakin esityksissä.  Välimatkat, varsinkin aikakautena, jolloin pienet lähikoulut ollaan lopettamassa ovat iso este, samoin teknologisen infran ja opettajien teknologisen osaamisen heikko laatu haittaavat osallisuuden lisäämistä etäisyyksistä huolimatta.

Opettajien osaamisessa havaittiin puutteita myös asenteissa suhteessa eritystä tukea tarvitsevien mukaan saamiseksi - opettajat olisivat mieluummin kouluttaneet keskitasoa parempia oppilaita. Keskusteluissa tuli esille, että opettajien oma arvostus ja käytännön vaatimukset menevät ristiin: erityistukea ja eritysratkaisuja kartetaan opettajien keskuudessa, vaikka juuri niissä tarvittaisiin tavallista parempia opettajia.

Oma panokseni konferenssissa liittyi esitelmääni Vision-Driven Education  - an Opportunity to All?, jonka pidin Higher Education -sessiossa. Siinä esittelin tuloksia toisen asteen oppilaitosten näkemyksistä liittyen koulutuksen painopisteen muutoksiin verrattuna nykytilan ja tulevaisuuden vision väillä, kuvailin esteitä matkalla kohti yhteistä jaettua visiota ja esitin suosituksia, joiden avulla visiovetoista koulutusta voitaisiin käytännössä kehittää.
Ruotsista voi ostaa matkan tulevaisuuteen!
Vuoden 2016 Nera-konferenssi pidetään Helsingissä maaliskuussa.  Teemana on To analyse equality, social justice and solidarity in education and educational research. Deadline abstraktien jättämiselle on 1.11.2015.

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu