Sote kohtaa digitalisaation - haasteet ja mahdollisuudet

Laurean FuturesLab CoFin Työke-hanke mukana 21. Sotetite-tutkimuspäivillä Jyväskylässä

Sosiaali- ja terveysalan tietojenkäsittelyn 21. tutkimuspäivät pidettiin 21.5.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Teemaa ”Sote kohtaa digitalisaation –haasteet ja mahdollisuudet” avasi tilaisuuden ensimmäisessä keynote –puheessa THL:n Juha Mykkänen kertomalla sote-järjestelmien tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksista. Vaikka uusi tietosuoja-asetus (GDPR General Data Protection Regulation) astuukin voimaan tämän viikon perjantaina 25.5. ei asia sote-alalla ole uusi, sanoi Juha Mykkänen ja siteerasi Hippokrateen valaa, josta jo löytyy maininta asiasta. Tietosuojalla tarkoitetaan henkilöihin liittyvän tiedon suojaamista luvatonta käyttöä vastaan. Mykkäsen siteeraaman 20 EU-maata kattaneen kyselyn (v. 2015) mukaan juurisyyt tietoturvapoikkeamille johtuvat inhimillisistä virheistä (31%) tai järjestelmä- ja laitteistovirheistä (31%), kun taas hyökkäyksistä johtuvia on 15% ja luonnonilmiöistä johtuvia vain 8 %. eTerveyden turvallisuushaasteet ovat tähän mennessä Mykkäsen mukaan olleet infrassa ja järjestelmissä, ei niinkään tahallisissa väärinkäytöksissä. Periaatteet tietoturvan aukottomuuden kehittämiselle ovat eheys, luottamuksellisuus, saatavuus, luotettavuus, autenttisuus, kiistämättömyys ja velvoittavuus. Omavalvontasuunnitelmat ja niiden vakiinnuttaminen yhteisten standardien pohjalta organisaatioissa ovat avainasemassa.

Sotetite-päivät päätti Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen esittelemällä omassa keynote-puheessaan uuden modernin sote-mallin, jossa asiakkaan ja läheisten rooli vahvistuu ja sairaala nähdään lähinnä kotihoidon tukipalveluna. Kinnunen esitteli tulevan uuden NOVA-sairaalan toimintaperiaatteet, jotka perustuvat tähän modernin sote-malliin: sairaalan merkitys hoitoympäristönä pienenee ja tarvittavat konsultaatiot viedään koteihin ja sote-keskuksiin. Sairaalassa suoritetaan vain ”kuumat toiminnot” ja muut sitten kotona tai perustasolla. Riskienhallintaan panostetaan, hoitoajat lyhenevät ja koteihin tuodaan osaamista liikkuvien yksiköiden avulla. Digitaaliset verkkopalvelut, tekoäly ja robotiikka kiihdyttävät tätä kehitystä, mutta tietojärjestelmien on kehityttävä nykyisestä, jotta ne oikeasti toimivat. Juha Kinnunen vertasi nykyisiä tietojärjestelmiä kuten Effica, Uranus tai Pegasos ”tosi tyylikkäästi maalattuihin Trabantteihin”. 

Sotetite-päivillä oli hienoa kuulla esityksiä siitä, miten erilaiset käyttäjäryhmät voivat osallistua palveluiden ja järjestelmien käytettävyyden arviointiin ja yhteiskehittämisen kautta myös uuden luomiseen. Pienemmät lapset (6-10 v.) olivat sairaalaympäristössä ottaneet valokuvia asioista, jotka olivat heidän mielestään kivoja tai tylsiä ja isommat lapset ja nuoret (10-16 v.) olivat pitäneet sairaalassaoloaikana videopäiväkirjaa. Lääkärit olivat myös itse osallistuneet heidän työstään tukevien järjestelmien käytettävyyden arviointiin. Pienten keskosten hyvinvointia seurattiin kansainvälisessä hankkeessa kameroiden ja videon avulla ja esitettiinpä yhdessä paperissa myös lämpökameran käyttömahdollisuuksia ennakoivan otteen kehittämiseksi diagnoosi- ja hoitotyössä.

Työke-hankkeen tulevaisuuden skenaariot -osuudesta nostin esille laaditut skenaarioluonnokset, joissa tarkastellaan työterveyshuollon roolia osana sote-järjestelmää sen mukaan, onko työterveyshuollon tehtävänä myös sairaudenhoito vai ei ja pysyykö työterveyshuolto erillisenä vai sulautuuko se yleiseen soteen. Näissä kaikissa skenaarioissa tarvitaan tietotekniikan ja tekoälyn tarjoamia apuja, mutta eri skenaarioissa korostuvat erilaiset tarpeet ja ratkaisut. ”Terveyden edistämistehtävä” –skenaarioissa numero 1, jossa työterveyshuolto on osa muuta sotea, korostuu tiedonkulku läpi koko laajan sote-ekosysteemin, kun taas terveyden edistäminen erillisessä työterveyshuollossa skenaariossa 4 ”Tiivis yhteistyö” edellyttää saumatonta tiedonkulkua erityisesti työnantajan johdon ja henkilöstöhallinnon kesken. Jos työterveyshuolto kattaa myös sairaudenhoidon erillisen työterveyshuollon tapauksessa skenaariossa 3 ”Pikakaista lääkäriin”, korostuvat virtuaaliratkaisut erityisesti lääkäri/hoitaja-potilas-suhteessa, jossa etädiagnostiikka on arkipäivää. ”Soteen sulautunut työterveyshuolto” skenaariossa 2 korostaa moniammatillista yhteistyötä verkossa ja toimiva työterveyshuolto on rekrytointivaltti kilpailtaessa osaajista.

Tulevaisuuden työterveyshuolto on skenaariotyön aluksi toteutetun de Vriesin eläinanalyysin mukaan koira, ihmisen paras ystävä, ja sellaisena sen olisi hyvä pysyäkin. Monet kuitenkin mainitsivat muutostarpeesta, joka vaatii gasellin ketteryyttä, kameleontin muuntautumiskykyä, leijonan voimaa, simpanssin kykyä käyttää uusia työkaluja tai kykyä pitkiin loikkiin tai sukelluksiin kengurun, saukon tai valaan tavoin.  

Työke-hanke on menossa oleva hanke, jonka tavoitteena on rakentaa toiminnallinen integraatio työterveyshuollon ja muun sosiaali- ja terveyshuollon kanssa osana sote-uudistusta sekä kehittää työterveystoiminnan sisältöjä vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja terveydenhuollon muutokseen. Menossa oleva skenaariotyö tukee tätä muutostyötä yhdessä hankkeen kumppanien kanssa, jotka ovat Työterveyslaitos (koordinaattori), Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja FuturesLabCoFi Laurea-ammattikorkeakoulusta. Työke-hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.

kirjoittaja yliopettaja KTT Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea

PS1: Hankkeen etenemistä ajalla 1.4.2017-31.3.2020 voi seurata TYÖKE-hankkeen verkkosivuilta:

https://www.ttl.fi/tutkimushanke/tyoke-verkostoilla-tehoa-soteen-tyokyvyn-tukeen-ja-tyoikaisten-terveyteen-2017-2020/

PS2: Sotetite –tutkimuspäivien esityksistä on julkaistu artikkelit Finnish Journal of eHealth and eWelfare –lehdessä 2018 Vol. 10 No.2-3.

Matkakertomus Wuxi 31.10.-5.11.2017: Energiaratkaisuilla ilmastonmuutos kuriin?

Kiinassa järjestettiin jo 9. kerran uusiutuvaa energiaa koskeva näyttely ja konferenssi, minkä yhteydessä pidettiin myös kongressi älykkäistä energiaratkaisuista. Eniten osallistujia oli USAsta ja Kiinasta, kahdesta maailman tason merkittävästä energiasektorin toimijamaasta; toki osallistujia oli maailman eri mantereilta. Järjestelyt hoiti kiinalainen BIT Think Thank Dalianin kaupungista Pohjois-Kiinasta apunaan kansainvälinen ohjelmakomitea. Komitea on USA-vetoinen, mutta jäseniä on Intiasta, Australiasta ja Kiinasta sekä Kanadasta, Algeriasta ja Euroopan maista mm. Ranska, Iso-Britannia, Italia, Espanja ja Puola ovat edustettuina. Osallistujia kongressissa oli laajasti näiden ulkopuolelta, esim. Perusta ja Turkista.

Kongressin esitykset kattoivat uuden teknologian eri ulottuvuudet, yhteiskunnalliset muutokset sekä markkinat laajasti ymmärrettynä. Erityishuomio teknologisella puolella oli tänä vuonna digitalisaation uusissa mahdollisuuksissa pohdittaessa IoT-asiaa energiaverkkojen integroinnissa muuhun toimintaan yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden näkökulmasta. Myös yhteiskunnan päätöksenteon puolella halutaan edistää kokonaisratkaisuja, jotka tukevat kansalaisia resurssiviisaaseen toimintaan myös energia-asioissa. EU:n R&I politiikka pyrkii kohti integroitua tiekarttaa, jossa priorisoidaan siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja taloutta, kertoi Maher Gheppo Brysselistä Euroopan Smart Energy Associationista.

Kiinasta kongressi antoi ajantasaisen kuvan: ongelmat ovat suuria, mutta tahto ratkaista ongelmat on vahva ja siihen myös panostetaan resursseja. Erityisesti Kiinan ja USAn yhteistyö ilmastomuutoksen torjumiseksi on ollut viimeisen 10 vuoden aikana intensiivistä. Amerikkalainen Dennis Bracy US-China Clean Energy Forumista esitteli tehtyjä ohjelmia ja arvioi niiden toimeenpanoa. Hän totesi, että kiinalaisten kaupunkien vakavat ilmanlaatuongelmat ovat olleet eduksi asioiden eteenpäin viemiselle myös amerikkalaisten keskuudessa, koska niissä ovat konkretisoituneet monet abstrakteilta tuntuvat ilmastomuutokseen liittyvät asiat. 

Konkreettiseen ongelmaan voidaan etsiä ratkaisuja, tuotteistaa ja kaupallistaa, mikä on innostanut amerikkalaisten ohella myös muita maita mukaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Kiinasta onkin kehittynyt johtava maa monella alalla liittyen energia-asioihin. Sähköautot, päästökauppa, joukkoliikenneratkaisut, energiatehokkaat rakennukset ja älykkäät uudet kaupungit olivat esimerkkejä, joissa Bracy mainitsi Kiinan olevan edelläkävijä. Tilastojen mukaan Kiina on myös nopeimmin kasvattanut osuuttaan aurinkopaneelikapasiteetin kasvusta, samoin sähköautoissa Kiina on USAn jälkeen toisena, kertoi omassa esityksessään Francois Nguyen Kanadasta Albertasta.

Iso ongelma on edelleen hiilen suuri osuus sähkön tuotannossa. Kiinassa se on 79% ja USAssa 45%. Isoja lukuja on myös Puolassa 87%, Australiassa 78% ja Saksassakin 41%. Hiilen ohella ongelmana on rahoitus: miten pystytään rahoittamaan kaikkein köyhimpien maiden investoinnit parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan ja miten hoidetaan koulutus uuden teknologian käyttöönottoon? Bracy muistutti, että maailmassa noin 2, 5 miljardia ihmistä elää energiaköyhyydessä, Kiinassakin ilman sähköä elää vielä yli miljoona kotitaloutta. Ratkaisuja täytyy etsiä pilkkomalla isot ongelmat hallittaviin osasiin. On myös pyrittävä kohti hybridiratkaisuja, joissa eri energiamuodot täydentävät toisiaan (esim. aurinko, tuuli, kaasu), mikä lisää myös järjestelmän vakautta ja luotettavuutta.

Ratkaisuja etsittäessä on pyrittävä myös kuluttajakeskeisyyteen, irti teknologialähtöisyydestä. Kuluttaja haluaa vaivattomuutta, mikä on mahdollista toteuttaa big datan avulla. Siihen pitää toki yhdistää älypuhelimen kautta käytettävä sovellus, joka on kuluttajalle helppokäyttöinen ja koukuttava niin että kuluttajan tietoisuus omista valinnoista ja niiden vaikutuksesta omaan energiataseeseen kasvaa. Tärkeätä on tuoda esille myös kuluttajalle tulevat taloudelliset hyödyt, muistutti Maher Chebbo. Apua tähän tuo kanadalaisten kehittämä HENSU hybridienergian tarjontajärjestelmä, joka integroi toisiinsa kuljetus-, vesi-, lämpö-, sähkö- ja kaasuverkot, mistä kuulimme Hossam A.Gabbarin tutkimuksia ja kokemuksia Ontariosta. On pidettävä mielessä, että energiaratkaisujen tarkoituksena on tarjota palveluita, joiden avulla pystytään vastaamaan mm. ihmisen liikkumisen, valaisemisen, lämmittämisen ja jäähdyttämisen tarpeisiin ja eri aikoina erilaiset energiaratkaisut ovat vaihdelleet. Sergio C. Trindade muistutti, että tulevaisuuden energiaratkaisut tämän hetkisen tietämyksen valossa tulevat perustumaan innovaatioihin, joiden taustalla ovat disruptiivinen teknologia ja IoT, mutta ennen kaikkea palveluorientoituneet uudet liiketoimintamallit.

Elli-hankkeen näkökulmasta kaikki konferenssin asiat tukivat energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuutta. Jotkut painottivat poliittisen päätöksenteon tärkeyttä maapallon mittakaavassa, toiset rahoitusta ja uuden teknologian käyttöönottoa, mutta kaikissa vaihtoehdoissa tarvitaan ihminen, asukas, jonka elämästä on kysymys ja jonka tarpeita täytyy pohtia uudesta näkökulmasta niin että planeetan resurssit riittävät myös tuleville sukupolville. 

Tulevaisuuden kaupungit ovat paitsi älykkäitä, myös inhimillisiä, kuvasi turkkilainen arkkitehti Derya Oktay omassa esityksessään. Urbanisaatiosta puhuttaessa muistetaan usein kaupungistumisen tuomat ongelmat, mutta hänen mukaansa kaupungistuminen voi olla myös ratkaisu, jos saadaan aikaan tasapaino talouden, ympäristön ja ihmisten välillä. Kaupunkikeskustat on pidettävä monipuolisessa käytössä, mutta samalla on integroitava eri osat toisiinsa väylillä, joilla on muutakin virkaa kuin siirtää kulkuneuvoja paikasta toiseen. Kolme ilmiötä yhdistyvät: New Urbanisation, Smart Growth ja Green Architecture. On katsottava pidemmällä tähtäimellä ja vältettävä lyhytnäköistä ympäristöystävällistä ”viherpesua” asukkaiden tyytyväisenä pitämiseksi. 

Konferenssiosallistujien mielenkiintoisin uusi ammatti ainakin omasta mielestäni oli Independent Environmental Evangelist, jota käytti mies nimeltä Loh Kon Fah Malesiasta. Hänen ideansa perustui OLEV –konseptiin (On-Line Electric Vehicle), jossa sähköautojen lataus tapahtuu myös autoa ajettaessa.

Tarvitaan uusi infrastruktuuri, jossa on lataavat tiekaistat, aluksi ehkä vain yksi kaista nelikaistaisella moottoritiellä, kuten Saksassa on kokeiluluontoisesti hänen mukaansa tehty Mannheimin alueella. Tarkoituksenmukaisinta olisi ottaa käyttöön omarahoitusmalli, jonka mukaan se maksaa, joka käyttää ja/tai saastuttaa. Säästöt polttoainekuluissa menisivät osin investointeihin, mutta ilman investointeja tekeviltä taas kerättäisiin Loh Kon  Fahin ehdotuksen mukaan ns. saaste- tai päästöveroa. Kiinan ohella Etelä-Korea on kiinnostunut kehittämään OLEV-mallia. Erityisen sopiva tämä on tulevaisuuden automaattiautoille, muistutti toisen alustuksen aiheesta pitänyt Dr. Uooyeol Yoon Seoulista Etelä-Koreasta.

Energiatehokkaat asuinalueet tarvitsevat tulevaisuudessa uutta teknologiaa, uutta infrastruktuuria ja uutta yhteisöllisyyttä, mutta myös tietoisuutta ja työvälineitä seurata oman toiminnan vaikutuksia. Halukkuus autottomiin alueisiin voi kasvaa, jos kongressissa kuvatut integroidut IoT-järjestelmät toimivat käytännössä ja pääsy On Demand –paikasta toiseen mahdollistuu vaivattomasti uusien liiketoimintamallien tuomien palveluiden myötä.

Monimuotoisuuden säilyttäminen uutta ja vanhaa yhdistäen luo edellytykset kestävälle rakentamiselle, jossa infrastruktuuri, rakennusmateriaalit, järjestelmät ja toiminta sekä liikkuminen integroituvat myös rakentamattomaan ympäristöön ja luontoon. Oma esityksemme ”From Smart Cities to Smart Citizen? –Energy Resilience in Energy Services” keskittyi pohtimaan tulevaisuusskenaarioita, joissa energiaratkaisuja kehitetään kestävän kehityksen näkökulmista kuluttajan, talouden, yhteiskunnan tai ympäristön ehdoilla. Elli-hankkeen energiatehokkaat asuinalueet voidaan myös sijoittaa tähän viitekehykseen: Engelinranta Hämeenlinnan kaupungin päätöksenteon kohteena (yhteiskunta), Peltosaari Riihimäellä asukkaiden haluttu alue (kuluttaja) tai Askonalue Lahdessa olemassa olevaa aluetta muokaten (ympäristö). Talous liittyy kaikkiin näiden alueiden skenaarioihin, vaikka se vaihteleekin, kuka on maksaja (kuluttajien halukkuus vs. yhteiskunnan tuet).

Kongressin pitopaikka Wuxin kaupunki täydensi myös energiatehokkaiden asuinalueiden näkemystä konkreettisesti. Alueella on tehty kansallinen pilotti vihreästä kaupungista. Alue on Taihu-järven rannalla, usean joen ja kanaalin verkoston solmukohdassa. Alueeseen on integroitu uusi kaupungin keskusta, monipuolinen yrityspuisto sekä koteja ihmisen kokoisessa, ystävällisessä ympäristössä. Alueella olevat vesistöt tuodaan aiempaa paremmin esille ja kanavakaupungista on kasvamassa järvenrantakaupunki, missä puut ja puistot elävöittävät ja tarjoavat virkistystä.

Kaupungin avainsana on helppo saavutettavuus, joka perustuu monipuoliseen infrastruktuuriin (bussit, metro, auto- ja pyörätieyhteydet, siirtosolmut eri liikennemuotojen välillä). Kaupungissa on jo nyt laaja kaupunkipolkupyörien verkosto, mikä näkyy myös katukuvassa. Arvoissa on korostettu ympäristön lisäksi hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Hyvät palvelut, ml. kulttuuri- ja koulutuspalvelut ovat osa uutta Wuxia, jossa muinainen ja futuristinen kohtaavat arjessa ihan sovussa.

Teksti ja kuvat: yliopettaja Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu