World Future Societyn maailmankongressi kestävän kehityksen näkökulmasta

Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa kestävän liiketoiminnan hanketta Länsi-Uudellamaalla. Lisätietoa hankkeen esitteestä.

Tässä blogikirjoituksessa käsitellään heinäkuussa 2013 pidetyn World Future Societyn kongressin antia liittyen kestävän kehityksen trendeihin, sen globaaleihin reunaehtoihin ja uusiin mahdollisuuksiin, erityisesti tarkasteltuna liiketoimintamahdollisuuksien näkökulmasta.

World Future Societyn maailmankonferenssi pidettiin USA:ssa Chicagossa, joka kaupunkina on panostanut kestävään kehitykseen niin ekologisessa kuin sosiaalisessakin ulottuvuudessa: saatavilla on kaupungin omia sinisiä polkupyöriä puhtaaseen liikkumiseen ja pääkaduilla on isoja ihmisen pään muotoisia patsaita, jotka ovat samalla kukkaruukkuja. Tekstit ruukussa herättävät tietoisuutta kestävämmästä maailmasta ”Plant a green idea”! Chicago on myös yliopistokaupunki, jossa kampuksen seinällä oleva laatta kertoo yliopiston tavoitteeksi tuottaa yhteiskuntaan vastuullisia toimijoita!

Konferenssipaikkana oli hotelli Hilton, joka on panostanut useiden muiden hotellien tavoin ympäristöä säästäviin toimintamuotoihin, joissa asiakkaat ovat osallisina. Esimerkiksi roskien lajitteluun oli tarjolla pussi, jonka kyljessä luki ”A Better Future, a Better now.” Eli toimiakseen kestävästi voi ajatella oikeasti myös hyötyjä tässä ja nyt eikä vain tulevia sukupolvia, mikä usein mielletään – virheellisesti - jonkinlaiseksi hyväntekeväisyydeksi. Matkailualalla kestävä liiketoiminta omaa pitkät perinteet ja se on tänä päivänä alalla jo must.

Konferenssi koostui kaikille yhteisistä keynote -luennoista sekä rinnakkaisista teemaistunnoista, jotka jakaantuivat eri aihealueisiin: Futuring; Humanity; Science&Technology; Governance; Commerce; Earth.

Kestävyyteen ja kasvun rajallisuuteen liittyviä teemaistuntoja oli itsenäisinä huomattavan vähän, ja näyttääkin siltä, että kestävä kehitys on – vihdoinkin - läpileikkaavana teemana myös muissa esityksissä. Muutenkin konferenssin esitykset olivat lähtökohtaisesti monitieteellisiä.

Kestävyydestä muodostumassa normaali osa liiketoimintaa

WFS-konferenssissa sustainability-teemaa käsiteltiin monesta eri näkökulmasta. Kansalaisten tietoisuuden lisääntyminen lisää vaativien loppuasiakkaiden määrää liiketoiminnassa, mikä tuo kestävyyden vähitellen normaaliksi osaksi kaikkea toimintaa. Sosiaalinen kestävyys korostuu työpaikkojen vähetessä tai siirtyessä maasta ja maanosasta toiseen.

Samoin sosiaalinen kestävyys tuotiin esille kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisena siirryttäessä keskitetyistä ratkaisuista hajautettuihin ratkaisuihin. Taustalla vaikuttavat universaalit arvot kansalaisten tasa-arvosta, mutta osallistumisen kautta sosiaalinen kestävyys kykenee säilyttämään omat paikalliset piirteensä ilman että kaikista tehdään maailmankansalaisia. Liiketoiminnassa tämä edellyttää luonnollisesti markkina-alueiden kulttuurien tuntemusta.

Kestävä liiketoiminta määriteltiin konferenssissa käyttäen Bruntlandin tunnetuksi tekemään määritelmää taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä, mutta määritelmään kuului yrityksen osalta myös toiminnallinen kyky sopeutua toimintaympäristön muutoksiin, esim. kyky joustaa heikossa suhdanteessa tai luopua vanhoista perususkomuksista maailman muuttuessa.

Infrastruktuurin kestävyys huomion kohteena

Huomionarvoista on tarkastella paitsi yrityksen toimintaa ja sen kestävyyttä myös infrastruktuurin kestävyyttä. Tähän kuuluvat fyysinen infra kuten rakennukset, liikenneratkaisut tai energiaratkaisut, mutta myös erilaiset palvelut, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Kestävyyteen vaikuttavina fundamentteina esitettiin seuraava lista:

1.    luonnon tila esim. CO2
2.    infrastruktuuri ja halu investoida kestäviin ratkaisuihin
3.    yhteiskunnan järjestelmät (esim. turvaverkot ja halu tukea niitä)
4.    elämäntyylit (säästö vs. tuhlaus; kesto- vs. kertakäyttökulttuuri)
5.    rahoitus, ml. sijoittajakriteerit
6.    maatalous (kestävyys vs. tehokkuus)
7.    energia (hiilijalanjälki)
8.    kuljetus ja logistiikka

Olennaista on kehittää mittaristoa, jolla kestävyyttä voidaan arvioida ja nähdä suunta, johon ollaan menossa.

Esimerkiksi rakennusten osalta ekologinen kestävyys on jo suhteellisen hyvin hallussa rakennustyypeittäin ja funktioittain, mutta jos fokukseksi valitaan ”health, safety and security needs” tullaan alueelle, jossa on kyse siitä, millaisena ihmiset kokevat nämä asiat, ja siihen tarvitaankin jo uudenlaisia tiedonkeruuvälineitä, joita voisi kehittää PERSONALIZATION-elementtien ja BIG DATAn avulla.

Kestävyys ja tarvehierarkia

Mielenkiintoinen tarkastelukulma kestävyyteen oli yhdistää siihen Maslowin tarvehierarkia. Perusajatuksena oli, että vasta sitten kun perustarpeet on tyydytetty, on mahdollista pohtia sellaisia tarpeita, joissa huomionkohteena on koko planeetta tai heikompiosaisten kohtalo jossakin muualla.

Mallin toimivuudesta käytiin keskustelua, mm. sopiiko se enää nykynuorille, joiden instant happiness –arvot voivat ohittaa Maslowin tarvehierarkian perustarpeet suunnaten huomion ns. korkeampiin tarpeisiin kuten itsensä toteuttaminen.

USA:ssa yliopistoissa Sustainability -teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa, esim. South Dakotassa voi valita luonnontieteellisen tai yhteiskuntatieteellisen suuntautumisvaihtoehdon. Ohjelmia esitellyt rehtori totesi, että uratietoiset, bisnesorientoituneet opiskelijat eivät vielä näe niiden arvoa oman tulevaisuutensa kannalta!

Montako maapalloa tarvitsemme?

Yrityksissä sen sijaan edelläkävijät sanovat, että sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja tuova asia, kuten Fordin edustaja asian ilmaisi. Maapallon mittakaavassa kulutustaso luonnonvaroihin verrattuna on jo nyt niin iso, että tarvitaan 1.5 maapalloa tyydyttämään tämän päivän kulutus. Jos koko maailman väestö omaksuisi saman tien amerikkalaisten kulutustavat, tarvittaisiin jo viisi maapalloa turvaamaan tarvittavat resurssit.

Pelillisyyden hyödyntäminen

Konferenssissa pohdittiin, voisiko pelityyppinen tarkastelu auttaa yrityksiä ja ihmisiä ymmärtämään kestävän liiketoiminnan arvo. Alunperin sodankäyntiin ja armeijan koulutukseen kehitetty peli jakaa tarkastelutasot neljään: alimpana on taktiikka-taso, jossa pohditaan jokapäiväisiä käytännön kysymyksiä ja ratkaisuja, seuraavana on operaatioiden taso, jossa suunnitellaan asiakokonaisuuksia lyhyellä tähtäimellä, sitten tulee strategia-taso, jossa määritellään pidemmän aikavälin suuntaviivat ja ylimpänä on politiikka-taso, jossa voidaan oikeasti asettaa uusia tavoitteita ja myös normittaa toimintaa. Pelissä olennaista on normatiivinen systeemi, joka kattaa sekä säännöt että sanktiot.

Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla

Kestävän liiketoiminnan kannalta silmiä avaavaa myös Länsi-Uudenmaan alueen yrityksille lienee maapallon sietokyvyn ylittäminen jo nyt. On myös erittäin tärkeää huomioida, että isojen edelläkävijäyritysten näkemyksen mukaan kestävyyteen liittyvät teemat ovat jo itsestäänselvyyksiä. Kestävyys on välttämätön osa menestyvää liiketoimintaa. Myös sosiaalisen kestävyyden korostuminen lienee aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävä asia taloudellisesti epävarmoina aikoina.