Hyvinvointipilotti päiväkodissa
Seminaarin aluksi esiteltiin päiväkotiympäristössä toteutettua pilottia, jossa pienet lapset ja näiden perheet tutustuivat terveellisen ravinnon ja unen tärkeyteen sairaanhoitajaopiskelijoiden johdolla.
Päiväkotilapset olivat mm. päässeet maistelemaan uusia ruokia, maalaamaan uniaiheisia kuvia ja ompelemaan vanhasta pyjamasta unikaverin. Kotona täytettäväksi lapset saivat uni- ja ravintoseurantapassit. Pilotoinnin ensimmäinen vaihe huipentui lasten ja vanhempien yhteiseen ravintopolkuun päiväkodissa, joka koostui erilaisista pisteistä ja aihetta käsitelleistä postereista.
 |
| Lautasmalliin voi tutustua piirtämälläkin |
 |
| Vanhat yöpuvut pääsivät uuteen käyttöön unileluina |
Pilotoinnin toisessa vaiheessa keväällä 2013 järjestettiin vielä toimintailtapäivä ja vanhempainilta, missä vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja antaa vinkkejä toisilleen.
Jotta pilotointi ei jäisi vain kertakokeiluksi, koottiin pilotoinnin lopuksi käytetty aineisto ja toteutusohjeet ”Hyvää lapsen tähden” –salkkuun. Salkussa on mm. uni- ja ravintoseurantapassien pohjat, posteri maistiaisehdotuksista, ohje ja valmiita materiaaleja mm. lautasmallista. Myös unilelujen tekoon löytyy salkusta tarvittavia materiaaleja. Lisäksi salkkuun on liitetty Puheeksi ottamisen työkalupakki –peli. Yhteistyökumppaneina salkkua täyttämässä ovat olleet Painokas-projekti sekä Sydänliitto.
 |
| "Hyvää lapsen tähden" -salkku |
Yksi kappale salkkua jäi pilotointivaiheen päiväkodin käyttöön ja toinen lähtee kiertämään muita päiväkoteja Laurean opiskelijoiden mukana. Esityksen jälkeen keskustelua heräsi siitä, miksei salkkua tuotteisteta ja lähdetä levittämään laajemminkin. Kannustavasta palautteesta innostuneena Pumppu-hankelaiset lähtivät ideoimaan salkkua virtuaali-muotoon nettiin kaikkien saataville. Ehkäpä kaikista Pumppu-hankkeen aikaisista pilotoinneista syntyykin oikea salkku-perhe.
Kansansairauksien opetustapoja yläkoululaisille
Seuraavaksi seminaarissa opiskelijat esittelivät neljä erilaista toteutusta siitä, miten kansansairauksia opetetaan yhdeksäsluokkalaisille. Jokainen opiskelijaryhmä oli saanut vapaat kädet toteuttaa kaksi 45 minuutin oppituntia, joista myös kerättiin palautteet. Yhteisenä teemana kaikissa toteutuksissa oli toiminnallisuus, eli nuoret haluttiin saada aktiivisesti mukaan toimimaan, ei vain kuuntelemaan.
Koululaiset olivat mm. päässeet opettelemaan elvytystä Anne-nuken kanssa ja mittaamaan terveydenhoitajan avustuksella verenpainetta. Tietosisältöä sai erilaisia rasteja kiertämällä esimerkiksi ristikkoa täyttäen.
Palautekyselyissä koululaiset antoivat pääasiassa positiivista palautetta, toiminnallisuus oli heille mieleen. Uusia taitoja oli karttunut, vaikka moni kokikin jo elävänsä terveellisesti. Sairaanhoitajaopiskelijoista tuntui, että koululaiset olivat motivoituneita ja lähtivät innolla mukaan heidän suunnittelemiinsa oppitunteihin.
Digitarinoiden analyysi opinnäytetyön aiheena
Seminaarin kolmas esitys siirtyi elämän polulla aikuisuuteen ja käsitteli opinnäytetyötä, joka analysoi Laurean opiskelijoiden vuosi sitten tekemiä digitarinoita työttömyydestä ja niistä syntynyttä kuvaa työttömän arjesta, terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi kiteytyi hyvän olon tuntemuksena, sairauksia tarinoissa ei käsitelty.
Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero.
Opiskelija Maarit Lahti oli eritellyt tarinoista arjen hallintaa tukevia ja heikentäviä tekijöitä ja yhteisöllisyyttä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Arjen hallintaa tukevia tekijöitä olivat mm. usko tulevaisuuteen ja elämän hallinnan taidot, kun taas arjen hallintaa heikentäviä tekijöitä olivat mm. arjen rytmin katoaminen ja muiden syyttely. Yhteisöllisyyttä tukevia tekijöitä olivat mm. perhe ja työpaikka, kun taas yhteisöllisyyttä heikentäviä koulutuksesta tipahtaminen ja elämän vastoinkäymiset kuten avioero.
Diabetespotilaiden elämänlaatu
Seminaarissa esiteltiin myös toinen opinnäytetyö, jossa oli perehdytty tarkemmin jo aiemmin alueen diabetespotilailta kerättyyn kyselyaineistoon liittyen elämänlaatuun. Kyselyssä selvitettiin riskitekijöitä, jotka vaikuttavat diabetespotilaiden elämänlaatuun. Sairaanhoitajaopiskelija Maija van der Kooij oli ristiintaulukoinut vastauksia etsien eroja diabetestyypin, sukupuolen, asumismuodon, työelämätilanteen ja ikäjakauman perusteella.
Tulosten perusteella mm. tyypin 1 diabeetikoilla diabeteksella oli suurempi vaikutus motivaatioon, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin kun taas tyypin 2 diabeetikoilla suurempi vaikutus läheisimpään ihmissuhteeseen. Naisilla vaikutus oli suurempi kuin miehillä mm. itseluottamukseen.
Van der Kooij peilasi kyselytuloksia suhteessa Pumppu-hankkeen tavoitteisiin kehittää parempia palveluita ja totesi, että palveluja tulisi kohdentaa eri ihmisille eri tavalla, ja niille elämänalueille, joissa diabeteksen vaikutus on suurin. Millaisia palveluita esimerkiksi voisi olla, jotka edistäisivät itseluottamusta ja miten merkityksellisiä elämänalueita voisi käyttää omahoitoon motivoimisessa?
Hyvinvointia ja virkistystä teemapäivillä
Lopuksi seminaarissa esiteltiin neljän teemapäivän sarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Kaarikeskuksen kanssa tuomaan virkistystä ja hyvinvointia ikääntymiseen. Sydämen asialla –teemapäivässä aiheena oli sydänsairauksien havaitseminen ja pulssiin tunnustelu sekä ravinto. Tarjolla oli mm. lisäravinteiden maistajaisia ja tietoa suunhoidosta. Myös unta käsiteltiin ja tilaisuudessa sai mm. testata hyvää nukkumisasentoa.
Liikettä läpi elämän -teemapäivässä tuotiin liikunnan konkreettista merkitystä esiin. Tiedon lisäksi tarjolla oli mm. tuolijumppaa sekä oman liikuntapiirakan täyttämistä. Voi elämän kevät –iloisesti yhdessä –teemapäivä fokusoi sosiaalisuuteen, päivässä oli myös mukana monenlaisia alueen palveluntuottajia. Päivän aikana mm. kuunneltiin runonlausuntaa, askarreltiin, keskusteltiin muistelun merkityksestä ja pelattiin bingoa.
Viimeinen teemapäivä, Turvallisesti – missä ikinä liikutkin -teemapäivä käsitteli turvallisuuteen liittyviä aiheita. Aiheina olivat mm. paloturvallisuus ja hätäkeskukseen soittaminen. Mukana oli myös mm. turvapuhelinten esittelijä.
Tilaisuudet olivat kaikille avoimia ja niistä oli lehdessä ilmoitus. Eniten osallistujia oli sosiaalisuutta käsitelleessä päivässä, mutta palautteiden perusteella suosituin oli turvallisuuden teemapäivä.
Erillisenä tapahtumana oli myös palvelutalo Syysviirussa järjestetty pulssin tunnusteluun liittyvä koulutuspäivä henkilökunnalle, jossa jaettiin myös tietoa ergonomiasta. Pumppu-hankkeen pulssikäsi havainnollistaa konkreettisesti, millainen epäsäännöllinen pulssi on.
Opiskelijoiden toteuttamat pilotoinnit tuovat lisäarvoa
Seminaari toi mainiosti esiin sen, miten monipuolisesti hanketta pystytään tuomaan käytäntöön opiskelijoiden toimiessa kanssatutkijoina ja –kehittäjinä. Käytännön kokeilut ovat toisaalta arvokas lisää alueen palvelutarjontaan mutta toisaalta korvaamaton osa palveluiden kehittämistä. Kokeilujen kautta konsepteja voidaan kehittää eteenpäin, varioida ja monistaa ei vain Länsi-Uudenmaan palveluntarjoajien toiminnassa vaan laajemminkin Suomessa virtuaalisten konseptikuvausten avulla.
Pumppu-hankkeen tuleva vuosiseminaari
Seminaarin lopuksi muistutettiin Pumppu-hankkeen Laurean osion vuosiseminaarista, joka järjestetään 19.9.2013 Tammisaaressa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti