Biokausi 2050

Food Non-Food, Radikaalit tulevaisuudet –työpaja, 18.9.2012, Turku

Turun yliopisto järjesti Food Non-Food, Radikaalit tulevaisuudet –työpajan Turussa 18.9.2012 osana Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke VARRUA.

Tulevaisuustyöpajassa etsittiin innovaatioita ja tulevaisuuden liiketoimintaosaamista mm. biomateriaalien, elintarvikkeiden, energian, lääkkeiden, teknologian sekä terveys-, hyvinvointi-, kulttuuri- ja matkailupalveluiden rajapinnasta.

Tilaisuuden aluksi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen kertoi työpajan lähtökohtana olevan ajatuksen vuodesta 2050 biokautena (rauta- kivi- ja prossikausien tapaan), jolloin kaikki se, mikä on mahdollista tehdään bioraaka-aineista.

Tavoitteena on luonnonvarojen käyttö moneen kertaan. On haaskausta myydä metsiä suoraan energian tai paperin raaka-aineeksi. Enemmän hyötyä saadaan, kun metsää hyödynnetään ensin erilaisina elämyspalveluina, sitten puut käytetään puutavarana esim. rakentamiseen. Paperin vuoro on vasta näiden vaiheiden jälkeen, ja sen jälkeenkin vielä hyödynnetään materiaalia molekyylitasolla ennen kuin on aika polttaa energiaksi loput. (Ja syntynyt tuhka ei myöskään ole jätettä vaan hyödynnettävissä). Näin jokainen puu on myytävissä moneen kertaan.

Tulevaisuuden ruuasta puhuttaessa ei ole niinkään kyse lähiruuan valitsemisesta tai luomusta vaan isommista asioista: luonnonvarojen niukentumisesta ja ympäristön likaantumisesta.

Näiden ajatusten myötä siirryimme varsinaisiin työpajatehtäviin. Ensimmäisenä ryhmätehtävänä oli piirtää mind map –menetelmällä tulevaisuuspyörää asioista, joita kuvittelimme biokaudesta 2050.

Tulevaisuuspyörä työna alla

Työpajan seuraavassa tehtävässä valittiin tulevaisuuspyörän teemoista yksi, jonka perusteella täytettiin tulevaisuustaulukkoa. Ripeästi toimeen käyvä ryhmämme päätyi täyttämään taulukkoa käpyjen hyödyntämisen näkökulmasta.

Kun tulevaisuudessa luonnonvarat ovat nykyistä arvostetumpia, myös kävyt, joita nykyään pidetään lähinnä jätteenä, otetaan hyötykäyttöön. Niistä lähdetään hakemaan hyödyllisiä molekyylejä esim. lääketeollisuuden käyttöön.

Pohdimme myös, että tulevaisuudessa jätteen käsitettä ei edes välttämättä ole, sillä kaikki kiertää maksimaalisesti, mikään luonnonvara ei ole turhaa. Osa ajatuksista oli aika hulvattomia, kuten oravien kävynkeräyskoulutuspalvelu, jota myytäisiin ulkomaille.

Käpyjen herättämiä ajatuksia tulevaisuustaulukossa

Viimeisenä tehtävänä muodostettiin edellisten tehtävien tuloksia kuvaava visiolause. Melko nopeasti sopiva käpyteemaamme kuvaava lause löytyi ja keskustelu solahti tulevaisuudesta takaisin nykyaikaan.

Käpyvisio

Tilaisuuden lopuksi osa ryhmistä esitteli lyhyesti pohdintojaan.

Ajatus nomadihengestä oli yhteistä useammankin ryhmän aiheille. Nomadeille tarpeen olisivat erilaiset resursseja kohdistavat palvelut; mistä saa vuokrata huoneen, mistä löytyy ruokaa. Toinen aiheeseen liittyvä ajatus oli konsepti kelluvista yhdyskunnista. Kun vedenpinta nousee, ihmiset voisivat rakentaa suuria kelluvia omavaraisia yhdyskuntia ja siirtyä niillä tarpeen mukaan eri puolille maapalloa.

Yhteistä ryhmille oli myös ajatus täydellisestä kierrättämisestä, jopa niin, että pohdittiin itsensä kierrättämistä ”perinteistä” elinsiirtoa laajemmassakin mielessä. Kaikki atomit talteen.

Omistaminen herätti myös keskustelua. Kun luonnonvarat tulevaisuudessa vähenevät, myös suhde luonnonvarojen omistamiseen tulee kriittisemmäksi. Tuskin käpyjäkään saa kuka tahansa enää poimia?

Kuluttajien kontrollointi ei noussut kovin voimakkaasti esiin keskusteluissa, vastuullisen kuluttajan lifestyleä valvova tietoratkaisu kylläkin mainittiin. Tosin voisi ajatella, että biokauden aikana tuo vastuullisuus olisi jo normi eikä lifestyle.

Työpaja oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä, jäämme innolla odottamaan raporttia.

Lisää Varru-hankkeesta:
http://brahea.utu.fi/kehittamispalvelut/alueosasto/masa/varru.html