Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.
- Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
- Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
- Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
- Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia.
- Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.
Villiä visiointia!
Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.
Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf
Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan
Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.
Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.
Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.
Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.
Työpajan muistiinpanolomakkeita
Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.
Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!
Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!
Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti