Monipuolinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi ja upean Terveystorin avajaiset

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Länsi-Uudenmaan hyvinvointifoorumi kokoontui tällä kertaa teemalla teknologia hyvinvoinnin tukena. Teema veti hyvin osallistujia, erityisesti Luksian opiskelijoita oli runsaslukuisesti paikalla. Hyvinvointifoorumin ohessa juhlittiin myös Laurean Terveystorin uusien toimitilojen avajaisia.

Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille, oman asiointitilin kautta käytettäväksi.

Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta, sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.

Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.

Palveluja on kehitetty erityistä tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi

Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen, tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!

Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/) pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä (www.classcraft.com) puolestaan koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot) pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin kanssa.

Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/) muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.

Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa, oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä. Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia, miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.

Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa nuorille pidettyjen tapahtumien anti.

Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.

Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.

Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).

Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos elämäntapoja korjaa.

Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.  

Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot käsien desinfioinnissa sai testata.

Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.

Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hankemessujen satoa: hyvinvointivinkkejä nuorille ja opettajille!

Yhdessä-hankkeen loppuseminaarissa 7.11.2014 oli lounastauon lomassa mahdollisuus tutustua monenlaisiin nuorten parissa toteutettaviin hankkeisiin ja eri toimijoiden toimintamalleihin ”Hankemessuilla”.

Laurean ständillä kerättiin myös hyvinvointivinkkejä osallistujilta. Ständikävijöiltä kysyttiin, mikä piristää sinua marraskuisena päivänä; mistä sinä saat hyvää oloa? Hyvinvointivinkkien välineiksi annettiin kartonkipohjia, tusseja sekä sydäntarroja. Vinkkejä kerättiin päivän teeman mukaisesti nuorille ja opettajille ja muille nuorten kanssa töitä tekeville. Moni vinkeistä sopii toki kaikille!

Messukävijät päästivät luovuutensa valloilleen, ja päivän aikana kertyi 22 erilaista vinkkiä, niin teksteinä kuin piirroksina. Hyvinvointia syntyy muun muassa yhdessäolosta, toisiin tutustumisesta, huumorista, liikunnasta, uskaltamisesta, pienistä asioista nauttimisesta, nukkumisesta, oikeanlaisista varusteista kylmänä päivänä ja itsensä rakastamisesta. Ständiväki kiittää ja kumartaa - tässä hyvinvointivinkkien satoa:

vinkkejä erityisesti nuorille

vinkkejä erityisesti opeille

 

 

 

Teksti ja kuvat: Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu

Yhdessä-hankkeen ratkaisuja ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen

Kun ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin, ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi ja sitoutuminen opintoihin lisääntyy. Uudenlaiset opetussuunnitelmat, parempi ohjaus, uudet mobiililaitteet sekä vuorovaikutus toimijoiden kesken ovat Yhdessä-hankkeen keinoja vähentää opintojen keskeyttämistä.

Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttaman Yhdessä-hankkeen loppuseminaarissa 7.11.2014 kuultiin hankkeessa mukana olleiden ammatillisten oppilaitosten (Hyria, Luksia, Omnia ja Amisto) saamia käytännön hyötyjä hankkeesta.

Opinto-ohjaaja Tanja Aholainen Luksiasta kertoi hankkeen auttaneen kirkastamaan ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien välistä tehtävien jakoa sekä jalkauttamaan kehitetyt uudet toimintamallit. Amiston Outi Tirkkonen puolestaan kertoi, miten erään tutkinnon opetussuunnitelma oli työstetty uudelleen, jotta pystyttiin vastaamaan hyvin heterogeenisen opiskelijajoukon tarpeisiin. Tavoitteena on, etteivät opiskelijat turhautuisi opintojen liian nopeaan eikä myöskään liian hitaaseen etenemisvauhtiin.

Kun opiskelijat ja opettajat ovat vahvasti siirtymässä digiaikaan, tuntuu nurinkuriselta, että mobiililaitteiden käyttö saattaa kouluissa olla kokonaan kiellettyäkin. Hankkeen eApu-osiossa onkin hyödynnetty mobiililaitteita ja tietotekniikkaa opintojen tukena.

Heidi Ahonen ja Tuija Marstio nostivat esiin uutisia opetuksen siirtymisestä digiaikaan. 

Omnian Heidi Ahonen ja Laurean Tuija Marstio kertoivat tablettitietokoneiden hyödyntämisestä työssäoppimisjaksoilla. Työssäoppimisen päiväkirjaa toteutettiin Bloggerin avulla ja yhteydenpidossa hyödynnettiin Skypeä. Motivaatio oli parempi, kun uusi työväline mahdollisti raportoinnin joustavasti itselle sopivaan aikaan. Uusi väline tuo myös uusia mahdollisuuksia oppimisen todentamiseen esim. valokuvien ja filmien avulla.

Hyrian Mikko Helen kertoi kokemuksiaan hankkeesta ryhmänohjaajan näkökulmasta. Helen osallistui hankkeessa toteutettuun ryhmänohjaajien koulutukseen ja hän kertoi saaneensa lisää rutiinia ryhmäohjaajana toimimiseen.

Hankkeen aikana on toteutettu myös neljä tulevaisuusfoorumia, jotka ovat koonneet yhteen hankkeen kumppanioppilaitosten toimijoita sekä muita nuorten kanssa työskenteleviä tahoja. Foorumeissa on  käyty innostavia keskusteluja toimijoiden kesken ja jaettu kokemuksia. Laurea-ammattikorkeakoulun Tarja Meristö muistutti esityksessään vielä tulevaisuusnäkökulman tärkeydestä: kun nuorella on visio omasta tulevaisuudestaan, hän on motivoituneempi rakentamaan polkuaan kohti tuota päämäärää.

Myös psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman Lyhytterapiainstituutista korosti, että ongelman sijaan etsitään hyvää lopputulosta. Ohjaustilanteet tulisi toteuttaa niin, että jokainen kokee keskustelun olevan hyödyllinen.

 

Tilaisuuden pääpuhujana esiintyi Ben Furman

Ben Furmanin kolme periaatetta, jotka käyvät niin oppilashuoltoon kuin muuhunkin toimintaan, ovat:

1. Toiveikkuus - pidetään keskustelun sävy ohjaustilanteessa sellaisena, että opiskelijalla on toiveikas olo!
2. Yhteistyö - nuori saa itse päättää, keitä tahoja haluaa keskusteluihin mukaan; voisiko toisen asteen opiskelijalla yhteistyökumppanina ollakin perheen sijasta kaverit?
3. Luovuus - miten saada nuori itse keksimään ratkaisuideoita "en mä tiedä" -vastausten sijaan?

 Ratkaisukeskeisen ajattelutavan opettaminen myös nuorille olisi varmasti hyödyllistä!

Osana seminaaria järjestettiin myös hankemessut, joissa pääsi tutustumaan myös muihin hankkeisiin, jotka toimivat nuorien parissa.

Emilia Grön kertoi hankemessuilla Innovaara-projektista, joka innostaa opiskelijoita yrittäjyyteen

Laurean ständillä kerättiin hyvinvointivinkkejä nuorille ja opettajille

Vantaan kaupunki on kehittänyt menetelmiä, joilla lapset ja nuoret voivat osallistua palvelujen arviointiin.

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttavat Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamaa YHDESSÄ-hanketta vuosina 2013-2014.

Teksti ja kuvat: hankesuunnittelija Mirkka Pirilä, Laurea-ammattikorkeakoulu

Joustavat polut tulevaisuuden työelämään 26.3.2014

Ensi syksynä opintonsa aloittavat opiskelijat ovat työelämässä vielä vuonna 2050. Vaikka emme voi tietää, minkälaista silloin on, koulutuksen on annettava opiskelijoille sellaiset eväät, että he pärjäävät.

Tätä asiaa pohdittiin Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin järjestämässä Tulevaisuusfoorumissa Porvoossa 26.3.2013. Tilaisuus järjestettiin osana Yhdessä-hanketta, ja sitä isännöi Porvoon ammattiopisto Amisto.

Yliopettaja, futurologi Tarja Meristö kertoi, että tulevaisuudessa ei ole työntekijöitä eikä työnantajia. On vain osaamisen ostajia ja osaamisen myyjiä. Osaamisvaatimus ja palveluintensiivisyys kasvaa kaikilla aloilla ja tasoilla.

Johtajuudesta ja oppimisesta dynaamisessa työelämässä kertoi Karl-Magnus Spiik. Hän korosti itsetuntemuksen, epävarmuuden sietokyvyn sekä vuorovaikutustaitojen olevan työelämässä tärkeässä asemassa.

Spiik kertoi myös ihmisten erilaisuudesta. Kun tunnistaa oman ja yhteistyökumppanin ihmistyypin, vuorovaikutus on menestyksellisempää. Ilmaisen testin voi tehdä netissä: www.spiik.fi

Tilaisuuden monissa työpajoissa pääsi tutustumaan mm. Yhdessä-hankkeen ja
Amiston yhteistyönä kehittämään Onks unelmii?! –peliin.

Yhdessä-hankkeen neljäs tulevaisuusfoorumi, joka on samalla hankkeen loppuseminaari järjestetään 7.11.2014 Espoossa Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran tiloissa. Tervetuloa!

Yhdessä-hanke on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama projekti, jota Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa vuosina 2013-2014.  Yhdessä-hankkeen wiki-sivusto: https://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=28967014

Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

CoFi-tiimi Alihankintamessuilla 26.9.2013

Tampereella järjestettiin 24.-26.9.2013 Alihankintamessut jo 25. kerran. Messut olivat kasvaneet edellisestä vuodesta ja kävijöitä messuilla oli ennätyksellisesti melkein 17 000. Näytteillepanijoitakin oli lähes tuhat yritystä kahdestakymmenestä eri maasta. Kyseessä olivat siis erittäin suuret messut.

CoFilaiset ovat olleet messujen vakiosallistuja jo useamman vuoden ajan. Tänäkin vuonna Laurean FuturesLab CoFi järjesti avoimen seminaarin messukävijöille. Lisäksi tutustuimme messujen näytteillepanijoihin ja haastattelimme heitä kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia kartoittavaan tutkimukseen, jota toteutamme yhdessä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Tämänvuotinen seminaarimme, joka järjestettiin yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Laatuyhdistys ry:n kanssa, kulki nimellä ”Innovaatioiden ilmaveivi”.  Osallistujien mielestä seminaarin nimi kuvaa hyvin sitä tekoa, joka teknologiateollisuutemme on kyettävä suorittamaan, jotta se selviäisi nykyisestä tilanteesta ja menestyisi myös tulevaisuudessa.

Teknologiateollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä oli esittelemässä asiantuntija Teppo Virta Teknologiateollisuus ry:stä. Jos kuulijalle ei aikaisemmin ollut vielä selvää, kuinka tärkeä rooli teknologiateollisuudella on suomalaisen työllisyyden, viennin ja yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähteenä, niin Virran esityksen jälkeen tämä ainakin tuli selväksi.

Tulevaisuuden kannalta onkin tärkeää, että suomalainen teknologiateollisuus pystyy vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin. Lyhyellä aikavälillä sen on kyettävä pitämään tuotteet kilpailukykyisinä, etenkin kotimaisten tuotantokustannuksien pitää pysyä kohtuullisina. Lisäksi viennin painopistettä on siirrettävä Länsi-Euroopasta Aasiaan sekä itäiseen Eurooppaan. Näiden toimien lisäksi on pidettävä huolta siitä, että tulevat sukupolvet ovat kiinnostuneita ja menestyviä luonnontieteiden osaajia.

FuturesLab CoFin Tarja Meristön veti seminaarissa workshop-osuuden, jossa vieraat lähtivät visiomaan omissa pienryhmissään tulevaisuuden ratkaisuja, joilla teknologiateollisuus pysyisi kilpailukykyisenä. Lopputuloksena oli mielenkiintoisia visioita tuotteistettuina.

Esimerkiksi mainittakoon sovellus nimeltä ”World of pointrackers”. Sovellus on mobiilipeli, jonka tarkoitus on opettaa nuoria liikkumaan ja edistää samalla heidän terveyttään. Visiona olisi, että liikkuminen on läsnä läpi yksilöiden elämän, jonka seurauksena ihmiset olisivat paremmassa kunnossa siirtyessään eläkkeelle. Visiossa yhdistyy useampia megatrendejä. Ikääntyvän väestön hyvinvointi on tulevaisuudessa yhä suurempi haaste, joten toivottavasti muista megatrendeistä, kuten digitalisoitumisesta ja pelillistymisestä, löytyy apuja haasteen ratkaisemiseksi.

Päivän ja samalla messujen päätteeksi kiersimme vielä messuosastoja ja kyselimme karkkilalaisten yrittäjien messukuulumisia ja mielipiteitä kestävästä liiketoiminnastaan. Ilahduttavan monella yrityksellä riitti mielenkiintoa kestävää liiketoimintaa kohtaan. Hyvä niin, koska yrittäjien viesti oli samansuuntainen, kuin mitä aikaisemmin olimme kuulleet Teknologiateollisuuden suunnalta – uutta vauhtia on saatava jostain, jotta menestystä voi odottaa jatkossakin.

Antti Ahola
Tutkimusapulainen

Trendit, minitrendit ja mahdollisuudet

Kansainvälinen pk-yritysten tulevaisuusfoorumi, 20.9.2012, Helsinki

Laurea CoFi järjesti 20.9.2012 Kansainvälisen pk-yritysten tulevaisuusfoorumin, jonka teemana olivat trendit sekä niiden antamat liiketoimintamahdollisuudet.

Tilaisuus järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa.

Tulevaisuusfoorumi liittyi RACS - alueellisen osaamisen ennakointi –hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään erityisesti pk-yrityksille suunnattuja tapoja käyttää ennakointia ja ennakointitietoa hyödyksi oman toimintansa kehittämiseksi ja tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi.

Saimme tilaisuuteen mukaan mielenkiintoisia puhujia käsittelemään aihetta kattavasti monesta näkökulmasta, niin pk- kuin suuryrityksen näkökulmasta; niin megatrendien kuin minitrendienkin suunnasta.

Matti Vanhanen

Foorumin puheenjohtajana toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Vanhanen pohti avauspuheenvuorossa sanojen muuttumista: enää ei ymmärrä kaikkia omien vanhempiensa lapsuudessa käytettyjä sanoja, mutta toisaalta ei myöskään ymmärrä kaikkia omien lastensa käyttämiä termejä. Tai edes niiden selityksiä.

Palkataan siis nuoria, jotka elävät ajassa.

Juha Siitonen

Pk-yritysten puheenvuoron käytti Juha Siitonen Mitron Group Oy Ltd:stä. Hän kertoi keinoista, joilla Mitron on kasvanut merkittäväksi toimijaksi omalla alallaan. Olennaista on asiakkaan lähellä oleminen, asiakkaan ymmärtäminen.  Yrittäjyydessä tärkeää on rohkeus ja energisyys.

John H. Vanston, Matti Vanhanen ja Carrie Vanston

Kansainvälisiä tuulia tilaisuuteen toi John H. Vanston, joka esitteli kehittämäänsä minitrendien konseptia. Siitä lisää erillisessä blogikirjoituksessa myöhemmin.

Marjo Miettinen

Marjo Miettinen EM Group Oy:stä pohti muun muassa kasvavia uusia teknologia-aloja. Äly on nyt menossa joka paikkaan, niin konepajateollisuudessa kuin muuallakin. Cleantech-alaan liittyvät asiat (mm. energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit) ovat luonnollisesti tärkeitä.  Terveys- ja hyvinvointiteknologiassa, pelialassa sekä kaivannaisteollisuudessa ja sitä seuraavissa jalostusketjuissa on mahdollisuuksia.

Tärkeää on kyky yhdistää eri teknologioita: innovaatiot löytyvät rajapinnoilta.

Anthony Gyursanszky

Microsoft Oy:n Anthony Gyursanszky käsitteli megatrendien mahdollisuuksia. Hänen esityksessään ihastutti ajatus, että tiedon etsitään kuluu tulevaisuudessa vähemmän aikaa. Nythän Internetin ja Googlen avulla meille on tarjolla lähes rajattomalta tuntuva määrä tietoa.

Joskus sen tiedon etsintä vaan muistuttaa neulasta ja heinäsuovasta.

Gyursanszky nosti esiin myös ajatuksen pelimäisyyden tulevan osaksi elämää uudella tavalla. Uusien välineiden ja sovellusten avulla voisi kauppareissustakin tulla virtuaalinen peli.

Paneelikeskustelu

Mistä uusia kasvuyrityksiä -paneelikeskustelussa todettiin, että yritysten tukijärjestelmät ovat sirpaleisia, yritysten on vaikea tietää, missä asiantuntemus on. Mainittiin, että pääkaupunkiseudulla on 70 organisaatiota, jotka antavat yrityksille apua. Ja 10 organisaatiota, jotka auttavat avun löytämisessä. Team Finland pyrkii auttamaan tässä asiassa.

Eri tahojen tekemä tulevaisuustyö koettiin myös hajanaiseksi. Monet tahot ennakoivat, mutta tarvetta olisi sille, joka muokkaisi kaikesta ennakoinnista yhden A4:sen.

Lopuksi paneelissa pohdittiin, mitkä alat kasvavat merkittävästi seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Vihreät arvot, kestävä kehitys, cleantech ja resurssitehokkuus saivat kannatusta. Myös korjausrakentamisessa ja hyvinvointi- ja terveyspalveluissa nähtiin mahdollisuuksia.

Osa tilaisuuden esityksistä löytyy osoitteesta:

http://www.laurea.fi/fi/cofi/tiedotteet-ja-tapahtumat/Sivut/tulevaisuusfoorumi.aspx