torstai 25. lokakuuta 2012

Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiyrittäjät aamukahveilla

 Hyvää yrittäjyydestä, 18.10.2012, Lohja


Novago Yrityskehitys Oy ja Laurea Lohja / Pumppu-hanke järjestivät 18.10 aamukahvitilaisuuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointiyrittäjille. Tilaisuudessa vaalittiin myös osallistujien hyvinvointia avaamalla aamu puhuttelevalla musiikkiesityksellä.

Riina Rubinstein esitti hyvinvointia käsitteleviä lauluja.

Tilaisuudessa keskusteltiin erityisesti alueen hyvinvointiyrittäjien ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Aiheesta alusti sairaanhoitajaopiskelija Inka Saario, joka on toteuttanut opinnäytetyönään kyselyn alueen julkisen ja yksityisen sektorin hyvinvointitoimijoille näiden kokemuksista ja toiveista yhteistyöstä eri tahojen kanssa.


Saario totesi kyselyvastaajien olleen pääasiassa tyytyväisiä yhteistyöhön, jota he olivat tehneet, mutta tulevaisuudessa yhteistyöstä toivottiin entistä tiiviimpää ja syvempää. Toivottiin, että tieto kulkisi entistä paremmin toimijoiden välillä. Yhteistyöltä toivottiin erityisesti uutta kysyntää omille palveluille.

Toisena alustuksena kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriöstä loi kuvaa nykyisestä ja tulevasta sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden tilanteesta Suomessa.
(Ulla-Maija Laihon esitys, pdf-tiedosto)


Laiho totesi, että ilman hyvinvointiyrittäjiä eivät sosiaali- ja terveyspalvelut enää pyörisi Suomessa; yritykset ja järjestöt tuottavat tällä hetkellä jo 30% sosiaalipalveluista ja 25% terveyspalveluista. Suurin osa yrityksistä on mikro- ja pk-yrityksiä, joskin alalla on menossa rakennemuutos, kun isot toimijat valtaavat alaa. Myös tilaisuuteen osallistuneista hyvinvointiyrittäjistä useampi oli saanut ostotarjouksia isoilta toimijoilta.

Laiho näki kunnilla olevan keskeinen rooli sen ratkaisemisessa, miten palvelumarkkinat kehittyvät omien hankintapolitiikkojensa kautta. Pelkkä raha ei saisi hankinnoissa ratkaista vaan pitäisi pystyä mittamaan myös vaikuttavuutta. Jotta pienilläkin yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet kilpailutuksissa, voi olla tarpeen tehdä yhteistyötä. Yhteistyöllä on kuitenkin oltava selkeä muoto, jotta yritysjoukko voi solmia kilpailutuksissa sopimuksia. Esimerkkinä useamman yrityksen yhteistyömuodosta Laiho mainitsi osuuskunnat.

Laiho myös kaipasi kansalaiskeskustelua suomalaisen hyvinvointimallin ylläpitämisestä tulevaisuudessa, sillä nykyisenlaisena se ei Laihon mielestä enää voi jatkua rahoituksen ongelmien vuoksi. Yhtenä ongelmana tulevaisuudessa tulee olemaan myös eläköitymisestä johtuva työvoimapula. TEM:in laskelmien mukaan työvoimavajaus tulee olemaan vähimmilläänkin 18000 henkilöä. Keskustelua kaivataan, miten tämä vaje paikataan. Tärkeäksi nousee alan vetovoimaisuuden kasvattaminen, jolloin myös jo alalla olevat saadaan pysymään alalla.


Yleisöpuheenvuoroissa nostettiin esiin maahanmuuttajien kouluttaminen hoiva-avustajiksi, mitä alueella on myös jo tehty. Päivän parhaat aplodit sai tieto siitä, että Valvira on tuoreessa päätöksessään päättänyt laskea hoiva-avustajat mukaan henkilöstömitoitukseen.


Alustusten jälkeen ohjelmassa oli paneelikeskustelu, johon osallistui edustajia sekä alueen hyvinvointiyrityksistä että alueen kunnista. Kuntien osalta todettiin, että poliittinen päätöksenteko on hidasta ja voi kaataa suunnitellut uudistukset. Todettiin, että suuntana voi olla myös palveluiden ottaminen takaisin kunnan hoidettavaksi.

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä pidettiin tärkeänä sekä kuntia edustavien että yrityksiä edustavien panelistien puheenvuoroissa. Kuntatoimijat tapaavat toisiaan ja alueen yrittäjiä säännöllisesti. Todettiin, että sopiva tasapaino kunnallisen ja yksityisen palvelutarjonnan välillä on löydettävä, jotta alueen markkinat pysyvät elinvoimaisina.

Yhtenä usein esiin nousevana asiana mainittiin palvelusetelit, joita mahdollisesti ollaan tulevaisuudessa ottamassa käyttöön. Hyvinvointiyrittäjien puolelta nähtiin, että pitkät sopimukset kuntien kanssa luovat vakautta tulevaisuuteen. Kilpailutuksiin toivottiin kuitenkin mukaan enemmän mahdollisuuksia tuoda esiin minimivaatimukset ylittäviä laatutekijöitä.

Hyvinvointityrittäjien yhteistyöltä toivottiin yleisöpuheenvuorossa enemmän tekemisen meininkiä. Kaivattiin keihäänkärkiyrityksiä, jotka toimintaa masinoisivat. Todettiin, että innon yhteistyöhön täytyy löytyä yrittäjiltä itseltään, yhteiset keskustelutilaisuudet voivat kuitenkin antaa lähtösysäyksen yhteiselle tekemiselle.

Tilaisuuden lopuksi toivotettiin kaikki osallistujat tervetulleiksi 7.11.2012 Lohjan kirjastossa järjestettävään hyvinvointifoorumiin, jossa teemana on saumattomuus. Erityiskiitokset annettiin tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastanneille Laurean opiskelijoille.


maanantai 22. lokakuuta 2012

Peruskoulu hyvinvoinnin lähtökohtana tulevaisuuden Suomessa



Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus, 17.10.2012, Turku 

 
Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon liittyen järjestettiin Turussa 17.10.2012 tilaisuus ”Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus”. Kutsuvierastilaisuus järjestettiin Åbo Akademin tiloissa ja Åbo Akademia edustavia osallistujia olikin lähemmäs puolet osallistujista. Kaiken kaikkiaan vahvasti koulutussektoria edustanut kutsuvierasjoukko sai koko tilaisuuden painottumaan melko lailla koulutukseen liittyviin kysymyksiin. Keskeiseksi tulevaisuuden ongelmaksi nousi nuorten syrjäytyminen, ja syrjäytymisen ehkäisy peruskoulutuksen kautta.

Hyvinvoinnin tulevaisuus nähtiin vahvasti linkittyväksi hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen. Tilaisuuden aluksi puolustusministeri Carl Haglund kehysti hyvinvointikeskustelun tiukasti talouskysymyksillä. Hän näki suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olevan hyvässä tilassa, mutta haasteena on valtion velkaantumisen kierre, joka pitäisi saada katkaistua. Haglund näki ratkaisuksi työpaikkojen lisäämisen, työurien pidentämisen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisen. Taloudellinen kestävyys nousi jälleen kestävän kehityksen kulmakiveksi.

Seuraavaksi vuorossa oli paneelikeskustelu. Paneelikeskustelussa oli mukana ministerin lisäksi edustajia Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Turun kaupunginhallituksesta, Arkkipiispan toimistosta ja paikallisesta Martta-yhdistyksestä. Puheenjohtajana toimi Turun sanomien päätoimittaja Kari Vainio. Hän halusi tietää, millaisena panelistit näkevät vuoden 2030. 

Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve uskoi poliittisen rakenteen olevan samanlainen kuin nykyään, vaikka kuntarakenteet muuttuisivatkin kuntien yhdistymisten myötä. Hän uskoi myös, että kunnat järjestävät lähipalveluita kuten ennenkin. 

Åbo Akademin hallituksen puheenjohtaja Martin Granholm toivoi tulevaisuudessa enemmän lähidemokratiaa. Hän uskoi valtakunnan politiikan muuttuvan tulevaisuudessa niin monimutkaiseksi, että osallistuminen on suurempi haaste. Mutta lähidemokratiassa osallisuuden mahdollisuudet ovat paremmat. Ministeri Haglund näki monimutkaistuvan politiikan antavan tilaa populismille, mitä hän ei pitänyt hyvänä asiana. 

Arkkipiispan erityisavustaja Risto Leppänen näki, että ideologisen ehdottomuuden kulttuuriin pitää voida vastata. Hän myös uskoi ihmisten vuonna 2030 olevan entistä uskontotietoisempaa kansaa.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen näki tulevaisuudessa vaikuttavan kaksi päinvastaista suuntaa, toisaalta ollaan kansainvälisempiä, toisaalta paikallisempia. Hän näki nykyopiskelijoilla olevan hyvät valmiudet ymmärtää monimutkaistuvaa maailmaa. Turun ruotsinkielisen Marttayhdistyksen puheenjohtaja Mia Åkerfelt halusi kuitenkin korostaa, että tarvitaan monipuolisia taitoja pitää huolta itsestä ja yhteiskunnasta, koulutus ei saa olla liian kapea-alaista. 

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Koivisto uskoi osallistumisen ja yhteisöllisyyden kiinnostavan nuorisoa. Nuoret ovat valmiita tarttumaan toimeen. Tästä keskustelu kääntyi syrjäytymiseen ja todettiin peruskoulun olevan se paikka, jossa syrjäytymistä voidaan laajamittaisesti pyrkiä ehkäisemään. Todettiin, että tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän yleissivistystä ja elämän perustaitoja. Toisaalta tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja kykyä kohdata erilaisuutta. Esimerkiksi yrittäjyydessä voisi yhdistyä eri ihmisten osaaminen uusilla tavoin.

Ministeri Haglund totesi hyvinvointiyhteiskunnasta, ettei se voi säilyä ennallaan vuoteen 2030 vaan tietyistä saavutetuista eduista on luovuttava esimerkiksi työmarkkinoilla. Minna Arve peräänkuulutti jokaiselta ihmiseltä vastuun ottamista itsestä ja läheisistä.

Paneelikeskustelun jälkeen Klassikon lukiolaiset sekä Luostarivuoren koululaiset esittivät nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta. Nuoret pitivät tärkeänä vihreiden arvojen entistä suurempaa huomioimista. Elämältä toivottiin mielekästä työtä ja yhteisöllisyyttä. Nuorille maailma on avoin, Suomeen jääminen on heille yksi mahdollisuus muiden joukossa. Eräs lukiolaisista ilmaisi asian näin: ”Jos joku meistä ei ole muuttanut ulkomaille…”.

Alustusten jälkeen tilaisuudessa oli ryhmätöiden vuoro. Pohjustuksena toivottiin keinoja, miten Suomesta tulisi vuoteen 2030 pieni, ketterä ja kimmoisa sen sijaan, että Suomesta tulisi pieni, jähmeä ja jäykkä. Toivottiin luovia ja osaavia yhteisöjä, joissa esimerkiksi harrastajien osaaminen osataan hyödyntää. Todettiin Suomen olevan hyvässä asemassa viedä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan mallia ulkomaille. 

Meidän ryhmämme pohti suomalaisen hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvän osaamisen kansainvälistä hyödyntämistä. Keskustelussa jatkoimme peruskoulun teemasta ja totesimme, että peruskoulun mallia voisi viedä Kiinaan. Keskustelun edetessä totesimme kuitenkin peruskoulun olevan muutosten tarpeessa. 

Ryhmätöiden rohkein idea piti tiivistää tviitiksi, ja ryhmämme ideaksi räväytettin:
”Räätälöidään nykyinen peruskoulu kiinalaisille ja saadun opin perusteella parannetaan suomalainen järjestelmä ja myydään se jälleen”

Ryhmätöiden jälkeen kansanedustaja Stefan Wallin esitti puheenvuoron tulevaisuusvaliokunnan puolesta. Hän uskoi, että hyvinvointia luovat ne, jotka voivat hyvin, niinpä hyvinvointia tulee lisätä. Myös Wallin näki työpaikat hyvinvoinnin alkuna ja uskoi työurien pidentämisen tärkeyteen. Tosin samalla pitää muistaa panostaa työhyvinvointiin. 

Wallin korosti yhteisöllisyyden merkitystä ja uskoi vapaaehtoissektorin professionalisoitumiseen. Hän uskoi kaiken kaikkiaan koulutuksen merkityksen kasvavan ja näki korkean laadun Suomen vahvuutena. Myös Wallin nosti puheenvuorossaan esiin nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyden, ensisijaisesti inhimillisen kärsimyksen vähentämisen näkökulmasta. 

Lopuksi esitettiin yhteenveto ryhmätöistä. Tiivistäen Suomen tulevan kimmoisuuden nähtiin vaativan koulutuksen uudistamista, yhteisöllisyyden lisäämistä ja hallintomallien uudistamista. Ryhmätöissä kaivattiin kuuntelevaa yhteiskuntaa, jonka toimintaan pääsee osallistumaan mahdollisimman nuorena. 

Erilaisuus haluttiin nähdä voimavarana. Koulutuksesta toivottiin joustavampaa, esimerkiksi koulutukseen pääsyä haluttiin helpottaa ja uusille opiskelijoille toivottiin ”filosofisempaa” ensimmäistä vuotta. Kaivattiin enemmän tieteiden välistä keskustelua. Toisaalta todettiin myös, että pelkästä peruskoulusta puhuminen ei riitä vaan panostusta tarvitaan erityisesti toiselle asteelle, jossa suurimmat syrjäytymisriskit konkretisoituvat. 

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli hyvin keskusteleva mutta melko samanmielinen. Monipuolisempi osallistujajoukko olisi ehkä avannut keskusteluun muitakin teemoja.   

Tilaisuutta oli mahdollista seurata livenä netissä ja kommentoida tilaisuuden kulkua twitterissä, tosin tätä mahdollisuutta hyödynnettiin hyvin niukasti. Kuten loppukeskustelussakin todettiin, talouden realiteettien lyöminen pöytään heti tilaisuuden alussa ehkä vähän vaimensi ryhmien innovoinnin mielialaa. Kaiken kaikkiaan hyvinvoinnin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen suhtauduttiin hyvin myönteisesti. 

Tulevaisuusselonteon sivusto: http://www.2030.fi/

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Euroopan terveyden edistäjät koolla


9th European IUHPE Health Promotion Conference, 27.-29.9.2012, Tallinna



 IUHPE (International Union for Health Promotion and Education) järjesti Tallinnassa 27.-29.9.2012 yhdeksännen kerran Euroopan alueen terveyden edistämisen konferenssin. Osallistujia oli yhteensä noin kolme sataa lukuisista Euroopan maista, mutta myös Euroopan ulkopuolelta. Myös suomalaisia oli konferenssissa runsaasti.

Konferenssin teemana oli ”Health and Quality of Life – Health, Economy, Solidarity.“ Konferenssissa käsiteltiinkin laajasti talouskriisin vaikutuksia sekä kansalaisten terveyteen että terveyden edistämisen mahdollisuuksiin. 

Terveyserojen kaventamista pidettiin tärkeänä tavoitteena sekä Euroopan maiden että eri ihmisryhmien välillä. Vaikka terveyden edistämiseen on Ottawan julkilausuman ajoista panostettu huomattavasti, on työtä edelleen tehtävä terveyden edistämisen vaikuttavuuden osoittamiseksi. 

Keskeiseksi teemaksi konferenssissa nousikin terveystilanteen ja riskitekijöiden seuranta Euroopan tasolla. Konferenssissa esiteltiin sekä EU:n että WHO:n tavoitteita ja agendaa terveyspolitiikan saralla lähitulevaisuudessa.

WHO:n Gauden Galea nosti puheenvuorossaan esiin sen, miten tärkeää on tietää, mitä voidaan mitata, kun asetetaan tavoitteita tulevaisuudelle. 

Konferenssissa järjestetyssä paneelikeskustelussa tuotiin esiin eri maiden näkökohtia seurantatietojen keräämisen vaikeuteen; liikaa rahallista panostusta ei voida vaatia köyhiltä mailta uusien seurantatietojen keräämiseen. Toisaalta tietosuojakäytännöt hankaloittavat tietojen yhdistelyä, jotta saataisiin yhdisteltyä lääketieteellistä ja sosiaalista taustaa kuvaavaa, jo olemassa olevaa tietoa. Tavoitteena kuitenkin on, että seurantatietoa saataisiin eri maista liittyen alkoholinkulutukseen, tupakointiin, ruokavalioon ja liikuntaan.  

Maailma muuttuu, ja konferenssissa pohdittiin myös terveyden edistämisen muutoksia sitten alkusysäyksenä toimineen Ottawan julkilausuman v. 1986. Aiheesta alusti professori Don Nutbeam (University of Southampton, Iso Britannia), joka on myös kirjoittanut aiheesta: 

Kun Ottawan julkilausuma kirjoitettiin 25 vuotta sitten, kansanterveys oli liian pienessä roolissa, keskiössä oli yksilö ja tämän elintavat. Ottawan julkilausuman kulmakivenä olivatkin terveyttä tukevat elinympäristöt. Nykyään ymmärretään paremmin sosiaalisen ympäristön vaikutus terveyteen ja erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. Myös todisteita terveyden edistämisen vaikuttavuudesta on ehtinyt kertyä paljon. Jatkossakin kuitenkin pitää edelleen puhua terveyden edistämisen puolesta, entistä enemmän tarvitaan myös yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Glenn Laverack (Flinders University, Australia) alusti eri näkökulmien yhdistämisen tärkeydestä. Hän käytti termiä paralle tracking kuvamaan ylhäältä päin ohjatun (top-down) ja ruohonjuuritasolta lähtevän (bottom-up) terveydenedistämistyön yhdistämistä. Pelkät top-down –hankkeet eivät toimi, koska ilman tietoa ihmisten todellisista ongelmista, tarpeista ja toiveista, ne eivät yleensä pysty tarjoamaan sellaisia ratkaisuja, joille olisi kysyntää. Toisaalta bottom up –hankkeilta saattaa puuttua resurssit laajamittaisempaan toimintaan. 

Molemmat näkökulmat tulisikin pystyä hankkeissa huomioimaan kaikissa vaiheissa suunnittelusta tavoitteiden asetantaan, hankehallintaan ja arviointiin.

Suomesta konferenssissa oli esillä mm. Teaviisari-palvelu, jota esitteli THL:n Vesa Saaristo. Teaviisarissa (TEA = terveydenedistämisaktiivisuus) on saatavilla seurantatietoa suomalaisten kuntien toiminnasta ja panostuksesta neljällä eri toimialalla (terveydenhuolto, koulut, liikunta ja kuntajohto) ja seitsemästä eri näkökulmasta (sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus ja muut ydintoiminnat).

Teaviisari löytyy netistä osoitteesta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/teaviisari

Konferenssissa esiteltiin monenlaisia hankkeita ja käytännön kokeiluita terveyden edistämiseksi. Mielenkiintoisena kokeiluna vertaistuesta elämäntapamuutoksissa Jane South Iso-Britanniasta esitteli Community health champions –ohjelmaa. Vapaaehtoisia koulutetaan tsemppaamaan läheisiään omassa arjessaan terveellisempään elämään.

Tästä toiminnasta lisää osoitteesta: www.altogetherbetter.org.uk

Konferenssin lopuksi pohdittiin terveyden edistämisen tulevaisuutta. Professori Stephan Van den Broucke (UC Louvain, Belgia) näki terveydenedistämisen tulevaisuudessa positiivisena asiana sen, että kiinnostusta terveyden edistämistä kohtaan niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on. 

Myös yhteistyö esimerkiksi kestävän kehityksen agendan kanssa tarjoaa mahdollisuuksia uusille avauksille. Toisaalta talouden heilahtelut ovat uhka resurssien saatavuudelle, jatkuva vaikuttavuuden osoittaminen on tästä syystä tärkeää. Van den Broucke korosti myös poliittisen osaamisen tärkeyttä, jotta oma asia osataan tuoda oikealla tavalla esiin.

maanantai 8. lokakuuta 2012

Trendit, minitrendit ja mahdollisuudet


Kansainvälinen pk-yritysten tulevaisuusfoorumi, 20.9.2012, Helsinki


Laurea CoFi järjesti 20.9.2012 Kansainvälisen pk-yritysten tulevaisuusfoorumin, jonka teemana olivat trendit sekä niiden antamat liiketoimintamahdollisuudet.

Tilaisuus järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa.
Tulevaisuusfoorumi liittyi RACS - alueellisen osaamisen ennakointi –hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään erityisesti pk-yrityksille suunnattuja tapoja käyttää ennakointia ja ennakointitietoa hyödyksi oman toimintansa kehittämiseksi ja tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi.

Saimme tilaisuuteen mukaan mielenkiintoisia puhujia käsittelemään aihetta kattavasti monesta näkökulmasta, niin pk- kuin suuryrityksen näkökulmasta; niin megatrendien kuin minitrendienkin suunnasta.
Matti Vanhanen
Foorumin puheenjohtajana toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Vanhanen pohti avauspuheenvuorossa sanojen muuttumista: enää ei ymmärrä kaikkia omien vanhempiensa lapsuudessa käytettyjä sanoja, mutta toisaalta ei myöskään ymmärrä kaikkia omien lastensa käyttämiä termejä. Tai edes niiden selityksiä.

Palkataan siis nuoria, jotka elävät ajassa.

Juha Siitonen

Pk-yritysten puheenvuoron käytti Juha Siitonen Mitron Group Oy Ltd:stä. Hän kertoi keinoista, joilla Mitron on kasvanut merkittäväksi toimijaksi omalla alallaan. Olennaista on asiakkaan lähellä oleminen, asiakkaan ymmärtäminen.  Yrittäjyydessä tärkeää on rohkeus ja energisyys.


John H. Vanston, Matti Vanhanen ja Carrie Vanston
Kansainvälisiä tuulia tilaisuuteen toi John H. Vanston, joka esitteli kehittämäänsä minitrendien konseptia. Siitä lisää erillisessä blogikirjoituksessa myöhemmin.

Marjo Miettinen
Marjo Miettinen EM Group Oy:stä pohti muun muassa kasvavia uusia teknologia-aloja. Äly on nyt menossa joka paikkaan, niin konepajateollisuudessa kuin muuallakin. Cleantech-alaan liittyvät asiat (mm. energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit) ovat luonnollisesti tärkeitä.  Terveys- ja hyvinvointiteknologiassa, pelialassa sekä kaivannaisteollisuudessa ja sitä seuraavissa jalostusketjuissa on mahdollisuuksia.

Tärkeää on kyky yhdistää eri teknologioita: innovaatiot löytyvät rajapinnoilta.

Anthony Gyursanszky
Microsoft Oy:n Anthony Gyursanszky käsitteli megatrendien mahdollisuuksia. Hänen esityksessään ihastutti ajatus, että tiedon etsitään kuluu tulevaisuudessa vähemmän aikaa. Nythän Internetin ja Googlen avulla meille on tarjolla lähes rajattomalta tuntuva määrä tietoa.

Joskus sen tiedon etsintä vaan muistuttaa neulasta ja heinäsuovasta.

Gyursanszky nosti esiin myös ajatuksen pelimäisyyden tulevan osaksi elämää uudella tavalla. Uusien välineiden ja sovellusten avulla voisi kauppareissustakin tulla virtuaalinen peli.


Paneelikeskustelu
Mistä uusia kasvuyrityksiä -paneelikeskustelussa todettiin, että yritysten tukijärjestelmät ovat sirpaleisia, yritysten on vaikea tietää, missä asiantuntemus on. Mainittiin, että pääkaupunkiseudulla on 70 organisaatiota, jotka antavat yrityksille apua. Ja 10 organisaatiota, jotka auttavat avun löytämisessä. Team Finland pyrkii auttamaan tässä asiassa.

Eri tahojen tekemä tulevaisuustyö koettiin myös hajanaiseksi. Monet tahot ennakoivat, mutta tarvetta olisi sille, joka muokkaisi kaikesta ennakoinnista yhden A4:sen.

Lopuksi paneelissa pohdittiin, mitkä alat kasvavat merkittävästi seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Vihreät arvot, kestävä kehitys, cleantech ja resurssitehokkuus saivat kannatusta. Myös korjausrakentamisessa ja hyvinvointi- ja terveyspalveluissa nähtiin mahdollisuuksia.

Osa tilaisuuden esityksistä löytyy osoitteesta: