IISES-konferenssi 15.-18.9.2014, Antibes, Ranska

IISES (The International Institute of Social and Economic Sciences) on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on edistää kansainvälistä tutkimusta ja tiedonjakoa monialaisten konferenssien ja julkaistutoiminnan kautta. Järjestön johtajana toimii tsekkiläinen Robert Holman, joka työskentelee myös taloustieteen professorina Prahan yliopistossa.

Onneksi oli hetki myös maisemista nauttimiseen

IISES-matkan tavoitteena oli esitellä Kestävän liiketoiminta -hankkeen tuloksia konferenssissa sekä havainnoida aihepiiriin liittyviä seikkoja muiden osallistujien esityksistä. Konferenssiin olimme tehneet hankkeen tuloksiin perustuvan esityksen: Meristö & Laitinen (2014) ”Renewing Society, Business and Competences for the Future in Sustainable Way”, jonka esittelin konferenssin pienryhmäsessiossa 16.9.2014.

Esityksen jälkeen oli varattu aikaa kysymyksille ja kommenteille. Kommenteissa ja kysymyksissä oltiin kiinnostuneita mm. tutkimusprosessiin osallistuneesta osallistujajoukosta sekä eri toimialojen välisistä eroista yrityskyselyn tuloksien osalta. Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen on osallistunut Triple Helix -mallin mukaisesti sekä yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten että julkisten päätöksentekijöiden edustajia. Toistaiseksi yrityskyselyn tulosten osalta painotus on ollut kokonaistulosten analyysissa, koska yrityskyselyitä on jatkettu vielä syksyn 2014 aikana. Toimialojen välisiä eroja on tarkoitus kuitenkin tarkastella hankkeen loppuraportissa tarkemmin.

Konferenssin esitykset koostuivat avainesiintyjän luennosta sekä pienryhmissä pidetyistä lyhyemmistä esityksistä. Avainpuhujana toimineen kanadalaisen Gilles Vandalin (School of Applied Politics, University of Sherbrooke, Quebec, Canada) esitys käsitteli Kiinan menestyksen tuomia haasteita USA:lle poliittisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kiinan pitkän jatkuneen nousun myötä se on merkittävä globaali toimija niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Vandal kuitenkin näki, että USA tulee säilyttämään asemansa tulevaisuudessakin. Tätä Vandal perusteli mm. esimerkiksi sillä, että Kiinan kilpailuetu edullisten kustannusten tuotantopaikkana on kaventunut palkkatason nousun myötä. Lisäksi USA:ssa on yhä maailman huippua oleva korkeakoulutus, ja se houkuttelee parhaimmat huippuosaajat ympäri maailmaa; tieteessä, teknologiassa sekä USA on edelläkävijä teollisuuden kolmannessa vallankumouksessa (digitalisaation yhdistäminen tuotantoteknologiaan).

ranskalainen tunnelma kohdallaan

Kestävän kehityksen sessiossa oli esityksiä liittyen mm. yritysten kestävyysraportointiin, nanoteknologiaan ja eri klustereiden väliseen integraatioon. Claudia Kitsikopoulos (University of the Witwatersrand, Johannesburgh, South Africa) oli tutkinut ympäristöraportoinnin roolia Etelä-Afrikkalaisissa yrityksissä ja sitä, millainen vaikutus GRI:llä (Global Report Iniative) on raportointiin. Yritysten motiivina ympäristöraportoinnille voi toimia vastuullisuus, vaatimusten täyttäminen tai viestiminen sidosryhmille. Lopputulemana Kitsikopoulos esitti, että GRI-vaikutukset ympäristöraportointiin ovat osaksi epäselviä, mutta se on ainakin auttanut yrityksiä ajattelemaan ympäristöraportointia ja kestävyyteen liittyviä seikkoja. Ympäristöraportoinnin puuttumiseen syyt liittyvät usein kustannuksiin ja yrityksen rajallisiin resursseihin, sillä yrityksen joutuvat raportoimaan paljon muutakin kuin kestävän kehityksen raportit.  Ratkaisevana tekijä yritysten ympäristöraportointiin toimii yritysjohdon positiivinen asenne sitä kohtaan.

Etelä-Korealainen Young-Hyun Jin (Korea Institute of S&T Evaluation and Planning, Seoul, South Korea) esitteli empiiriseen tutkimukseen perustuvia tuloksia eri teknologioiden ja teollisuusalojen konvergoitumisesta Etelä-Koreassa. Hänen mukaansa eri teknologioiden välinen konvergenssi on vielä rajallista, mutta esimerkiksi elektroniikka- ja kemianteknologialla on yhtymäkohtia. Lisäksi hän kertoi, että vuoden 2005 jälkeen sekä valmistava teollisuus että palveluliiketoiminta ovat kietoutuneet entistä enemmän IT-sektorin kanssa. ICT-ratkaisuilla on varmastikin roolinsa kestävien ratkaisujen tuottamisessa tulevaisuudessa.

Nanoteknogian tuottamilla ratkaisuilla on myös potentiaalia kestävän kehityksen edistämiseen tulevaisuudessa. Sukpil Kim (Korea Institute of S&T Evaluation and Planning, Seoul, South Korea) esitteli nanoteknologian näkymistä Etelä-Koreassa. Nanoteknologia-alan liikevaihto on Etelä-Koreassa 61 mrd USD ja kuusi suurinta yritystä muodostaa 90 % liikevaihdosta. Nanoteknologian ratkaisuja voidaan soveltaa monille eri aloille, mutta kaikki potentiaaliset soveltamiskohteet ovat osaksi vielä hämärän peitossa. Etelä-Koreassa on kuitenkin aloitettu kansallinen T&K-ohjelma, jossa selvitetään potentiaalisia soveltamiskohteita nanoteknologialle. Lisäksi ohjelman tarkoitus on yhdistää tutkimus ja teollisuus tiiviimpään yhteistyöhän nanoteknologian osalta.

Kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia tuli esille taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden osalta myös muissa kuin varsinaisissa kestävän kehityksen esityksissä. Suzanne Kieviet (University of Stellenbosch, South Africa) oli tutkinut pysyvien työpaikkojen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä Etelä-Afrikkalaisissa pk-yrityksissä. Tutkimusten taustalla oli Etelä-Afrikan korkeat työttömyysluvut, jonka takia pk-yritysten työllistämisolosuhteita tulisi parantaa. Tulokset hän oli tiivistänyt kolmeen pääseikkaan, jotka ovat oleellisia työpaikkojen synnylle: 1) yrittäjyyskoulutus (käytännön taidot korostuvat, myös valtiolta kaivataan kannustimia kouluttamiseen), 2) taloudellinen ympäristö (tarvitaan selkeää ja johdonmukaista talouspolitiikkaa ja verotuksen säätelyä, valtion liian anteliaasta avustusten jakopolitiikkaa tulisi kuitenkin vähentää), 3) rahoituksen saaminen (rahoituspalveluiden saatavuutta voisi kehittää esim. mobiiliteknologian avulla, mutta valtion tiukkaa säätelyä kuitenkin tarvitaan).

Liettualainen Gindra Kasnauskiene (Vilnius University) kertoi esityksessään maastamuuton vaikutuksia Liettuan talouteen ikääntyvän väestön näkökulman kautta. Maastamuutto on ollut Liettuassa merkittävä syy väestön vähenemiseen. Esimerkiksi vuosina 2005-2013 Liettuasta muutti 400 000 henkilöä ulkomaille kun maahan muutti samaan aikaan vain 100 000 henkilöä. Maastamuuton vaikutuksia korostaa se, että muuttajat ovat usein nuorta ja koulutettua väestöä. Se osaltaan korostaa muutenkin vanhenevan ikäpyramidin rakennetta. Kasnauskiesnen mukaan siirtolaisuutta ei yleisellä tasolla tarvitse pitää kuitenkaan katastrofaalisena asiana vaan siihen liittyy positiiviakin asioita, kuten parhaiden käytäntöjen välittymisen valtioiden välillä sekä taloudellisen ja teknologisen kehittymisen kiihtymistä.

Taloudellista näkökulmaa toi tsekkiläinen Max Kubat (University of Economics, Prague), joka analysoi esityksessään sähköisen rahan bitcoinin eri ominaisuuksia. Yhteenvetona hän kertoi, että bitcoinilla on potentiaalia olla tehokas ja innovatiivinen maksuväline globaaleissa verkostoissa. Bitcoiniin perustuvat kansantaloudet hän näki kuitenkin toistaiseksi mahdottomuutena, sillä siihen liittyy liikaa epävarmuuksia eikä niiden hallinta ole keskuspankkien piirissä.

Kaikkiaan IISES-konferenssi sopi monialaisuuden ansiosta hyvin kestävän kehityksen näkökulmaan, sillä aihepiireissä tuli katetuksi sekä ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat.

IISES järjestää vuosittain useita konferensseja ja seuraava konferenssi pidetään Maltalla 28.-30.10.2014.

Teksti ja kuvat: hankeasiantuntija Jukka Laitinen, Laurea-ammattikorkeakoulu (jukka.laitinen(a)laurea.fi)

Visio kansalaislähtöisestä palveluiden järjestämistavasta omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen

Laurean Pumppu-osahankkeessa kantavana teemana oli palvelupolkujen kuvaaminen ja uusien hyvinvointipalveluiden kehittäminen eri kohderyhmille.
 
Visiona oli eri toimijoiden palveluiden yhdistäminen saumattomasti yhteen niin, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen olisi mahdollisimman helppoa. Samalla haluttiin ymmärtää palveluiden käyttäjien tarpeita ja toiveita.

Viitekehyksenä osahankkeen toimenpiteiden taustalla oli kansalaislähtöisen hyvinvointipolun malli, jonka ensimmäinen versio luonnosteltiin aiemman Ennakoiva hoito ja tulevaisuus –hankkeen tulosten pohjalta ja jota Pumppu-hankkeen aikana edelleen kehitettiin. Mallin kehityksen pohjana olivat hankkeessa toteutetut sydänyhdistysten jäsenten kyselyt ja haastattelut sekä alueella järjestetyt toimijatyöpajat.

Pumppu-hankkeen työskentelyn pohjana ollut kansalaislähtöisen hyvinvointipolun malli on nyt saatu kuvattua sekä teoreettiselta taustaltaan että käytettyjen aineistojen osalta artikkelissa: 

Tuohimaa: In search of an empowering and motivating personal wellbeing pathway for Finnish heart patients. SpringerPlus 2014, 3:475.  http://www.springerplus.com/content/3/1/475

Kansalaislähtöisen hyvinvointipolun malli tarkastelee, miten yhteiskunnassa eri toimijoiden yhteistyönä voidaan voimaannuttaa ja sitä kautta motivoida omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Palveluntarjoajien lisäksi malli huomioi sekä yksilön lähiverkoston merkityksen että yhteiskunnan merkityksen makrotasolla, hyvinvoinnin mahdollistajana.

Mallin on lähtökohdaltaan laadittu sydänterveyden näkökulmasta, mutta sovellettavissa laajemminkin terveydenhuoltoon ja pienin muokkauksin muuhunkin palvelutarjontaan. Tässä vaiheessa malli on kuvaus ideaalitilanteesta kansalaisen näkökulmasta; konkreettiseen palveluiden organisointitapaan malli ei ota kantaa.

Kansalaislähtöinen hyvinvointipolku

Terveyttä edistäen, tavoitteita tukien

Mallissa näkökulma on aina terveyttä ja hyvinvointia edistävä hoidon vaiheesta riippumatta.

Lähtökohtana mallissa on yksilö omine taustoineen ja tarpeineen matkalla kohti omia hyvinvoinnin tavoitteitaan. Nämä tavoitteet ovat meillä kaikilla erilaisia riippuen esimerkiksi siitä, olemmeko terveitä vai kenties sydänkohtauksen kokeneita, millainen lähiverkosto meillä on apunamme ja millaiseen elämäntyyliin olemme tottuneet ja millaisesta haaveilemme.

Haastatteluaineiston ja taustakirjallisuuden perusteella mallissa on tunnistettu viisi näkökulmaa perinteiseen palvelupolkuun voimaantumista ja motivoitumista tukemaan, lääketieteellisen hoidon lisäksi. 

• Osallisuuden kautta voi yksilö itse vaikuttaa siihen, millaisia tavoitteita hoidolle asetetaan ja millaisin keinoin tavoitteita pyritään saavuttamaan. 
• Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tukea; keskustelua ja kannustusta yhtälailla kuin konkreettista arjen apua. 
• Tarvitaan myös tietoa omasta mm. terveydentilasta, terveellisistä valinnoista ja tarjolla olevista palveluista.
• Jotta palveluiden käyttö olisi sujuvaa tulee palveluiden olla saumattomia, eli yhteistyön toimijoiden välillä on toimittava niin prosessien kuin tietoverkkojen tasolla. 
• Viimeisenä  ja usein ehkä tärkeimpänä kohtana tulee huomioida myös osaaminen ja asenteet, sillä uudenlaiset toimintatavat vaativat tietojen päivitystä ja asenteiden muokkausta kaikkien toimijoiden osalta, niin palveluntarjoajien kuin palveluiden käyttäjien.

 

Omasta hyvinvoinnista kannetaan huolta itse, mutta ei yksin

Filosofiselta pohjaltaan malli nojaa Antonovskyn (1996) salutogeeniseen lähestymistapaan. Hyvinvointi nähdään jatkumona, ja paremman hyvinvoinnin tavoittelu on aina mahdollista.

Toisaalta keskeisenä nähdään myös minäpystyvyyden käsite (Bandura 2004); usko siihen, että voi itse omilla teoillaan vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu. Voimaantumisen kautta kyvyt hallita omaa elämää vahvistuvat.

Vaikka tavoitellaan yksilön entistä suurempaa oman hyvinvointinsa hallintaa, malli kuitenkin korostaa, että hyvinvointia ei tarvitse tavoitella yksin vaan yhdessä sekä läheisten että palveluntarjoajien ja laajemmin yhteiskunnan kanssa (Devisch 2012).

Yksilön vastuu nähdään tulevaisuuslähtöisesti toimeen tarttumisena (Waller 2005): jokainen meistä voi ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan pitämällä itsestään niin hyvää huolta kuin omat edellytykset antavat myöden ja omat tavoitteet edellyttävät. Hyvinvointi ja terveys eivät ole ihmisen ainoa päämäärä elämässä vaan myös muunlaisille tavoitteille tulee olla tilaa.

Yksilön entistä suurempi rooli oman hyvinvointinsa ylläpidossa ei tarkoita vastuuta moraalisessa, taloudellisessa, laillisessa eikä tilivelvollisuuden merkityksessä. Hyvinvointi edellyttää toimeen tarttumista, ei syyllisyyden voimalla puurtamista. Kyse on siitä, että jokainen meistä on hyvinvoivan tulevaisuuden arvoinen.

Laurean Pumppu-osahankkeen tuloksista on julkaistu kataloogimainen loppuraportti, josta löytyy myös linkkejä tarkempiin lisätietoihin.

http://www.laurea.fi/fi/cofi/hankkeet/Pumppu/materiaalipankki/Documents/Repullinen%20hyvinvointia.pdf

Teksti: Projektiasiantuntija Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakoulu

Viitatut lähteet:
Antonovsky A (1996) The salutogenic model as a theory to guide health promotion. Health Promotion International 11(1):11-18
Bandura A (2004) Health promotion by social cognitive means. Health Educaction & Behavior 31(2):143-164
Devisch I (2012) Co-responsibility: a new horizon for today’s health care? Health Care Analysis 20(2):139-151
Waller B (2005) Responsibility and health. Cambridge Quarterly of Healthcare Ethics 14(2):177-188

Innovation for Sustainable Economy & Society - ISPIM-konferenssi 9.-11.6.2014 Irlannissa

ISPIM (International Society for Professinal Innovation Management) on innovaatiojohtamiseen keskittynyt organisaatio, jonka tämän vuoden konferenssin teemana oli "Innovation for Sustainable Economy & Society".

 

Dublinin tunnelmia

 

Esitin konferenssissa Laurea-ammattikorkeakoulun osalta BOAT-hankkeen ja Kestävän liiketoiminnan klusterin hankkeen tuloksiin perustuvan artikkelin: Meristö, Laitinen, Ahola (2014) ”Future Sustainable Innovations – a Competitive Advantage or a Must?”

Esitykseen liittyvissä kommenteissa pidettiin kestävän kehityksen ja triple helix –mallin yhdistämistä hyvänä ideana. Lisäksi käytiin keskustelua yliopistojen ja pk-yritysten välisen yhteistyön edellytyksistä ja toimintatavoista. Eräs onnistunut tapa edistää yhteistyötä on hanketyö pk-yrityksen näkökulmat ja toiveet huomioiden. Toimijoiden välisen yhteistyön toteutumisen onnistumista pidettiinkin yhtenä kriittisenä tekijänä kestävän liiketoiminnan klusterin tulevaisuuden kehityksen kannalta.

Avainpuhujista Jaspas Roos (Futures Ideas) käsitteli huumorin merkitystä innovatiivisuudessa. Huumori toimii luonnollisena stimuloijana innovaatioille, koska siihen liittyy usein luovuus ja uudet oivallukset. Bisnesmallien kannalta tämä tarkoittaa, että ihmisten roolia täytyisi nostaa niissä enemmän esille. Ihmiset, joilla on hauskaa, saavat aikaan parhaat tulokset.

 

Perinteinen maisema?

 

Oliver Gassmann (Institute of St. Gallen) kertoi että tulevaisuudessa kilpaillaan ennen kaikkea liiketoimintamalleilla tuotteiden ja palveluiden sijaan. Intel Labsin Martin Curley esitteli näkemyksiään tulevaisuuden kestävistä innovaatioratkaisuista. Hänen mukaan entistä kestävämpiä ratkaisuja luodaan hyödyntäen kollaboratiivista älykkyyttä (collaborative intelligence) ja yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä.  Myös uudet teknologiset innovaatiot korostuvat ja Living Labs –tyyppiset kokeilut ovat tärkeitä.

Kestävän kehitystä voi edistää myös mobiilipelien avulla. Microsoftin Petteri Alanikula esitteli Microsoftin kehittämän Modern Mayor –strategiapelin. Peli on ilmaiseksi ladattavissa, ja sen edetessä voi tehdä lahjoituksia hyväntekeväisyysorganisaatioille. Peli sisältää tiedotusta ekologisista ratkaisuista, ja siihen on myös integroitu sosiaalisen median kanava kommunikointia varten. Mobiilipelien etuna on helppo toimitettavuus sekä skaalautumismahdollisuudet. Jatkossa Microsoftilla on suunnitteilla mm. peli, jossa ohjeistetaan vanhojen kännyköiden kierrätykseen.

Pelillistämiseen liittyi myös Edward Faberin (T-XChange), jossa hän kertoi skenaarioiden soveltamista tietokonepelin muodossa. Pelissä ratkotaan ongelmia jonkin tietyn skenaarion näkökulmasta. Pelit auttavat lisäämään tulevaisuussuuntautunutta ajattelua sekä muuttavat skenaariot helpommin ymmärrettävään muotoon. Tulevaisuudessa haasteena on saada pelit vielä suuremman joukon käyttöön sekä entistä interaktiivisemmaksi.

Ennakointiaiheiset esitykset ovat lisääntyneet ISPIM-konferenseissa viime vuosina. Tobias Heger (EIT ICT Labs) piti esityksen verkottuneesta ennakoinnista. Laajemman tietopohjan myötä verkottuneesta ennakoinnista on hyötyä sekä tiedonkeruussa että ennakointitiedon pohjalta toteutettavien toimenpiteiden aikaansaattamisessa. Heger kuitenkin muistutti, että ennakoinnissa yksilöiden rooli on kuitenkin usein olennainen.

 

Ruotsalaisen SICS-instituutin Magnus Boman kertoi nopeuskirjoittamisen soveltamisesta ennakoinnin työkaluna. Hänen mukaansa nopeasti tuotettu hämmentävä teksti saa ajatukset ja luovuuden liikkeelle.

 

Korealainen Shin Juseneuk puolestaan kertoi ennakointiaiheisessa esityksessään, että teknologiaan liittyvässä strategisessa ennakoinnissa on syytä käyttää tavanomaista lyhyempää aikajännettä nopeasti muuttuvan teknologiaympäristön takia.

Konferenssipaikka (Chartered Accountants House) ei säväyttänyt ulkonäöltään.

Ensi vuoden ISPIM-vuosiseminaari pidetään kesäkuussa Budapestissä. Sitä ennen ISPIM-järjestää myös symposiumit lokakuussa Montrealissa ja joulukuussa Singaporessa.

Teksti ja kuvat: Jukka Laitinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

Hoitomyöntyvyys ja voimaantuminen – ajatuksia voimaantumisesta Malmössa

Laurean Pumppu-osahankkeen (www.laurea.fi/pumppu) Ruotsin ja Tanskan matkalla osallistuimme Malmössä tutkijaseminaariin, joka käsitteli Laurean Pumppu-osahankkeessakin keskeistä voimaantumisen käsitettä.

Tilaisuudessa esiteltiin filosofista tarkastelua, jota on tehty kahden terveydenhuoltomallin välillä, joista toinen perustuu hoitomyöntyvyyteen (compliance) ja toinen voimaantumiseen (empowerment). Hoitomyöntyvyydessä keskeiseksi nähtiin hoitosuunnitelman noudattaminen ja hoidon tuloksellisuus, kun taas voimaantumisessa keskeiseksi nähtiin tieto, taidot ja mahdollisuudet.

Terveyden edistämistä hotelliympäristössä

Tarkastelussa oli erityisesti paternalismin käsite ja sen suhde em. malleihin. Paternalismi määriteltiin hyvää tarkoittavaksi ja sitä kautta asiakkaan etua ajavaksi toiminnaksi, joka ei kuitenkaan huomioi asiakkaan omia toiveita tai tarpeita. Yleisesti kielenkäytössä paternalismi mielletään negatiiviseksi käsitteeksi, joka tuo mieleen vanhemman ja lapsen välisen suhteen.

Hoitomyöntyvyys liitetään usein paternalismiin, kun taas voimaantumisen nähdään olevan vähemmän paternalistista. Hoitomyöntyvyys keskittyy asiantuntijan arvioimaan hyötyyn, jolloin asiakkaan kokemus jää sivurooliin. Tarkasteluksi keskeiseksi näytti kuitenkin nousevan voimaantumisen käsitteen määrittely.

Voimaantumisen käsitteen käytön laajetessa ei välttämättä kiinnitetä huomiota kaikkien voimaantumisen ehtojen toteutumiseen. Näin myös voimaantumiseen pyrkivä toiminta voi itse asiassa olla paternalistista. Voimaantumiselle ei riitä, että asiakkaalle on tarjolla enemmän tietoa esimerkiksi hoitovaihtoehdoista ja että hän saa osallistua päätöksentekoon. Kriittistä on se, millainen hoitohenkilöstön oma rooli on.

Voimaantumisen edellytys on, että asiakkaan tiedon lisääntyessä ja päätäntävallan kasvaessa, samalla myös hoitohenkilöstön valta päätöksenteossa vähenee. Toisin sanoen, että päätöksentekovalta myös annetaan asiakkaalle ja että esimerkiksi suostuttelua ei tapahdu. Näin hoitohenkilökunnan rooli on ikään kuin hoidon mahdollistaja tai fasilitaattori, joka tukee päätöksenteossa tarpeen mukaan, mutta antaa tilaa myös asiakkaan omille tulkinnoille tilanteestaan.

Seminaarissa käydyssä keskustelussa ongelmallisena nähtiin hoitohenkilökunnan näkökulmasta se, että hoitohenkilökunta on sitoutunut parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseen. Näin hoitohenkilökunnalle voi olla eettisesti vaikeaa myöntyä asiakkaan tahtoon, mikäli se on ristiriidassa parhaan mahdollisen hoidon kanssa.

Pyöräparkki

Toisaalta keskustelussa nousi esiin myös se, että asiakkaan autonomia ei ole itseisarvo, eli kaikilla asiakkailla ei aina välttämättä ole kykyä eikä toisaalta välttämättä haluakaan tehdä itse kaikkia päätöksiä. Kaiken kaikkiaan yhteiskunta on ambivalentti; autonomia ja riippuvuus muista ovat läsnä yhtä aikaa.

Voimaantumisen näkökulmasta asiakkaalla tulisikin olla valta päättää, haluaako hän tehdä päätökset itse vai valtuuttaa hoitohenkilökunnan päättämään puolestaan. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla lisätä kykyä autonomiaan. Todettiin myös aiheen olevan siinä mielessä haasteellinen, että suuremman roolin päätöksenteossa ei haluta johtavan keskusteluun siitä, onko asiakas itse vastuussa tekemistään valinnoista ja valintojen seurauksista.

Seminaari avasi hyvin filosofista keskustelua voimaantumisen käsitteen ympärillä mutta antoi toisaalta osviittaa siitä, että Laurean Pumppu-osahankkeessa on voimaantumisen käsitteen käytössä oltu oikealla tiellä.

Laurea Pumppu-osahankkeen matkassa Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014

Laurean kolmivuotisen Pumppu-osahankeen (www.laurea.fi/pumppu) loppuvaiheessa toteutettiin hankkeen tuloksia esittelevä kierros Ruotsissa ja Tanskassa toukokuussa 2014.

Turun linna jää siintämään taustapeilissä...

Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu lähtökohtaisesti julkiselle terveydenhuollolle, mutta kuten Pumppu-hankkeen Laurean osiossa kehitetty monitoimijainen hyvinvointipolku osoittaa, ilman 4Y-periaatetta se ei toteudu saumattomana ja tasa-arvoisesti eri kohderyhmille (4Y = yritykset, yhteisöt, yksilöt ja yhteiskunta).

Linköpingissä ja laajemmin Itä-Göötanmaalla tehdyt panostukset julkiseen terveydenhuoltoon korostavat julkisen sektorin tärkeyttä. Kuitenkin, Pumppu-hankkeen Laurean osiossa tehdyt erilaiset pilotit ja kokeilut Länsi-Uudellamaalla avasivat uusia mahdollisuuksia myös ruotsalaisille kollegoille.
Erityisesti heikommassa asemassa olevat kuten lapset, työttömät tai vammaiset, mutta myös mielenterveysongelmista kärsivät hyötyvät monitoimijaisesta yhteistyöstä, jossa toimintakykyyn panostaminen ennakoiden ja laajalla tukiverkolla saadaan osaksi arkea.



Monta hyvää syytä liikkua pyörällä

Linköpingiläiset olivat kiinnostuneita yhteistyöstä tavoitteena saada aikaan uudenlainen kestävän yhteiskunnan eetos, jossa terveyserot ovat tasoittuneet ja ennakoiva ote on osa normaalia työtä hyvinvointisektorilla. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä ja muutosta jokaisen toimijan omassa mindsetissä. Eri toimijat tarvitsevat kuitenkin tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja siihen tarvitaan monialaista ja monitoimijaista skenariointityötä. 

Rentoa taidetta matkan varrella

Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän rakennemuutos asettaa yksilöt epävarmuuden eteen, mikä on omiaan lisäämään mm. mielenterveysongelmia. Linköpingin yliopistolla on sivukampus Norrköpingissä, joka itsessään on oiva esimerkki hyvin toteutetusta rakennemuutoksesta,  jossa vanha teollisuuskaupunki on kyennyt uudistumaan menestyväksi konferenssi- ja opiskelijakaupungiksi. Vanhat teollisuusrakennukset palvelevat uusia toimijoita ja tarjoavat inspiroivan miljöön työskentelylle.   

Pumppu-hankkeen reissulla pitää tietysti kuvata myös pumppuja

Myös Tanskassa on pohdittu rakenteiden uudistamisen tarvetta. Erityisesti mielenterveyspuolella järjestelmä voi leimata ihmisen loppuelämäksi diagnoosin kautta, ellei laaja tukiverkko ole pitämässä huolta yksilöstä ja hänen oikeudestaan myös parantua! Jalkansa katkaissut ihminenkin on vain hetken aikaa potilas. Ja osa vammoista, vaikka pysyviäkin, mielletään jo osaksi henkilön ominaisuuksia eikä niitä ajatella varsinaisesti sairauksina. Analogiamalli silmälasien käytön yleisestä hyväksyttävyydestä jopa muodikkaaksi asusteeksi voisi tarjota benchmarking-polun tulevalle, suvaitsevaisemmalle kehityskululle myös laajemmin?

Tanskalaiset ovat panostaneet eHealth-ratkaisuihin ja heitä kiinnostivat saumattoman hyvinvointipolun Pärjäin-sovellukset ja erityisesti kansalaisten (ja hoitohenkilökunnan) asenteet sähköistä asiointia kohtaan. Koko EU etsii heidän mukaansa kansalaislähtöisiä, kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden monistettavuus maasta ja kohderyhmästä toiseen olisi toteutettavissa nyt ja tulevaisuudessa. Samalla uudet ratkaisut tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko hyvinvointiklusterille ja helpottavat erityisesti pienten yrittäjien arkea.

Olennaista olisi muokata asenteita ja rakenteita koko terveydenhuoltosysteemissä, mutta siten, että yksilö olisi keskiössä. Mikään tietotekninen sovellus tai järjestelmä ei ratkaise yksilön omaa polkua kohti terveellisiä elämäntapoja, jotka pitävät hänet kunnossa omalla hyvinvointipolulla ilman että tarvitsee mennä sairaana hoitopolulle.

Tanskalaiset ovat kiinnostuneita kehittämään ennakoivaa otetta tähän esim. analysoimalla tilastollisesti Big Datan avulla tai henkilön historiatiedon valossa niitä merkkejä, joista voitaisiin päätellä tulossa oleva sairaus tai sairaskohtaus ennen kuin se tapahtuu. Tällöin henkilöllä itsellään olisi tietoa ja motivaatiota tehdä elintavoissaan muutos ajoissa niin että uudet valinnat korjaavat tilannetta eikä sairaus puhkeakaan. Laurean Pumppu-hankeosiossa kehitetty nuorten terveyden edistämiseen kehitetty tietokonepeli, jossa muukalainen avaruudesta on nuoren kumppanina tavallisessa arjessa ja tekee ns. tyhmiä kysymyksiä voisi toimintamallina sopia myös muille ikäluokille, todettiin yhteisesti.

Tutustuimme monenlaisiin uusiin ideoihin matkalla, kuten taideautomaattiin.

Laurean hankeosion pohjoismainen PUMPPU-turnee oli onnistunut. Saimme lisättyä tietoisuutta saumattoman kansalaislähtöisen hyvinvointipolun mahdollisuuksista ja edellytyksistä eri tilanteissa. Levitimme hankkeessa saatuja tuloksia ns. täsmäiskuilla ja saimme palautetta, kehitysideoita ja kumppaneita myös jatkoa ajatellen. Kokemuksemme perusteella rohkaisemme myös muita ottamaan yhteyttä oman aihepiirin tutkijoihin ja toimijoihin ja näin rikastuttamaan tuloksia uusilla näkemyksillä samalla kun oman työn tulokset leviävät laajemmin käyttöön.

Joustavat polut tulevaisuuden työelämään 26.3.2014

Ensi syksynä opintonsa aloittavat opiskelijat ovat työelämässä vielä vuonna 2050. Vaikka emme voi tietää, minkälaista silloin on, koulutuksen on annettava opiskelijoille sellaiset eväät, että he pärjäävät.

Tätä asiaa pohdittiin Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin järjestämässä Tulevaisuusfoorumissa Porvoossa 26.3.2013. Tilaisuus järjestettiin osana Yhdessä-hanketta, ja sitä isännöi Porvoon ammattiopisto Amisto.

Yliopettaja, futurologi Tarja Meristö kertoi, että tulevaisuudessa ei ole työntekijöitä eikä työnantajia. On vain osaamisen ostajia ja osaamisen myyjiä. Osaamisvaatimus ja palveluintensiivisyys kasvaa kaikilla aloilla ja tasoilla.

Johtajuudesta ja oppimisesta dynaamisessa työelämässä kertoi Karl-Magnus Spiik. Hän korosti itsetuntemuksen, epävarmuuden sietokyvyn sekä vuorovaikutustaitojen olevan työelämässä tärkeässä asemassa.

Spiik kertoi myös ihmisten erilaisuudesta. Kun tunnistaa oman ja yhteistyökumppanin ihmistyypin, vuorovaikutus on menestyksellisempää. Ilmaisen testin voi tehdä netissä: www.spiik.fi

Tilaisuuden monissa työpajoissa pääsi tutustumaan mm. Yhdessä-hankkeen ja
Amiston yhteistyönä kehittämään Onks unelmii?! –peliin.

Yhdessä-hankkeen neljäs tulevaisuusfoorumi, joka on samalla hankkeen loppuseminaari järjestetään 7.11.2014 Espoossa Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran tiloissa. Tervetuloa!

Yhdessä-hanke on Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama projekti, jota Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa vuosina 2013-2014.  Yhdessä-hankkeen wiki-sivusto: https://wiki.hamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=28967014

Aamukahvitilaisuus työttömien parissa toimiville 11.3.2014

Laurea Lohjalla 11.3.2014 järjestetyillä aamukahveilla kuultiin kokemuksia ja näkemyksiä työttömän arjesta Länsi-Uudellamaalla sekä keskusteltiin eri toimijoiden kanssa siitä, miten työtöntä voidaan auttaa hyvinvoinnin polulla.

Yliopettaja Elina Rajalahti ja Elämä haltuun -hyvinvointirepun mainosjuliste. Lisätietoa www.laurea.fi/hyvinvointireppu

Yliopettaja Elina Rajalahden luotsaamassa tilaisuudessa kuultiin ensin sairaanhoitajaopiskelijoiden Outi Norjan ja Merja Silenin toteuttaman ”Työttömän hyvinvointikuva”-kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä. Hyvinvointikuva koostuu erilaisista voimavaroista, elämäntilanteesta ja koetusta hyvinvoinnista, johon vaikuttaa muun muassa terveys. Kyselyn yhteenvetona tekijät totesivat, että vastaajat ovat melko tyytyväisiä elämäänsä, mutta tiedonsaantia esimerkiksi terveyspalveluista tulisi pyrkiä kehittämään.

Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva

Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva kuunteli kiinnostuneena kyselyn tuloksia. Juva korosti, että toinen kunnan tärkeimmistä tehtävistä on sen asukkaiden hyvinvoinnin tilasta huolehtiminen (toinen on ympäristön tilasta huolehtiminen). Yksinkertaisimmillaan ihmisten hyvinvointia kuvaa se, miten pitkään elää ja miten onnellinen on.

 

Lohjalla on juuri valmistunut toinen hyvinvointikertomus, jossa erilaisia indikaattoreita on laajasti mukana. Simo Juva otti esiin kunnan merkityksen ja vaikutusmahdollisuudet työllisyyspolitiikassa, erityisesti yksilöohjauksen kokonaisuudesta huolehtimisen: kunnan tulee omilla toimillaan huolehtia siitä, että yksilön elämän nivelvaiheissa häntä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin hyvän elämän saavuttamiseksi.

Keskustelu kävi vilkkaana

Aamukahvitilaisuuden osallistujat pääsivät tutustumaan ja kommentoimaan Pumppu-hankkeessa toteutettuja työttömän polkuja. Polut saivat aikaan aktiivista keskustelua pöytäryhmissä ja kommenteista saatiin arvokasta lisämateriaalia polkujen täydentämiseksi.

Polkukaaviot herättivät kiinnostusta

Yhteenvetona tilaisuudessa käydystä keskustelusta esiin nousivat toimijoiden välisen yhteistyön tärkeys, yksilöllisyyden ymmärtäminen ja hyväksyminen, erilaisten työllistymispolkujen löytäminen ja hyödyntäminen. Esille nousi myös välittömän vuorovaikutuksen toimivuus ja tärkeys verrattuna järjestelmien kautta tapahtuvaan kommunikointiin. Aamukahvitapaamiset jatkuvat ja Simo Juva lupasi, että kaupunki ottaa vastuun seuraavasta tapaamiskerrasta ensi syksynä.

Teksti: tutkimusassistentti Noora Montonen, Laurea-ammattikorkeakoulu