tiistai 10. syyskuuta 2013

World Future Societyn maailmankongressi itsenäisen kotonaselviytymisen näkökulmasta



World Future Societyn (WFS) vuosittainen maailmankongressi EXPLORING THE NEXT HORIZON pidettiin heinäkuussa 2013 Chicagossa, USA:ssa. Paikalle oli kokoontunut n. 600 tulevaisuuden tutkijaa ja tulevaisuutta koskevien päätösten tekijää sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta eri puolilta maailmaa kaikista maanosista.

Tässä blogikirjoituksessa luodaan lyhyt katsaus kongressin antiin tulevaisuuden hyvinvoinnista, hyvinvointipalveluista ja niihin vaikuttavista tekijöistä ForeMassi2025 –hankkeen itsenäinen kotona selviytyminen teemaan ja tulevaisuusskenaarioihin liittyen. ForeMassi 2025 –hankkeen tulevaisuusskenaarioihin voi tutustua tarkemmin raporteissa:



Big Data mahdollistaa tarpeiden ennakoinnin

Avainkäsite hyvinvointipalvelujen ja yleensä palvelujen järjestämisessä on Maria H. Andersenin mukaan PERSONALIZATION. Se tarkoittaa, että jokainen saa juuri oikeaan tarpeeseen ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut.

Tässä voidaan hyödyntää Big Data -ilmiötä, eli tiedon määrän valtavaa kasvua, josta uusien teknologioiden avulla pystytään muodostamaan uutta ymmärrystä.

Big Datan käyttö mahdollistaa palvelujen tarjoamisen ennakoiden, ennen kuin asiakas niitä osaa edes pyytää. Näin varmistetaan myös esim. virheiden välttäminen lääkityksessä: osataan valmistaa henkilökohtaiset lääkkeet ja modifioida niitä esim. ikäihmisen kunnon tai vaikka painon vaihdellessa (tuloksena less serendipity). Tämä on helppo toteuttaa teknologiavetoisessa Foremassi2025 –skenaariossa, varsinkin jos ihmiset ovat valmiita asentamaan itseensä ns. tunnistussirun, joka voi olla vaikka korvakorun muodossa ja toimia silti erinomaisena käyttöliittymänä henkilön ja maailman välillä (= PLOS eli  Personal Life Operating System).

DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health

Eräs merkittävä kokeilu teknologioiden käytöstä liittyi vammaisten ja varsinkin jossakin elämänsä vaiheessa vammautuneiden elämän palauttamiseeb mahdollisimman lähelle sellaista, mitä se oli ennen vammautumista.

Kel Smith lanseerasi käsitteen OUTCASTS, joka kattoi hyvinkin erilaisia kohderyhmiä, jotka elävät eristyksissä kotonaan erilaisten toimintakykyyn liittyvien puutteiden takia. Hänen projektissaan nämä ihmiset saatiin takaisin vuorovaikutukseen yhteiskunnan ja muiden ihmisten kanssa digitaalisten palveluratkaisujen avulla. 

Smithin DIGITAL OUTCASTS – Designing the Future of Health vahvistaa teknologiavetoisen skenaarion inhimillisiä ulottuvuuksia ja tuo teknologian osaksi arkea kotiin (esim. älylattiat) tai jokapäiväiseen asiointiin (esim. jos ei näe kunnolla kaupassa tuotteita ja tuoteselosteita, niistä voi ottaa älykännykällä kuvan ja saada tiedot saman tien ääniviestinä).  Teknologia parantaa ihmisten kykyä sopeutua elinympäristöönsä puutteista tai vammoista huolimatta.

Mitä ”vanhempi ihminen” merkitsee eliniän kasvaessa

Ikääntymiseen tuli myös kokonaan uusia näkökulmia, kun aikajännettä venytettiin pidemmälle tulevaisuuteen. Mitä termi ”vanhempi ihminen” merkitsee tulevaisuudessa, jossa odotettavissa oleva elinikä voi lähestyä 150 - 200 vuotta?

Esimerkiksi Martha Keane esitteli elämää vuonna 2100. Ihmiset tulevat olemaan aktiivisia yhteiskunnan toimijoita huomattavasti pidempään kuin nyt, ja eläminen ja asuminen vaativat ehkä kokonaan uusia muotoja. Kansalaislähtöisyys tarvitsee oman kansalaistieteensä, arveli Kathleen Toerpe, jonka mielestä nykyinen joukkoistaminen on siitä oiva esimerkki. Käytetty käsite on Citizen Science.

Ei-tarkoitukselliset seurausvaikutukset

Aina eivät kaikki vaikutukset esim. hyvinvointiin ja itsenäiseen selviytymiseen ole sellaisia kuin on tarkoitettu, vaan dynaamisessa maailmassa tulee yllätyksiä, joiden seurauksena tulee myös ei-tarkoituksellisia seurauksia ja annetut lupauksetkin voivat jäädä täyttymättä.

Erityisesti teknologian sovellusten kohdalla julkisella sektorilla toiminta pakkaa olemaan jälkijättöistä, reagoivaa, ennakoivan proaktiivisen asemesta, väitti Jorge Vanegas omassa esityksessään, jossa hän keskittyi erityisesti ei-tarkoituksellisiin seurausvaikutuksiin.

Tätä pitää monitoimijaisessa hyvinvointipalvelujen mallissa pohtia erityisen tarkasti, että ei tule osaoptimointia, joka vielä kokonaisuutena saattaa kääntyä loppuasiakkaalle huonompaan suuntaan.
Erityisesti markkinavetoisessa ForeMassi2025-skenaariossa tehdyssä SWOT-analyysissa tuotiin jo esiin tämäntapaisia uhkia, joihin alueellisella tasolla on osattava varautua ja osallistujien osaamista kehitettävä suuntaan, jossa otetaan kokonaisuus haltuun ja toimitaan ennakoiden eli pelkkä hyvinvointi- ja palveluosaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös dynaamista systeemiosaamista.

Robottien käytöstä puhui Glen Hiemstra ja totesi, että ne tekevät kaikki meidän työt (nykyisistä tunnetuista töistä) tulevaisuudessa. Ilman systeemistä ajattelua siitä voi seurata yhteiskunnan kannalta katastrofi ja sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat uhattuina. On otettava samalla huomioon työllisyysvaikutukset ja verotuskysymykset tai muuten ollaan markkinoiden armoilla –skenaariossa, jossa winner takes the all.

Ikääntyvä yhteiskunta maailmanlaajuisesti kasvava liiketoiminta-alue

Maailmanlaajuisesti katsottuna ikääntyvien itsenäinen kotona selviytyminen tulee olemaan merkittävästi kasvava liiketoiminta-alue, sillä väkirikas Kiina on Sheryl Connellyn mukaan ikääntyvä yhteiskunta, jossa on valtava potentiaali erilaisille uusille ratkaisuille, esim. kuskittomille autoille, mikä helpottaa ikääntyvän liikkumista ja asiointia. Tekijöitä taas saadaan Intiasta, joka puolestaan on yksi ikärakenteeltaan nuorimmista maista.

ForeMassi2025-hankkeen kannalta konferenssista saatiin erityisesti teknologiavetoiseen skenaarioon uusia, inhimillistä puolta korostavia ideoita itsenäisen kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi vahvistui käsitys globaalisti kasvavista ikääntyvien markkinapotentiaalista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti