Elli-hanke esittelyssä METNET-seminaarissa Castellonissa, Espanjassa

METNET – European Network of R&D and Training Organisations of Metal Branch 11th International Seminar in Castellon, Spain October 2016

Metnetin 11. kansainvälinen tieteellinen seminaari järjestettiin Castellonissa, Espanjassa lokakuussa 2016. Seminaarin järjestäjinä toimi Universitat Jaume I yhdessä HAMKin kanssa. HAMKista mukana olivat Seppo Niittymäki, Olli Ilveskoski ja Lauri Tenhunen, joka myös koordinoi Metnet-yhteistyötä. Seminaari koostui keynote-luennoista, tieteellisistä ja teknisistä esityksistä, pienryhmätyöskentelystä sekä yritys- ja yliopistovierailuista.

Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFista METNET-seminaariin osallistuivat projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö. Kumpikin piti siellä esityksen EAKR-rahoitteisen Elli-projektin Laurean vastuulla olevan tulevaisuusosion tuloksista.

Jukka Laitinen kertoi energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuuden skenaarioista ja visiovan konseptoinnin hyödyntämismahdollisuuksista.

Tarja Meristö esitteli toteutetun verkkokyselyn tuloksia koskien mm. tulevaisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä, käsityksiä ekosysteemin eri toimijoiden vaikutusvallasta ja näkemyksiä tulevaisuuden energialähteistä.

Koska Elli-hankkeessa tutkimuksen kohteena on myös cleantech-liiketoiminnan edistäminen ja tarvittavan osaamisen kartoittaminen, kyselyyn vastaajat arvioivat myös nykyistä ja tulevaa cleantech-osaamisen tasoa. Laurean Elli-hankkeen työosuudesta tilaisuudessa oli esillä myös posteri. Posteri oli näkyvillä koko seminaarin ajan ja myös Jaume I -yliopiston opiskelijat saattoivat tutustua tematiikkaamme jakamiemme A4-kokoisten minipostereiden avulla.

Molemmat Laurean Elli-hankkeen seminaariesitykset herättivät keskustelua ja kommentteja. Asuinalueita koskeviin skenaarioihin toivottiin case-tarkastelua, mikä onkin tulossa hankkeen edetessä, kun kehittämiskohteina on kolme varsin erilaista aluetta: Askonalue Lahdesta on vanha teollisuusalue, jota ollaan muuttamassa asuinalueeksi, Peltosaari Riihimäeltä on 1970-luvun lähiö, jonka mainetta asuinalueena ollaan parantamassa ja Engelinranta Hämeenlinnasta on yli 100 vuotta sitten kaavoitettu alue, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu ja johon on taas kaavailtu hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja. Konkreettisia, varsin erilaisia case studyja hankkeessa tullaan lähitulevaisuudessa tekemään. 

Eri vaihtoehtojen osalta toivottiin myös kvantitatiivisia tarkasteluja esim. herkkyysanalyysejä erilaisten energiaparametrien suhteen, mistä hankekumppani LUT tuleekin tekemään omaa osuuttaan Elli-hankkeessa.  

Verkkokyselyn tuloksista oltiin kiinnostuneita ja seminaariyleisö toivoi, että nyt Suomessa toteutettu kysely voitaisiin benchmarking-mielessä toteuttaa myös muissa maissa. Heräsi ajatus, että ainakin METNET-verkostolle kyselylinkin voisi laittaa ja sitä kautta saada kohtuullisen pienellä vaivalla merkittävää benchmarking-tietoa muista Euroopan maista.

Esitysten ja posterin lisäksi keräsimme Elli-hankkeeseen liittyen seminaariosallistujilta näkemyksiä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä, jotka voivat muokata kehitystä erilaisiksi mahdollisiksi skenaarioiksi. Hyödynsimme toteuttamamme verkkokyselyn tuloksia muutostekijöistä ja saimme niistä osallistujajoukon TOP 3 -arviot. Osallistujat pitivät siitä, että näin saimme lisää interaktiivisuutta seminaariin ja useampi osallistuja saattoi ilmaista näkemyksensä tulevasta kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kun normaalisti esitysten jälkeen on aikataulusyistä mahdollisuus vain pariin kolmeen kysymykseen. Voimme itse myös hyödyntää tuloksia hankeosiomme seuraavassa tulevaisuustyöpajassa 21.11.2016 Lahdessa, jossa työstämme energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuusskenaarioita eteenpäin.

Osallistuimme METNET-verkoston työpajatyöskentelyyn pienryhmässä, jossa rakennettiin hankeaihiota arktisesta rakentamisesta toisen ryhmän keskittyessä teräsrakentamiseen. Opimme paljon uutta teräsrakentamisesta seminaariesityksistä, joissa käsiteltiin teräsrakenteiden lujuutta ja niiden käyttömahdollisuuksia kestävässä elinkaarirakentamisessa. Niistä saadut ideat hyödyttävät suoraan Elli-hankkeessa energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuustyöskentelyämme.

Myös seminaarin kohdevierailuista esim. Porcelonosa oli innovatiivisuudessaan ja muotoilun puolesta erittäin kiinnostava. Porcelonosa oli kehittänyt huippuunsa Castellonin alueella perinteisen laatta- ja tiiliteollisuuden innovoimalla erityisesti rakennusten julkisivujen saneeraukseen kerroselementtiratkaisuja, jotka profiilikiinnityksineen ja klipseineen muodostivat käytännöllisen asennuskohteen samalla kun kohteet olivat arkkitehtorisesti upeita.  Esimerkkejä oli ympäri maailmaa: Kiinassa, Intiassa, Dubaissa, … jopa Manhattanilla oli pieni kohde, jonka  brändiarvo kuitenkin oli yrityksen  edustajien mielestä kokoaan suurempi.

 

Vanhaan rakentamiseen tutustuimme myös vierailulla alueen ainoaan kokonaan muurien ympäröimään kaupunkiin Mascarelliin, jossa oli vain 200 asukasta ja pormestari, joka isännöi henkilökohtaisesti vierailuamme ja tutustutti meidät 1600-luvulta peräisin oleviin rakennuksiin. Pieni kaupunki oli keskellä appelsiiniviljelmiä (clemenules), joissa kylän nuorten tulevaisuus monesti olikin hedelmäviljelijänä. Pormestari poimi meille omin käsin vielä vihreitä, mutta täysin syömäkelpoisia klemenules-hedelmiä, jotka ovat Nulesin alueella viljeltäviä klementiinejä. Ne olivat todella mehukkaita ja maukkaita eli aitoa lähiruokaa.

Josephin luolaan tutustuimme samalla reissulla – luolat edustavat vanhinta asumismuotoa ja sopivat hyvin Elli-hankkeen viitekehykseen. Tämä luolasto oli kuitenkin täynnä vettä eikä siellä ketään asunut, vaan sinne pääsi tutustumaan melomalla pitkin maanalaista jokea. Luolaston sokkelot olivat todellinen labyrintti, jossa tunnelma oli lähinnä meditatiivinen luolaston valaistuksen ja rauhallisen taustamusiikin ansiosta.

Seminaarin vierailut ja järjestetyt tapaamiset avasivat uusia yhteistyömahdollisuuksia esim. tulevia hankehakuja ajatellen. Elli-hankkeen kannalta Metnet-verkosto avaa erityisesti tulevaisuuden materiaalien kautta uusia kestäviä mahdollisuuksia kehittää asuinalueita.

Castellonissa pidettyjen esitysten tuloksista voi saada hyviä reimareita siihen milloin jokin uusi ratkaisu on käytettävissä tosielämässä.

Arktinen rakentaminen  -työryhmässä indikaattorit valittiinkin yhdeksi keskeiseksi  kehittämiskohteeksi ja teoreettiseksi  viitekehykseksi.  Käytännön systematiikan perustaksi valittiin Laurean aiemman METNET-esityksen pohjalta (Vilnius 2013) Meristön ja Laitisen kehittämä roadmap-työkalu, jonka pohjalta arktiselle rakentamiselle hahmotettiin esimerkinomaisesti alkua tulevaan hankehakemukseen. 

Seuraava METNET-workshop on Kemissä Suomessa maaliskuussa 2017 (15.-16.3.) ja seuraava eli 12. METNET-vuosiseminaari  on Saksassa Gottbusissa syksyllä 2017.

Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea-ammattikorkeakoulu

Kuvat: Tarja Meristö ja Jukka Laitinen

Tulevaisuuden konseptit energiatehokkaille asuinalueille – ELLI-hanke Tampereen Alihankintamessuilla visioimassa!

ELLI-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään energiatehokkaita asuinalueita yhdessä hankekumppanien kanssa. ELLI on EAKR-rahoitteinen hanke, joka kestää v. 2016-2017.

Laurean FuturesLab CoFi vastaa ELLI-hankkeen tulevaisuuden tutkimus -osiosta ja

• tutkii energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä ja heikkoja signaaleja,
• rakentaa tulevaisuuden asuinalueille vaihtoehtoisia skenaarioita,
• konseptoi uutta cleantech-liiketoimintaa sekä
• kartoittaa tarvittavaa osaamista nyt ja tulevaisuudessa.

Laurean FuturesLab CoFi järjesti Alihankintamessuilla Tampereella 29.9.2016 jo perinteeksi muodostuneen tulevaisuusseminaarin yhteistyössä Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisfoorumin (OKF) kanssa. Tällä kertaa kehittämiskohteena olivat ELLI-hankkeen keskiössä olevat energiatehokkaat asuinalueet ja niiden varmistamiseksi tarvittavat tuote-, palvelu- ja liiketoimintamallikonseptit. Avauspuheenvuoron piti yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista. Puheenjohtajana tilaisuudessa toimi OKF:n vetäjä Jukka O. Mattila.

Johdantona aihepiiriin tilaisuudessa kuultiin Helen Oy:n kehittämispäällikön Jussi Kukkosen alustus Energiajärjestelmä murroksessa – kuka selviää voittajana? Kukkonen toi esille tulevaisuuden haasteena ilmastomuutosskenaariot Suomelle. Niiden mukaan vuoteen 2050 mennessä lämmitystarve vähenee -17 %, mutta jäähdytystarve kasvaa + 35 %. Energiatehokkaan tulevaisuuden perustana on interaktiivinen energiajärjestelmä, jossa on kestävä infrastruktuuri ja kestävä rakennuskanta ovat perusta kestäville energiapalveluille. Energiayhtiön suora arvoketju tuottajalta kuluttajalle muuttuu arvoverkostoksi, jossa kuluttajalla on valinnanvapaus, mikä haastaa perinteisen energiayhtiön toiminnan kokonaisuudessaan ja vaatii uudistamaan tuotteet, palvelut ja liiketoimintamallit. Kukkosen esityksessä tulevaisuuden skenaariot ulottuivat 20 vuoden päähän vuoteen 2036 ja niissä ohjaavina voimina nähtiin paitsi kuluttajan valinnan vapaus, myös yleinen ekologinen paine, talouskehityksen suunta sekä yhteiskunnan päämäärät tai pikemminkin päämäärättömyys energia-asioiden suhteen. 

Tilaisuudessa työstettiin pienemmissä ryhmissä voittoisia konsepteja Laurean FuturesLab CoFin hankeasiantuntija Jukka Laitisen johdolla. Tuloksena saatiin mm. biokaasun laajempi hyödyntäminen asuinalueilla ottamalla kaasu talteen jätevedenpuhdistamoista sen sijaan että hyödyntäminen rajoittuisi sika- ja karjatalouteen. Samoin esiteltiin korttelienergiakonsepti, joka sisältää yhdistelmänä sähkön, lämmön, varastoinnin ja palvelut integroituna. Lisäksi ehdotettiin yksinkertaista tietokoneohjelmaa kulutuksen reaaliaikaiseen seurantaan, kulutuksen hallintaan ja säätelyyn sekä tueksi asiantuntijarekisteriä, josta löytää oikean asiantuntijan ja saa tarvittaessa aina apua. Yhteistä kaikille työstetyille voittoisille konsepteille oli, että niille ajateltiin löytyvän markkinapotentiaalia myös ulkomailta.

Teksti:
yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi/ Laurea-ammattikorkeakoulu
hankeasiantuntija Jukka Laitinen, FuturesLab CoFi/ Laurea-ammattikorkeakoulu

Uudet perspektiivit palveluliiketoimintaan - Reser-konferenssi Napolissa syyskuussa 2016

What is ahead in Service Research? New Perspectives for Business and Society.
Napolissa Italiassa järjestettiin 26. vuotuinen Reser-konferenssi. Sen järjesti Napolin yliopiston Federico II, pääorganisaattoreina professorit Christina Mele ja Tiziana Russo-Spena. Konferenssi oli jaettu kuuteen alateemaan:

A. Service Ecosystems: strategy and management issues.
B. Smart technologies and Service innovation
C. Well-being and value (co)creation
D. Service innovation in Emerging Markets
E. Internationalization and geographies of services
F. Market Creation.

Lisäksi konferenssissa kuultiin kaikille yhteinen keynote-puheenvuoro ja paneelikeskustelu.

Osallistuin Reser-konferenssiin ensimmäistä kertaa ja olin kirjoittajana mukana kahdessa paperissa ja pidin oman esitykseni teemaryhmässä B. Smart technologies and Service innovation.

Tarja Meristö (esittäjä), Tarja Kantola, Merja Lankinen-Lifländer: Smart Tools and Service Opportunities for Child Protection Ecosystem in the Future: Case Family View.

Pöyry-Lassila,Päivi, Kantola, Tarja (esittäjä), Noso, Marika, Pohjonen, Soile, Meristö, Tarja, Lankinen-Lifländer, Merja: Co-creating Well-being Services in Ecosystems: Two Case Studies.

Uudet perspektiivit palveluliiketoimintaan oli konferenssin pääteema.

Italia on palveluyhteiskunta, jossa pystyi saamaan oman havainnoinnin kautta myös uusia näköaloja ainakin suomalaisittain katsottuna. Esimerkiksi pieni vaatimaton hotellimme menomatkalla Roomassa huolehti meille huoneen hotellin ylibuukkauksesta huolimatta ja kuljetti meidät smart-autolla ukkossateessa ja iltaruuhkassa perille asti, ilman lisämaksua.

Myös junalippuihin painettu informaatio matkustajan hiilijalanjäljestä junalla verrattuna autolla tai lentokoneella matkustamiseen antoi helposti ja vaivattomasti vertailupohjaa omien valintojen tekemiseen.

Jätehuoltoa Napolissa

Myös Napolissa on jätehuolto kehittynyt sitten niiden päivien, kun media raportoi kaduille jätettyjen jätteiden myrkkykaasuista, jotta perheet tietäisivät, milloin lasten kanssa voi lähteä turvallisesti ulos. Nyt paikalla oli tasaisin välein lajitteluroskakoreja, joihin kuka tahansa pääsi eroon roskista, olivatpa ne sitten paperia, alumiinia, biojätettä tai kartonkia.  Helppous ja vaivattomuus asiakkaalle ovat palveluliiketoimintaa ohjaavia trendejä, missä asiakas voi itse myös osallistua palvelujen kehittämiseen. Pelkkä palvelujen yhteiskehittäminen ei riitä, on huolehdittava myös palvelukokemuksen toimivuudesta.

Napoli on palveluliiketoiminnan eräänlainen mekka – eteläisen Italian elämäntapa ja turismi-intensiivisyys tarjoavat jatkuvasti mahdollisuuksia asiakkaan odotusten ylittämiselle.

Palvelumuotoilu ja palvelujen tutkimus on monitieteinen tutkimusalue, johon kuuluvat konferenssin avanneen Patrick Strömin mukaan niin digitalisaatio, teolliset palvelut kuin yhteiskunnan palvelut. Ala on muuttunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana, kun nousevien talouksien markkinat globaalisti ovat avautuneet ja kehittyneet. Uusia yrityksiä syntyy ja koko liiketoimintapaletti on muuttumassa. Vielä avoimia, uutta tutkimusta vaativia kysymyksiä ovat esimerkiksi, mitä robotiikka ja automaatio tuovat talouteen ja palveluihin. Tulossa on kokonaan uusia palveluita, joista emme vielä tiedä mitään.

Lähiruokaa Napolissa

Digitalisaatio uudistaa paitsi vanhat toimialat luo myös kokonaan uusia toimialoja. Samoin public-private –suhde on muuttumassa ja uusia innovaatioita tarvitaan, jotta pystytään vastaamaan esim. ikääntyvän väestön tuomiin haasteisiin hyvinvointivaltion kontekstissa. Paljon on tehtävää palvelututkimusrintamalla ja uusia kysymyksenasetteluja tarvitaan, totesi Patrick Ström toivottaessaan kaikki tervetulleiksi konferenssiin.

Kiinnostavan keynote –esityksen piti professori Eric Arnould otsikolla Bringing (more) Culture into Service Experience. Hänen mukaansa kulttuuritarkastelut puuttuvat tyystin tai ovat melko vähäisiä palvelututkimuksen teoriassa sekä palvelumuotoilun ja palvelukokemuksen käytännöissä.

Palvelukokemuksen yhteiskehittämisen dimensiot

Arnoudin mukaan palvelumuotoilu on aktiviteetti, jonka avulla muotoillaan koko palvelujen tuottamis- ja  toimitusprosessi, ml. fasiliteetit, informaatio, ihmiset, laitteet ja verkostot. Palvelukokemus on riippuvainen asiakkaan saamasta ja kokemasta arvosta. Palvelukokemuksen yhteiskehittämisen dimensiot olivat Arnoudin esityksen mukaan seuraavat vastinparit: imaginary –lived; collective-individual; customer-led – provider-led; beyond the service setting – at the service setting; broad time frame (past or the future) – narrow time frame (present); systemic –dyadic.

Yhteiskehittämisen mahdollistajat

Yhteiskehittämisen edellytykset eli mahdollistajat puolestaan liittyivät luottamukseen toimijoiden kesken, luotettavaan kommunikaatioon, kehityksen kohteena olevan systeemin riittävän syvään ymmärtämiseen, epämuodollisiin informaatioareenoihin, jossa erilaisilla osaamisilla on mahdollisuus tasavertaiseen esilletuloon. molemminpuoliseen lisäarvoon  sekä kaiken kaikkiaan vastuunkantamiseen yhteiskehittämisestä. Kun mahdollistajat ovat kunnossa, erilaisten ihmisten yhteistyössä on asennoiduttava positiivisesti ja rakentavasti,: make peace, not war, kuten Arnoud asian tiivisti. Kulttuuritausta toki vaikuttaa siihen, kuinka me asennoidumme asioihin. Esimerkiksi keskustelu USAn sisällissodasta voi tänä päivänä saada hyvinkin erilaisia kommentteja: Ihan kuin 9/11 tai Ei se ole vieläkään ohi! tai  Me voitimme, unohtakaa koko juttu! tai Pahuksen jenkit!

Konferenssin teema sopi hyvin Morfeus-hankkeelle, koska se keskittyi tulevaisuudennäkymiin: What is ahead in Service Research? New Perspectives for Business and Society. Keynote-puheenvuoro toi mukaan kulttuuriperspektiivin palvelujen muotoiluun ja palvelukokemukseen. Kompleksinen toimintaympäristö vaatii monitieteisen tarkastelutavan, mistä case Porvoon tulevaisuuden tutkimusnäkökulma on oiva esimerkki. Keynote-puheenvuorosta opimme myös, että luottamus on kaiken yhteiskehittämisen perusta, samoin tasavertainen kumppanuus eri toimijoiden välillä, vaikka kukin onkin mukana omassa roolissaan, omalla osaamisellaan.

Konferenssissa käyty paneelikeskustelu toi esille myös palvelujen kansainvälistymisen näkökulmaa case Intian kautta ja pelillistämisen mahdollisuuksia GeoQuest Vesuviuksen muodossa.

Yksittäisistä esityksistä ranskalaisten systemaattinen esitys erilaisista digitaalisista platformeista antoi hyvän esimerkin työskentelytavoista: kannattaa systemaattisesti käydä läpi kaikki mahdolliset käytettävissä olevat alustat, dokumentoida niiden ominaisuudet ja hyvät/huonot puolet, jotta perusta tietomallinnukselle ja sen yleistettävyydelle tulee varmistetuksi.

Analogiamallia teknologian hyödyntämiselle palveluiden enablerina voi hakea myös saksalaisten esityksestä, jossa oli tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus case-alueena vähittäiskaupan palveluiden kehitys.

Saksalaiset tutkivat toisessa paperissa tuottavuutta palveluverkostoissa ja jakoivat tarkastelun osatekijöihin, joista yksi oli service delivery, toinen service engineering ja kolmas service management.  Kaikkien kolmen on oltava kunnossa palveluverkostoissa, jotta kokonaisuus toimii moitteettomasti. Innovaatioita palveluverkostoissa tarvitaan myös. Ei riitä, että samat asiat ja prosessit siirretään digitaaliseen muotoon. On erityisesti julkisella puolella kehitettävä uudenlaista johtamista ja hallintoa, jotta pystytään aidosti monialaiseen yhteistyöhön aiemman työ- ja tehtäväkentän mukaisen ammatillisuuden sijaan. Tätä tarkasteli esityksessään VTT:n edustaja Suomesta. Kun kehitettäviä innovaatioita otetaan tällä saralla käyttöön, saadaan tuloksena yhteistyön ammatillinen kulttuuri. Ratkaistavana on haasteita, mm. ei kytkeydy muihin platformeihin, vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, voi tulla teknisiä ongelmia tai tekniset työkalut puuttuvat. Myös epäluulo uutta teknologiaa kohtaan voi olla haaste.

Pyykkejä kuivumassa - palvelyhteiskunta ei kuitenkaan ole vain toistemme paitojen pesemistä

 

Käytännön toimivan esimerkin teknologian käytöstä kotihoidon tukena toi norjalaisten esitys Social alarm -sovelluksen muodossa, jonka avulla varmistetaan ikääntyvien hyvä ja turvallinen elämä kotona, pitkienkin matkojen päässä, vuonojen ja laaksojen takana. Edellytyksenä on laite ja sen helppokäyttöisyys (fyysinen artefakti), arvot ja asenteet liittyen systeemiin ja se, kuinka teknologia on integroitu kotihoidon alueeseen. On varmistettava että ratkaisu ei jätä mitään palvelusta pois, vaan kattaa kaikki sen osat, mutta samalla on tiedostettava kokonaisuuden monimutkaisuus, kompleksisuus. Tästä oli tehty etnografinen esimerkki, jossa 85-vuotiaan naisen arjen avulla kuvattiin tilanne käytännössä ja arvioitiin joka vaiheessa ratkaisun toimivuus ja sen hyvät ja huonot puolet sekä riskitekijät ja mahdollisuudet.

Samanlaista systemaattista arviointia teimme case Porvoon kohdalla eri skenaarioissa, tarkastelun kohteena sekä case-perhe että ekosysteemin muut toimijat. Olisi hyvä jatkaa työtä myös todellisen case-perheen kanssa, jotta saisi lisää konkretiaa tietomallinnuksen pohjaksi tarvittavista tietovirroista, tapahtumista ja myös emotionaalisista ja teknisistä esteistä.

Näkemiin Napoli!

Teksti ja kuvat: Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi

Wellbeing in the Information Society Tampereella 16.-18.9.2016

Wellbeing in the information Society –konferenssi kokoontui 16-18.9.2016 kuudennen kerran, ensimmäistä kertaa Tampereella. Konferenssin teemana oli tänä vuonna ”Building sustainable health ecosystems”.

 

Konferenssin tavoitteena on yhdistää hyvinvointi, informaatioteknologia ja kestävät elinympäristöt, ja avauspuheenvuorossaan konferenssin puheenjohtaja, professori Reima Suomi kertoi yhdistelmän olevan konferenssien kentässä vielä uniikki. Kolmipäiväisessä konferenssissa kuultiinkin monipuolinen kattaus esityksiä hyvinvoinnin ja teknologian risteyskohdista. Monessa esityksessä yhdistäväksi teemaksi nousi terveysdatan toissijainen hyödyntäminen tutkimuksessa, jotta kestävän yhteiskunnan rakentamisen tietoperusta vahvistuu; sekä erilaiset kokeilut ja käytännön osallistaminen yhteisen terveemmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Käytännön tasolla tiedonkeruun tavat kuitenkin vaihtelevat, ja esillä olivat niin Intian monimuotoiset tiedonkeruun muodot paperilla kuin Viron moderni yhteiseen palveluväylään perustuva tiedon keruun ja hyödyntämisen järjestelmä. Toisaalta big data, esimerkiksi satelliiteista saatava tieto, mahdollistaa uudenlaisen tiedon hyödyntämisen globaalilla tasolla.

Käytännönläheisenä esimerkkinä teknologian hyödyntämisestä hyvinvoinnin tukena Claire Hamshire ja Julie Lachkovic Manchesterista kertoivat työstä, jota ovat tehneet viestinnällisiä haasteita omaavien lasten oppimiskäyttöön soveltuvien appsien joukon luokitteluksi ja arvioimiseksi.

Laajassa sovellusten viidakossa voi vanhempien ja opetushenkilökunnan olla vaikea navigoida ilman selkeää tietoa siitä, millaisiin tarkoituksiin mikäkin sovellus on tarkoitettu ja soveltuu parhaiten. Oppimistavoitteiden lisäksi huomioitavana ovat mm. fyysiset ja kognitiiviset taidot sekä käyttöympäristö. Hamshiren ja Lachkovicin esittelemän hankkeen myötä tulee appsien hyödyntämisestä entistä helpompaa ja vaivattomampaa. Lue lisää: http://www.appt.mmu.ac.uk/
 

Suhtautumisesta hyvinvoinnin tueksi tarjolla olevien sähköisten palveluiden käyttöön puolestaan kertoi Heini Taiminen Jyväskylän yliopistosta. Hyvinvointipalveluille on tyypillistä, että ne edellyttävät myös asiakkaalta aktiivista osallistumista arvontuottoon, mitä kuvaa käytetty termi transformatiiviset palvelut.

Esimerkkinä Taimisella oli Mielenterveystalo, jossa asiakkaiden käytettävissä on sekä tietoa että erilaisia sähköisiä palveluita. Perinteisesti sähköisiä palveluita on tutkittu teknologian hyväksyttävyyden näkökulmasta, esimerkiksi arvioiden sähköisen palvelun etuja ja haittoja perinteiseen palveluun verrattuna, sekä myös omia käyttötaitoja.

Taimisen tutkijaryhmän toteuttamissa haastatteluissa keskeiseksi teemaksi nousi kuitenkin myös usko omiin kykyihin yhteiskehittämisen näkökulmasta. Esimerkiksi helppo palvelussa navigointi, hyvä ohjeistus ja mahdollisuus kysyä kysymyksiä ovat tekijöitä, jotka lisäävät uskoa omaan kykyyn luoda palvelun avulla uutta arvoa. Toisaalta luotettavuus, uskottavuus ja selkeät kuvaukset saavutettavissa olevista eduista luovat uskoa siihen, että palvelun käyttäminen myös lisää omaa hyvinvointia.

Ajankohtaisena suomalaisena aiheena konferenssissa käsiteltiin myös tulevaa perustulokokeilua. Ville-Veikko Pulkka Kelasta esitteli perustulokokeilun taustatyönä tehtyjä selvityksiä siitä, millaisia ovat eri perustulomallien hyvät ja huonot puolet ja mikä olisi optimaalisin tapa testata perustulon toimivuutta. Perustulon tavoitteenahan on vähentää työnteon esteitä, joita voi syntyä esimerkiksi palkkatulojen laskiessa saatavien tukien määrää. Käytännön toteutuksessa on jouduttu tekemään joitain myönnytyksiä osaan työryhmän esittämistä suosituksista. Kokeilu on alkamassa tänä talvena.
 
Konferenssin ohjelmistossa oli myös useampia paneelikeskusteluja. Esimerkiksi ikäihmisten parissa hyödynnettävästä teknologiasta käyty paneelikeskustelu pohti tulevaisuuden sosiaalisten robottien hyödyntämismahdollisuuksia. Sosiaaliset robotit osaavat seurata ihmisen reaktioita ja tunteita, missä on nähtävissä monenlaisia hyödyntämiskohteita, mutta myös pelkoja liiallisesta teknologisoitumisesta. Paneelikeskustelussa käytiin myös läpi tämän päivän esimerkkejä erilaisten teknologisten apuvälineiden käyttöön oton kokeiluista.

Digitalisaatiota käsitellyt paneeli puolestaan lähti perustavanlaatuisista kysymyksistä, eli siitä, mitä digitalisaatio itse asiassa on. Digitalisaation nähtiin olevan perimältään yhteiskunnallinen muutos, joka muuttaa yhteiskuntaa perusteellisesti, kuten aiemmin on muuttanut esimerkiksi kirjapainotaito, sähkö, junat ja tietokoneet.

Siinä missä kirjapainotaito toi tiedon saataville 1400-luvulla, tuo digitalisaatio tiedon kaikkien saataville nykypäivänä. Molemmissa tapauksissa oman aikansa kuitenkin vie myös lukutaidon kehitys, joka vasta oikeasti takaa pääsyn tietoon. Toisaalta digitalisaatiosta myös huomautettiin, että se on paljon muutakin kuin vain tiedon muuttamista digitaaliseen muotoon, sillä samalla pitää muuttaa myös taustalla vaikuttavat prosessit.

Paljon aikaa keskustelusta käytettiin myös uhkakuvien tunnistamiseen. Muun muassa tietoturva keskustelutti, esimerkiksi se, miten huolettomasti ihmiset ovat valmiita antamaan sovellusten käyttöön suuria määriä henkilökohtaista dataansa minimaalista hyötyä vastaan.

Toisaalta pohdittiin myös, vähentääkö vai lisääkö digitalisaatio työtä. Siinä missä sähkövalo mahdollisti työnteon myös pimeän tultua, mahdollistaa digitalisaatio työn teon ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Samalla mahdollisesti henkilökohtainen vuorovaikutus vähenee, kun sähköinen viestintä yleistyy. Mietittiin, tuleeko digitalisaatio oikeasti vapauttamaan työntekijöiden aikaa esimerkiksi vanhustenhoidossa asiakkaiden kanssa käytävään vuorovaikutukseen rutiinitehtävien hoidosta.

Myös Laurean Zet-hanke oli mukana konferenssissa. Zet-hankkeessa kehitetään yhdessä nuorten kanssa hyötypeliä arjen hallintaan ja oman tulevaisuuden pohtimisen tueksi. Lue lisää: http://zet-hanke.fi/.

Zet-hankkeen osallistava pelinkehitysprosessi herätti kiinnostusta osallistujissa, onhan osallisuus yksi hyvinvoinnin peruspilareista. Hankkeen keräämä runsas data ja materiaali antaa paljon eväitä uudenlaiseen osallisuuden muotojen kehittämiseen. Päätöspuheenvuorossa professori Suomi arveli pelien ja pelillisyyden roolin entisestään vahvistuvan, kun konferenssi jälleen kahden vuoden kuluttua kokoontuu.

Suurin osa konferenssissa esitellyistä papereista on julkaistu konferenssijulkaisussa:
Li, H., Nykänen, P., Suomi, R. Wickramasinghe, N., Widén, G., Zhan, M. (Eds.). Building Sustainable Health Ecosystems. Communications in Computer and Information Science. Volume 636

Teksti ja kuvat: Hanna Tuohimaa, Laurea-ammattikorkeakokulu

Tekes haluaa uusia, rajoja rikkovia ideoita terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushakuun!

Tekes avasi Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimushaun Finlandia-talolla pidetyssä tilaisuudessa 25.5.2016. Hakemusten jättämisen takaraja on 21.10.2016 ja jokaisen hankeidean kanssa pitää käydä Tekesin sparrauskierros, jotta ei turhaan tarvitse kirjoittaa hakemusta ideasta, joka on vielä raakile.

 

 

Tavoitteena on Tekesin rahoituspäällikkö Jussi Toivosen mukaan saada terveyshyödyistä uutta kansainvälistä liiketoimintaa. Ohjelman onnistumista ei mitata syntyvien tutkintojen tai julkaisujen määrällä, vaan tavoitteena on saada tutkimukselle vaikuttavuutta elinkeinoelämän kautta sekä lisätä kansalaisten hyvinvointia.

 

Hakuun ei ole määritelty erillisteemoja, vaan ajatuksena on, että hakijat voivat itse määritellä teemoja, ja osoittaa innovatiivisuutta jo ideointivaiheessa. Odotusarvona tutkimushaussa rahoitettaville on polku, jossa hyvät ideat työstetään yritys-tutkimus-kansalaisyhteistyön kautta teollisuus-palvelu- ja/tai digiratkaisuiksi.

 

 

Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus on tämän haun keskiössä. Yritykset ovat tutkimuksen osarahoittajia sekä tulosten hyödyntäjiä. Minimiosuus yritysrahoitukselle on 10 % hankkeen kokonaisbudjetista ja rahoittavia yrityksiä pitää olla vähintään kolme. Myös kansainvälisten yritysten antama raha voidaan laskea tähän summaan mukaan, vaikka hankkeen arviointikriteereistä ensimmäinen onkin, paljonko hanke synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintapotentiaalia Suomeen. Muut arviointikriteerit ovat yritysten sitoutuminen ohjaukseen, hankkeen uutuusarvo ja monialaisuus sekä kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen tutkimuksessa.

 

Jussi Toivonen arvioi esityksessään hyvinvointiteemasta aikaisemmin Tekesissä toteutettuja tutkimushakuja ja totesi niiden osalta, että esim. v. 2015 rahaa jaettiin vähemmän kuin oli tarjolla, koska yrityksiä ei saatu tarpeeksi mukaan hankkeisiin ja v. 2016 alkaneissa hankkeissa taas oli saatu aikaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä toivottua vähemmän, mutta ulkomaisia yrityksiä sen sijaan saatiin mukaan. Jussi Toivonen muistutti, että hankkeisiin saa 10 %:n bonusrahan, jos haettavalla tutkimushankkeella on joko rinnakkainen, kansainvälinen tutkimushanke tai vaihtoehtoisesti 2 henkilötyövuoden verran tutkijavaihtoa hankkeen aikana.

 

Tutkimushaun avaustilaisuudessa saatiin kuulla Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihkon esitys Benecol-tuotteiden menestystarinasta maailmalle. Ensimmäinen Benecol-tuote oli margariini ja se lanseerattiin Suomeen v. 1995. Nyt erilaisia tuotteita kuuluu Benecol-perheeseen 140 ja niitä myydään 30 maassa. Liiketoiminnan kehittämisen lähtökohtana on ollut kolesterolin laskeminen ja sitä kautta tautien ehkäisy. Benecol-tuotteiden avulla kolesteroli laskee nopeasti, ja säännöllisesti käytettynä tulos on myös kestävä. Markkinat maailmassa ovat valtavat, sillä puolet maailman väestöstä kärsii korkeasta kolesterolista, kohonneen elintason myöstä esim. Kiinassa myös kolesteroliarvot ovat kohonneet. Kiinan markkinoille Raisio meni Benecol-tuotteilla viime vuonna eli v. 2015.

 

Matti Rihko summasi oppeja terveyttä edistävien tuotteiden kehittämisestä ja vientiponnistuksista case Benecolin pohjalta seuraavasti: Margariini ei ole vetovoimaisin tuote, vaan tarvitaan muitakin tuotteita kuten Raisiolla nyttemmin on tarjonnassa esim. juotavat jogurtit, pureskeltavat geelipalat tai pillerit. Tärkeä huomio on myös, että ihmiset ratkaisevat. Kannattaa panostaa yhteistyöhön, kumppaneihin ja verkostoihin eikä yrittää yksin maailmanvalloitusta.

 

Immateriaalioikeuksista Rihko totesi, että vaikka he olivat ensimmäisenä liikkeellä, eivät he olisi pystyneet laatimaan sellaista patenttisalkkua, joka olisi kattanut kaikki mahdolliset kilpailijoiden tulevat ratkaisut, vaikka he olisivat patentoineet kaiken ympäriltä alkaen männyn rungosta ja ohutsuolesta! Regulaatio pitää myös ottaa huomioon, myös tulevat säädökset, koska ne koskevat myös ratkaisuja, joita on saatu aikaan ennen kuin regulaatiota vielä edes on. Regulaatiossa lobbaus on keskeistä ja se voittaa jolla on isommat muskelit! Vaikka Benecol on Raision menestystarina, muistuttaa Rihko, että kaikki aina maksaa enemmän ja kestää kauemmin saavuttaa kuin mitä on alun perin suunniteltu eli raha ja aika ovat keskeisellä sijalla onnistumisen edellytysten listalla!

 

Tilaisuudessa oli vauhdikas ja asiantunteva paneelikeskustelu teemanaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksesta hyvinvointia ja viennin tuplaus. Paneelia johti StartUp Healthin Suomen johtaja Aki Koivistoinen ja muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Pekka Simula (Herantis Pharma), toimitusjohtaja Timo Niskanen (Roche Diagnostics), Head of GrowDex Business Pia Nilsson (UPM), johtajalääkäri Risto Mäkinen (Helsingin kaupunki) ja kehitysjohtaja Pekka Sivonen (Tekes).

 

Paneelikeskustelun nostama suurin murhe oli suomalaisten heikko kaupallistamisosaaminen. On ymmärrettävä, että jokainen tutkimusryhmän vetäjä on myös yrittäjä. MIndset ratkaisee: on muutettava toimintakulttuuria, on kehitettävä uusia toimintamalleja ja luotava infra, joka tukee haluttua muutosta. Todettiin, että sote-uudistuksessa on radikaalisti nähtävä toimialan rajapinnat ja palvelut uudessa valossa ja pidettävä ennaltaehkäisevät palvelut mukana myös. Teknologinen kehitys muuttaa joka alaa, myös terveydenhuoltoa ja jatkossa on kyettävä yhdistämään eri alojen tietämystä yksilön hyvinvoinnin parhaaksi. Nyt eletään ainutkertaista hetkeä ja on saatava aikaan läpimurtoja markkinoille, suoraan kuluttajille ja kuluttajien kanssa. Jokaisen toimijan elinehto on uudistua nopeammin kuin kilpailija. Tutkimuksen ja kaupallistamisen kehittämiseksi tarvitaan yhteinen suunta, mutta myös kysymyksenasettelun muutoksia mitä-kysymyksistä miten-kysymyksiin. Terveydenhuollon digitalisaatiossa Suomella on hyvät lähtökohdat, sillä se on ainoa maa, jolla on juuri nyt ict-osaajista ylitarjontaa. Ei riitä, että yhdistetään lääketiede ja ict, vaan tähän on vielä liitettävä vahva luonnontieteellinen ja materiaaliosaaminen, millä yhdistelmällä saadaan aikaan ratkaisuja, joilla on kilpailuetua maailmanmarkkinoilla.

 

Suomen loistava tiede, loistavat kliinikot, loistava data kaipaa kaupallistamista ja aitoa myyntityötä ja sen arvostusta. Kestävällä pohjalla liiketoiminta on silloin, kun se tuottaa aidosti hyvinvointia ihmisille, ei vain ratko yksittäisiä pulmia. On katsottava kokonaisuutta, osattava yhdistää erilaiset hyvinvointia uhkaavat riskitekijät kuten alhainen koulutus, tulotaso, masennus, diabetes ja etsittävä ratkaisuja, jotka tuovat ihmiselle hyvän elämän edellytykset, ei vain apua yksittäisiin vaivoihin pulma kerrallaan.

 

Kun digitalisaatio tulee täysimääräisesti käyttöön hyvinvoinnin puolella, on HealthCloud pilvistä suurin, ja sillä on hopeiset reunat. Jos me Suomessa yhdistetään HealthCloudin rinnalle MyData ja pidetään vielä kansalainen keskiössä, kotiin asti, niin menestyksen ja kasvun avaimet ovat meillä. Skaalautuvuus ja menestys kansainvälisillä markkinoilla on välttämätöntä ja siksi pitää osata ei vain kaupallistaa vaan myös myydä hyvinkin erilaissa kulttuureissa. Oppia voi ottaa ihan joltakin toiselta alalta, joka jo tietää esim. miten jossakin tietyssä maassa toimitaan vaikka regulaatioteknisesti. Kuluttajien luottamus on ansaittava, kuluttajan/kansalaisen on oltava sinut systeemin kanssa ja tarvitaan vallankumous, että asiakas aidosti ja oikeasti saadaan ottamaan itse vastuuta ja olemaan aktiivinen.

 

Hanketta suunniteltaessa ei saa pysyä ahtaissa rajoissa...

... vaan on synnytettävä uutta!

Tietoiskun tulevaisuuteen tilaisuudenlopuksi piti Tekesin Mervi Pulkkanen, joka maalasi isolla pensselillä tulevaisuutta. Hän puhui virtuaalisesta maailmasta, jossa keho on avainasemassa eri muodoissaan ja laitteet nykymuodossa ovat menettäneet merkitystään tai kadonneet kokonaan. Maailma koetaan uudella tavalla, kun fyysisen ja digitaalisen maailman rajat hämärtyvät ja keho räjäyttää pankin! Kyse on siitä, mitä ihmiset haluavat ja miksi, ei siitä, mitä halutaan kehittää. Nyt on uusi aika ja se vaatii myös uutta tapaa toimia ja tehdä asioita yhdessä. On luotava ekosysteemejä, jotka nyt tuntuvat vielä vierailta, jotta päästään aidosti aikaansa edelle. On otettava ihminen mukaan, ei vain yksittäisenä käyttäjänä, vaan ihminen elämässä elämäänsä eri konteksteissa, erilaisissa tilanteissa.

 

25.5.2016 Tarja Meristö, yliopettaja, Laurea/FuturesLab CoFi

Hyvinvointifoorumissa etsittiin reittejä esteettömään ja turvalliseen tulevaisuuteen

Esteettömyys ja turvallisuus olivat 14.4.2016 Laureassa Lohjalla järjestetyn Hyvinvointifoorumin teemana. Esteetön ympäristö on 10 %:lle ihmisistä välttämätön, 40 %:lle tarpeellista ja 100 %:lle miellyttävää totesi tilaisuuden avannut Lohjan kaupungin vanhustyön johtaja Tuula Suominen.

Esteettömyys ei ole vain kynnyskysymyksiä

Yhdenvertainen ja esteetön toimintaympäristö vaikuttavat henkilön mahdollisuuteen elää itsenäistä elämää ja osallistua yhteisön toimintaan turvallisesti. Joka 3. lohjalainen on 10 vuoden kuluttua eläkeikäinen ja esteettömien kotien ja asuinalueiden tarve kasvaa. Ei riitä, että esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat asunnon sisällä. On varmistettava myös lähiympäristön kelpoisuus liikkua ja saada palveluita, jotta ihminen ei jää oman kotinsa vangiksi.

Tarve oman elämän hallintaan ja riippumattomuuteen kiteytyy vanhassa sanonnassa Oma tupa, oma lupa.

Lohjalla tehdyn kyselyn mukaan ikääntyvät voidaan ryhmitellä kolmeen kategoriaan, joilla kaikilla on hiukan erilaiset tarpeet liittyen esteettömyyteen ja turvallisuuteen. 

1. Terve ja pirteä - aktiivinen kansalainen kysyy itseltään, kuinka kauan pärjään nykyasunnossa ja ennakoi tulevan tilanteen.
2. Kun vauhti hidastuu - avun tarvetta pohditaan, miten pärjää, jos joutuu esim. luopumaan ajokortista.
3. Elinpiiri pienenee - riippuvuus toisista lisääntyy; on jo selviä haasteita arjessa selviytymisestä. Heidän kannattaa pitää kiinni ystävyyssuhteistaan ja tehdä kaikkea sitä kivaa, josta on aina tykännyt. Myös teknologiasta voi etsiä tukea ja apua.

Kun liikkumisen mahdollisuudet vähenevät, voi teknologia tuoda elämään osallisuutta ja turvallisuutta, kunhan se tehdään ihmisen omasta lähtökohdasta, ei muiden sanelemana.

Esteetön kalastus Lohjanjärvellä 

Harrastuksista ei tarvitse jäädä paitsi, vaikka olisi vaikeuksia toimintakyvyn eri osa-alueilla. Esteetön kalastus Lohjanjärvellä on konsepti, jota ovat kehittäneet Therafishin kalastusoppaat Esa Keino ja Mari Elal. Heidän kehittämänsä konsepti soveltuu monenlaisille erityisryhmille ja eri-ikäisille. Kalastusalus on tasapohjainen ponttonien päällä oleva lautta, jonka kyytiin mahtuu useampi rollaattori tai pyörätuolikin mukaan.

Kalastusmatka on virkistys-, harrastus- ja terapeuttista toimintaa, josta nauttivat mm. kehitysvammaiset, ikäihmiset tai erilaisia nv-oireita omaavat ihmiset. Therafishin toiminta edistää kansanterveyttä edistämällä fyysis-psyykkis-sosiaalista hyvinvointia.

Nuorten yrittäjien ennakkoluuloton uusia avaus vaatii sopivat välineet, tarpeeksi tilaa, turvallisen ympäristön ja tiedon esittämistä selkokielisessä, ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi tarvitaan kaikki perustarpeisiin liittyvät palvelut.

Tietysti kalastusreissuun kuuluu myös se, että kalaa saadaan!

Esteettömyysasiamies Jarko Jokinen Lohjan kaupungista kertoi oman tarinansa näkövammaisen elämästä. Arjessa pärjääminen on vaatinut paljon etukäteissuunnittelua, jotta pystyy liikkumaan paikasta toiseen. Esim. risteyksissä oli aikaisemmin ilman opaskoiraa vaikea hahmottaa korkeuseroja kadulla ja liikkuminen ei tuntunut turvalliselta.

 

"Muutostöiltä säästytään, kun jo suunnittelun lähtökohtana on esteettömyys" muistuttaa Jarko Jokinen

Virkamiehen roolissa mutta myös olemalla mukana vammaisneuvostossa Jarko Jokinen on saanut paljon tietotaitoa, jonka avulla hän on voinut edistää monenlaisten vammaisten asiaa ja luoda olosuhteita paremmaksi esteettömään ja turvalliseen elämään. Vaikutuskanavana on myös Eduskunnan lobbaaminen, jotta rakennuslakiin saataisiin pakolliseksi esteettömyysnäkökulma. Näin taloja suunnittelevat arkkitehdit ja taloja rakentavat tahot osaisivat ottaa esteettömyysasiat alunperin huomioon ja erilaisilta muutostöiltä vältyttäisiin kokonaan.

 ”Ei mittä palvelui oo näkyny?”,

kysyi Raision kaupungin peruspalvelujohtaja Mikko Hulkkonen varsinaissuomalaisittain esityksensä aluksi.  Hulkkonen puhui esteettömyydestä viestinnän näkökulmasta.Viestinällinen esteettömyys tarkoittaa sitä, että viesti löytyy ja se on myös ymmärrettävissä.

Hulkkonen hauskutti Hyvinvointifoorumin yleisöä omintakeisilla itse tekemillään piirroksilla ja vertauskuvilla, joissa peruspalveluasiantuntijat olivat esim. apuun tulevia ratsuväen edustajia, kun apua tarvitsevat kansalaiset joutuivat uudisraivaajien tavoin intiaanien piirittämiksi. 

Hulkkonen korosti, että viestinnällisen esteettömyyden periaatteet edellyttävät, että ollaan näkyvissä, ollaan ymmärrettäviä, ei lisätä huolta ja vaikutetaan asioihin.

Esimerkki monimutkaisesta ohjeistuksesta

Eri kuntien nettisivuilta poimitut esimerkit paljastivat monimutkaisia yhteydenotto-ohjeita, epäselviä prosessikaavioita tai laatikkoleikkejä, joiden viidakosta apua tarvitseva ei taatusti apua löydä ja jos sattuisikin löytämään, ei sitä osaa käyttää. Raisio oli ratkaissut selkoviestinnän nettisivuillaan yhdellä napilla: Pyydä apua! Klikkaa tästä.  Vastauksen saa jo seuraavana arkipäivänä.

Hyvinvointifoorumin perinteinen aktiivinen kahvitauko käsitteli tällä kertaa esteettömiä ja turvallisia asuinalueita EAKR-rahoitteisen ELLI-hankkeen järjestämässä työpajassa, jota vetivät hankkeen projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö Laurean FuturesLab CoFista.

 

Tuloksena pienryhmätöistä saatiin useita käytännön ehdotuksia, miten asuinalueiden ekologista, sosiaalista tai taloudellista esteettömyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla tulevaisuutta ajatellen.

Esteettömille palveluille esitettiin omaa sertifikaattia tai merkkiä joutsenmerkin tyyliin, jotta tilatessaan tietää, millaisia palveluita saa, pop-up ratkaisuna ehdotettiin neuvontapistettä sinne, missä ikäihmiset liikkuvat eli apteekkiin ja kauppakeskuksiin ehdotettiin jätteenlajittelukoroketta, joka olisi sopivan korkuinen kaikille.

Hyvinvointifoorumin yhteydessä järjestettiin myös minimessut, jossa oli paikalla näytteilleasettajia alueen yhdistyksistä, hankkeista ja muista toimijoista niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Vilkas ajatusten ja ideoiden vaihto verkotti toimijoita ja aikaansai varmasti uutta yhteistyötä esteettömän ja turvallisen tulevaisuuden tekemiseksi.

Merkkaathan jo kalenteriin: Seuraava Hyvinvointifoorumi pidetään 17.11.2016. Tervetuloa taas Laureaan Lohjalle.

Teksti: yliopettaja KTT Tarja Meristö, Laurea-ammattikorkeakoulu, FuturesLab CoFi
Kuvat: Hanna Tuohimaa ja Tarja Meristö

Nuoret toimijoina – Zet-hankkeen verkostotyöpaja

21.4.2016, klo 13-16
Laurea-ammattikorkeakoulu, AMK01,Nummentie 6, Lohja

Zet-hankkeessa nuoret kehittävät hyötypeliä yhdessä pelialan ammattilaisten kanssa. Paikalliset tiimit kokoontuvat Lohjalla ja Hangossa koko kevään. Tervetuloa tutustumaan, millainen peli hankkeessa on muotoutumassa ja pohtimaan, miten peli, pelinkehitysprosessi ja me kaikki voimme tukea nuoria toimijoina osana yhteisöään!

Ilmoittaudu tästä: https://elomake3.laurea.fi/lomakkeet/12444/lomake.html

Reptilian Overlords –pelissä pelaaja hyppää yritysjohtajan saappaisiin ja pääsee rekrytoimaan itselleen työvoimaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa yritysjohtaja vaan maailmanvalloituksesta haaveileva matelija, joka tavoittelee omalle firmalleen  menestystä kilpailijoita vakoilemalla. Niinpä työntekijät päätyvät firmassa melko epäilyttäviin tehtäviin. Työntekijöiden roolissa pelaaja pelaa vakoilutehtäviä, joissa lisähaasteena on tunnistaa ja hyödyntää työntekijöiden vahvuuksia ja oppia pärjäämään työntekijöiden haasteiden kanssa. Osa nimittäin välttelee sosiaalisia tilanteita, osalla on keskittymisvaikeuksia, osalla pakonomaista käytöstä. Kaikilla kuitenkin on myös vahvuutensa, ja tasapainon löytäminen auttaa pärjäämään pelissä. Pelin loppuun on vielä suunnitteilla yllätyskäänne, jossa pelaaja pääsee haastamaan yritysjohtajan ja tämän kyseenalaiset toimintatavat.
 
Tässä työpajassa fokuksessa on erityisesti keinot tukea nuoria toimijoina. Mukana työpajassa on myös Apuomenan Lohjastuu-projekti. Mitä olisivat ne teemat, joita pelissä erityisesti tulisi hyötynäkökulmasta painottaa? Millaisin keinoin nuorten toimijuutta voitaisi yhdessä, verkostona, tukea?

Tervetuloa mukaan kehittämään eteenpäin Reptilian Overlords –pelin hyödyntämistapoja. Yhteisen kehittämisen tuloksena syntyy palvelukonsepteja pelin ympärille, joita voidaan syksyllä pelin ensimmäisessä pilotointivaiheessa lähteä yhdessä kokeilemaan. Tilaisuus on kaikille avoin, tätä kutsua voi vapaasti välittää eteenpäin. Myös nuoria toivotaan mukaan.

Kutsu tilaisuuteen (PDF)

Lisätietoja: hanna.tuohimaa@laurea.fi