Hyvinvointifoorumissa etsittiin reittejä esteettömään ja turvalliseen tulevaisuuteen

Esteettömyys ja turvallisuus olivat 14.4.2016 Laureassa Lohjalla järjestetyn Hyvinvointifoorumin teemana. Esteetön ympäristö on 10 %:lle ihmisistä välttämätön, 40 %:lle tarpeellista ja 100 %:lle miellyttävää totesi tilaisuuden avannut Lohjan kaupungin vanhustyön johtaja Tuula Suominen.

Esteettömyys ei ole vain kynnyskysymyksiä

Yhdenvertainen ja esteetön toimintaympäristö vaikuttavat henkilön mahdollisuuteen elää itsenäistä elämää ja osallistua yhteisön toimintaan turvallisesti. Joka 3. lohjalainen on 10 vuoden kuluttua eläkeikäinen ja esteettömien kotien ja asuinalueiden tarve kasvaa. Ei riitä, että esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat asunnon sisällä. On varmistettava myös lähiympäristön kelpoisuus liikkua ja saada palveluita, jotta ihminen ei jää oman kotinsa vangiksi.

Tarve oman elämän hallintaan ja riippumattomuuteen kiteytyy vanhassa sanonnassa Oma tupa, oma lupa.

Lohjalla tehdyn kyselyn mukaan ikääntyvät voidaan ryhmitellä kolmeen kategoriaan, joilla kaikilla on hiukan erilaiset tarpeet liittyen esteettömyyteen ja turvallisuuteen. 

1. Terve ja pirteä - aktiivinen kansalainen kysyy itseltään, kuinka kauan pärjään nykyasunnossa ja ennakoi tulevan tilanteen.
2. Kun vauhti hidastuu - avun tarvetta pohditaan, miten pärjää, jos joutuu esim. luopumaan ajokortista.
3. Elinpiiri pienenee - riippuvuus toisista lisääntyy; on jo selviä haasteita arjessa selviytymisestä. Heidän kannattaa pitää kiinni ystävyyssuhteistaan ja tehdä kaikkea sitä kivaa, josta on aina tykännyt. Myös teknologiasta voi etsiä tukea ja apua.

Kun liikkumisen mahdollisuudet vähenevät, voi teknologia tuoda elämään osallisuutta ja turvallisuutta, kunhan se tehdään ihmisen omasta lähtökohdasta, ei muiden sanelemana.

Esteetön kalastus Lohjanjärvellä 

Harrastuksista ei tarvitse jäädä paitsi, vaikka olisi vaikeuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla. Esteetön kalastus Lohjanjärvellä on konsepti, jota ovat kehittäneet Therafishin kalastusoppaat Esa Keino ja Mari Elal. Heidän kehittämänsä konsepti soveltuu monenlaisille erityisryhmille ja eri-ikäisille. Kalastusalus on tasapohjainen ponttonien päällä oleva lautta, jonka kyytiin mahtuu useampi rollaattori tai pyörätuolikin mukaan.

Kalastusmatka on virkistys-, harrastus- ja terapeuttista toimintaa, josta nauttivat mm. kehitysvammaiset, ikäihmiset tai erilaisia nv-oireita omaavat ihmiset. Therafishin toiminta edistää kansanterveyttä edistämällä fyysis-psyykkis-sosiaalista hyvinvointia.

Nuorten yrittäjien ennakkoluuloton uusia avaus vaatii sopivat välineet, tarpeeksi tilaa, turvallisen ympäristön ja tiedon esittämistä selkokielisessä, ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi tarvitaan kaikki perustarpeisiin liittyvät palvelut.

Tietysti kalastusreissuun kuuluu myös se, että kalaa saadaan!

Esteettömyysasiamies Jarko Jokinen Lohjan kaupungista kertoi oman tarinansa näkövammaisen elämästä. Arjessa pärjääminen on vaatinut paljon etukäteissuunnittelua, jotta pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Esim. risteyksissä oli aikaisemmin ilman opaskoiraa vaikea hahmottaa korkeuseroja kadulla ja liikkuminen ei tuntunut turvalliselta.

 

"Muutostöiltä säästytään, kun jo suunnittelun lähtökohtana on esteettömyys" muistuttaa Jarko Jokinen

Virkamiehen roolissa mutta myös olemalla mukana vammaisneuvostossa Jarko Jokinen on saanut paljon tietotaitoa, jonka avulla hän on voinut edistää monenlaisten vammaisten asiaa ja luoda olosuhteita paremmaksi esteettömään ja turvalliseen elämään. Vaikutuskanavana on myös Eduskunnan lobbaaminen, jotta rakennuslakiin saataisiin pakolliseksi esteettömyysnäkökulma. Näin taloja suunnittelevat arkkitehdit ja taloja rakentavat tahot osaisivat ottaa esteettömyysasiat alunperin huomioon ja erilaisilta muutostöiltä vältyttäisiin kokonaan.

 ”Ei mittä palvelui oo näkyny?”,

kysyi Raision kaupungin peruspalvelujohtaja Mikko Hulkkonen varsinaissuomalaisittain esityksensä aluksi.  Hulkkonen puhui esteettömyydestä viestinnän näkökulmasta.Viestinällinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että viesti löytyy ja se on myös ymmärrettävissä.

Hulkkonen hauskutti Hyvinvointifoorumin yleisöä omintakeisilla itse tekemillään piirroksilla ja vertauskuvilla, joissa peruspalveluasiantuntijat olivat esim. apuun tulevia ratsuväen edustajia, kun apua tarvitsevat kansalaiset joutuivat uudisraivaajien tavoin intiaanien piirittämiksi. 

Hulkkonen korosti, että viestinnällisen esteettömyyden periaatteet edellyttävät, että ollaan näkyvissä, ollaan ymmärrettäviä, ei lisätä huolta ja vaikutetaan asioihin.

Esimerkki monimutkaisesta ohjeistuksesta

Eri kuntien nettisivuilta poimitut esimerkit paljastivat monimutkaisia yhteydenotto-ohjeita, epäselviä prosessikaavioita tai laatikkoleikkejä, joiden viidakosta apua tarvitseva ei taatusti apua löydä ja jos sattuisikin löytämään, ei sitä osaa käyttää. Raisio oli ratkaissut selkoviestinnän nettisivuillaan yhdellä napilla: Pyydä apua! Klikkaa tästä.  Vastauksen saa jo seuraavana arkipäivänä.

Hyvinvointifoorumin perinteinen aktiivinen kahvitauko käsitteli tällä kertaa esteettömiä ja turvallisia asuinalueita EAKR-rahoitteisen ELLI-hankkeen järjestämässä työpajassa, jota vetivät hankkeen projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista.

 

Tuloksena pienryhmätöistä saatiin useita käytännön ehdotuksia, miten asuinalueiden ekologista, sosiaalista tai taloudellista esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla tulevaisuutta ajatellen.

Esteettömille palveluille esitettiin omaa sertifikaattia tai merkkiä joutsenmerkin tyyliin, jotta tilatessaan tietää, millaisia palveluita saa, pop-up ratkaisuna ehdotettiin neuvontapistettä sinne, missä ikäihmiset liikkuvat eli apteekkiin ja kauppakeskuksiin ehdotettiin jätteenlajittelukoroketta, joka olisi sopivan korkuinen kaikille.

Hyvinvointifoorumin yhteydessä järjestettiin myös minimessut, jossa oli paikalla näytteilleasettajia alueen yhdistyksistä, hankkeista ja muista toimijoista niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Vilkas ajatusten ja ideoiden vaihto verkotti toimijoita ja aikaansai varmasti uutta yhteistyötä esteettömän ja turvallisen tulevaisuuden tekemiseksi.

Merkkaathan jo kalenteriin: Seuraava Hyvinvointifoorumi pidetään 17.11.2016. Tervetuloa taas Laureaan Lohjalle.

Teksti: yliopettaja KTT Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi
Kuvat: Hanna Tuohimaa ja Tarja Meristö

Pumpun idea-arpajaiset Care Innovations Areenalla 9.12.2013 Hyvinkäällä

Pumppu-hanke osallistui jälleen Fuas Care Innovations Areenaan, jonka tällä kertaa järjesti Laurea Hyvinkäällä. Mukana oli noin sata osallistujaa, joista valtaosa edusti FUASin eli Laurean, Hamkin ja Lamkin opiskelijoita ja henkilökuntaa. Näytteilleasettajina oli myös muita hyvinvoinnin toimijoita ja erilaisia hankkeita.

Tänä vuonna näytteilleasettajien pisteet sijaitsivat ripoteltuna luokkatiloihin, joten valitettavasti varsinaista ohjelmaa ei omalta tiskiltä pystynyt seuraamaan. Tutuksi tulivat kuitenkin Hamkin Digital Life Lab ja siellä Four Square -pelin hyödyntäminen esteettömyystiedon keräämiseksi, Työtehoseuran Green Care -hanke sekä Laurea Hyvinkään InnoVilla, joka tukee opiskelijayrittäjiä näiden liikeideoiden kehittelyssä.

Ennen tilaisuuden alkua vähän jännitti, miten osallistujat lähtevät näytteilleasettajiin tutustumaan, mutta huoli oli turha! Opiskelijoita ja muuta osallistujajoukkoa tuli rohkeasti luokkaan tutustumaan näytteilleasettajien tarjontaan. Pumppu-tehtävän palauttaneita oli jopa enemmän kuin viime vuonna!

Pumppu oli viime vuoden tapaan liikkeellä osallistujia aktivoiden. Jo useammassa tilaisuudessa on innovoitu tulevaisuuden hyvinvointipalveluita. Tällä kertaa ajatuksena oli kehittää jo olemassa olevia ideoita eteenpäin yritysten näkökulmasta teemalla ”saako tästä bisnestä?” Järjestimme nimittäin idea-arpajaiset, jossa jokainen osallistuja sai vetää itselleen arpalipun, jolla sai lunastaa numeroidun idean jatkokehitykseen. Oma näkökulma pyöräytettiin vielä onnenpyörästä ja sitten olikin taas aika laittaa mietintämyssy päähän ja pohtia, olisiko kyseinen idea saadun yrittäjän toteutettavissa yksin tai kumppanien kanssa vai vaatisiko idea kenties vähän uutta näkökulmaa jatkokehittelyyn.

Pumpun Idea-arpajaisissa arvat maksoivat 0 euroa ja joka arpa voitti!

Esimerkiksi viime vuonna ideoitiin nuorille yhteisöllistä asumista. Tähän konseptiin yhdistettiin toteuttajaksi ravintola, ja lopputuloksena konseptiin yhdistyi yhteisöllinen ruuanlaitto, jossa sosiaaliset suhteet vahvistuvat ja samalla ehkä ruokavaliokin monipuolistuu. Sydänpotilaille ideoitu vertaistukiryhmä puolestaan muuntuisi pelialan yrityksen hyppysissä roolipeliksi, jossa taistellaan sairautta vastaan.

Tehtävän suorittamiseen oli tarjolla erilaisia apuvälineitä: sai hieroa älynystyröitä sekä hakea uusia näkökulmia erilaisilla silmälaseilla.

Vammaisten lasten perheille oli tarjolla kulttuuriasumisen konsepti, jossa yhteiskäytössä olisi työpaja omaehtoiseen itsensä toteuttamiseen. Tällä kertaa ideaa kehitettiin eteenpäin sekä näytelmäkerhon että puutyöverstaan muodossa, mahdollisesti kunnallisena ostopalveluna tuotettuna.

Ota elämä haltuun -konseptissa haettiin syrjäytymiskierteessä olevalle ryhtiä elämään. Jatkokehittelyssä konsepti sai inspiraatiota pitseriasta ja ideana oli pitsapassityyppinen ”kerää kaikki ja saat työpaikan” ratkaisu harjoittelussa ja kesätöissä oleville.

Välillä konseptin ja yrittäjän yhdistelmät olivat niin höperöitä, että idean jatkokehittely vaati kovaa ponnistelua. Kova tahto sai kuitenkin lähes kaikki arpajaisiin osallistuneet tekemään tehtävän kunnialla loppuun saakka. Bisnes-teema herätti välillä pientä protestointia, koska kaikki palveluthan eivät kovin helposti käänny voittoa tuottavaksi toiminnaksi, eikä niiden välttämättä pidäkään kääntyä.

Pieni höpsöttely virkistää aivoja ja edistää luovuutta ideoinnissa.

Tehtävän lopuksi piti keksiä pieni tarina siitä, mitä tapahtuisi kun yrittäjä lähtisi palvelua toteuttamaan. Esimerkiksi monikulttuurista ravintolaa eettisille urille kehittänyt osallistujamme visioi kunnianhimoisesti näin: ”idean toteuttaneen toimijan yritys lähtee räjähdysmäiseen nousuun ja kansainvälistyy. Vihreitä arvoja voidaan ajaa näin muuallakin kuin Suomessa. Maailmasta tulee näin parempi paikka!”

Tulevaisuuden hyvinvointipalveluita visioitiin Lohjalla Hyvinvointifoorumissa 7.11.2013

Hyvinvointialan toimijoita ja muita asiasta kiinnostuneita kerääntyi yhteen pohtimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita Hyvinvointifoorumiin.

Tilaisuudessa teemoina olivat tulevaisuuden teknologia, monitoimijuus ja matalan kynnyksen palvelut keinoina vastata tulevaisuuden kasvaviin palvelutarpeisiin ennakoiden. Taustatietona tilaisuudessa esiteltiin alueen asukkaiden näkemyksiä sähköisestä asioinnista, joka koettiin varteenotettavana mutta usein alihyödynnettynä vaihtoehtona etenkin julkisella sektorilla. Esityksissä nostettiin esiin uudenlaisia palvelumalleja hyvinvointialalla.

• Laurean HyvinvointiTV perustuu vuorovaikutteisiin hyvinvointia tukeviin ohjelmiin ja käyttäjälähtöisiin ePalveluihin, jotka on toteutettu videoneuvottelutekniikkaan pohjautuvan kuvayhteyden avulla.
• Liikuntapalveluissa Karviaisen fysioterapia tekee monialaista yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa löytääkseen jokaiselle juuri sen oikean tavan liikkua. Uutuutena ollaan kehittämässä Lähiliikuttajat-verkoston toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun liikuntaan myös syrjäseuduilla, kun innokas liikkuja voi vetää omaa jumpparyhmää vaikka omassa pirtissään. Yhteisöllisyyttä kaivataan myös ikäihmisten palveluiden tueksi.
• Tovituki: osana Stadin aikapankkia toimiva aikaparantaa.net -verkosto tarjoaa lyhytaikaista tukihenkilötoimintaa monenlaisiin elämän ongelmatilanteisiin. Vastineeksi saadusta tovituesta voi tarjota aikapankissa omien vahvuuksiensa mukaista palvelua sitten, kun oma jaksaminen on kohentunut. Näin saa myös elämälleen mielekästä sisältöä.
• Terveyskioski on matalan kynnyksen palvelupiste; tapa tuoda terveyspalveluita sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Suomessa terveyskioskit ovat usein kauppakeskusten yhteydessä ja ne tarjoavat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä mittauksia. 
• Mielen tuki on Laurean kehittämä palvelumalli kouluihin. Siinä sairaanhoitajaopiskelijat toimivat kouluissa oppilaiden tukena näiden erilaisissa pulmatilanteissa matalan kynnyksen periaatteella.

Villiä visiointia!

 

Innokas osallistujajoukko pääsi itsekin visioimaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluja Laurea-ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä. Ryhmille esiteltiin neljä erilaista skenaariota hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jalat olivat tukevasti ilmassa, kun pohdittiin, miten näissä erilaisissa tulevaisuuden maailmoissa voisi tuottaa palveluita eri elämäntilanteisiin. Skenaarioissa painottui tulevaisuuden hyvinvointipalveluissa joko teknologia, yhdessä tekeminen, markkinalähtöisyys tai kokonaisvaltainen, julkisen sektorin tuottama hyvinvointi.

 

Skenaariot pohjautuvat ForeMassi2025-hankkeen skenaarioihin, joihin voi tutustua tarkemmin raportissa: Meristö, T., Tuohimaa, H., Laitinen, J. & Pirilä, M. (2012). Hyvinvointi ja turvallisuusalan osaamisen tulevaisuus itsenäisen kotona-asumisen näkökulmasta: ForeMassi2025-skenaarioraportti. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. http://www.laurea.fi/fi/tutkimus_ja_kehitys/painoala_verkostot/turvallisuusjayhteiskuntavastuu/julkaisut/Documents/Foremassi2025%20skenaarioraportti_Meristo%20et%20al.pdf

 

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja, futurologi Tarja Meristö
johdatteli visioivan konseptoinnin maailmaan

Hyvinvointia teknologialla -skenaario innosti ryhmiä selkeästi eniten, ja suurin osa konsepteista perustuikin tähän maailmaan.

Masennuksen ensiasteita torjumaan ideoitiin mielen tilaa seuraava anturi (esim. hyvinvointirannekkeessa tai ihon alle istutettuna). Kun anturi huomaa käyttäjän mielialan olevan laskussa, se ohjaa käyttäjän älytalon lisäämään valaistusta (kirkasvalohoito) ja ohjaa viihdelaitteet näyttämään vain mielen hyvinvointia tukevaa viihdettä niin, että esimerkiksi masentavia filmejä ei näytetä lainkaan.

Paljon huomiota saaneille, markkinoille tulossa oleville Google-silmälaseille ideoitiin sovellus, joka kaupassa näyttää punaista valoa, jos katsoo epäterveellisiä ruokia. Vihreää valoa luonnollisesti näytetään terveellisille vaihtoehdoille. Omaa vastuuta korostavassa markkinalähtöisessä skenaariossa punaista näyttäviä elintarvikkeita saisi ostaa vain tietyn verran, ja kuukausittaisen kiintiönsä ylittämisestä joutuisi maksamaan lisämaksun kattamaan mahdolliset huonoista elämäntavoista johtuvat suuremmat terveydenhuollon kustannukset.

Kehitysvammaisten kommunikoinnin tueksi ideoitiin tulkkauslaitetta. Sen avulla voisi esim. viivakoodeista selvittää kaupassa, mitä tuotteet ovat. Laite sopii monenlaiseen vuorovaikutukseen ja se helpottaisi merkittävästi jokapäiväisessä elämässä toimimista. Tällaisia ratkaisuja markkinoilla toki jo on, mutta kova hinta rajoittaa niiden yleistymistä.



Työpajan muistiinpanolomakkeita

Pitkälle vietyyn automatisaatioon perustui Kokonaisvaltainen virtuaalihoitopalvelun konsepti. Ajatuksena on jokaisen kansalaisen kotona oleva laite, johon laitetaan sormi mittauksia varten. Järjestelmä hoitaa automaattisesti mittaukset, tiedonsiirron ja analysoinnin niin, että tarvittaessa vaikka ambulanssi ilmestyy ovelle mittauksen perusteella. Kustannussäästöjä syntyy, kun mittaukset voi suorittaa poistumatta kotoa.

Kansalaisyhteiskunnan nousu –skenaarioon kehitettiin Kommuuni ja Konjakkia –konsepti, joka on ajatus ikäihmisille tarkoitetusta säätiöperustaisesta asumisoikeusasunnosta. Nämä yhteiskodit perustetaan ostamalla ja kunnostamalla vanhoja omakotitaloja. Kodinhoitajien työnteko helpottuu, kun palveluja tarvitsevat henkilöt muuttavat yhteiseen kommuuniin asumaan. Yhdellä kotikäynnillä hoituu vaikka viiden ihmisen palvelut. Mielen hyvinvointia mallissa tuo yhteisöllisyys, esim. yhteiset konjakkilasilliset iltaisin.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin skenaarioon kehitetyssä palvelussa perheille tarjottiin elämänhallintaa mm. laajentamalla menestystuote-äitiyspakkausta kattamaan perheiden muitakin elämänvaiheita; perheet tarvitsevat tukea myös pikkuvauvavaiheen jälkeen. Palauttamalla edellisen pakkauksen tavarat saisi aina lunastettua seuraavan vaiheen setin. Jossain vaiheessa mukana tulisi vaikka skeittilauta!

Ideat ovat vapaasti käytettävissä ja kehitettävissä eteenpäin. Ota koppi!

Tilaisuuden järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa.

Hyvinvointia eri elämänvaiheissa

Pumppu-hankkeen tulosseminaarissa 23.5.2013 esiteltiin erilaisia opiskelijoiden tekemiä hankkeita ja opinnäytetöitä teemalla ”Elämänkaaren mittainen hyvinvointi”. 

Hyvinvointipilotti päiväkodissa

Seminaarin aluksi esiteltiin päiväkotiympäristössä toteutettua pilottia, jossa pienet lapset ja näiden perheet tutustuivat terveellisen ravinnon ja unen tärkeyteen sairaanhoitajaopiskelijoiden  johdolla.

Päiväkotilapset olivat mm. päässeet maistelemaan uusia ruokia, maalaamaan uniaiheisia kuvia ja ompelemaan vanhasta pyjamasta unikaverin. Kotona täytettäväksi lapset saivat uni- ja ravintoseurantapassit. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe huipentui lasten ja vanhempien yhteiseen ravintopolkuun päiväkodissa, joka koostui erilaisista pisteistä ja aihetta käsitelleistä postereista.

Lautasmalliin voi tutustua piirtämälläkin

Vanhat yöpuvut pääsivät uuteen käyttöön unileluina

Pilotoinnin toisessa vaiheessa keväällä 2013 järjestettiin vielä toimintailtapäivä ja vanhempainilta, missä vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen.

Jotta pilotointi ei jäisi vain kertakokeiluksi, koottiin pilotoinnin lopuksi käytetty aineisto ja toteutusohjeet ”Hyvää lapsen tähden” –salkkuun. Salkussa on mm. uni- ja ravintoseurantapassien pohjat, posteri maistiaisehdotuksista, ohje ja valmiita materiaaleja mm. lautasmallista. Myös unilelujen tekoon löytyy salkusta tarvittavia materiaaleja. Lisäksi salkkuun on liitetty Puheeksi ottamisen työkalupakki –peli. Yhteistyökumppaneina salkkua täyttämässä ovat olleet Painokas-projekti sekä Sydänliitto.

"Hyvää lapsen tähden" -salkku

Yksi kappale salkkua jäi pilotointivaiheen päiväkodin käyttöön ja toinen lähtee kiertämään muita päiväkoteja Laurean opiskelijoiden mukana. Esityksen jälkeen keskustelua heräsi siitä, miksei salkkua tuotteisteta ja lähdetä levittämään laajemminkin. Kannustavasta palautteesta innostuneena Pumppu-hankelaiset lähtivät ideoimaan salkkua virtuaali-muotoon nettiin kaikkien saataville. Ehkäpä kaikista Pumppu-hankkeen aikaisista pilotoinneista syntyykin oikea salkku-perhe.

Kansansairauksien opetustapoja yläkoululaisille

Seuraavaksi seminaarissa opiskelijat esittelivät neljä erilaista toteutusta siitä, miten kansansairauksia opetetaan yhdeksäsluokkalaisille. Jokainen opiskelijaryhmä oli saanut vapaat kädet toteuttaa kaksi 45 minuutin oppituntia, joista myös kerättiin palautteet. Yhteisenä teemana kaikissa toteutuksissa oli toiminnallisuus, eli nuoret haluttiin saada aktiivisesti mukaan toimimaan, ei vain kuuntelemaan. 

Koululaiset olivat mm. päässeet opettelemaan elvytystä Anne-nuken kanssa ja mittaamaan terveydenhoitajan avustuksella verenpainetta. Tietosisältöä sai erilaisia rasteja kiertämällä esimerkiksi ristikkoa täyttäen.

Palautekyselyissä koululaiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta, toiminnallisuus oli heille mieleen. Uusia taitoja oli karttunut, vaikka moni kokikin jo elävänsä terveellisesti. Sairaanhoitajaopiskelijoista tuntui, että koululaiset olivat motivoituneita ja lähtivät innolla mukaan heidän suunnittelemiinsa oppitunteihin. 

Digitarinoiden analyysi opinnäytetyön aiheena

Seminaarin kolmas esitys siirtyi elämän polulla aikuisuuteen ja käsitteli opinnäytetyötä, joka analysoi Laurean opiskelijoiden vuosi sitten tekemiä digitarinoita työttömyydestä ja niistä syntynyttä kuvaa työttömän arjesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi kiteytyi hyvän olon tuntemuksena, sairauksia tarinoissa ei käsitelty. 

Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero. 

Diabetespotilaiden elämänlaatu

Seminaarissa esiteltiin myös toinen opinnäytetyö, jossa oli perehdytty tarkemmin jo aiemmin alueen diabetespotilailta kerättyyn kyselyaineistoon liittyen elämänlaatuun. Kyselyssä selvitettiin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat diabetespotilaiden elämänlaatuun. Sairaanhoitajaopiskelija Maija van der Kooij oli ristiintaulukoinut vastauksia etsien eroja diabetestyypin, sukupuolen, asumismuodon, työelämätilanteen ja ikäjakauman perusteella.

Tulosten perusteella mm. tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksella oli suurempi vaikutus motivaatioon, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin kun taas tyypin 2 diabeetikoilla suurempi vaikutus läheisimpään ihmissuhteeseen. Naisilla vaikutus oli suurempi kuin miehillä mm. itseluottamukseen.

Van der Kooij peilasi kyselytuloksia suhteessa Pumppu-hankkeen tavoitteisiin kehittää parempia palveluita ja totesi, että palveluja tulisi kohdentaa eri ihmisille eri tavalla, ja niille elämänalueille, joissa diabeteksen vaikutus on suurin. Millaisia palveluita esimerkiksi voisi olla, jotka edistäisivät itseluottamusta ja miten merkityksellisiä elämänalueita voisi käyttää omahoitoon motivoimisessa? 

Hyvinvointia ja virkistystä teemapäivillä 

Lopuksi seminaarissa esiteltiin neljän teemapäivän sarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Kaarikeskuksen kanssa tuomaan virkistystä ja hyvinvointia ikääntymiseen. Sydämen asialla –teemapäivässä aiheena oli sydänsairauksien havaitseminen ja pulssiin tunnustelu sekä ravinto. Tarjolla oli mm. lisäravinteiden maistajaisia ja tietoa suunhoidosta. Myös unta käsiteltiin ja tilaisuudessa sai mm. testata hyvää nukkumisasentoa. 

Liikettä läpi elämän -teemapäivässä tuotiin liikunnan konkreettista merkitystä esiin. Tiedon lisäksi tarjolla oli mm. tuolijumppaa sekä oman liikuntapiirakan täyttämistä. Voi elämän kevät –iloisesti yhdessä –teemapäivä fokusoi sosiaalisuuteen, päivässä oli myös mukana monenlaisia alueen palveluntuottajia. Päivän aikana mm. kuunneltiin runonlausuntaa, askarreltiin, keskusteltiin muistelun merkityksestä ja pelattiin bingoa.

Viimeinen teemapäivä, Turvallisesti – missä ikinä liikutkin -teemapäivä käsitteli turvallisuuteen liittyviä aiheita. Aiheina olivat mm. paloturvallisuus ja hätäkeskukseen soittaminen. Mukana oli myös mm. turvapuhelinten esittelijä.

Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niistä oli lehdessä ilmoitus. Eniten osallistujia oli sosiaalisuutta käsitelleessä päivässä, mutta palautteiden perusteella suosituin oli turvallisuuden teemapäivä.

Erillisenä tapahtumana oli myös palvelutalo Syysviirussa järjestetty pulssin tunnusteluun liittyvä koulutuspäivä henkilökunnalle, jossa jaettiin myös tietoa ergonomiasta. Pumppu-hankkeen pulssikäsi havainnollistaa konkreettisesti, millainen epäsäännöllinen pulssi on. 

Opiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit tuovat lisäarvoa

Seminaari toi mainiosti esiin sen, miten monipuolisesti hanketta pystytään tuomaan käytäntöön opiskelijoiden toimiessa kanssatutkijoina ja –kehittäjinä. Käytännön kokeilut ovat toisaalta arvokas lisää alueen palvelutarjontaan mutta toisaalta korvaamaton osa palveluiden kehittämistä. Kokeilujen kautta konsepteja voidaan kehittää eteenpäin, varioida ja monistaa ei vain Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajien toiminnassa vaan laajemminkin Suomessa virtuaalisten konseptikuvausten avulla. 

Pumppu-hankkeen tuleva vuosiseminaari

Seminaarin lopuksi muistutettiin Pumppu-hankkeen Laurean osion vuosiseminaarista, joka järjestetään 19.9.2013 Tammisaaressa.

Care Innovation Arena – palveluideoita kehittämässä

CoFi ja Pumppu-hanke olivat mukana HAMK:in Care Innovation Arenalla 1.11.2012 Hämeenlinnassa. Houkuttelimme ihmisiä visiomaan tulevaisuuden hyvinvointipalveluita onnenpyörää pyöräyttämällä.  Pyörällä haettiin kehitystyöhön joko yhteiskunnan, markkinoiden tai teknologian näkökulmaa sekä määriteltiin, mille elämänalueelle palvelulla haetaan ratkaisua. Pyörän pyöräyttämisen jälkeen palvelun käyttäjäryhmä ratkaistiin noppaa heittämällä. Sitten varsinainen ideointityö voi alkaa.

Onnenpyörän myötä monella lähti ideointivaihde hyvin liikkeelle.  Saimme aamupäivän aikana kolmisenkymmentä palveluideaa. Niitä, joilla ajatus kaipasi vielä vähän vauhdittajaa, kehotimme katsomaan inspiraatiota kristallipallosta.

Päivän aikana ideoitiin useampiakin nuorten ja ikäihmisten yhteisiä palveluita. Esimerkiksi Ilovoimala olisi nuorten ja ikäihmisten yhteinen, nyyttikesti-periaatteella toimiva avoimien ovien paikka kaikenlaiseen arjen puuhasteluun ja juhlien viettoon. Myös leikkipuistot voisi valjastaa tarjoamaan toimintaa kaikenikäisille. Osaajan kanssa kahvilla –ideassa haluttiin tuoda nuorten pariin elämässään menestyneitä julkkiksia kertomaan, miten ovat asemaansa päätyneet. Näin nuoret saisivat neuvoja tulevaisuuteen arvostamaltaan henkilöltä.

Tulevaisuuden asumiseen visioitiin lisää yhteisöllisyyttä. Myös kulttuuria haluttiin tuoda lähemmäs ihmisten arkea, kotiin asti, iloksi niille, joille liikkuminen on hankalaa. Jobless happiness –ideassa visioitiin nojatuolimatkoja kohteisiin, joihin voisi oikeastikin olla varaa. Tarina jatkuu -konseptissa puolestaan kaavailtiin työttömille nuorille suunnattua nettisivustoa, johon he voivat itse tuottaa sisältöjä ja toisaalta saada tietoa työllistymiseen liittyvistä asioista. eArkihaltuun-palvelu puolestaan voisi olla apuväline oman hyvinvoinnin ylläpitoon mm. mahdollistamalla yhteydenpidon työvoimatoimistoon, sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon ja mahdollistamalla omien ruokailu- ja liikuntatottumusten sekä esim. verenpainemittaustulosten seurannan. 

Palveluiden lisäksi päivän satona saimme myös tuoteideoita mm. kynnysmattovaakaan, moottoroituun ostoskärryyn ja robotti-imuriin.

Care Innovation Arenassa oli mukana useita ständejä, jotka esittelivät eri toimijoiden hankkeita ja innovaatioita. Samaan aikaan päälavalla esiteltiin useita käytännön esimerkkejä innovatiivisista palveluista. Onnenpyörää pyörittämässä kävi sen verran kova kuhina, että kaikkia esityksiä ei ehtinyt seurata. Mieleen jääviä esityksiä oli mm. Blindsquare-paikannussovellus sokeille www.blindsquare.com. Palvelun avulla mahdollistuu uusissakin paikoissa liikkuminen sokealle itsenäisesti, kun karttatiedot saa puhuttuna esim. kännykkään.

Myös Laurea Leppävaaran koordinoima ForeMassi2025-hanke, jossa CoFi myös on mukana, oli Arenalla esillä. ForeMassin ständillä ideoitiin tulevaisuuden työpaikkoja kahteen hankkeessa laadittuun skenaarioon.

Tilaisuuden jälkeen CoFi arvioi kaikki esitetyt tulevaisuuden hyvinvointipalveluideat. Voittajaksi selviytyi konsepti nimeltään ILOVOIMALA. Perusteluina CoFi-tiimi esittää mm. seuraavaa: ILOVOIMALA on jo sanana hyvä brändi, joka houkuttelee tutustumaan palvelun tarjontaan tarkemmin. Esitetty konsepti, nuorten ja ikäihmisten yhteisen tekemisen tilaisuudet, ovat helposti laajennettavissa erilaisille ihmisryhmille ja monistettavissa eri alueille. Palvelu myös kannustaa itsenäiseen tekemiseen  ja innostaa eri-ikäisiä ihmisiä yhdessä tekemiseen. Idean avoimet ovet –periaate osoittaa luottamusta osallistujia kohtaan. Se myös huomioi vuoden kiertokulun ja esimerkiksi sen erilaiset juhlat yhteisen tekemisen perustaksi. 

Parhaaksi arvioitu idea palkittiin Jyrki Kettusen ja Tarja Meristön toimittamalla teokselle ”Seitsemän tarinaa ennovaatiosta. Rohkea uudistaa ennakoiden”.  Myös kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin yksi kirjapalkinto.