IISES-konferenssi 15.-18.9.2014, Antibes, Ranska

IISES (The International Institute of Social and Economic Sciences) on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on edistää kansainvälistä tutkimusta ja tiedonjakoa monialaisten konferenssien ja julkaistutoiminnan kautta. Järjestön johtajana toimii tsekkiläinen Robert Holman, joka työskentelee myös taloustieteen professorina Prahan yliopistossa.

Onneksi oli hetki myös maisemista nauttimiseen

IISES-matkan tavoitteena oli esitellä Kestävän liiketoiminta -hankkeen tuloksia konferenssissa sekä havainnoida aihepiiriin liittyviä seikkoja muiden osallistujien esityksistä. Konferenssiin olimme tehneet hankkeen tuloksiin perustuvan esityksen: Meristö & Laitinen (2014) ”Renewing Society, Business and Competences for the Future in Sustainable Way”, jonka esittelin konferenssin pienryhmäsessiossa 16.9.2014.

Esityksen jälkeen oli varattu aikaa kysymyksille ja kommenteille. Kommenteissa ja kysymyksissä oltiin kiinnostuneita mm. tutkimusprosessiin osallistuneesta osallistujajoukosta sekä eri toimialojen välisistä eroista yrityskyselyn tuloksien osalta. Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen on osallistunut Triple Helix -mallin mukaisesti sekä yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten että julkisten päätöksentekijöiden edustajia. Toistaiseksi yrityskyselyn tulosten osalta painotus on ollut kokonaistulosten analyysissa, koska yrityskyselyitä on jatkettu vielä syksyn 2014 aikana. Toimialojen välisiä eroja on tarkoitus kuitenkin tarkastella hankkeen loppuraportissa tarkemmin.

Konferenssin esitykset koostuivat avainesiintyjän luennosta sekä pienryhmissä pidetyistä lyhyemmistä esityksistä. Avainpuhujana toimineen kanadalaisen Gilles Vandalin (School of Applied Politics, University of Sherbrooke, Quebec, Canada) esitys käsitteli Kiinan menestyksen tuomia haasteita USA:lle poliittisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kiinan pitkän jatkuneen nousun myötä se on merkittävä globaali toimija niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Vandal kuitenkin näki, että USA tulee säilyttämään asemansa tulevaisuudessakin. Tätä Vandal perusteli mm. esimerkiksi sillä, että Kiinan kilpailuetu edullisten kustannusten tuotantopaikkana on kaventunut palkkatason nousun myötä. Lisäksi USA:ssa on yhä maailman huippua oleva korkeakoulutus, ja se houkuttelee parhaimmat huippuosaajat ympäri maailmaa; tieteessä, teknologiassa sekä USA on edelläkävijä teollisuuden kolmannessa vallankumouksessa (digitalisaation yhdistäminen tuotantoteknologiaan).

ranskalainen tunnelma kohdallaan

Kestävän kehityksen sessiossa oli esityksiä liittyen mm. yritysten kestävyysraportointiin, nanoteknologiaan ja eri klustereiden väliseen integraatioon. Claudia Kitsikopoulos (University of the Witwatersrand, Johannesburgh, South Africa) oli tutkinut ympäristöraportoinnin roolia Etelä-Afrikkalaisissa yrityksissä ja sitä, millainen vaikutus GRI:llä (Global Report Iniative) on raportointiin. Yritysten motiivina ympäristöraportoinnille voi toimia vastuullisuus, vaatimusten täyttäminen tai viestiminen sidosryhmille. Lopputulemana Kitsikopoulos esitti, että GRI-vaikutukset ympäristöraportointiin ovat osaksi epäselviä, mutta se on ainakin auttanut yrityksiä ajattelemaan ympäristöraportointia ja kestävyyteen liittyviä seikkoja. Ympäristöraportoinnin puuttumiseen syyt liittyvät usein kustannuksiin ja yrityksen rajallisiin resursseihin, sillä yrityksen joutuvat raportoimaan paljon muutakin kuin kestävän kehityksen raportit.  Ratkaisevana tekijä yritysten ympäristöraportointiin toimii yritysjohdon positiivinen asenne sitä kohtaan.

Etelä-Korealainen Young-Hyun Jin (Korea Institute of S&T Evaluation and Planning, Seoul, South Korea) esitteli empiiriseen tutkimukseen perustuvia tuloksia eri teknologioiden ja teollisuusalojen konvergoitumisesta Etelä-Koreassa. Hänen mukaansa eri teknologioiden välinen konvergenssi on vielä rajallista, mutta esimerkiksi elektroniikka- ja kemianteknologialla on yhtymäkohtia. Lisäksi hän kertoi, että vuoden 2005 jälkeen sekä valmistava teollisuus että palveluliiketoiminta ovat kietoutuneet entistä enemmän IT-sektorin kanssa. ICT-ratkaisuilla on varmastikin roolinsa kestävien ratkaisujen tuottamisessa tulevaisuudessa.

Nanoteknogian tuottamilla ratkaisuilla on myös potentiaalia kestävän kehityksen edistämiseen tulevaisuudessa. Sukpil Kim (Korea Institute of S&T Evaluation and Planning, Seoul, South Korea) esitteli nanoteknologian näkymistä Etelä-Koreassa. Nanoteknologia-alan liikevaihto on Etelä-Koreassa 61 mrd USD ja kuusi suurinta yritystä muodostaa 90 % liikevaihdosta. Nanoteknologian ratkaisuja voidaan soveltaa monille eri aloille, mutta kaikki potentiaaliset soveltamiskohteet ovat osaksi vielä hämärän peitossa. Etelä-Koreassa on kuitenkin aloitettu kansallinen T&K-ohjelma, jossa selvitetään potentiaalisia soveltamiskohteita nanoteknologialle. Lisäksi ohjelman tarkoitus on yhdistää tutkimus ja teollisuus tiiviimpään yhteistyöhän nanoteknologian osalta.

Kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia tuli esille taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden osalta myös muissa kuin varsinaisissa kestävän kehityksen esityksissä. Suzanne Kieviet (University of Stellenbosch, South Africa) oli tutkinut pysyvien työpaikkojen syntymiseen vaikuttavia tekijöitä Etelä-Afrikkalaisissa pk-yrityksissä. Tutkimusten taustalla oli Etelä-Afrikan korkeat työttömyysluvut, jonka takia pk-yritysten työllistämisolosuhteita tulisi parantaa. Tulokset hän oli tiivistänyt kolmeen pääseikkaan, jotka ovat oleellisia työpaikkojen synnylle: 1) yrittäjyyskoulutus (käytännön taidot korostuvat, myös valtiolta kaivataan kannustimia kouluttamiseen), 2) taloudellinen ympäristö (tarvitaan selkeää ja johdonmukaista talouspolitiikkaa ja verotuksen säätelyä, valtion liian anteliaasta avustusten jakopolitiikkaa tulisi kuitenkin vähentää), 3) rahoituksen saaminen (rahoituspalveluiden saatavuutta voisi kehittää esim. mobiiliteknologian avulla, mutta valtion tiukkaa säätelyä kuitenkin tarvitaan).

Liettualainen Gindra Kasnauskiene (Vilnius University) kertoi esityksessään maastamuuton vaikutuksia Liettuan talouteen ikääntyvän väestön näkökulman kautta. Maastamuutto on ollut Liettuassa merkittävä syy väestön vähenemiseen. Esimerkiksi vuosina 2005-2013 Liettuasta muutti 400 000 henkilöä ulkomaille kun maahan muutti samaan aikaan vain 100 000 henkilöä. Maastamuuton vaikutuksia korostaa se, että muuttajat ovat usein nuorta ja koulutettua väestöä. Se osaltaan korostaa muutenkin vanhenevan ikäpyramidin rakennetta. Kasnauskiesnen mukaan siirtolaisuutta ei yleisellä tasolla tarvitse pitää kuitenkaan katastrofaalisena asiana vaan siihen liittyy positiiviakin asioita, kuten parhaiden käytäntöjen välittymisen valtioiden välillä sekä taloudellisen ja teknologisen kehittymisen kiihtymistä.

Taloudellista näkökulmaa toi tsekkiläinen Max Kubat (University of Economics, Prague), joka analysoi esityksessään sähköisen rahan bitcoinin eri ominaisuuksia. Yhteenvetona hän kertoi, että bitcoinilla on potentiaalia olla tehokas ja innovatiivinen maksuväline globaaleissa verkostoissa. Bitcoiniin perustuvat kansantaloudet hän näki kuitenkin toistaiseksi mahdottomuutena, sillä siihen liittyy liikaa epävarmuuksia eikä niiden hallinta ole keskuspankkien piirissä.

Kaikkiaan IISES-konferenssi sopi monialaisuuden ansiosta hyvin kestävän kehityksen näkökulmaan, sillä aihepiireissä tuli katetuksi sekä ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat.

IISES järjestää vuosittain useita konferensseja ja seuraava konferenssi pidetään Maltalla 28.-30.10.2014.

Teksti ja kuvat: hankeasiantuntija Jukka Laitinen, Laurea-ammattikorkeakoulu (jukka.laitinen(a)laurea.fi)