Metnetin 11. kansainvälinen tieteellinen seminaari järjestettiin Castellonissa, Espanjassa lokakuussa 2016. Seminaarin järjestäjinä toimi Universitat Jaume I yhdessä HAMKin kanssa. HAMKista mukana olivat Seppo Niittymäki, Olli Ilveskoski ja Lauri Tenhunen, joka myös koordinoi Metnet-yhteistyötä. Seminaari koostui keynote-luennoista, tieteellisistä ja teknisistä esityksistä, pienryhmätyöskentelystä sekä yritys- ja yliopistovierailuista.
Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFista METNET-seminaariin osallistuivat projektipäällikkö Jukka Laitinen ja yliopettaja Tarja Meristö. Kumpikin piti siellä esityksen EAKR-rahoitteisen Elli-projektin Laurean vastuulla olevan tulevaisuusosion tuloksista.
Jukka Laitinen kertoi energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuuden skenaarioista ja visiovan konseptoinnin hyödyntämismahdollisuuksista.
Tarja Meristö esitteli toteutetun verkkokyselyn tuloksia koskien mm. tulevaisuuteen vaikuttavia muutostekijöitä, käsityksiä ekosysteemin eri toimijoiden vaikutusvallasta ja näkemyksiä tulevaisuuden energialähteistä.
Koska Elli-hankkeessa tutkimuksen kohteena on myös cleantech-liiketoiminnan edistäminen ja tarvittavan osaamisen kartoittaminen, kyselyyn vastaajat arvioivat myös nykyistä ja tulevaa cleantech-osaamisen tasoa. Laurean Elli-hankkeen työosuudesta tilaisuudessa oli esillä myös posteri. Posteri oli näkyvillä koko seminaarin ajan ja myös Jaume I -yliopiston opiskelijat saattoivat tutustua tematiikkaamme jakamiemme A4-kokoisten minipostereiden avulla.
Molemmat Laurean Elli-hankkeen seminaariesitykset herättivät keskustelua ja kommentteja. Asuinalueita koskeviin skenaarioihin toivottiin case-tarkastelua, mikä onkin tulossa hankkeen edetessä, kun kehittämiskohteina on kolme varsin erilaista aluetta: Askonalue Lahdesta on vanha teollisuusalue, jota ollaan muuttamassa asuinalueeksi, Peltosaari Riihimäeltä on 1970-luvun lähiö, jonka mainetta asuinalueena ollaan parantamassa ja Engelinranta Hämeenlinnasta on yli 100 vuotta sitten kaavoitettu alue, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu ja johon on taas kaavailtu hyvinkin erilaisia vaihtoehtoja. Konkreettisia, varsin erilaisia case studyja hankkeessa tullaan lähitulevaisuudessa tekemään.
Eri vaihtoehtojen osalta toivottiin myös kvantitatiivisia tarkasteluja esim. herkkyysanalyysejä erilaisten energiaparametrien suhteen, mistä hankekumppani LUT tuleekin tekemään omaa osuuttaan Elli-hankkeessa.
Verkkokyselyn tuloksista oltiin kiinnostuneita ja seminaariyleisö toivoi, että nyt Suomessa toteutettu kysely voitaisiin benchmarking-mielessä toteuttaa myös muissa maissa. Heräsi ajatus, että ainakin METNET-verkostolle kyselylinkin voisi laittaa ja sitä kautta saada kohtuullisen pienellä vaivalla merkittävää benchmarking-tietoa muista Euroopan maista.
Esitysten ja posterin lisäksi keräsimme Elli-hankkeeseen liittyen seminaariosallistujilta näkemyksiä tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä, jotka voivat muokata kehitystä erilaisiksi mahdollisiksi skenaarioiksi. Hyödynsimme toteuttamamme verkkokyselyn tuloksia muutostekijöistä ja saimme niistä osallistujajoukon TOP 3 -arviot. Osallistujat pitivät siitä, että näin saimme lisää interaktiivisuutta seminaariin ja useampi osallistuja saattoi ilmaista näkemyksensä tulevasta kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kun normaalisti esitysten jälkeen on aikataulusyistä mahdollisuus vain pariin kolmeen kysymykseen. Voimme itse myös hyödyntää tuloksia hankeosiomme seuraavassa tulevaisuustyöpajassa 21.11.2016 Lahdessa, jossa työstämme energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuusskenaarioita eteenpäin.
Osallistuimme METNET-verkoston työpajatyöskentelyyn pienryhmässä, jossa rakennettiin hankeaihiota arktisesta rakentamisesta toisen ryhmän keskittyessä teräsrakentamiseen. Opimme paljon uutta teräsrakentamisesta seminaariesityksistä, joissa käsiteltiin teräsrakenteiden lujuutta ja niiden käyttömahdollisuuksia kestävässä elinkaarirakentamisessa. Niistä saadut ideat hyödyttävät suoraan Elli-hankkeessa energiatehokkaiden asuinalueiden tulevaisuustyöskentelyämme.
Myös seminaarin kohdevierailuista esim. Porcelonosa oli innovatiivisuudessaan ja muotoilun puolesta erittäin kiinnostava. Porcelonosa oli kehittänyt huippuunsa Castellonin alueella perinteisen laatta- ja tiiliteollisuuden innovoimalla erityisesti rakennusten julkisivujen saneeraukseen kerroselementtiratkaisuja, jotka profiilikiinnityksineen ja klipseineen muodostivat käytännöllisen asennuskohteen samalla kun kohteet olivat arkkitehtorisesti upeita. Esimerkkejä oli ympäri maailmaa: Kiinassa, Intiassa, Dubaissa, … jopa Manhattanilla oli pieni kohde, jonka brändiarvo kuitenkin oli yrityksen edustajien mielestä kokoaan suurempi.
Vanhaan rakentamiseen tutustuimme myös vierailulla alueen ainoaan kokonaan muurien ympäröimään kaupunkiin Mascarelliin, jossa oli vain 200 asukasta ja pormestari, joka isännöi henkilökohtaisesti vierailuamme ja tutustutti meidät 1600-luvulta peräisin oleviin rakennuksiin. Pieni kaupunki oli keskellä appelsiiniviljelmiä (clemenules), joissa kylän nuorten tulevaisuus monesti olikin hedelmäviljelijänä. Pormestari poimi meille omin käsin vielä vihreitä, mutta täysin syömäkelpoisia klemenules-hedelmiä, jotka ovat Nulesin alueella viljeltäviä klementiinejä. Ne olivat todella mehukkaita ja maukkaita eli aitoa lähiruokaa.
Josephin luolaan tutustuimme samalla reissulla – luolat edustavat vanhinta asumismuotoa ja sopivat hyvin Elli-hankkeen viitekehykseen. Tämä luolasto oli kuitenkin täynnä vettä eikä siellä ketään asunut, vaan sinne pääsi tutustumaan melomalla pitkin maanalaista jokea. Luolaston sokkelot olivat todellinen labyrintti, jossa tunnelma oli lähinnä meditatiivinen luolaston valaistuksen ja rauhallisen taustamusiikin ansiosta.
Seminaarin vierailut ja järjestetyt tapaamiset avasivat uusia yhteistyömahdollisuuksia esim. tulevia hankehakuja ajatellen. Elli-hankkeen kannalta Metnet-verkosto avaa erityisesti tulevaisuuden materiaalien kautta uusia kestäviä mahdollisuuksia kehittää asuinalueita.
Castellonissa pidettyjen esitysten tuloksista voi saada hyviä reimareita siihen milloin jokin uusi ratkaisu on käytettävissä tosielämässä.
Arktinen rakentaminen -työryhmässä indikaattorit valittiinkin yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi ja teoreettiseksi viitekehykseksi. Käytännön systematiikan perustaksi valittiin Laurean aiemman METNET-esityksen pohjalta (Vilnius 2013) Meristön ja Laitisen kehittämä roadmap-työkalu, jonka pohjalta arktiselle rakentamiselle hahmotettiin esimerkinomaisesti alkua tulevaan hankehakemukseen.
Seuraava METNET-workshop on Kemissä Suomessa maaliskuussa 2017 (15.-16.3.) ja seuraava eli 12. METNET-vuosiseminaari on Saksassa Gottbusissa syksyllä 2017.
Teksti: yliopettaja Tarja Meristö, FuturesLab CoFi Laurea-ammattikorkeakoulu
Kuvat: Tarja Meristö ja Jukka Laitinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti