Tekes avasi Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushaun Finlandia-talolla pidetyssä tilaisuudessa 25.5.2016. Hakemusten jättämisen takaraja on 21.10.2016 ja jokaisen hankeidean kanssa pitää käydä Tekesin sparrauskierros, jotta ei turhaan tarvitse kirjoittaa hakemusta ideasta, joka on vielä raakile.
Tavoitteena on Tekesin rahoituspäällikkö Jussi Toivosen mukaan saada terveyshyödyistä uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Ohjelman onnistumista ei mitata syntyvien tutkintojen tai julkaisujen määrällä, vaan tavoitteena on saada tutkimukselle vaikuttavuutta elinkeinoelämän kautta sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia.
Hakuun ei ole määritelty erillisteemoja, vaan ajatuksena on, että hakijat voivat itse määritellä teemoja, ja osoittaa innovatiivisuutta jo ideointivaiheessa. Odotusarvona tutkimushaussa rahoitettaville on polku, jossa hyvät ideat työstetään yritys-tutkimus-kansalaisyhteistyön kautta teollisuus-palvelu- ja/tai digiratkaisuiksi.
Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus on tämän haun keskiössä. Yritykset ovat tutkimuksen osarahoittajia sekä tulosten hyödyntäjiä. Minimiosuus yritysrahoitukselle on 10 % hankkeen kokonaisbudjetista ja rahoittavia yrityksiä pitää olla vähintään kolme. Myös kansainvälisten yritysten antama raha voidaan laskea tähän summaan mukaan, vaikka hankkeen arviointikriteereistä ensimmäinen onkin, paljonko hanke synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia Suomeen. Muut arviointikriteerit ovat yritysten sitoutuminen ohjaukseen, hankkeen uutuusarvo ja monialaisuus sekä kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen tutkimuksessa.
Jussi Toivonen arvioi esityksessään hyvinvointiteemasta aikaisemmin Tekesissä toteutettuja tutkimushakuja ja totesi niiden osalta, että esim. v. 2015 rahaa jaettiin vähemmän kuin oli tarjolla, koska yrityksiä ei saatu tarpeeksi mukaan hankkeisiin ja v. 2016 alkaneissa hankkeissa taas oli saatu aikaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä toivottua vähemmän, mutta ulkomaisia yrityksiä sen sijaan saatiin mukaan. Jussi Toivonen muistutti, että hankkeisiin saa 10 %:n bonusrahan, jos haettavalla tutkimushankkeella on joko rinnakkainen, kansainvälinen tutkimushanke tai vaihtoehtoisesti 2 henkilötyövuoden verran tutkijavaihtoa hankkeen aikana.
Tutkimushaun avaustilaisuudessa saatiin kuulla Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihkon esitys Benecol-tuotteiden menestystarinasta maailmalle. Ensimmäinen Benecol-tuote oli margariini ja se lanseerattiin Suomeen v. 1995. Nyt erilaisia tuotteita kuuluu Benecol-perheeseen 140 ja niitä myydään 30 maassa. Liiketoiminnan kehittämisen lähtökohtana on ollut kolesterolin laskeminen ja sitä kautta tautien ehkäisy. Benecol-tuotteiden avulla kolesteroli laskee nopeasti, ja säännöllisesti käytettynä tulos on myös kestävä. Markkinat maailmassa ovat valtavat, sillä puolet maailman väestöstä kärsii korkeasta kolesterolista, kohonneen elintason myöstä esim. Kiinassa myös kolesteroliarvot ovat kohonneet. Kiinan markkinoille Raisio meni Benecol-tuotteilla viime vuonna eli v. 2015.
Matti Rihko summasi oppeja terveyttä edistävien tuotteiden kehittämisestä ja vientiponnistuksista case Benecolin pohjalta seuraavasti: Margariini ei ole vetovoimaisin tuote, vaan tarvitaan muitakin tuotteita kuten Raisiolla nyttemmin on tarjonnassa esim. juotavat jogurtit, pureskeltavat geelipalat tai pillerit. Tärkeä huomio on myös, että ihmiset ratkaisevat. Kannattaa panostaa yhteistyöhön, kumppaneihin ja verkostoihin eikä yrittää yksin maailmanvalloitusta.
Immateriaalioikeuksista Rihko totesi, että vaikka he olivat ensimmäisenä liikkeellä, eivät he olisi pystyneet laatimaan sellaista patenttisalkkua, joka olisi kattanut kaikki mahdolliset kilpailijoiden tulevat ratkaisut, vaikka he olisivat patentoineet kaiken ympäriltä alkaen männyn rungosta ja ohutsuolesta! Regulaatio pitää myös ottaa huomioon, myös tulevat säädökset, koska ne koskevat myös ratkaisuja, joita on saatu aikaan ennen kuin regulaatiota vielä edes on. Regulaatiossa lobbaus on keskeistä ja se voittaa jolla on isommat muskelit! Vaikka Benecol on Raision menestystarina, muistuttaa Rihko, että kaikki aina maksaa enemmän ja kestää kauemmin saavuttaa kuin mitä on alun perin suunniteltu eli raha ja aika ovat keskeisellä sijalla onnistumisen edellytysten listalla!
Tilaisuudessa oli vauhdikas ja asiantunteva paneelikeskustelu teemanaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta hyvinvointia ja viennin tuplaus. Paneelia johti StartUp Healthin Suomen johtaja Aki Koivistoinen ja muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Pekka Simula (Herantis Pharma), toimitusjohtaja Timo Niskanen (Roche Diagnostics), Head of GrowDex Business Pia Nilsson (UPM), johtajalääkäri Risto Mäkinen (Helsingin kaupunki) ja kehitysjohtaja Pekka Sivonen (Tekes).
Paneelikeskustelun nostama suurin murhe oli suomalaisten heikko kaupallistamisosaaminen. On ymmärrettävä, että jokainen tutkimusryhmän vetäjä on myös yrittäjä. MIndset ratkaisee: on muutettava toimintakulttuuria, on kehitettävä uusia toimintamalleja ja luotava infra, joka tukee haluttua muutosta. Todettiin, että sote-uudistuksessa on radikaalisti nähtävä toimialan rajapinnat ja palvelut uudessa valossa ja pidettävä ennaltaehkäisevät palvelut mukana myös. Teknologinen kehitys muuttaa joka alaa, myös terveydenhuoltoa ja jatkossa on kyettävä yhdistämään eri alojen tietämystä yksilön hyvinvoinnin parhaaksi. Nyt eletään ainutkertaista hetkeä ja on saatava aikaan läpimurtoja markkinoille, suoraan kuluttajille ja kuluttajien kanssa. Jokaisen toimijan elinehto on uudistua nopeammin kuin kilpailija. Tutkimuksen ja kaupallistamisen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen suunta, mutta myös kysymyksenasettelun muutoksia mitä-kysymyksistä miten-kysymyksiin. Terveydenhuollon digitalisaatiossa Suomella on hyvät lähtökohdat, sillä se on ainoa maa, jolla on juuri nyt ict-osaajista ylitarjontaa. Ei riitä, että yhdistetään lääketiede ja ict, vaan tähän on vielä liitettävä vahva luonnontieteellinen ja materiaaliosaaminen, millä yhdistelmällä saadaan aikaan ratkaisuja, joilla on kilpailuetua maailmanmarkkinoilla.
Suomen loistava tiede, loistavat kliinikot, loistava data kaipaa kaupallistamista ja aitoa myyntityötä ja sen arvostusta. Kestävällä pohjalla liiketoiminta on silloin, kun se tuottaa aidosti hyvinvointia ihmisille, ei vain ratko yksittäisiä pulmia. On katsottava kokonaisuutta, osattava yhdistää erilaiset hyvinvointia uhkaavat riskitekijät kuten alhainen koulutus, tulotaso, masennus, diabetes ja etsittävä ratkaisuja, jotka tuovat ihmiselle hyvän elämän edellytykset, ei vain apua yksittäisiin vaivoihin pulma kerrallaan.
Kun digitalisaatio tulee täysimääräisesti käyttöön hyvinvoinnin puolella, on HealthCloud pilvistä suurin, ja sillä on hopeiset reunat. Jos me Suomessa yhdistetään HealthCloudin rinnalle MyData ja pidetään vielä kansalainen keskiössä, kotiin asti, niin menestyksen ja kasvun avaimet ovat meillä. Skaalautuvuus ja menestys kansainvälisillä markkinoilla on välttämätöntä ja siksi pitää osata ei vain kaupallistaa vaan myös myydä hyvinkin erilaissa kulttuureissa. Oppia voi ottaa ihan joltakin toiselta alalta, joka jo tietää esim. miten jossakin tietyssä maassa toimitaan vaikka regulaatioteknisesti. Kuluttajien luottamus on ansaittava, kuluttajan/kansalaisen on oltava sinut systeemin kanssa ja tarvitaan vallankumous, että asiakas aidosti ja oikeasti saadaan ottamaan itse vastuuta ja olemaan aktiivinen.
 Hanketta suunniteltaessa ei saa pysyä ahtaissa rajoissa... |
 |
| ... vaan on synnytettävä uutta! |
Tietoiskun tulevaisuuteen tilaisuudenlopuksi piti Tekesin Mervi Pulkkanen, joka maalasi isolla pensselillä tulevaisuutta. Hän puhui virtuaalisesta maailmasta, jossa keho on avainasemassa eri muodoissaan ja laitteet nykymuodossa ovat menettäneet merkitystään tai kadonneet kokonaan. Maailma koetaan uudella tavalla, kun fyysisen ja digitaalisen maailman rajat hämärtyvät ja keho räjäyttää pankin! Kyse on siitä, mitä ihmiset haluavat ja miksi, ei siitä, mitä halutaan kehittää. Nyt on uusi aika ja se vaatii myös uutta tapaa toimia ja tehdä asioita yhdessä. On luotava ekosysteemejä, jotka nyt tuntuvat vielä vierailta, jotta päästään aidosti aikaansa edelle. On otettava ihminen mukaan, ei vain yksittäisenä käyttäjänä, vaan ihminen elämässä elämäänsä eri konteksteissa, erilaisissa tilanteissa.
25.5.2016 Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea/FuturesLab CoFi
