Euroopan terveyden edistäjät koolla

9th European IUHPE Health Promotion Conference, 27.-29.9.2012, Tallinna

 IUHPE (International Union for Health Promotion and Education) järjesti Tallinnassa 27.-29.9.2012 yhdeksännen kerran Euroopan alueen terveyden edistämisen konferenssin. Osallistujia oli yhteensä noin kolme sataa lukuisista Euroopan maista, mutta myös Euroopan ulkopuolelta. Myös suomalaisia oli konferenssissa runsaasti.

Konferenssin teemana oli ”Health and Quality of Life – Health, Economy, Solidarity.“ Konferenssissa käsiteltiinkin laajasti talouskriisin vaikutuksia sekä kansalaisten terveyteen että terveyden edistämisen mahdollisuuksiin. 

Terveyserojen kaventamista pidettiin tärkeänä tavoitteena sekä Euroopan maiden että eri ihmisryhmien välillä. Vaikka terveyden edistämiseen on Ottawan julkilausuman ajoista panostettu huomattavasti, on työtä edelleen tehtävä terveyden edistämisen vaikuttavuuden osoittamiseksi. 

Keskeiseksi teemaksi konferenssissa nousikin terveystilanteen ja riskitekijöiden seuranta Euroopan tasolla. Konferenssissa esiteltiin sekä EU:n että WHO:n tavoitteita ja agendaa terveyspolitiikan saralla lähitulevaisuudessa.

WHO:n Gauden Galea nosti puheenvuorossaan esiin sen, miten tärkeää on tietää, mitä voidaan mitata, kun asetetaan tavoitteita tulevaisuudelle. 

Konferenssissa järjestetyssä paneelikeskustelussa tuotiin esiin eri maiden näkökohtia seurantatietojen keräämisen vaikeuteen; liikaa rahallista panostusta ei voida vaatia köyhiltä mailta uusien seurantatietojen keräämiseen. Toisaalta tietosuojakäytännöt hankaloittavat tietojen yhdistelyä, jotta saataisiin yhdisteltyä lääketieteellistä ja sosiaalista taustaa kuvaavaa, jo olemassa olevaa tietoa. Tavoitteena kuitenkin on, että seurantatietoa saataisiin eri maista liittyen alkoholinkulutukseen, tupakointiin, ruokavalioon ja liikuntaan.  

Maailma muuttuu, ja konferenssissa pohdittiin myös terveyden edistämisen muutoksia sitten alkusysäyksenä toimineen Ottawan julkilausuman v. 1986. Aiheesta alusti professori Don Nutbeam (University of Southampton, Iso Britannia), joka on myös kirjoittanut aiheesta: 

http://vfvella2x.wikispaces.com/file/vie/What+would+the+Ottawa+Charter+look+like+if+it+were+written+today.pdf

Kun Ottawan julkilausuma kirjoitettiin 25 vuotta sitten, kansanterveys oli liian pienessä roolissa, keskiössä oli yksilö ja tämän elintavat. Ottawan julkilausuman kulmakivenä olivatkin terveyttä tukevat elinympäristöt. Nykyään ymmärretään paremmin sosiaalisen ympäristön vaikutus terveyteen ja erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. Myös todisteita terveyden edistämisen vaikuttavuudesta on ehtinyt kertyä paljon. Jatkossakin kuitenkin pitää edelleen puhua terveyden edistämisen puolesta, entistä enemmän tarvitaan myös yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Glenn Laverack (Flinders University, Australia) alusti eri näkökulmien yhdistämisen tärkeydestä. Hän käytti termiä paralle tracking kuvamaan ylhäältä päin ohjatun (top-down) ja ruohonjuuritasolta lähtevän (bottom-up) terveydenedistämistyön yhdistämistä. Pelkät top-down –hankkeet eivät toimi, koska ilman tietoa ihmisten todellisista ongelmista, tarpeista ja toiveista, ne eivät yleensä pysty tarjoamaan sellaisia ratkaisuja, joille olisi kysyntää. Toisaalta bottom up –hankkeilta saattaa puuttua resurssit laajamittaisempaan toimintaan. 

Molemmat näkökulmat tulisikin pystyä hankkeissa huomioimaan kaikissa vaiheissa suunnittelusta tavoitteiden asetantaan, hankehallintaan ja arviointiin.

Suomesta konferenssissa oli esillä mm. Teaviisari-palvelu, jota esitteli THL:n Vesa Saaristo. Teaviisarissa (TEA = terveydenedistämisaktiivisuus) on saatavilla seurantatietoa suomalaisten kuntien toiminnasta ja panostuksesta neljällä eri toimialalla (terveydenhuolto, koulut, liikunta ja kuntajohto) ja seitsemästä eri näkökulmasta (sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus ja muut ydintoiminnat).

Teaviisari löytyy netistä osoitteesta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/teaviisari

Konferenssissa esiteltiin monenlaisia hankkeita ja käytännön kokeiluita terveyden edistämiseksi. Mielenkiintoisena kokeiluna vertaistuesta elämäntapamuutoksissa Jane South Iso-Britanniasta esitteli Community health champions –ohjelmaa. Vapaaehtoisia koulutetaan tsemppaamaan läheisiään omassa arjessaan terveellisempään elämään.

Tästä toiminnasta lisää osoitteesta: www.altogetherbetter.org.uk

Konferenssin lopuksi pohdittiin terveyden edistämisen tulevaisuutta. Professori Stephan Van den Broucke (UC Louvain, Belgia) näki terveydenedistämisen tulevaisuudessa positiivisena asiana sen, että kiinnostusta terveyden edistämistä kohtaan niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on. 

Myös yhteistyö esimerkiksi kestävän kehityksen agendan kanssa tarjoaa mahdollisuuksia uusille avauksille. Toisaalta talouden heilahtelut ovat uhka resurssien saatavuudelle, jatkuva vaikuttavuuden osoittaminen on tästä syystä tärkeää. Van den Broucke korosti myös poliittisen osaamisen tärkeyttä, jotta oma asia osataan tuoda oikealla tavalla esiin.