Erityistä tukea tarvitsevien nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen keskittynyt Nappi-hanke on päättynyt ja on aika arvioida onnistumiset ja miettiä, mitä asioita voi jatkossa tehdä paremmin. Laurean koordinoima Nappi-hanke kesti kolme vuotta 2018-2020 ja se sai rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä terveydenedistämisen määrärahasta.
Toteutimme hankkeen lopuksi arviointikyselyn, joka lähetettiin hankkeessa mukana olleille toimijoille ja yhteistyötahoille. Ohjausryhmän jäsenet, hankekumppanit, hankkeen toteuttajat sekä hankkeen tilaisuuksiin osallistuneet tai kyselyihin vastanneet saivat kyselylinkin sähköpostin kautta joulukuun 2020 alussa. Vastausaikaa oli yksi viikko. Muistutusviesti kyselystä lähetettiin kerran. Vastauksia saatiin 11 kappaletta määräaikaan mennessä. Vastaajat jakaantuivat melko tasaisesti hanketiimin, hankekumppanien ja ohjausryhmän jäsenten kesken. Oppilaitosten edustajia vastaajista oli eniten ja kuntapuolen vastaajia toiseksi eniten. Suurin osa vastaajista oli ollut 3-vuotisessa hankkeessa mukana vähintään kaksi vuotta ja vain kaksi vastaajaa oli ollut mukana alle vuoden. Vastaajat olivat monipuolisesti osallistuneet hankkeen eri tapahtumiin (Kuva 1).
Yleisimpiä aktiviteetteja vastaajien keskuudessa olivat ohjausryhmäkokoukset, alueelliset verkostokokoukset Lohjan seudulla, erityisnuorille järjestetyt liikuntatapahtumat Lohjalla, koko hankkeen yhteiset tilaisuudet (esim. starttityöpaja, hyvinvointifoorumit, loppuseminaari) ja tiedonkeruuseen osallistuminen. Useampi vastaaja oli osallistunut myös hankkeen raportointiin, alueellisiin tapahtumiin Espoon seudulla (esim. School Action Day), erityisnuorille järjestettyyn liikuntatapahtumaan Kisakalliossa ja erityisnuorille järjestettyihin liikuntaseikkailuihin. Yksittäisiä mainintoja saivat erityisnuorten asumisyksikön kanssa toteutettuihin hyvinvointi- ja liikuntapäiviin osallistuminen, teknologiakokeiluihin (esim. aktiivisuusmittarit, virtuaalilasit) osallistuminen sekä muu, mikä -kohdassa mainittu viestintä.
Varsin onnistunut hanke
Vastaajien mielestä Nappi-hanke oli varsin onnistunut. Kouluarvosanoilla arvioituna yli puolet (6 vastaajaa) antoi arvosanaksi kahdeksan ja reilu kolmannes arvosanan yhdeksän (4 vastaajaa). Yksi vastaaja sanoi, että hän ei osaa arvioida hankkeen onnistumista.
Perusteluina vastaajat kertoivat, että hankkeen järjestämät tapahtumat ovat tuoneet lisää liikunnallisuutta erityislasten ja –nuorten arkeen. Liikuntatapahtumia ja aktiivisuusrannekekokeiluja kiiteltiin. Vastauksissa todettiin, että kentällä on ollut innostusta asiaan ja myös lasten ja nuorten vanhemmilta on tullut tapahtumissa kiitosta.
Hankkeen loppuraporttia on myös vastauksissa kehuttu selkeäksi. ”Hyvä julkaisuraportti muille malliksi”. Kouluarvosanalla loppuraportti sai vastaajilta kahdeksan tai yhdeksän. Samoin virikekortit saivat arvioita kahdeksasta yhdeksään, mutta yksi vastaaja antoi arvosanan kuusi. Virikekortit todettiin olevan ”erinomainen tapa herättää keskustelua osallisuudesta”. Kortteja kiiteltiin hauskoiksi, mutta todettiin samalla, että ”nopeasti niiden selailu täällä asumisyksikössä loppui”.
Vastaajat tiedostivat hyvin hankkeen vaikeudet. Yksi parannusta vaativista toimista mainittiin liikuntakaverien rekrytointi, missä lukumääräisesti saatiin vain muutama onnistunut rekrytointi. Hankkeen alussa ei myöskään vastaajien mielestä heti ollut selvää kuvaa konkreettisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Hankkeen edetessä toimintoja saatiin käyntiin, tavoite kirkastui ja konkreettisia tuloksia saatiin aikaan. Joku vastaajista oli ollut hankkeessa vain lyhyen aikaa ja kokenut jääneensä hankkeessa varsin ulkopuoliseksi. Toinen taas oli työpaikan vaihdoksen myötä menettänyt kontaktin hankkeeseen, vaikka sinällään piti hankkeessa tehtyjä juttuja hyvinä.
Toimintaa tarvitaan jatkossakin
Kysymykseen, millaiselle toiminnalle jatkossa on tarvetta, eniten vastauksia sai liikuntakaveritoiminta ja toiseksi eniten liikuntalajikokeilut (Kuva 2). Kolmantena mainittiin porukassa toteutettava rento liikkuminen. Myös välinevuokraamo-/-lainaamotoimintaa ja aktiivisuusmittarien käyttömahdollisuuksia toivottiin. Vastaajien mielestä tarvitaan monenlaista ja monipuolista toimintaa. Tarvitaan myös verkostojen kokoontumisia ja asioiden yhdessä pohtimista niiden eteenpäin viemiseksi. Vastauksissa ehdotettiin myös toimintamallin ja hankekokemusten viemistä muihin kuntiin. Nappi-hankkeessa kokeilukunnat olivat Lohja ja Espoo, mutta hankkeen aikana toteutettiin myös valtakunnallinen kysely, johon vastanneet saivat myös hankkeen loppuraportin ja virikekortit. Ehkä paikallaan olisi laatia ja toteuttaa jokin hankkeen tulosten jalkauttaminen vaikka verkossa järjestettävän tilaisuuden muodossa?
Kuva
2. Millaiselle toiminnalle Nappi-hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta
jatkossa on tarvetta.
Lopuksi
Sana on vapaa –osiossa kyselyn lopussa todettiin, että tämä on ollut ”hieno hanke, jossa paras kiitos on tullut erityisnuorilta itseltään, heidän iloisista ilmeistään”. Koronapandemia luonnollisesti vaikutti toteutukseen, mutta ihmeen hyvin kaikki tapahtumat saatiin toteutettua myös verkossa ja kesän aikana myös kasvotusten, kun korona hetkeksi hellitti. Hankkeen viestintään toivottiin kuitenkin parannuksia. Jotkut toimijat eivät olleet kevään 2020 jälkeen saaneet mitään viestiä hankkeelta, mikä oli aiheuttanut ulkopuolisuuden tunnetta. Seuraavissa hankkeissa on korostettava viestinnän jatkuvuuden ja säännöllisyyden merkitystä läpi koko hankkeen ajan.
Vastaajat kiittelivät hanketta mukavaksi ja toivoivat yhteistyölle jatkoa. Erityisesti kiiteltiin opiskelijoiden toteuttamia liikuntatapahtumia, joita pidettiin hyvin suunniteltuina ja monipuolisesti toteutettuina. ”Oli ilo olla mukana hankkeessa”. Liikuntalajikokeiluja myös kiiteltiin, koska niiden todettiin aidosti innostaneen ja motivoineen lapsia ja nuoria liikkumaan. ”Nuoret saivat upeita onnistumisen kokemuksia”.
