Päivän teeman mukaisesti ensimmäinen esitys toteutettiin
etänä. Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta
esitteli Virtu.fi-palvelua, joka tarjoaa mm. kuvapuhelinpalveluita, netissä
toimivia neuvontapalveluita, sähköisen ajanvarauksen palveluita sekä erilaisia
laskureita ja mittareita hyvinvoinnin tueksi alueen kunnille ja kuntalaisille,
oman asiointitilin kautta käytettäväksi.
Etäpalveluita pystyy käyttämään sekä kotoa että kuntien
kirjastoissa ja virastoissa tarjoamissa palvelupisteissä. Kotiin voi saada myös
kotirepun, minkä avulla pääsevät asioimaan myös ne, joilla omaa konetta ja
nettiyhteyttä ei ole, ja jotka eivät pysty julkiselle palvelupisteelle
liikkumaan. Neuvontaa voi saada mm. Te-toimistolta, psykologilta,
sosiaalityöntekijältä tai lakiasioihin. Myös vanhusneuvostot ovat käyttäneet
kuvapuhelinpalveluita kokouksiinsa.
Virtu.fi-palveluun on sekä digitalisoitu jo olemassaolevia
palveluita että kehitetty uusia. Esimerkiksi rahan käytön seurantaan on oma
palvelu, jossa pystyy määrittelemään itselleen tietyn budjetin ja sitten seuraamaan
budjetissa pysymistä. Raha-asioiden hoitoon voi halutessaan saada myös
ammattilaisen tsemppaamaan. Arjen lukujärjestys puolestaan opastaa arjen
askareissa itse suunnitellun aikataulun pohjalta.
Palveluja on kehitetty erityistä
tukea tarvitsevat huomioiden, esimerkiksi autismi- ja aspergeryhdistyksen
jäsenet ovat olleet testaamassa sovellusta ennen käyttöön ottoa. Tiettyjä palveluita
voivat myös eteläsuomalaiset käydä testaamassa! Palvelut löytyvät osoitteesta www.virtu.fi
Seuraavaksi Ville Ilkkala Meanfish Oy:stä esitteli noin
kymmenen hyötykäyttöä peleille. Pelejä voi käyttää mm. terveyden ja
hyvinvoinnin tueksi, sairauksien hoitoon ja hallintaan, opetukseen,
tiedotukseen, toisen asemaan eläytymiseen, tutkimuksen tekoon ja työn
joukkoistamiseen. Toisaalta jo pelien kehitys itsessään on hyödyllistä!
Villellä oli iso joukko esimerkkejä erilaisista
hyötypeleistä. Mm. Pact-pelissä (http://www.gym-pact.com/)
pelaaja lyö itsensä kanssa vetoa, pystyykö saavuttamaan tietyn tavoitteensa. Classcraft-pelissä
(www.classcraft.com) puolestaan
koululuokka perustaa tiimejä, jotka seikkailevat yhdessä pelimaailmassa ja
voivat toisaalta tienata kokemuspisteitä pelissä suoriutumalla hyvin
reaalikoulumaailmassa. Forget-me-knot (http://www.alexanderjamestarvet.com/#forget-me-knot)
pelissä taas pelaaja joutuu pienistä vihjeistä koostamaan käsitystä
nykytilanteesta, saaden näin osviittaa siltä, millaista on elämä alzheimerin
kanssa.
Työn joukkoistamisen esimerkkinä Kansalliskirjasto toteutti
Digitalkoot-hankkeessa (http://www.digitalkoot.fi/)
muutama vuosi sitten myyräpelin, jossa peli eteni tunnistamalla tietokoneelle
vaikeasti hahmotettavaa kirjoitusta digitaaliseen muotoon. Näin saatiin
oikoluettua ja digitoituja vanhoja Helsingin Sanomia pelimuodossa.
Yhtenä esimerkkinä Ilkkala nosti Zet-hankkeen
pelinkehityksen hyödyllisyydestä sinänsä. Seuraavassa puheenvuorossa
Zet-hankkeen projektipäällikkö Hanna Tuohimaa esittelikin Zet-hanketta.
Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä. Tavoitteena on
osallistaa pelinkehitykseen laajasti erilaisia nuoria, joilla on erilaista
osaamista ja erilaisia intressejä pelinkehitykseen osallistua. Erityisesti
toivotaan mukaan nuoria, jotka vielä etsivät omaa paikkaansa yhteiskunnassa,
oli kyse sitten omimman koulutuspaikan etsinnästä tai työelämään siirtymisestä.
Myös alueen toimijoille on omia tapaamisia, joissa voidaan yhdessä pohtia,
miten syntyvää peliä hyödynnetään osana nuorille tarjolla olevia palveluita.
Tähän liittyen kahvien juonnin lomassa järjestettiinkin
Hyvinvointifoorumissa Zet-hankkeen työpaja. Tavoitteena oli erilaisista nuorten
tulevaisuuden tavoitteista lähtien tarkastella, millaisella pelillä, millaisilla
ominaisuuksilla ja keiden toimijoiden kanssa kyseistä tavoitetta voisi pyrkiä
saavuttamaan pelillisin keinoin. Pohjana oli Zetissä Lohjalla ja Hangossa
nuorille pidettyjen tapahtumien anti. Eniten ryhmissä keskusteltiin teemoista motivaation tukeminen opiskellessa sekä miten saada rahat riittämään. Mukavan monipuolisesti kuitenkin pöytäkunnat valitsivat keskusteluun teemoja. Teemasta riippumatta yleisimmin nähtiin nuorille suunnatun pelin olevan hyödynnettävissä ainakin kotona, koulussa ja nuorisopalveluissa.
Keskusteluissa mm. kouluun pääsemistä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään opiskelijavalintoja, uuteen kaupunkiin muuttoa tukeva peli mahdollistaisi uuteen kotikaupunkiin tutustumisen virtuaalisesti, rahankäyttöä tukeva peli laittaisi pelaajan tekemään virtuaaliostoksia ja terveyttä tukeva candy crush -tyyppinen peli palkitsisi terveistä elintavoista. Sitä, miten pelistä tulisi hyödyllisen lisäksi myös kiva, arveltiin tukevan mm. musiikin, kannustavuuden, yhdessä pelaamisen, yllätyksellisyyden ja julkkisten mukanaolon.
Hyvinvointifoorumin viimeisenä alustuksena Lohjan kaupungin
terveyden edistämisen päällikkö Eija Tommila esitteli sähköistä
terveystarkastusta eOmahoitoa, joka Lohjalla on käytössä (http://www.lohja.fi/default.asp?kieli=246&id_sivu=2888&alasivu=2888).
Terveystarkastuksessa käydään laaja-alaisesti läpi eri elämänalueita
sukurasitteista liikuntaan ja ihmissuhdekysymyksiin, stressiin ja
elämänhallintaan. Vastausten pohjalta ohjelmisto koostaa raportin, josta näkee
elinajan ennusteen nykymenolla sekä parhaan mahdollisen elinajan ennusteen, jos
elämäntapoja korjaa.
Raportti myös antaa konkreettisia neuvoja, mitä oman
loppuelämän parantamiseksi voi tehdä. Tarjolla on mm. erilaisia
valmennusohjelmia. Esimerkiksi stressinhallinan harjoitusohjelma kestää
useamman kuukauden, minkä aikana valmennettava saa viikoittain vastattavakseen
tiettyjä kysymyksiä stressin hallinnan parantamiseksi.
Alustusten jälkeen Hyvinvointifoorumissa seurasi pieni
jaloittelutuokio, kun koko osallistujajoukko siirtyi viereiseen Yritystaloon
tutustumaan Laurean Terveystorin uusiin tiloihin. Avajaissanojen ja kuohuvien
juomien jälkeen foorumivieraat pääsivät kiertelemään Terveystorilla ja tutustumaan
mm. simulaatio-opetukseen sekä erilaisiin ohjevideoihin. Myös omat taidot
käsien desinfioinnissa sai testata. Terveystorin uusissa hienoissa tiloissa syntyi paljon vilkasta keskustelua uusista tavoista opettaa ja oppia. Tiloja voidaan käyttää myös yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Simulaatioharjoitteilla yllättäviä tilanteita voi harjoitella hauskasti ja aidontuntuisesti.
Teksti: hankeasiantuntija Hanna Tuohimaa, FuturesLab CoFi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti